P. PAAVALIN 1 EPISTOLA KORINTILAISILLE
2397
asta tulivat. Ja niin minä pidin
itseni kaikissa, etten minä ke-
nenkään kuormana ollut*, ja
tahdon vieläkin minuni niin pitää.
10. Niin totta kuin Kristuksen to-
tuus minussa on, niin ei tämä
kerskaus pidä minulta Akajan
maakunnissa otettaman pois.
11. Minkätähden? Senkötähden,
etten minä teitä rakasta? Sen
Jumala tietää.
12. Mutta mitä minä teen, sen
minä tahdon tehdä, että minä
heiltä tilan ottaisin pois, jotka
etsivät tilaa kerskata, että he
ovat niin kuin me.
13. Sillä senkaltaiset väärät
apostolit ja petolliset työntekijät
teeskelevät itsensä Kristuksen
apostoleiksi.
14. Ei myös ihmekään ole; sillä
itse saatana muuttaa itsensä
valkeuden enkeliksi.
15. Ei siis se ole suuri, jos myös
hänen palveliansa itsensä asette-
levat niinkuin he olisivat van-
hurskauden saarnaajat, joiden
loppu pitää oleman heidän töit-
tensä perään.
16. III. Taas sanon minä, ettei
yhdenkään pidä minua tyhmäksi
luuleman; vaan ellei niin ole, niin
ottakaat minua vastaan niinkuin
tyhmääkin, että minä myös vähä
kerskaisin.
17. Sitä mitä minä nyt puhun,
en minä puhu niinkuin Herrassa,
vaan niinkuin tyhmyydessä, että
me nyt kerskaamaan ruvenneet
olemme.
18. Koska moni kerskaa lihan
jälkeen, niin minäkin tahdon
kerskata.
19. Sillä te kärsitte mielellänne
tyhmiä, että te viisaat olette.
20. Te kärsitte, jos joku teitä or-
juuteen vaatii, jos joku teitä syö,
jos joku teiltä jotakin ottaa, jos
joku itsensä korottaa, jos joku
teitä lyö kasvoille.
21. Sen minä sanon häväistyk-
sen tähden, niinkuin me heikot
olisimme*: mihinkä joku uskaltaa,
(minä puhun tyhmyydessä,) sii-
hen minäkin uskallan.
22. He ovat Hebrealaiset, minä
myös*. He ovat Israelilaiset, mi-
nä myös. He ovat Abrahamin
siemen, minä myös.
23. He ovat Kristuksen palveliat,
(minä puhun tyhmästi,) paljoa
enemmin minä olen*. Minä olen
enemmän työtä tehnyt. Minä
olen enemmän haavoja kärsinyt.
