DANIEL
1800
17. Katso, meidän Jumalamme,
jota me kunnioitamme, taitaa
meitä kyllä auttaa tulisesta pät-
sistä, niin myös sinun kädestäs
pelastaa.
18. Ja jos ei (hän sitä tee), niin
tiedä kuitenkin se, kuningas, ett-
emme sinun jumalias kunnioita,
emmekä sitä kultaista kuvaa,
jonkas olet antanut panna ylös,
kumartaa tahdo.
19. Niin Nebukadnetsar tuli täy-
teen kiukkua, ja hänen hahmon-
sa muuttui Sadrakia, Mesakia ja
Abednegoa vastaan, ja käski, et-
tä pätsi piti seitsemän kertaa
kuumemmaksi tehtämän, kuin
muulloin tehtiin.
20. Ja käski väkeviä miehiä, jot-
ka hänen sotajoukossansa olivat,
sitomaan Sadrakia, Mesakia ja
Abednegoa ja tuliseen pätsiin
heittämään.
21. Niin sidottiin nämät miehet
hameinensa, lakkinensa, ken-
kinensä ja muine vaatteinensa,
ja heitettiin keskelle tulista pät-
siä.
22. Sillä kuninkaan käsky piti kii-
ruusti tehtämän, ja pätsi oli
lämmitetty aivan kovin, että ne
miehet, jotka Sadrakin, Mesakin
ja Abednegon sisälle heittivät,
kuolivat tulen liekistä.
23. Mutta ne kolme miestä Sad-
rak, Mesak ja Abednego putosi-
vat keskelle tulista pätsiä, niin-
kuin he sidotut olivat.
24. Silloin hämmästyi kuningas
Nebukadnetsar suuresti ja meni
nopiasti ylös ja sanoi neuvonan-
tajillensa: emmekö me kolme
miestä sidottuna antaneet tuleen
heittää? He vastasivat ja sanoi-
vat kuninkaalle: totta, herra ku-
ningas.
25. Hän vastasi ja sanoi: katso,
ja minä näen neljä miestä vallal-
lansa käyvän tulen keskellä, ja
ovat kulumatta; ja se neljäs on
niinkuin Jumalan poika.
26. Silloin Nebukadnetsar meni
tulisen pätsin suulle, ja sanoi:
Sadrak, Mesak ja Abednego, te
kaikkein korkeimman Jumalan
palveliat, lähtekäät ulos ja tul-
kaat tänne; silloin läksi Sadrak,
Mesak ja Abednego ulos tulesta.
27. Ja päämiehet, herrat, käsky-
läiset ja kuninkaan neuvonanta-
jat tulivat kokoon, ja katselivat
näitä miehiä, ettei tuli mitään
heidän ruumiillensa tehnyt, eikä
heidän hiuskarvaansakaan polt-
