DANIEL
1803
too, ja että hän asettaa kaikkein
nöyrimmän ihmisen niiden päälle.
15. II. Tämän unen olen minä
kuningas Nebukadnetsar nähnyt:
vaan sinä Belsatsar, sano sen
selitys; sillä kaikki viisaat minun
valtakunnassani ei taida minulle
ilmoittaa sen selitystä; vaan sinä
kyllä taidat, sillä pyhäin jumalain
henki on sinun tykönäs.
16. Silloin hämmästyi Daniel, jo-
ka Belsatsariksi kutsuttiin, het-
keksi aikaa, ja hänen ajatuksen-
sa saattivat hänet murheelliseksi.
Mutta kuningas sanoi: Belsatsar,
se uni ja sen selitys ei mahda
sinua murheelliseksi saattaa.
Belsatsar vastasi ja sanoi: ah
minun herrani, tämä uni olkoon
sinun vihollisilles, ja sen selitys
sinun vainoojilles!
17. Se puu, jonkas nähnyt olet,
että se suuri ja paksu oli, ja
hänen korkeutensa taivaasen
ulottui, ja näytti itsensä kaiken
maan päälle,
18. Ja sen oksat olivat kauniit,
ja sen hedelmiä oli paljo, josta
kaikki ravittiin, ja eläimet kedolla
asuivat sen alla, ja taivaan lin-
nut istuivat sen oksilla:
19. Se olet sinä, kuningas, joka
niin suuri ja voimallinen olet; sil-
lä sinun voimas on suuri ja ulot-
tuu taivaasen, ja sinun valtas
maailman ääriin.
20. Mutta että kuningas pyhän
vartian nähnyt on taivaasta tule-
van alas, ja sanovan: hakatkaat
se puu poikki, ja turmelkaat se.
Kuitenkin kanto juurinensa jättä-
käät maahan, mutta hänen pitää
rautaisissa ja vaskisissa kahleis-
sa kedolla ruohossa käymän, ja
pitää makaaman taivaan kasteen
alla, ja kastuman, ja itsensä
eläinten kanssa kedolla ruokki-
man, siihenasti että seitsemän
aikaa häneltä kuluneet ovat.
21. Tämä on selitys, herra ku-
ningas, ja tämä on sen Kor-
keimman neuvo, joka tulee mi-
nun herralleni kuninkaalle:
22. Sinä ajetaan pois ihmisten
seasta, ja täytyy eläinten seassa
kedolla olla, ja annetaan ruohoja
syödäkses niinkuin härkäin, ja
olet makaava taivaan kasteen
alla, ja kastuva, siihenasti kuin
seitsemän aikaa sinulta kuluneet
ovat, ettäs tuntisit Korkeimmalla
vallan olevan ihmisten valtakun-
tain päälle, ja hänen antavan ne
kellenkä hän tahtoo.
