TOINEN MOOSEKSEN KIRJA
129
sinua vastaan, ja koska hän nä-
kee sinun, niin hän iloitsee sy-
dämestänsä.
15. Sinun pitää puhuman hänel-
le, ja paneman sanat hänen
suuhunsa*; ja minä olen sinun ja
hänen suunsa kanssa, ja opetan
teitä, mitä teidän pitää tekemän.
16. Ja hänen pitää puhuman si-
nun puolestas kansalle. Hänen
pitää oleman sinun suunas, ja
sinun pitää oleman hänelle Ju-
malana.
17. Ja ota tämä sauva kätees,
jolla sinun pitää tekemän ihmei-
tä.
18. III. Niin Moses läksi sieltä, ja
tuli jällensä appensa Jetron ty-
kö, ja sanoi hänelle: annas mi-
nun mennä, että minä palajaisin
veljeini tykö, jotka ovat Egyptis-
sä, ja näkisin heitä, jos he vielä
elävät. Ja Jetro sanoi Moseksel-
le: mene rauhassa.
19. Ja Herra sanoi Mosekselle
Midianissa: mene ja palaja Egyp-
tiin; sillä ne kaikki ovat kuolleet,
jotka sinun henkes perään sei-
soivat.
20. Ja Moses otti emäntänsä ja
poikansa, ja pani ne aasin pääl-
le, ja palasi Egyptiin; ja otti Ju-
malan sauvan käteensä.
21. Ja Herra sanoi Mosekselle:
katso, koskas tulet Egyptiin jäl-
lensä, ettäs teet kaikki ne ih-
meet Pharaon edessä, jotka mi-
nä olen antanut sinun kätees. Ja
minä paadutan hänen sydämen-
sä, ja ei hän päästä kansaa.
22. Ja sinun pitää sanoman
Pharaolle: näin sanoo Herra: Is-
rael on minun poikani, minun
esikoiseni.
23. Ja minä käsken sinulle:
päästä minun poikani palvele-
maan minua, ja jos et sinä tah-
do häntä päästää, katso, minä
tapan sinun poikas, sinun esi-
koises.
24. Ja koska hän oli tiellä ma-
jassa, tuli Herra häntä vastaan,
ja tahtoi hänen tappaa.
25. Niin Zipora otti kiven, ja ym-
pärileikkasi poikansa esinahan, ja
rupesi hänen jalkoihinsa, ja sa-
noi: sinä olet minulle veriylkä.
26. Niin hän luopui hänestä.
Mutta hän sanoi: veriylkä ympä-
rileikkauksen tähden.
27. IV. Ja Herra sanoi Aaronille:
mene Mosesta vastaan korpeen.
Ja hän meni, ja tuli häntä vas-
taan Jumalan vuorella, ja antoi
