ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
117
assa, ja ylimmäinen vallassa.
4. Hempiä niinkuin vesi, ei sinun
pidä ylimmäisen oleman; sillä si-
nä astuit isäs vuoteesen: silloin
sinä saastutit sen. Hän nousi
minun vuoteelleni.
5. Simeon ja Levi ovat veljekset,
heidän miekkansa ovat murha-
aseet.
6. Ei minun sieluni pidä tuleman
heidän neuvoonsa, ja minun
kunniani ei pidä yhdistymän hei-
dän seurakuntansa kanssa; sillä
kiukussansa ovat he miehen
murhanneet, ja ylpeydessänsä
turmelleet härjän.
7. Kirottu olkoon heidän kiuk-
kunsa, että se niin tuima on, ja
heidän julmuutensa, että se niin
paatunut on. Minä eroitan heitä
Jakobissa, ja hajotan heitä Israe-
lissa.
8. Juuda, sinä olet; sinua pitää
sinun veljes kiittämän, sinun kä-
tes pitää oleman sinun vihollis-
tes niskalle, sinun isäs lapset pi-
tää sinua kumartaman.
9. Juuda on nuori jalopeura,
saaliilta olet sinä astunut, minun
poikani: hän on itsensä kumar-
tanut maahan, ja levännyt niin-
kuin jalopeura, ja niinkuin suuri
jalopeura; kuka tohtii hänen he-
rättää?
10. Ei valtikka oteta pois Juudal-
ta, eikä Lain opettaja hänen jal-
voistansa, siihenasti kuin Sankari
tulee, ja hänessä kansat rippuvat
kiinni.
11. Hän sitoo varsansa viina-
puuhun, ja aasintammansa var-
san parhaasen viinapuuhun; Hän
pesee vaatteensa viinassa, ja
hameensa viinamarjan veressä.
12. Hänen silmänsä ovat punai-
semmat viinaa ja hampaansa
valkeammat rieskaa.
13. Zebulon on asuva meren sa-
taman ja haahtein satamain vie-
ressä, ja on ulottuva hamaan
Sidoniin.
14. Isaskar on luja aasi, ja sioit-
taa itsensä rajain välille.
15. Hän näki levon hyväksi, ja
maan ihanaksi; ja kumarsi harti-
ansa kantamaan, ja on ve-
ronalainen palvelia.
16. Dan on tuomitseva kansaan-
sa, niinkuin joku Israelin suku-
kunnista.
17. Dan on oleva kärmeenä tiel-
lä, ja kyykärmeenä polulla; ja
puree hevosta vuokoiseen, niin
että sen ajaja seljällensä lankee.
