ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
116
elinaikanani tähän päivään asti,
16. Enkeli, joka minun pelastanut
on kaikesta pahasta*, siunatkoon
näitä nuorukaisia, että he nimi-
tettäisiin minun ja minun isäini,
Abrahamin ja Isaakin nimellä, ja
kasvaisivat aivan paljoksi maan
päällä+.
17. Mutta koska Joseph näki
isänsä laskevan oikian kätensä
Ephraimin pään päälle, otti hän
sen pahaksi, ja rupesi isänsä kä-
teen, siirtääksensä Ephraimin
pään päältä Manassen pään
päälle.
18. Ja sanoi Joseph isällensä: ei
niin minun isäni; tämä on esi-
koinen, laske oikia kätes hänen
päänsä päälle.
19. Mutta hänen isänsä kielsi
sen, ja sanoi: minä tiedän kyllä,
minun poikani, minä tiedän: tä-
mä myös tulee suureksi kansak-
si; mutta kuitenkin hänen nuo-
rempi veljensä tulee suuremmak-
si kuin hän, ja hänen siemenen-
sä tulee suureksi kansain pal-
joudeksi.
20. Niin hän siunasi heitä sinä
päivänä, sanoen: joka tahtoo
jonkun siunata Israelissa, niin
sanokaan näin: Jumala tehköön
sinun niinkuin Ephraimin ja Ma-
nassen. Ja niin asetti hän Eph-
raimin Manassen edelle.
21. III. Ja Israel sanoi Josephille:
katsot minä kuolen; ja Jumala
on teidän kanssanne, ja vie teitä
jällensä teidän isäinne maalle.
22. Minä olen myös antanut si-
nulle osan maata*, päälle sinun
veljeis osan, jonka minä miekal-
lani ja joutsellani Amorilaisten
käsistä ottanut olen.
49. Luku.
I. Jakob ennustaa 12 pojallensa
tulevista ajoista, erinomattain et-
tä Christuksen piti tuleman Juu-
dan suvusta. II. Käskee hänensä
haudattaa isäinsä hautaan, ja
kuolee.
I. Niin kutsui Jakob poikansa, ja
sanoi: kootkaat teitänne, ja minä
ilmoitan teille, mitä teille tapah-
tuu tulevaisilla ajoilla.
2. Tulkaat kokoon ja kuulkaat, te
Jakobin lapset, kuulkaat teidän
isäänne Israelia.
3. Ruben, sinä olet minun esi-
koiseni, minun voimani, ja väke-
vyyteni alku, ylimmäinen kunni-
