NEHEMIA
1055
neuvoo päämiehiä niitä rakenta-
maan. IV. Sanballat ja muut vi-
hamiehet pilkkaavat heitä.
I. Ja tapahtui kuningas Artahsas-
tan kahdentenakymmenentenä
vuonna, Nisanin kuulla, kuin viina
oli hänen edessänsä, ja että mi-
nä otin viinan ja annoin kunin-
kaalle; mutta en minä ollut (en-
nen) murheellinen hänen edes-
sänsä.
2. Niin kuningas sanoi minulle:
miksi niin pahoin katsot, ja et
kuitenkaan kipeä ole? Ei se muu
ole, mutta murhe on sinun sy-
dämessäs. Ja minä pelkäsin
sangen kovin.
3. Niin minä sanoin kuninkaalle:
eläköön kuningas ijankaikkisesti*!
Eikö kasvoni mahda olla mur-
heelliset, kuin se kaupunki, jossa
isäni hautaushuone on, kylmillä
on, ja sen portit ovat tulella ku-
lutetut?
4. II. Niin sanoi kuningas minulle:
mitäs siis anot? Niin minä rukoi-
lin taivaan Jumalaa,
5. Ja sanoin kuninkaalle: jos
kelpaa kuninkaalle, ja jos palve-
lias on sinun edessäs kelvolli-
nen: ettäs lähettäisit minun Juu-
daan, isäni hautauskaupunkiin,
rakentamaan sitä.
6. Niin sanoi kuningas minulle ja
kuningatar, joka hänen vieres-
sänsä istui: kuinka kauvan sinä
matkassa olet, ja koska sinä pa-
lajat? Ja se kelpasi kuninkaalle,
ja hän lähetti minun, kuin minä
ajan hänelle määrännyt olin.
7. Ja minä sanoin kuninkaalle:
jos kuninkaan tahto niin on, niin
annettakoon minulle kirjat pää-
miesten tykö toisella puolella vir-
taa, että he vievät minun ylitse,
siihenasti kuin minä tulen Juu-
daan,
8. Ja kirjan Asaphille, joka on
kuninkaan metsänvartia, että hän
lähettää minulle hirsiä salin port-
tein vuolteiksi, kuin on huoneen
tykönä, ja kaupungin muuriin ja
siihen huoneesen, johon minä
menen. Ja kuningas antoi minul-
le niinkuin Jumalani hyvä käsi
oli minun ylitseni.
9. Ja kuin minä tulin sille puolel-
le virtaa päämiesten tykö, niin
minä annoin heille kuninkaan
kirjan; kuningas lähetti myös mi-
nun kanssani sodanpäämiehiä ja
hevosmiehiä.
10. Mutta kuin Sanballat Horoni-
