NEHEMIA
1063
kutsuin papit ja vannotin heitä,
että heidän piti niin tekemän.
13. Minä pudistin myös helmani
ja sanoin: noin Jumala pudista-
koon jokaisen miehen huonees-
tansa ja työstänsä, joka ei tätä
sanaa pidä, ja tulkoon niin pu-
distetuksi ja tyhjäksi. Ja kansa
sanoi: amen! Ja he kiittivät Her-
raa; ja kansa teki niin.
14. III. Ja siitä ajasta, kuin mi-
nua käskettiin olla heidän pää-
miehensä Juudan maassa, joka
oli siitä kahdestakymmenennestä
vuodesta niin toiseenneljättä-
kymmentä kuningas Artahsastan
vuoteen, kahdestatoistakymme-
nessä ajastajassa, minä ja minun
veljeni emme syöneet päämiehen
ruokaa.
15. Sillä ne päämiehet, jotka en-
nen minua olivat, ne olivat ras-
kauttaneet kansaa ja ottaneet
leipää ja viinaa heiltä, ja vielä
sitte neljäkymmentä sikliä hopi-
aa, ja olivat antaneet palveliain-
sa tehdä väkivaltaa kansalle;
mutta en minä niin tehnyt Juma-
lan pelvon tähden.
16. Ja minä tein myös työtä
muurissa, ja en ostanut yhtään
peltoa; ja kaikkein minun palve-
liaini täytyi tulla sinne kokoon
työhön.
17. Vielä päälliseksi oli myös
Juudalaisia ja ylimmäisiä sata ja
viisikymmentä minun pöytäni ty-
könä, jotka olivat tulleet minun
tyköni pakanoista, jotka ovat
tässä meidän ympärillämme.
18. Ja minulle valmistettiin joka
päivä yksi härkä, ja kuusi valit-
tua lammasta, ja lintuja, ja eri-
laisia viinoja yltäkyllä joka kym-
menes päivä; ja en minä kuiten-
kaan anonut päämiehen ruokaa,
sillä raskas orjuus oli tällä kan-
salla.
19. Minun Jumalani, muista mi-
nulle hyväksi* kaikki, minkä minä
olen tehnyt tälle kansalle.
6. Luku.
I. Juudalaisten vihamiehet koke-
vat Nehemiaa vietellä ulos, va-
hingoittaaksensa; mutta ei hän
mene. II. Palkkaavat vääriä
prophetaita häntä vastaan; vaan
ei sekään menesty. III. Muurit
päätetään, vaikka muutamat
Juudalaisistakin vetivät yhtä
nuottaa vihollisten kanssa.
