NEHEMIA
1054
jotka jäljelle jääneet ovat van-
keudesta, ovat siellä maassa
suuressa onnettomuudessa ja
häpiässä; Jerusalemin muurit
ovat jaotetut ja sen portit tulella
poltetut.
4. II. Kuin minä senkaltaiset sa-
nat kuulin, niin minä istuin ja
murehdin muutamat päivät,
paastosin ja rukoilin taivaan Ju-
malan edessä,
5. Ja sanoin: Oi Herra, taivaan
Jumala, suuri ja peljättävä Ju-
mala, joka pidät liiton ja laupiu-
den niille, jotka sinua rakastavat
ja pitävät sinun käskys!
6. Anna korvas kuulla ja silmäs
avoinna olla, kuulemaan palveli-
as rukousta, kuin minä nyt ru-
koilen sinun edessäs yöt ja päi-
vät palveliais Israelin lasten
edessä; ja minä tunnustan Israe-
lin lasten synnit, jotka me
olemme tehneet sinua vastaan;
ja minä ja minun isäni huone
olemme syntiä tehneet.
7. Me olemme kovin turmelleet
itsemme, ettemme ole pitäneet
sinun käskyjäs, säätyjäs ja oike-
uttas, joitas olet palvelialles Mo-
sekselle käskenyt.
8. Mutta muista kuitenkin sitä
sanaa, jonka sinä käskit Mosek-
selle palvelialles ja sanoit: koska
te rikotte, niin minä hajoitan tei-
dät kansain sekaan.
9. Mutta jos te palajatte minun
tyköni, ja pidätte minun käskyni
ja teette ne: ja jos te ajetaan
hamaan taivaan ääriin, niin minä
sieltäkin teidät kokoon ja vien
siihen paikkaan, jonka minä olen
valinnut nimeni asumasiaksi.
10. He ovat kuitenkin sinun pal-
velias ja sinun kansas, jotkas
vapahdit suurella voimallas ja
väkevällä kädelläs.
11. O Herra! olkoon korvas
avoinna palvelias rukoukseen ja
sinun palveliais rukouksiin, jotka
pyytävät peljätä sinun nimeäs, ja
anna palvelias tänäpänä menes-
tyä, ja anna heille armo tämän
miehen edessä! Sillä minä olin
kuninkaan juomanlaskia.
2. Luku.
I. Kuningas kysyy, ja Nehemia
juttelee murheensa syyn. II. Ne-
hemia anoo ja saa luvan mennä
parantamaan Jerusalemin muu-
reja. III. Tultuansa Jerusalemiin,
silmäilee kaatuneet muurit ja
