ESRA
1048
taasti Herraa sen erehdyksen
tähden.
I. Kuin nämät kaikki olivat pääte-
tyt, niin tulivat päämiehet minun
tyköni ja sanoivat: Israelin kansa
ja papit ja Leviläiset ei ole erin-
neet maan kansain, Ka-
naanealaisten, Hetiläisten, Phe-
resiläisten, Jebusilaisten, Ammo-
nilaisten, Moabilaisten, Egyptiläis-
ten ja Amorilaisten kauhistukses-
ta.
2. Sillä he ovat ottaneet heidän
tyttäriänsä itsellensä ja pojillensa
ja ovat sekoittaneet pyhän sie-
menen maan kansain kanssa; ja
heidän päämiehensä ja esival-
tansa ovat kaikkein ensimäiset
siinä pahassa teossa.
3. Kuin minä sen kuulin, repäisin
minä vaatteeni ja hameeni, ja
repelin hiuksiani päästäni ja par-
taani ja istuin hämmästyksissä.
4. Ja kaikki, jotka pelkäsivät
Herran Israelin Jumalan sanaa,
tulivat kokoon minun tyköni, jäl-
leen tulleiden synnin tähden; ja
minä istuin hämmästyksissä ha-
maan ehtoouhriin asti.
5. Ja ehtoouhrin aikana nousin
minä surkeudestani; ja kuin minä
repäisin vaatteeni ja hameeni,
lankesin minä polvilleni ja hajoi-
tin käteni Herran minun Jumala-
ni tykö,
6. II. Ja sanoin: minun Jumalani!
minä häpeen ja en kehtaa sil-
miäni nostaa sinun tykös, minun
Jumalani; sillä meidän syntimme
ovat enentyneet päämme ylitse*
ja meidän pahat tekomme ovat
kasvaneet hamaan taivaasen as-
ti+.
7. Hamasta isäimme ajasta niin
tähän päivään saakka olemme
me olleet suurissa synneissä; ja
meidän pahain töidemme tähden
olemme me ja meidän kunin-
kaamme ja pappimme annetut
maan kuningasten käsiin, ja
miekkaan, ja vankeuteen ja ryös-
töksi, ja meidän kasvomme hä-
piään, niinkuin tänäkin päivänä.
8. Mutta nyt vähällä ajan rahdul-
la on meille armo tapahtunut
Herralta meidän Jumalaltamme,
että vielä on muutamia meistä
jäljellä ja päässeitä, että hän an-
toi vielä vaarnan meille pyhään
siaansa, että meidän Jumalam-
me valistais silmämme ja antais
meille vähän virvoituksen orjuu-
dessamme.
