7 luku

Stefanus osoittaa, ettei hän ole häväissyt Jumalaa, ei myöskään Moosesta eikä temppeliä, ja kertoo puheessaan heille kantaisäin ajasta 1 – 16, Israelin olosta Egyptissä ja Mooseksen alkuhistoriasta 17 – 29, Mooseksen kutsumisesta 30 – 34, Israelin käytöksestä Moosesta ja Jumalaa kohtaan 35 – 43 ja Mooseksen jälkeisestä ajasta 44 – 50; hän nuhtelee neuvoston jäseniä kovakorvaisuudesta 51 – 53 ja kuolee marttyyrikuoleman 54 – 60.

1 Niin ylimmäinen pappi sanoi: "Onko niin?"

1 Niin ylin pappi sanoi: "Onko asia niin?"

1. Niin ylimmäinen pappi sanoi: lienevätkö nämät näin?

1. NIin ylimmäinen Pappi sanoi: Lienewätkö nämät näin?

1. Nin sanoi sis se ylimeine' Pappi. Lieneuetkö näme nein? (Niin sanoi siis se ylimmäinen pappi. Lienewätkö nämä näin?)

1. Εἶπε δὲ ὁ ἀρχιερεύς· Εἰ ἄρα ταῦτα οὕτως ἔχει;

1. ειπεν δε ο αρχιερευς ει αρα ταυτα ουτως εχει 1. eipen de o archiereυs ei ara taυta oυtos echei

1 Now the high-priest said, Should these things not then be held so?

1. Then said the high priest, Are these things so?

1. Da sprach der Hohepriester: Ist dem also?

1. EL sumo sacerdote dijo entón- ces: ¿Es esto así?

1 Тогда сказал первосвященник: так ли это?

2 Stefanus sanoi: "Miehet, veljet ja isät, kuulkaa! Kirkkauden Jumala ilmestyi meidän isällemme Aabrahamille hänen ollessaan Mesopotamiassa, ennenkuin hän oli asettunut asumaan Harraniin,

2 Hän vastasi: "Miehet, veljet ja isät, kuulkaa! Kirkkauden Jumala ilmestyi isällemme Aabrahamille hänen ollessaan Mesopotamiassa ennen Harraniin asettumistaan

2. Vaan hän sanoi: miehet, rakkaat veljet ja isät, kuulkaat: kunnian Jumala ilmestyi Abrahamille meidän isällemme, kuin hän oli Mesopotamiassa, ennenkuin hän Haranissa asui,

2. Hän sanoi: miehet rackat weljet ja Isät cuulcat: cunnian Jumala ilmestyi Abrahamille meidän Isällem cosca hän oli Mesopotamias ennencuin hän Haramis asui ja sanoi hänelle:

2. Nin hen sanoi/ Te miehet rackat weliet ia Iset/ cwlcat. Cunnia' Jumala ilmeistui meiden iselle Abrahamille/ coska he' oli Mesopotamias/ enne' quin hen Haramis asui/ ia sanoi henelle/ (Niin hän sanoi/ Te miehet rakkaat weljet ja isät/ kuulkaat. Kunnian Jumala ilmestyi meidän isälle Abrahamille/ koska hän oli Mesopotamias/ ennen kuin hän Haramissa asui/ ja sanoi hänelle/)

2. ὁ δὲ ἔφη· Ἄνδρες ἀδελφοὶ καὶ πατέρες, ἀκούσατε. ὁ Θεὸς τῆς δόξης ὤφθη τῷ πατρὶ ἡμῶν Ἀβραὰμ ὄντι ἐν τῇ Μεσοποταμίᾳ πρὶν ἢ κατοικῆσαι αὐτὸν ἐν Χαρράν,

2. ο δε εφη ανδρες αδελφοι και πατερες ακουσατε ο θεος της δοξης ωφθη τω πατρι ημων αβρααμ οντι εν τη μεσοποταμια πριν η κατοικησαι αυτον εν χαρραν 2. o de efe andres adelfoi kai pateres akoυsate o theos tes dokses ofthe to patri emon aβraam onti en te mesopotamia prin e katoikesai aυton en charran

2 Now he said, Men, brethren and fathers, listen°: the God of glory was seen by our father Abraham, (while) being in Mesopotamia, before he dwelt in Haran,

2. And he said, Men, brethren, and fathers, hearken; The God of glory appeared unto our father Abraham, when he was in Mesopotamia, before he dwelt in Charran,

2. Er aber sprach: Liebe Brüder und Väter, höret zu. Der Gott der Herrlichkeit erschien unserm Vater Abraham, da er noch in Mesopotamien war, ehe er wohnte in Haran,

2. Y él dijo: Varones, hermanos, y padres, escuchad. El Dios de gloria apareció a nuestro padre Abraham estando él en Mesopotamia, ántes que morase en Carran.

2 Но он сказал: мужи братия и отцы! послушайте. Бог славы явился отцу нашему Аврааму в Месопотамии, прежде переселения его в Харран,

3 ja sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja suvustasi ja mene siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan'.

3 ja sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja suvustasi ja mene siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.'

3. Ja sanoi hänelle: lähde sinun maaltas ja suvustas, ja tule siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.

3. Lähde sinun maaldas ja sugustas ja mene sijhen maahan cuin minä sinulle osotan.

3. Wlosmene sinu' maaldas ia sinun Sughustas/ ia waella sihen mahan ionga mine osotan sinulle. (Ulos mene sinun maaltasi ja sinun suwustasi/ ja waella siihen maahan jonka minä osoitan sinulle.)

3. καὶ εἶπε πρὸς αὐτόν· ἔξελθε ἐκ τῆς γῆς σου καὶ ἐκ τῆς συγγενείας σου, καὶ δεῦρο εἰς γῆν ἣν ἄν σοι δείξω.

3. και ειπεν προς αυτον εξελθε εκ της γης σου και εκ της συγγενειας σου και δευρο εις γην ην αν σοι δειξω 3. kai eipen pros aυton ekselthe ek tes ges soυ kai ek tes sυggeneias soυ kai deυro eis gen en an soi deikso

3 and said to him, Come out of your land and from your relatives and come-here into the land whatever I will be showing you. {Gen 12:1,2,4}

3. And said unto him, Get thee out of thy country, and from thy kindred, and come into the land which I shall shew thee.

3. und sprach zu ihm: Gehe aus deinem Lande und von deiner Freundschaft und zieh in ein Land, das ich dir zeigen will.

3. Y le dijo: Sal de tu tierra, y de tu parentela, y ven a la tierra que te mostraré.

3 и сказал ему: выйди из земли твоей и из родства твоего и из дома отца твоего, и пойди в землю, которую покажу тебе.

4 Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui asumaan Harraniin. Ja kun hänen isänsä oli kuollut, siirsi Jumala hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte.

4 Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asui Harranissa. Ja kun hänen isänsä oli kuollut, Jumala* siirsi hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte.

4. Silloin hän läksi Kaldeasta, ja asui Haranissa. Ja kuin hänen isänsä kuollut oli, toi hän hänen sieltä tähän maahan, jossa te nyt asutte.

4. Nijn hän läxi Chaldeast ja meni asuman Haramijn. Ja cosca hänen Isäns cuollut oli toi hän hänen sieldä tähän maahan josa te nyt asutte.

4. Nin hen wloslexi Caldean maalda/ ia asui Haramis. Ja sittequin henen Isens coollut oli/ nin hen wei henen sielde tehen maha' cussa te nyt asutta. (Niin hän ulos läksi Kaldean maalta/ ja asui Haramissa. Ja sittenkuin hänen isänsä kuollut oli/ niin hän wei hänen sieltä tähän maahan kussa te nyt asutte.)

4. τότε ἐξελθὼν ἐκ γῆς Χαλδαίων κατῴκησεν ἐν Χαρράν. κἀκεῖθεν μετὰ τὸ ἀποθανεῖν τὸν πατέρα αὐτοῦ μετῴκισεν αὐτὸν εἰς τὴν γῆν ταύτην εἰς ἣν ὑμεῖς νῦν κατοικεῖτε·

4. τοτε εξελθων εκ γης χαλδαιων κατωκησεν εν χαρραν κακειθεν μετα το αποθανειν τον πατερα αυτου μετωκισεν αυτον εις την γην ταυτην εις ην υμεις νυν κατοικειτε 4. tote ekselthon ek ges chaldaion katokesen en charran kakeithen meta to apothanein ton patera aυtoυ metokisen aυton eis ten gen taυten eis en υmeis nυn katoikeite

4 Then (after) he came out of the land of the Chaldeans, he dwelt in Haran and after his father died, (God) exiled him from there into this land in which you° are now dwelling. {Gen 13:14-18}

4. Then came he out of the land of the Chaldaeans, and dwelt in Charran: and from thence, when his father was dead, he removed him into this land, wherein ye now dwell.

4. Da ging er aus der Chaldäer Lande und wohnte in Haran. Und von dort, da sein Vater gestorben war, brachte er ihn herüber in dies Land, darin ihr nun wohnet,

4. Entónces salió él de la tierra de los Caldeos, y habitó en Carran; y de allí, muerto su padre, le traspasó a esta tierra, en la cual vosotros habitáis ahora.

4 Тогда он вышел из земли Халдейской и поселился вХарране; а оттуда, по смерти отца его, переселил его Бог в сию землю, в которой вы ныне живете.

5 Eikä hän antanut hänelle siinä perintöosaa, ei jalan leveyttäkään, vaan lupasi, Aabrahamin vielä lapsetonna ollessa, antaa sen hänelle ja hänen siemenelleen hänen jälkeensä.

5 Eikä Hän antanut hänelle siinä perintöosaa, ei jalan leveyttäkään, vaan lupasi hänen lapsetonna ollessaan antaa sen hänen ja hänen jälkeläistensä omaksi hänen jälkeensä.

5. Ja ei antanut hänelle siinä perintöä, ei jalankaan leveyttä; ja hän lupasi hänelle sen antaa asuaksensa, ja hänen siemenellensä hänen jälkeensä, kuin ei hänellä vielä lasta ollut.

5. Ja ei andanut hänelle sijnä perindötä ei jalangan leweyttä jonga hän lupais hänelle andawans asua ja hänen siemenellens hänen jälkens cosca ei hänellä wielä lasta ollut.

5. Ja ei andanut henelle ychten perimist sihen mahan/ ei Jalanca ladhiutta. Ja hen lwpasi sijttengi henelle sen andauans asuuaxens/ ia henen Siemenellens henen ielkins/ coska henelle ei wiele ychten Lasta ollut. (Ja ei antanut hänelle yhtään perimistä siihen maahan/ ei jalankaan lahiutta (leweyttä). Ja hän lupasi sittenkin hänelle sen antawansa asuaksensa/ ja hänen siemenellensä hänen jälkeensä/ koska hänellä ei wielä yhtään lasta ollut.)

5. καὶ οὐκ ἔδωκεν αὐτῷ κληρονομίαν ἐν αὐτῇ οὐδὲ βῆμα ποδός, καὶ ἐπηγγείλατο δοῦναι αὐτῷ εἰς κατάσχεσιν αὐτὴν καὶ τῷ σπέρματι αὐτοῦ μετ’ αὐτόν, οὐκ ὄντος αὐτῷ τέκνου.

5. και ουκ εδωκεν αυτω κληρονομιαν εν αυτη ουδε βημα ποδος και επηγγειλατο αυτω δουναι εις κατασχεσιν αυτην και τω σπερματι αυτου μετ αυτον ουκ οντος αυτω τεκνου 5. kai oυk edoken aυto kleronomian en aυte oυde βema podos kai epeggeilato aυto doυnai eis kataschesin aυten kai to spermati aυtoυ met aυton oυk ontos aυto teknoυ

5 And he gave him no inheritance in it, not even a step of (his) foot, and he promised to give it to him and to his seed after him *for (his) territory, (even) not being a child (yet) to him. {Gen 15:13, 14}

5. And he gave him none inheritance in it, no, not so much as to set his foot on: yet he promised that he would give it to him for a possession, and to his seed after him, when as yet he had no child.

5. und gab ihm kein Erbteil darin, auch nicht einen Fuß breit, und verhieß ihm, er wollte es geben ihm zu besitzen und seinem Samen nach ihm, da er noch kein Kind hatte.

5. Y no le dió posesión en ella, ni aun una pisada de un pié; mas le prometió que se la daría en posesión a él, y a su simiente después de él, no teniendo aun hijo.

5 И не дал ему на ней наследства ни на стопу ноги, а обещал дать ее во владение ему и потомству его по нем, когда еще был он бездетен.

6 Ja Jumala puhui näin: 'Hänen jälkeläisensä tulevat olemaan muukalaisina vieraalla maalla, ja siellä ne tekevät heidät orjiksensa ja sortavat heitä neljäsataa vuotta;

6 Ja Jumala puhui näin: 'Hänen jälkeläisensä tulevat olemaan muukalaisina vieraalla maalla, ja ne tekevät heidät orjiksi ja sortavat heitä neljäsataa vuotta.

6. Ja Jumala puhui hänelle näin: sinun siemenes pitää oleman muukalainen vieraalla maalla, ja heidän pitää sen orjaksi tekemän, ja pahasti sen kanssa menemän neljäsataa ajastaikaa.

6. Ja Jumala sanoi hänelle näin: sinun siemenes pitä oleman muucalainen wieralla maalla jotca heidän pitä orjaxi tekemän ja pahasti heidän cansans neljä sata ajastaica menemän.

6. Sanoi sis Jumala henelle nein/ Sinun Siemenes pite oleman Cotakundaine' wieralla maalla/ ia heiden ne pite Oriaxi tekeme'/ ia pahasti menemen heiden cansans Neliesata aijastaica. (Sanoi siis Jumala hänelle näin/ Sinun siemenesi pitää oleman kotakuntainen (muukalainen) wieraalla maalla/ ja heidän ne pitää orjaksi tekemän/ ja pahasti menemän heidän kanssansa neljäsataa ajastaikaa.)

6. ἐλάλησε δὲ οὕτως ὁ Θεὸς, ὅτι ἔσται τὸ σπέρμα αὐτοῦ πάροικον ἐν γῇ ἀλλοτρίᾳ, καὶ δουλώσουσιν αὐτὸ καὶ κακώσουσιν ἔτη τετρακόσια·

6. ελαλησεν δε ουτως ο θεος οτι εσται το σπερμα αυτου παροικον εν γη αλλοτρια και δουλωσουσιν αυτο και κακωσουσιν ετη τετρακοσια 6. elalesen de oυtos o theos oti estai to sperma aυtoυ paroikon en ge allotria kai doυlosoυsin aυto kai kakosoυsin ete tetrakosia

6 Now God spoke thus: That his seed will be a foreigner in an alien land, and they will enslave and will be mistreating them four hundred years.

6. And God spake on this wise, That his seed should sojourn in a strange land; and that they should bring them into bondage, and entreat them evil four hundred years.

6. Aber Gott sprach also: Dein Same wird ein Fremdling sein in einem fremden Lande, und sie werden ihn dienstbar machen und übel behandeln vierhundert Jahre;

6. Y le habló Dios así: Que su simiente sería extranjera en tierra agena, y que los sujetarían a servidumbre, y que los maltratarían, por cuatrocientos años:

6 И сказал ему Бог, что потомки его будут переселенцами в чужой земле и будут впорабощении и притеснении лет четыреста.

7 ja sen kansan, jonka orjiksi he tulevat, minä olen tuomitseva', sanoi Jumala, 'ja sen jälkeen he lähtevät sieltä ja palvelevat minua tässä paikassa'.

7 Mutta sen kansakunnan, jonka orjiksi ne joutuvat, minä tuomitsen', sanoi Jumala, ’ja sen jälkeen he lähtevät pois ja palvelevat minua tässä paikassa'.

7. Ja sen kansan, jota he palvelevat, tahdon minä tuomita, sanoi Jumala, ja sitte pitää heidän lähtemän ja minua tässä siassa palveleman.

7. Ja sen Canssan jota he palwelewat tahdon minä duomita sanoi Jumala: ja sijtte pitä heidän lähtemän ja minua täsä siasa palweleman

7. Ja sen Canssan iota he palueleman pite/ tadho mine Domita/ sanoi Jumala. Ja sitelehin pite heiden wloslectemen/ ia palueleman minua tesse Sias. (Ja sen kansan jota he palweleman pitää/ tahdon minä tuomita/ sanoi Jumala. Ja siitä lähin pitää heidän ulos lähtemän/ ja palweleman minua tässä sijassa.)

7. καὶ τὸ ἔθνος ᾧ ἐὰν δουλεύσωσι κρινῶ ἐγώ, εἶπεν ὁ Θεὸς· καὶ μετὰ ταῦτα ἐξελεύσονται καὶ λατρεύσουσί μοι ἐν τῷ τόπῳ τούτῳ.

7. και το εθνος ω εαν δουλευσωσιν κρινω εγω ειπεν ο θεος και μετα ταυτα εξελευσονται και λατρευσουσιν μοι εν τω τοπω τουτω 7. kai to ethnos o ean doυleυsosin krino ego eipen o theos kai meta taυta ekseleυsontai kai latreυsoυsin moi en to topo toυto

7 And God said, I will be judging the nation to which they would be enslaved, and they will be coming forth and will be giving-divine service to me in this place after this thing. {Gen 17:10-14}

7. And the nation to whom they shall be in bondage will I judge, said God: and after that shall they come forth, and serve me in this place.

7. und das Volk, dem sie dienen werden, will ich richten, sprach Gott; und darnach werden sie ausziehen und mir dienen an dieser Stätte.

7. Mas a la nación a quien serán siervos, yo la juzgaré, dijo Dios; y después de esto saldrán, y me servirán a mí en este lugar.

7 Но Я, сказал Бог, произведу суд над тем народом, у которого они будут в порабощении; и после того они выйдут и будут служить Мне на сем месте.

8 Ja hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton; ja niin Aabrahamille syntyi Iisak, ja hän ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, ja Iisakille syntyi Jaakob, ja Jaakobille ne kaksitoista kantaisää.

8 Ja Hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton, ja niin *Aabraham sai* Iisakin ja ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, ja Iisak sai Jaakobin ja Jaakob ne kaksitoista kantaisää.

8. Ja hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton; ja niin hän siitti Isaakin, ja ympärileikkasi hänen kahdeksantena päivänä. Ja Isaak siitti Jakobin, ja Jakob kaksitoistakymmentä patriarkkaa.

8. Ja hän andoi hänelle ymbärinsleickauxen lijton ja hän sijtti Isaachin ja ymbärinsleickais hänen cahdexandena päiwänä: ja Isaach sijtti Jacobin ja Jacob sijtti caxitoistakymmendä Patriarchata.

8. Ja andoi henelle Ymberileickauxen Lijton. Ja hen synnytti Isaachin/ ia Ymberileickasi hene' Cadhexanden peiuen. Ja Isaach synnytti Jacobin/ Ja Jacob synnytti ne Caxitoistakymende Esijse. (Ja antoi hänelle ympärileikkauksen liiton. Ja hän synnytti Isaachin/ ja ympärileikkasi hänen kahdeksantena päiwän/ Ja Isaach synnytti Jakobin/ ja Jakob synnytti ne kaksitoista kymmentä esi-isää.)

8. καὶ ἔδωκεν αὐτῷ διαθήκην περιτομῆς· καὶ οὕτως ἐγέννησε τὸν Ἰσαὰκ καὶ περιέτεμεν αὐτὸν τῇ ἡμέρᾳ τῇ ὀγδόῃ, καὶ Ἰσαὰκ τὸν Ἰακώβ, καὶ Ἰακὼβ τοὺς δώδεκα πατριάρχας.

8. και εδωκεν αυτω διαθηκην περιτομης και ουτως εγεννησεν τον ισαακ και περιετεμεν αυτον τη ημερα τη ογδοη και ο ισαακ τον ιακωβ και ο ιακωβ τους δωδεκα πατριαρχας 8. kai edoken aυto diatheken peritomes kai oυtos egennesen ton isaak kai perietemen aυton te emera te ogdoe kai o isaak ton iakoβ kai o iakoβ toυs dodeka patriarchas

8 And he gave him the covenant* of circumcision and so he fathered Isaac and he circumcised him (on) the eighth day, and (to) Isaac (was born) Jacob and (to) Jacob the twelve patriarchs. {Gen 21:4, 25:20-26, 46:8-26}

8. And he gave him the covenant of circumcision: and so Abraham begat Isaac, and circumcised him the eighth day; and Isaac begat Jacob; and Jacob begat the twelve patriarchs.

8. Und gab ihm den Bund der Beschneidung. Und er zeugte Isaak und beschnitt ihn am achten Tage, und Isaak den Jakob, und Jakob die zwölf Erzväter.

8. Y le dió el concierto de la circuncisión; y así engendró Abraham a Isaac, y le circuncidó al octavo día; e Isaac engendró a Jacob, y Jacob a los doce patriarcas.

8 И дал ему завет обрезания. По сем родил он Исаака и обрезал его в восьмой день; а Исаак родил Иакова, Иаков же двенадцать патриархов.

9 Ja kantaisät kadehtivat Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssansa

9 Kantaisät kadehtivat kuitenkin Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssaan

9. Ja ne patriarkat myivät kateudesta Josefin Egyptiin. Ja Jumala oli hänen kanssansa,

9. JA ne Patriarchat myit cateudest Josephin Egyptijn.

9. Ja ne Esijset cateuden teden poismyidh Josephin Egiptihin/ (Ja ne esi-isät kateuden tähden pois myit Josephin Egyptiin/)

9. Καὶ οἱ πατριάρχαι ζηλώσαντες τὸν Ἰωσὴφ ἀπέδοντο εἰς Αἴγυπτον.

9. και οι πατριαρχαι ζηλωσαντες τον ιωσηφ απεδοντο εις αιγυπτον και ην ο θεος μετ αυτου 9. kai oi patriarchai zelosantes ton iosef apedonto eis aigυpton kai en o theos met aυtoυ

9 And the patriarchs, having been jealous of Joseph, gave him into Egypt. And God was with him,

9. And the patriarchs, moved with envy, sold Joseph into Egypt: but God was with him,

9. Und die Erzväter neideten Joseph und verkauften ihn nach Ägypten; aber Gott war mit ihm

9. Y los patriarcas, movidos de envidia, vendieron a José para Egipto; mas Dios era con él,

9 Патриархи, по зависти, продали Иосифа в Египет; но Бог был с ним,

10 ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa. Ja hän antoi hänelle armon ja viisauden faraon, Egyptin kuninkaan, edessä; ja tämä pani hänet Egyptin ja kaiken huoneensa haltijaksi.

10 ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistaan. Ja Hän antoi hänelle armoa ja viisautta faraon, Egyptin kuninkaan edessä. Ja tämä asetti hänet Egyptin ja koko talonsa haltijaksi.

10. Ja pelasti hänen kaikista tuskistansa, ja antoi hänelle armon ja viisauden Pharaon, Egyptin kuninkaan, kasvoin edessä, ja hän pani hänen Egyptin valtamieheksi ja kaiken huoneensa päälle.

10. Ja Jumala oli hänen cansans ja pelasti caikesta tuscasta ja andoi hänelle armon ja wijsauden Pharaon Egyptin Cuningan caswon edes ja hän pani hänen Egyptijn waldamiehexi ja caiken hänen huonens päälle.

10. Ja Jumala oli henen cansans/ ia pelasti hende caikest henen tuskastans/ ia annoi henelle Armon ia wijsauden Egiptin Kuningan Pharaonin caswon edes/ Ja hen pani henen Waldamiehexi ylitze Egiptin/ ia caiken henen Hoonens päle. (Ja Jumala oli hänen kanssansa/ ja pelasti häntä kaikesta hänen tuskastansa/ ja antoi hänelle armon ja wiisauden Egyptin kuninkaan pharaon kaswon edessä/ Ja hän pani hänen waltamieheksi ylitse Egyptin/ ja kaiken hänen huoneensa päälle.)

10. καὶ ἦν ὁ Θεὸς μετ’ αὐτοῦ, καὶ ἐξείλετο αὐτὸν ἐκ πασῶν τῶν θλίψεων αὐτοῦ, καὶ ἔδωκεν αὐτῷ χάριν καὶ σοφίαν ἐναντίον Φαραὼ βασιλέως Αἰγύπτου, καὶ κατέστησεν αὐτὸν ἡγούμενον ἐπ’ Αἴγυπτον καὶ ὅλον τὸν οἶκον αὐτοῦ.

10. και εξειλετο αυτον εκ πασων των θλιψεων αυτου και εδωκεν αυτω χαριν και σοφιαν εναντιον φαραω βασιλεως αιγυπτου και κατεστησεν αυτον ηγουμενον επ αιγυπτον και ολον τον οικον αυτου 10. kai ekseileto aυton ek pason ton thlipseon aυtoυ kai edoken aυto charin kai sofian enantion farao βasileos aigυptoυ kai katestesen aυton egoυmenon ep aigυpton kai olon ton oikon aυtoυ

10 and liberated him from all his afflictions and gave him favor and wisdom in front of Pharaoh king of Egypt, who designated him leader over Egypt and his whole house. {Gen 37:23-25, 36}

10. And delivered him out of all his afflictions, and gave him favour and wisdom in the sight of Pharaoh king of Egypt; and he made him governor over Egypt and all his house.

10. und errettete ihn aus aller seiner Trübsal und gab ihm Gnade und Weisheit vor Pharao, dem König in Ägypten; der setzte ihn zum Fürsten über Ägypten über sein ganzes Haus.

10. Y le libró de todas sus tribulaciones, y le dió favor y sabiduría en la presencia de Faraón, rey de Egipto, el cual le puso por gobernador sobre Egipto, y sobre toda su casa.

10 и избавил его от всех скорбей его, и даровал мудрость ему и благоволение царя Египетского фараона, который и поставил его начальником над Египтом и над всем домом своим.

11 Ja tuli nälänhätä koko Egyptiin ja Kanaaniin ja suuri vaiva, eivätkä meidän isämme saaneet mistään ravintoa.

11 Niin tuli nälänhätä koko *Egyptin maahan* ja Kanaaniin ja suuri vaiva, eivätkä isämme löytäneet ravintoa.

11. Mutta nälkä tuli kaikkeen Egyptiin ja Kanaanin maahan, ja suuri tuska; ja ei meidän isämme löytäneet ravintoa.

11. NIin tuli nälkä caicken Egyptijn ja Canaan maahan ja suuri tusca ja ei meidän Isämmengän löynnet rawindota.

11. Nin tuli Nelke ylitze caiken Egiptin ia Canaan Maan/ ia swri tuska. Ja meiden Iset eiuet Rauinota leunyet. (Niin tuli nälkä ylitse kaiken Egyptin ja Kanaan maan/ ja suuri tuska. Ja meidän isät eiwät rawintoa löytäneet.)

11. ἦλθε δὲ λιμὸς ἐφ’ ὅλην τὴν γῆν Αἰγύπτου καὶ Χανάαν καὶ θλῖψις μεγάλη, καὶ οὐχ εὕρισκον χορτάσματα οἱ πατέρες ἡμῶν.

11. ηλθεν δε λιμος εφ ολην την γην αιγυπτου και χανααν και θλιψις μεγαλη και ουχ ευρισκον χορτασματα οι πατερες ημων 11. elthen de limos ef olen ten gen aigυptoυ kai chanaan kai thlipsis megale kai oυch eυriskon chortasmata oi pateres emon

11 Now there came a famine and great affliction upon the whole land of Egypt and Canaan and our fathers were finding no sustenance. {Gen 41:54-57}

11. Now there came a dearth over all the land of Egypt and Chanaan, and great affliction: and our fathers found no sustenance.

11. Es kam aber eine teure Zeit über das ganze Land Ägypten und Kanaan und große Trübsal, und unsere Väter fanden nicht Nahrung.

11. Vino entónces hambre en toda la tierra de Egipto y de Canaan, y grande tribulación; y nuestros padres no hallaban alimentos.

11 И пришел голод и великая скорбь на всю землю Египетскую и Ханаанскую, и отцы наши не находили пропитания.

12 Mutta kun Jaakob kuuli Egyptissä olevan viljaa, lähetti hän meidän isämme sinne ensimmäisen kerran.

12 Mutta kuultuaan Egyptissä olevan viljaa, Jaakob lähetti isämme sinne ensimmäisen kerran.

12. Mutta kuin Jakob kuuli Egyptissä jyviä olevan, lähetti hän sinne meidän isämme ensimmäisen kerran.

12. Mutta cosca Jacob cuuli Egyptis jywiä olewan lähetti hän sinne meidän Isämme?

12. Mutta coska sis Jacob cwli Egiptis oleua' Jyuije/ lehetti hen ensin meiden Isemme. (Mutta koska siis Jakob kuuli Egyptissä olewan jywiä/ lähetti hän ensin meidän isämme.)

12. ἀκούσας δὲ Ἰακὼβ ὄντα σῖτα ἐν Αἰγύπτῳ ἐξαπέστειλε τοὺς πατέρας ἡμῶν πρῶτον·

12. ακουσας δε ιακωβ οντα σιτα εν αιγυπτω εξαπεστειλεν τους πατερας ημων πρωτον 12. akoυsas de iakoβ onta sita en aigυpto eksapesteilen toυs pateras emon proton

12 But (after) Jacob heard of grain being in Egypt, he sent forth our fathers the first (time). {Gen 42:1, 2}

12. But when Jacob heard that there was corn in Egypt, he sent out our fathers first.

12. Jakob aber hörte, daß in Ägypten Getreide wäre, und sandte unsere Väter aus aufs erstemal.

12. Y como oyese Jacob que había trigo en Egipto, envió a nuestros padres la primera vez.

12 Иаков же, услышав, что есть хлеб в Египте, послал туда отцов наших в первый раз.

13 Ja toisella kerralla veljet tunsivat Joosefin, ja farao sai tietää Joosefin sukuperän.

13 Toisella kerralla Joosefin veljet tunsivat hänet, ja Joosefin suku tuli faraon tietoon.

13. Ja kuin hän toistamiseen heidät lähetti, tunnettiin Joseph veljiltänsä; ja Josephin suku tuli Pharaolle tiettäväksi.

13. Ja cosca hän toistamisen heidän lähetti tuttin Joseph weljildäns: ja Josephin sucu tuli Pharaolle tiettäwäxi.

13. Ja quin hen taas heite lehetti/ nin Joseph tuttijn henen Welildens. Ja Josephin sucu tuli Pharaon tietteuexi. (Ja kuin hän taas heitä lähetti/ niin Joseph tuttiin hänen weljillensä. Ja Josephin suku tuli pharaon tiettäwäksi.)

13. καὶ ἐν τῷ δευτέρῳ ἀνεγνωρίσθη Ἰωσὴφ τοῖς ἀδελφοῖς αὐτοῦ καὶ φανερὸν ἐγένετο τῷ Φαραὼ τὸ γένος τοῦ Ἰωσήφ.

13. και εν τω δευτερω ανεγνωρισθη ιωσηφ τοις αδελφοις αυτου και φανερον εγενετο τω φαραω το γενος του ιωσηφ 13. kai en to deυtero anegnoristhe iosef tois adelfois aυtoυ kai faneron egeneto to farao to genos toυ iosef

13 And Joseph was recognized at the second-time by his brethren, and Joseph’s race became apparent to the Pharaoh. {Gen 43:2, 45:16}

13. And at the second time Joseph was made known to his brethren; and Joseph's kindred was made known unto Pharaoh.

13. Und zum andernmal ward Joseph erkannt von seinen Brüdern, und ward dem Pharao Josephs Geschlecht offenbar.

13. Y en la segunda, José fué conocido de sus hermanos, y fué sabido de Faraón el linaje de José.

13 А когда они пришли во второй раз, Иосиф открылся братьям своим, и известен стал фараону род Иосифов.

14 Niin Joosef lähetti kutsumaan luokseen isänsä Jaakobin ja koko sukunsa, seitsemänkymmentä viisi henkeä.

14 Niin Joosef lähetti kutsumaan luokseen isänsä Jaakobin ja koko sukunsa*, seitsemänkymmentä viisi henkeä.

14. Niin Joseph lähetti ja antoi tuoda isänsä Jakobin ja kaiken hänen sukunsa, viisi sielua kahdeksattakymmentä.

14. Nijn Joseph lähetti ja andoi tuoda Isäns Jacobin ja caiken hänen sucuns wijsi henge cahdexattakymmendä.

14. Nin lehetti Joseph ia annoi toodha henen Isens Jacobin/ ia caike' hene' Sughunsa/ wisi Hengi cadhexattakymmende. (Niin lähetti Joseph ja antoi tuoda hänen isänsä Jakobin/ ja kaiken hänen sukunsa/ wissi henkiä kahdeksatta kymmentä.)

14. ἀποστείλας δὲ Ἰωσὴφ μετεκαλέσατο τὸν πατέρα αὐτοῦ Ἰακὼβ καὶ πᾶσαν τὴν συγγένειαν αὐτοῦ ἐν ψυχαῖς ἑβδομήκοντα πέντε.

14. αποστειλας δε ιωσηφ μετεκαλεσατο τον πατερα αυτου ιακωβ και πασαν την συγγενειαν αυτου εν ψυχαις εβδομηκοντα πεντε 14. aposteilas de iosef metekalesato ton patera aυtoυ iakoβ kai pasan ten sυggeneian aυtoυ en psυchais eβdomekonta pente

14 But Joseph himself, having sent (them), called Jacob, his father, and all the relatives, in souls, seventy-five.

14. Then sent Joseph, and called his father Jacob to him, and all his kindred, threescore and fifteen souls.

14. Joseph aber sandte aus und ließ holen seinen Vater Jakob und seine ganze Freundschaft, fünfundsiebzig Seelen.

14. Y enviando José, hizo venir a su padre Jacob, y a toda su parentela, a setenta y cinco almas.

14 Иосиф, послав, призвал отца своего Иакова и все родство свое, душ семьдесят пять.

15 Ja Jaakob meni Egyptiin ja kuoli siellä, niin myös kuolivat isämme,

15 Silloin Jaakob meni alas Egyptiin ja kuoli, hän ja isämme.

15. Ja Jakob meni alas Egyptiin, ja hän kuoli, niin myös meidän isämme.

15. Ja Jacob meni alas Egyptin ja cuoli nijn myös meidän Isäm.

15. Ja Jacob alasmeni Egiptijn/ ia hen cooli/ ia mös meiden Iset. (Ja Jakob alas meni Egyptiin/ ja hän kuoli/ ja myös meidän isät.)

15. κατέβη δὲ Ἰακὼβ εἰς Αἴγυπτον καὶ ἐτελεύτησεν αὐτὸς καὶ οἱ πατέρες ἡμῶν,

15. κατεβη δε ιακωβ εις αιγυπτον και ετελευτησεν αυτος και οι πατερες ημων 15. kateβe de iakoβ eis aigυpton kai eteleυtesen aυtos kai oi pateres emon

15 Now Jacob went-down into Egypt and died*, he himself and our fathers; {Exodus 1:1-6}

15. So Jacob went down into Egypt, and died, he, and our fathers,

15. Und Jakob zog hinab nach Ägypten und starb, er und unsere Väter.

15. Así descendió Jacob a Egipto, donde murió él, y nuestros padres,

15 Иаков перешел в Египет, и скончался сам и отцы наши;

16 ja heidät siirrettiin Sikemiin ja pantiin siihen hautaan, jonka Aabraham oli rahalla ostanut Emmorin lapsilta Sikemissä.

16 Ja heidät siirrettiin Sikemiin ja pantiin siihen hautaan, jonka Aabraham oli rahalla* ostanut Sikemin Emmorin lapsilta."

16. Ja he vietiin Sikemiin ja pantiin siihen hautaan, jonka Abraham oli Hemorin lapsilta rahalla ostanut Sikemissä.

16. Ja wietin Sichemijn ja pandin sijhen hautaan jonga Abraham oli Hemorin lapsilda rahalla ostanut Sichemis.

16. Ja ylitzewietin Sichemin/ ia pantijn sijhen Hautan ionga Abraham oli ostanut Rahalla Hemorrin lapsilda/ ioca oli Sichemin poica. (Ja ylitse wietiin Sichemiin/ ja pantiin siihen hautaan jonka Abraham oli ostanut rahalla Hemorrin lapsilta/ joka oli Sichemin poika.)

16. καὶ μετετέθησαν εἰς Συχὲμ καὶ ἐτέθησαν ἐν τῷ μνήματι ᾧ ὠνήσατο Ἀβραὰμ τιμῆς ἀργυρίου παρὰ τῶν υἱῶν Ἐμμὸρ τοῦ Συχέμ.

16. και μετετεθησαν εις {VAR1: συχεμ } {VAR2: σιχεμ } και ετεθησαν εν τω μνηματι ο ωνησατο αβρααμ τιμης αργυριου παρα των υιων {VAR1: εμμορ {VAR1: εμορ } {VAR2: του } συχεμ } {VAR2: σιχεμ } 16. kai metetethesan eis {VAR1: sυchem } {VAR2: sichem } kai etethesan en to mnemati o onesato aβraam times argυrioυ para ton υion {VAR1: emmor {VAR1: emor } {VAR2: toυ } sυchem } {VAR2: sichem }

16 and were transferred to Shechem and were placed in the tomb that Abraham purchased for a price in silver from the sons of Hamor in Shechem. {Jos 24:32}

16. And were carried over into Sychem, and laid in the sepulchre that Abraham bought for a sum of money of the sons of Emmor the father of Sychem.

16. Und sie sind herübergebracht nach Sichem und gelegt in das Grab, das Abraham gekauft hatte ums Geld von den Kindern Hemor zu Sichem.

16. Los cuales fueron traspasados a Siquem, y fueron puestos en el sepulcro que compró Abraham a precio de plata de los hijos de Hemor, padre de Siquem.

16 и перенесены были в Сихем и положены во гробе, который купил Авраам ценою серебра у сынов Еммора Сихемова.

17 Mutta sitä mukaa kuin lähestyi sen lupauksen aika, jonka Jumala oli Aabrahamille antanut, kasvoi kansa ja lisääntyi Egyptissä,

17 Mutta sitä mukaa kuin lähestyi sen lupauksen aika, jonka Jumala oli vannonut* Aabrahamille, kasvoi kansa ja lisääntyi Egyptissä,

17. Mutta kuin lupauksen aika lähestyi, josta Jumala oli Abrahamille vannonut, kasvoi ja eneni kansa Egyptissä,

17. COsca lupauxen aica lähestyi josta Jumala oli Abrahamille wannonut caswoi ja enäni Canssa Egyptis:

17. Coska nyt lupauxen aica lähestui/ iosta Jumala oli Abrahamille wannonut/ caswoi Canssa/ ia enäni Egiptis/ (Koska nyt lupauksen aika lähestyi/ josta Jumala oli Abrahamille wannonut/ kaswoi kansa/ ja eneni Egyptissä/)

17. Καθὼς δὲ ἤγγιζεν ὁ χρόνος τῆς ἐπαγγελίας ἣν ὤμοσεν ὁ Θεὸς τῷ Ἀβραάμ, ηὔξησεν ὁ λαὸς καὶ ἐπληθύνθη ἐν Αἰγύπτῳ,

17. καθως δε ηγγιζεν ο χρονος της επαγγελιας ης ωμοσεν ο θεος τω αβρααμ ηυξησεν ο λαος και επληθυνθη εν αιγυπτω 17. kathos de eggizen o chronos tes epaggelias es omosen o theos to aβraam eυksesen o laos kai eplethυnthe en aigυpto

17 Now just-as the time of the promise was drawing near, which God had sworn to Abraham, the people grew and multiplied in Egypt,

17. But when the time of the promise drew nigh, which God had sworn to Abraham, the people grew and multiplied in Egypt,

17. Da nun die Zeit der Verheißung nahte, die Gott Abraham geschworen hatte, wuchs das Volk und mehrte sich in Ägypten,

17. Mas como se acercó el tiempo de la promesa, la cual Dios había jurado a Abraham, creció el pueblo, y se multiplicó en Egipto,

17 А по мере, как приближалось время исполниться обетованию, о котором клялся Бог Аврааму, народ возрастал и умножался в Египте,

18 kunnes Egyptiä hallitsemaan nousi toinen kuningas, joka ei Joosefista mitään tiennyt.

18 kunnes [Egyptiä hallitsemaan] nousi toinen kuningas, joka ei tuntenut Joosefia.

18. Siihenasti kuin toinen kuningas tuli, joka ei Josephista mitään tietänyt.

18. Sijhenasti cuin toinen Cuningas tuli joca ei Josephist mitän tiennyt.

18. sihenasti quin toinen Kuningas ylestuli/ ioca ei miten Josephist tietenyt. (siihenasti kuin toinen kuningas ylös tuli/ joka ei mitään Josephista tietänyt.)

18. ἄχρις οὗ ἀνέστη βασιλεὺς ἕτερος, ὃς οὐκ ᾔδει τὸν Ἰωσήφ.

18. αχρις ου ανεστη βασιλευς ετερος ος ουκ ηδει τον ιωσηφ 18. achris oυ aneste βasileυs eteros os oυk edei ton iosef

18 till there rose* up a different king over Egypt, who did not know Joseph. {Exodus 1:7, 8}

18. Till another king arose, which knew not Joseph.

18. bis daß ein anderer König aufkam, der nichts wußte von Joseph.

18. Hasta que se levantó otro rey, que no conocía a José.

18 до тех пор, как восстал иной царь, который не знал Иосифа.

19 Tämä kohteli kavalasti meidän kansaamme ja sorti meidän isiämme ja pakotti heidät panemaan heitteille pienet lapsensa, etteivät ne jäisi eloon.

19 Tämä kohteli kavalasti kansaamme ja sorti isiämme ja sai heidät panemaan heitteille pienoisensa, jotteivät ne jäisi eloon.

19. Tämä meidän sukuamme kavalasti juonitteli, ja meni pahasti meidän isäimme kanssa, niin että heidän piti nuoret lapsensa heittämän pois, ettei he olisi saaneet elää.

19. Tämä meidän sucumme cawalast wietteli ja meni pahasti meidän Isäimme cansa ja toimitti että heidän piti nuoret lapsens poisheittämän ettei he olis elänet.

19. Teme meiden Sughun caualast wietteli/ ia pahasti meni meiden Isein cansa/ nin ette heiden piti heiden Nooret Lapsens poisheittemen/ ettei sickiet eleueiset olis. (Tämä meidän suwun kawalasti wietteli/ ja pahasti meni meidän isäin kanssa/ niin että heidän piti heidän nuoret lapsensa pois heittämän/ ettei sikiöt eläwäiset olisi.)

19. οὗτος κατασοφισάμενος τὸ γένος ἡμῶν ἐκάκωσε τοὺς πατέρας ἡμῶν τοῦ ποιεῖν ἔκθετα τὰ βρέφη αὐτῶν, εἰς τὸ μὴ ζῳογονεῖσθαι·

19. ουτος κατασοφισαμενος το γενος ημων εκακωσεν τους πατερας ημων του ποιειν εκθετα τα βρεφη αυτων εις το μη ζωογονεισθαι 19. oυtos katasofisamenos to genos emon ekakosen toυs pateras emon toυ poiein ektheta ta βrefe aυton eis to me zoogoneisthai

19 This one dealt craftily with our race and mistreated our fathers, making* (them) place their babies outside (in the elements), *that* they might not live. {Exo 2:2}

19. The same dealt subtilly with our kindred, and evil entreated our fathers, so that they cast out their young children, to the end they might not live.

19. Dieser trieb Hinterlist mit unserm Geschlecht und behandelte unsre Väter übel und schaffte, daß man die jungen Kindlein aussetzen mußte, daß sie nicht lebendig blieben.

19. Este, usando de astucia con nuestro linaje, maltrató a nuestros padres, de manera que expusiesen a sus niños, para que cesase la generación.

19 Сей, ухищряясь против рода нашего, притеснял отцов наших, принуждая их бросать детей своих, чтобы неоставались в живых.

20 Siihen aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle otollinen. Häntä elätettiin kolme kuukautta isänsä kodissa.

20 Siihen aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle otollinen. Häntä elätettiin kolme kuukautta isänsä kotona.

20. Siihen aikaan syntyi Moses, ja hän oli Jumalalle otollinen, ja elätettiin kolme kuukautta isänsä huoneessa.

20. SIihen aican syndyi Moses ja hän oli Jumalalle otollinen lapsi ja elätettin colme Cuucautta Isäns huonesa.

20. Sihen aican syndyi Moses/ ia hen oli Jumalan otolinen/ ia eletettin colmet Cwcautta henen Isens Honesa. (Siihen aikaan syntyi Moses/ ja hän oli Jumalan otollinen/ ja elätettiin kolme kuukautta hänen isänsä huoneessa.)

20. ἐν ᾧ καιρῷ ἐγεννήθη Μωϋσῆς, καὶ ἦν ἀστεῖος τῷ Θεῷ· ὃς ἀνετράφη μῆνας τρεῖς ἐν τῷ οἴκῳ τοῦ πατρὸς αὐτοῦ.

20. εν ω καιρω εγεννηθη μωσης και ην αστειος τω θεω ος ανετραφη μηνας τρεις εν τω οικω του πατρος αυτου 20. en o kairo egennethe moses kai en asteios to theo os anetrafe menas treis en to oiko toυ patros aυtoυ

20 In which season, Moses was born and was handsome to God, and he was nourished three months in (his) father’s house. {Exodus 1:7, 8, 10-22, 2:1-10}

20. In which time Moses was born, and was exceeding fair, and nourished up in his father's house three months:

20. Zu der Zeit war Moses geboren, und war ein feines Kind vor Gott und ward drei Monate ernährt in seines Vaters Hause.

20. En aquel mismo tiempo nació Moisés, y fué hermoso en gran manera; y fué criado tres meses en casa de su padre.

20 В это время родился Моисей, и был прекрасен пред Богом. Три месяца он был питаем в доме отца своего.

21 Mutta kun hänet oli pantu heitteille, otti faraon tytär hänet ja kasvatti hänet pojaksensa.

21 Mutta kun hänet oli pantu heitteille, faraon tytär otti hänet ja kasvatti hänet pojaksensa.

21. Mutta kuin hän heitetty oli ulos, otti Pharaon tytär hänen ja kasvatti itsellensä pojaksi.

21. Cosca hängin ulosheitetty oli otti Pharaon tytär hänen ja caswatti idzellens pojaxi.

21. Coska he' nyt wlosheitetty oli/ nin Pharaonin Tyter otti henen/ ia yleskaswatti sen itzellens poiaxi. (Koska hän nyt ulos heitetty oli/ niin pharaon tytär otti hänen/ ja ylös kaswatti sen itsellensä pojaksi.)

21. ἐκτεθέντα δὲ αὐτὸν ἀνείλετο αὐτὸν ἡ θυγάτηρ Φαραὼ καὶ ἀνεθρέψατο αὐτὸν ἑαυτῇ εἰς υἱόν.

21. εκτεθεντα δε αυτον ανειλετο αυτον η θυγατηρ φαραω και ανεθρεψατο αυτον εαυτη εις υιον 21. ektethenta de aυton aneileto aυton e thυgater farao kai anethrepsato aυton eaυte eis υion

21 Now (after) he was placed outside (in the elements), Pharaoh’s daughter took (him) for herself and reared him *for her own son.

21. And when he was cast out, Pharaoh's daughter took him up, and nourished him for her own son.

21. Als er aber ausgesetzt ward, nahm ihn die Tochter Pharaos auf und zog ihn auf, ihr selbst zu einem Sohn.

21. Mas siendo expuesto, la hija de Faraón le tomó, y le crió para sí por hijo.

21 А когда был брошен, взяла его дочь фараонова и воспитала его у себя, как сына.

22 Ja Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen, ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa.

22 Moosekselle opetettiin kaikkea egyptiläisten viisautta, ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa.

22. Ja Moses opetettiin kaikessa Egyptiläisten viisaudessa, ja oli voimallinen sanoissa ja töissä.

22. Ja Moses opetettin caikes Egyptin wijsaudes ja oli woimallinen töisä ja sanoisa.

22. Ja Moses opetettin caikis Egiptin wijsauxes/ ia oli woimalinen töise ia sanoisa. (Ja Moses opetettiin kaikissa Egyptin wiisauksissa/ ja oli woimallinen töissä ja sanoissa.)

22. καὶ ἐπαιδεύθη Μωϋσῆς πάσῃ σοφίᾳ Αἰγυπτίων, ἦν δὲ δυνατὸς ἐν λόγοις καὶ ἐν ἔργοις.

22. και επαιδευθη μωσης παση σοφια αιγυπτιων ην δε δυνατος εν λογοις και εν εργοις 22. kai epaideυthe moses pase sofia aigυption en de dυnatos en logois kai en ergois

22 Now Moses was educated in all the wisdom of the Egyptians, and was mighty in words and works.

22. And Moses was learned in all the wisdom of the Egyptians, and was mighty in words and in deeds.

22. Und Moses ward gelehrt in aller Weisheit der Ägypter und war mächtig in Werken und Worten.

22. Y fué enseñado Moisés en toda la sabiduría de los Egipcios; y era poderoso en sus dichos y hechos.

22 И научен был Моисей всей мудростиЕгипетской, и был силен в словах и делах.

23 Mutta kun hän oli täyttänyt neljäkymmentä vuotta, heräsi hänen sydämessään ajatus mennä katsomaan veljiänsä, israelilaisia.

23 Kun hän oli täyttänyt neljäkymmentä vuotta, nousi hänen sydämeensä ajatus mennä katsomaan veljiään, Israelin lapsia.

23. Mutta kuin hän oli neljänkymmenen ajastajan vanha, joukahtui hänen sydämeensä mennä katsomaan veljiänsä Israelin lapsia.

23. MUtta cosca hän oli neljäkymmendä ajastaica wanha joucahtui hänen mieleens että hän tahtoi cadzo weljejäns Israelin lapsia.

23. Mutta quin hen oli neliekymmende aijastaica wanha/ tuli henen mieleens/ ette hen tactoi etzie henen welijens Israelin lapsia. (Mutta kuin hän oli neljäkymmentä ajastaikaa wanha/ tuli hänen mieleensä/ että hän tahtoi etsiä hänen weljiänsä Israelin lapsia.)

23. Ὡς δὲ ἐπληροῦτο αὐτῷ τεσσαρακονταετὴς χρόνος, ἀνέβη εἰς τὴν καρδίαν αὐτοῦ ἐπισκέψασθαι τοὺς ἀδελφοὺς αὐτοῦ τοὺς υἱοὺς Ἰσραήλ.

23. ως δε επληρουτο αυτω τεσσαρακονταετης χρονος ανεβη επι την καρδιαν αυτου επισκεψασθαι τους αδελφους αυτου τους υιους ισραηλ 23. os de epleroυto aυto tessarakontaetes chronos aneβe epi ten kardian aυtoυ episkepsasthai toυs adelfoυs aυtoυ toυs υioυs israel

23 Now as the time of forty years was being fulfilled to him, it came-up upon his heart to visit his brethren, the sons of Israel.

23. And when he was full forty years old, it came into his heart to visit his brethren the children of Israel.

23. Da er aber vierzig Jahre alt ward, gedachte er zu sehen nach seinen Brüdern, den Kindern von Israel.

23. Y como se le cumplió el tiempo de cuarenta años, le vino en su corazón de visitar a sus hermanos los hijos de Israel.

23 Когда же исполнилось ему сорок лет, пришло ему на сердце посетить братьев своих, сынов Израилевых.

24 Ja nähdessään eräälle heistä vääryyttä tehtävän hän puolusti häntä ja kosti pahoinpidellyn puolesta ja löi egyptiläisen kuoliaaksi.

24 Nähdessään eräälle heistä tehtävän vääryyttä, hän puolusti tätä ja kosti pahoinpidellyn puolesta tappaen egyptiläisen.

24. Ja kuin hän näki yhdelle vääryyttä tehtävän, autti hän häntä ja kosti hänen puolestansa, joka vääryyttä kärsi, ja löi Egyptin miehen.

24. Ja cuin hän yhdelle heistä näki wääryttä tehtäwän autti hän händä ja costi hänen puolestans joca wääryttä kärsei ja löi Egyptin miehen.

24. Ja quin hen yhdelle näki wärytt techteuen/ nin he' auitti hende/ ia costi henen polestans ioca wärytte kersi/ ia löi sen Egiptin miehen. (Ja kuin hän yhdelle näki wääryyttä tehtäwän/ niin hän awitti häntä/ ja kosti hänen puolestansa joka wääryyttä kärsi/ ja löi sen Egyptin miehen.)

24. καὶ ἰδών τινα ἀδικούμενον ἠμύνατο, καὶ ἐποιήσατο ἐκδίκησιν τῷ καταπονουμένῳ πατάξας τὸν Αἰγύπτιον.

24. και ιδων τινα αδικουμενον ημυνατο και εποιησεν εκδικησιν τω καταπονουμενω παταξας τον αιγυπτιον 24. kai idon tina adikoυmenon emυnato kai epoiesen ekdikesin to kataponoυmeno pataksas ton aigυption

24 And having seen a certain one (of them) being hurt, he retaliated and did (the) avenging for the one who was subjugated, and struck the Egyptian; {Exo 2:11}

24. And seeing one of them suffer wrong, he defended him, and avenged him that was oppressed, and smote the Egyptian:

24. Und sah einen Unrecht leiden; da stand er bei und rächte den, dem Leid geschah, und erschlug den Ägypter.

24. Y como vió a uno de ellos que era injuriado, le defendió, e hiriendo al Egipcio, vengó al injuriado.

24 И, увидев одного из них обижаемого, вступился и отмстил за оскорбленного, поразив Египтянина.

25 Ja hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala hänen kätensä kautta oli antava heille pelastuksen; mutta he eivät sitä ymmärtäneet.

25 Hän luuli näet veljiensä ymmärtävän, että Jumala hänen avullaan* antaa heille pelastuksen. Mutta he eivät ymmärtäneet.

25. Mutta hän luuli veljiensä sen ymmärtävän, että Jumala hänen kätensä kautta oli heille vapauden antava; vaan eivät he ymmärtäneet.

25. Mutta hän luuli weljens sen ymmärtäwän että Jumala tahtoi heitä wapahta hänen kätens cautta: waan ei he ymmärtänet.

25. Mutta hen lwli henen Welijens sen ymmerteuen/ ette Jumala tactoi heite wapatta henen Kädhens cautta. Waan eiuet he ymmertenet. (Mutta hän luuli hänen weljiensä sen ymmärtäwän/ että Jumala tahtoi heitä wapauttaa hänen kätensä kautta. Waan eiwät he ymmärtäneet.)

25. ἐνόμιζε δὲ συνιέναι τοὺς ἀδελφοὺς αὐτοῦ ὅτι ὁ Θεὸς διὰ χειρὸς αὐτοῦ δίδωσιν αὐτοῖς σωτηρίαν· οἱ δὲ οὐ συνῆκαν.

25. ενομιζεν δε συνιεναι τους αδελφους αυτου οτι ο θεος δια χειρος αυτου διδωσιν αυτοις σωτηριαν οι δε ου συνηκαν 25. enomizen de sυnienai toυs adelfoυs aυtoυ oti o theos dia cheiros aυtoυ didosin aυtois soterian oi de oυ sυnekan

25 and he was supposing that his brethren understood that God is giving them salvation through his hand. But they did not understand.

25. For he supposed his brethren would have understood how that God by his hand would deliver them: but they understood not.

25. Er meinte aber, seine Brüder sollten's verstehen, daß Gott durch seine Hand ihnen Heil gäbe; aber sie verstanden's nicht.

25. Pero él pensaba que sus hermanos entendiesen, que Dios les había de dar salud por su mano; mas ellos no lo habían entendido.

25 Он думал, поймут братья его, что Бог рукою его дает им спасение; но они не поняли.

26 Seuraavana päivänä hän ilmestyi heidän luoksensa, heidän riidellessään, ja koetti saada heitä sopimaan sanoen: 'Tehän olette veljiä, miehet; miksi teette vääryyttä toisillenne?'

26 Seuraavana päivänä hän ilmestyi heidän luokseen, kun he riitelivät, ja *kehoitti heitä sovintoon* sanoen: 'Miehet, te olette veljiä. Miksi teette toisillenne vääryyttä?'

26. Ja hän tuli toisena päivänä heidän tykönsä, jotka keskenänsä riitelivät, ja sovitti heitä, sanoen: rakkaat miehet, te olette veljekset: miksi te toinen toisellenne vääryyttä teette?

26. Ja hän tuli toisna päiwänä heidän tygöns cosca he keskenäns rijtelit ja sowitti heitä sanoden: rackat miehet te oletta weljexet mixi te toinen toisenne wääryttä teette?

26. Ja toisna peiuen tuli hen heiden tygens/ Coska he keskenens ritelit/ nin hen souitteli heite sanoden/ Rackat Miehet/ weliexet te oletta/ mixi te toinen toisenna wärytte teet? (Ja toisena päiwän tuli hän heidän tykönsä/ Koska he keskenänsä riitelit/ niin hän sowitteli heitä sanoen/ Rakkaat miehet/ weljekset te olette/ miksi te toinen toisenne wääryyttä teet?)

26. τῇ τε ἐπιούσῃ ἡμέρᾳ ὤφθη αὐτοῖς μαχομένοις, καὶ συνήλασεν αὐτοὺς εἰς εἰρήνην εἰπών· ἄνδρες, ἀδελφοί ἐστε ὑμεῖς· ἵνα τί ἀδικεῖτε ἀλλήλους;

26. τη {VAR1: τε } {VAR2: δε } επιουση ημερα ωφθη αυτοις μαχομενοις και συνηλασεν αυτους εις ειρηνην ειπων ανδρες αδελφοι εστε υμεις ινα τι αδικειτε αλληλους 26. te {VAR1: te } {VAR2: de } epioυse emera ofthe aυtois machomenois kai sυnelasen aυtoυs eis eirenen eipon andres adelfoi este υmeis ina ti adikeite alleloυs

26 And he was seen the next day by those who were quarreling and drove them to (make) peace, having said, Men, you° are brethren! Why are you° wronging one another? {Exo 2:13,14}

26. And the next day he shewed himself unto them as they strove, and would have set them at one again, saying, Sirs, ye are brethren; why do ye wrong one to another?

26. Und am andern Tage kam er zu ihnen, da sie miteinander haderten, und handelte mit ihnen, daß sie Frieden hätten, und sprach: Liebe Männer, ihr seid Brüder, warum tut einer dem andern Unrecht?

26. Y el día siguiente riñendo ellos, se les mostró, y los metía en paz, diciendo: Varones, hermanos sois, ¿por qué os injuriáis los unos a los otros?

26 На следующий день, когда некоторые из них дрались, он явился и склонял их к миру, говоря: вы братья; зачемобижаете друг друга?

27 Mutta se, joka teki lähimmäisellensä vääryyttä, työnsi hänet pois ja sanoi: 'Kuka on asettanut sinut meidän päämieheksemme ja tuomariksemme?

27 Mutta se, joka teki lähimmäiselleen vääryyttä, työnsi hänet pois sanoen: 'Kuka on asettanut sinut päämieheksemme ja tuomariksemme?

27. Mutta se, joka lähimmäisellensä vääryyttä teki, lykkäsi häntä, sanoen: kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi meidän ylitsemme?

27. Mutta se joca lähimmäisellens wääryttä teki lyckäis händä sanoden: cuca sinun on pannut meidän Päämiehexem ja Duomarixem?

27. Mutta se ioca Lehimeisens wärytte teki/ poislyckesi henen sanoden/ Cuca sinun on pannut Pämiehexi ia Domarixi meiden pälen? (Mutta se joka lähimmäisensä wääryyttä teki/ pois lykkäsi hänen sanoen/ Kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi meidän päällen?)

27. ὁ δὲ ἀδικῶν τὸν πλησίον ἀπώσατο αὐτὸν εἰπών· τίς σε κατέστησεν ἄρχοντα καὶ δικαστὴν ἐφ’ ἡμῶν;

27. ο δε αδικων τον πλησιον απωσατο αυτον ειπων τις σε κατεστησεν αρχοντα και δικαστην εφ ημας 27. o de adikon ton plesion aposato aυton eipon tis se katestesen archonta kai dikasten ef emas

27 But he who hurt his neighbor shoved him away and said, Who designated you a ruler and a justice over us?

27. But he that did his neighbour wrong thrust him away, saying, Who made thee a ruler and a judge over us?

27. Der aber seinem Nächsten Unrecht tat, stieß in von sich und sprach: Wer hat dich über uns gesetzt zum Obersten und Richter?

27. Entónces el que injuriaba a su prójimo, le rempujó, diciendo: ¿Quién te ha puesto a tí por príncipe y juez sobre nosotros?

27 Но обижающий ближнего оттолкнул его, сказав: кто тебя поставил начальником и судьею над нами?

28 Aiotko tappaa minutkin, niinkuin eilen tapoit egyptiläisen?'

28 Aiotko tappaa minut niin kuin eilen tapoit egyptiläisen?'

28. Vai tahdotkos sinä minua niin tappaa, kuin sinä Egyptiläisen eilen tapoit?

28. Wai tahdotcos minungin nijn tappa cuins Egyptin miehen eiläin tapoit?

28. Wai tadhocos mös minua tappa/ ninquin sine tapoit eilen sen Egiptin miehen? (Wai tahdotkos myös minua tappaa/ niinkuin sinä tapoit eilen sen Egyptin miehen?)

28. μὴ ἀνελεῖν με σὺ θέλεις ὃν τρόπον ἀνεῖλες ἐχθὲς τὸν Αἰγύπτιον;

28. μη ανελειν με συ θελεις ον τροπον ανειλες χθες τον αιγυπτιον 28. me anelein me sυ theleis on tropon aneiles chthes ton aigυption

28 You do not wish to assassinate me in the manner you assassinated the Egyptian yesterday, do you?

28. Wilt thou kill me, as thou diddest the Egyptian yesterday?

28. Willst du mich auch töten, wie du gestern den Ägypter getötet hast?

28. ¿Quieres tú matarme, como mataste ayer al Egipcio?

28 Не хочешь ли ты убить и меня, как вчера убил Египтянина?

29 Tämän puheen tähden Mooses pakeni ja oli muukalaisena Midianin maassa, ja siellä hänelle syntyi kaksi poikaa.

29 Tämän puheen vuoksi Mooses pakeni ja oli muukalaisena Midianin maassa, ja siellä hän sai* kaksi poikaa.

29. Niin Moses pakeni tämän puheen tähden, ja oli Madiamin maakunnassa muukalainen, jossa hän kaksi poikaa siitti.

29. Ja Moses pakeni tämän puhen tähden ja oli Madian maacunnas muucalainen josa hän caxi poica sijtti.

29. Ja pakeni Moses temen puhen teden/ ia oli Mwcalainen Madian maakunnas/ iossa hen synnytti caxi poica. (Ja pakeni Moses tämän puheen tähden/ ja oli muukalainen Median maakunnas/ jossa hän synnytti kaksi poikaa.)

29. ἔφυγε δὲ Μωϋσῆς ἐν τῷ λόγῳ τούτῳ, καὶ ἐγένετο πάροικος ἐν γῇ Μαδιάμ, οὗ ἐγέννησεν υἱοὺς δύο.

29. εφυγεν δε μωσης εν τω λογω τουτω και εγενετο παροικος εν γη μαδιαμ ου εγεννησεν υιους δυο 29. efυgen de moses en to logo toυto kai egeneto paroikos en ge madiam oυ egennesen υioυs dυo

29 But at this speech, Moses fled and became a foreigner in the land of Midian, where he fathered two sons. {Exo 18:3}

29. Then fled Moses at this saying, and was a stranger in the land of Madian, where he begat two sons.

29. Mose aber floh wegen dieser Rede und ward ein Fremdling im Lande Midian; daselbst zeugte er zwei Söhne.

29. A esta palabra Moisés huyó; y se hizo extranjero en tierra de Madián, donde engendró dos hijos.

29 От сих слов Моисей убежал и сделался пришельцем в земле Мадиамской, где родились от него два сына.

30 Ja kun neljäkymmentä vuotta oli kulunut, ilmestyi hänelle Siinain vuoren erämaassa (Herran) enkeli palavan orjantappurapensaan liekissä.

30 Neljänkymmenen vuoden kuluttua hänelle ilmestyi Siinain vuoren autiomaassa (Herran) enkeli orjantappurapensaan tulenliekissä.

30. Ja neljänkymmenen ajastajan perästä ilmestyi hänelle Herran enkeli korvessa, Sinain vuorella, pensaan tulen liekissä.

30. JA neljänkymmenen ajastajan perästä ilmestyi hänelle HERran Engeli corwesa Sinain wuorella tulises pensas.

30. Ja nelienkymmenen aijastaian pereste ilmestui HERran Engeli henelle Corues Sinain worell Tulises Pensahas. (Ja neljänkymmenen ajastajan perästä ilmestyi Herran enkeli hänelle korwes Sinain wuorella tulisessa pensaassa.)

30. Καὶ πληρωθέντων ἐτῶν τεσσαράκοντα ὤφθη αὐτῷ ἐν τῇ ἐρήμῳ τοῦ ὄρους Σινᾶ ἄγγελος Κυρίου ἐν φλογὶ πυρὸς βάτου.

30. και πληρωθεντων ετων τεσσαρακοντα ωφθη αυτω εν τη ερημω του ορους σινα αγγελος κυριου εν φλογι πυρος βατου 30. kai plerothenton eton tessarakonta ofthe aυto en te eremo toυ oroυs sina aggelos kυrioυ en flogi pυros βatoυ

30 Now (after) forty years were fulfilled, a messenger of the Lord was seen by him in the wilderness of Mount Sinai, in a flame of fire from a bush. {Exo 3:6}

30. And when forty years were expired, there appeared to him in the wilderness of mount Sina an angel of the Lord in a flame of fire in a bush.

30. Und über vierzig Jahre erschien ihm in der Wüste an dem Berge Sinai der Engel des HERRN in einer Feuerflamme im Busch.

30. Y cumplidos cuarenta años, el ángel del Señor le apareció en el desierto del monte de Sinaí en fuego de llama en un zarzal.

30 По исполнении сорока лет явился ему в пустыне горы Синая Ангел Господень в пламени горящеготернового куста.

31 Kun Mooses sen näki, ihmetteli hän tätä näkyä; ja kun hän meni tarkemmin katsomaan, kuului Herran ääni, joka sanoi:

31 Sen nähdessään Mooses ihmetteli näkyä, ja kun hän tuli lähelle katselemaan, *hänelle tuli* Herran ääni:

31. Mutta kuin Moses sen näki, ihmetteli hän sitä näkyä, ja kuin hän meni lähes katsomaan, niin tapahtui Herran ääni hänelle:

31. Cosca Moses sen näki ihmetteli hän sitä näky mutta cuin hän meni lähes cadzoman nijn cuului HERran äni hänelle:

31. Coska Moses sen näki/ ihmetteli hen site näky. Mutta quin hen tygemeni catzoman/ nin Herran äni cwlui henelle/ (Koska Moses sen näki/ ihmetteli hän sitä näkyä. Mutta kuin hän tykö meni katsoman/ niin Herran ääni kuului hänelle/)

31. ὁ δὲ Μωϋσῆς ἰδὼν ἐθαύμαζε τὸ ὅραμα· προσερχομένου δὲ αὐτοῦ κατανοῆσαι ἐγένετο φωνὴ Κυρίου πρὸς αὐτόν·

31. ο δε μωσης ιδων εθαυμασεν το οραμα προσερχομενου δε αυτου κατανοησαι εγενετο φωνη κυριου προς αυτον 31. o de moses idon ethaυmasen to orama proserchomenoυ de aυtoυ katanoesai egeneto fone kυrioυ pros aυton

31 But (after) Moses saw it, he was marveling (at) the vision (of it). And (while) coming near to consider (what it was,) there came* a voice of the Lord to him,

31. When Moses saw it, he wondered at the sight: and as he drew near to behold it, the voice of the Lord came unto him,

31. Da es aber Mose sah, wunderte er sich des Gesichtes. Als er aber hinzuging zu schauen, geschah die Stimme des HERRN zu ihm:

31. Entónces Moisés mirando, fué maravillado de la visión; y llegándose para considerar, vino a él la voz del Señor,

31 Моисей, увидев, дивился видению; а когда подходилрассмотреть, был к нему глас Господень:

32 'Minä olen sinun isiesi Jumala, Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumala'. Niin Mooses alkoi vapista eikä tohtinut katsoa sinne.

32 ’Minä olen isäisi Jumala, Aabrahamin (Jumala) ja lisakin (Jumala) ja Jaakobin Jumala.' Niin Mooses alkoi vapista eikä rohjennut katsella.

32. Minä olen sinun isäis Jumala, Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala. Niin Moses vapisi eikä tohtinut sinne katsoa.

32. Minä olen sinun Isäis Jumala Abrahamin Jumala Isaachin Jumala ja Jacobin Jumala nijn Moses wapisi eikä tohtinut sinne cadzoa.

32. Mine olen sinun Iseis Jumala/ Abrahamin Jumala/ Isaachin Jumala ia Jacobin Jumala. Nin Moses wapisi ia ei tochtinut sinne catzo. (Minä olen sinun isäisi Jumala/ Abrahamin Jumala/ Isachin Jumala ja Jakobin Jumala. Niin Moses wapisi ja ei tohtinut sinne katsoa.)

32. ἐγὼ ὁ Θεὸς τῶν πατέρων σου, ὁ Θεὸς Ἀβραὰμ καὶ ὁ Θεὸς Ἰσαὰκ καὶ ὁ Θεὸς Ἰακώβ. ἔντρομος δὲ γενόμενος Μωϋσῆς οὐκ ἐτόλμα κατανοῆσαι.

32. εγω ο θεος των πατερων σου ο θεος αβρααμ και ο θεος ισαακ και ο θεος ιακωβ εντρομος δε γενομενος μωσης ουκ ετολμα κατανοησαι 32. ego o theos ton pateron soυ o theos aβraam kai o theos isaak kai o theos iakoβ entromos de genomenos moses oυk etolma katanoesai

32 I (am) the God of your fathers, the God of Abraham and the God of Isaac and the God of Jacob. {Exo 3:6} And the trembling Moses came*, (and) was not daring to consider (what it was).

32. Saying, I am the God of thy fathers, the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob. Then Moses trembled, and durst not behold.

32. Ich bin der Gott deiner Väter, der Gott Abrahams und der Gott Isaaks und der Gott Jakobs. Mose aber ward zitternd und wagte nicht anzuschauen.

32. Diciendo: Yo soy el Dios de tus padres, el Dios de Abraham, y el Dios de Isaac, y el Dios de Jacob; mas Moisés temeroso, no osaba mirar.

32 Я Бог отцов твоих, Бог Авраама и Бог Исаака и Бог Иакова. Моисей, объятый трепетом, не смел смотреть.

33 Mutta Herra sanoi hänelle: 'Riisu kengät jalastasi; sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa.

33 Mutta Herra sanoi hänelle: ’Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa.

33. Ja Herra sanoi hänelle: riisu kenkäs jaloistas; sillä sia, jossas seisot, on pyhä maa.

33. Ja HERRa sanoi hänelle: rijsu kengäs jalgoistas: sillä sia josas seisot on pyhä maa.

33. Nin sanoi Herra henelle/ Risu sinun Kenges ialghoistas/ Sille se Sia cussas seisot/ ombi pyhe Maa. (Niin sanoi Herra hänelle/ Riisu sinun kenkäsi jaloistasi/ Sillä se sija kussas seisot/ ompi pyhä maa.)

33. εἶπε δὲ αὐτῷ ὁ Κύριος· λῦσον τὸ ὑπόδημα τῶν ποδῶν σου· ὁ γὰρ τόπος ἐν ᾧ ἕστηκας γῆ ἁγία ἐστίν.

33. ειπεν δε αυτω ο κυριος λυσον το υποδημα των ποδων σου ο γαρ τοπος εν ω εστηκας γη αγια εστιν 33. eipen de aυto o kυrios lυson to υpodema ton podon soυ o gar topos en o estekas ge agia estin

33 Now the Lord said to him, Loose the shoes from your feet; for* the place in which you are standing is holy land.

33. Then said the Lord to him, Put off thy shoes from thy feet: for the place where thou standest is holy ground.

33. Aber der HERR sprach zu ihm: Zieh die Schuhe aus von deinen Füßen; denn die Stätte, da du stehest, ist heilig Land!

33. Y le dijo el Señor: Desata los zapatos de tus piés, porque el lugar en que estás, tierra santa es.

33 И сказал ему Господь: сними обувь с ног твоих, ибо место, на котором ты стоишь, есть земля святая.

34 Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut heidän huokauksensa, ja minä olen astunut alas vapauttamaan heidät. Ja nyt, tule tänne, minä lähetän sinut Egyptiin.'

34 Olen näkemällä nähnyt kansani sorron Egyptissä ja kuullut heidän huokauksensa ja olen astunut alas pelastamaan heidät. Tule siis nyt, minä lähetän sinut Egyptiin.’

34. Minä olen nähden nähnyt kansani tuskan Egyptissä, ja olen heidän huokauksensa kuullut, ja tulin alas heitä ottamaan ulos: tule siis nyt tänne, minä lähetän sinun Egyptiin.

34. Minä olen kyllä nähnyt minun Canssani tuscan Egyptis ja olen heidän huocauxens cuullut ja alastulin heitä wapahtaman tule sijs nyt tänne minä lähetän sinun Egyptijn.

34. Mine olen kylle nähnyt minun Canssani tuskan ioca Egiptis ombi/ Ja olen heiden hoocauxens cwllut/ ia alasastuin heite wapattaman. Ja tule nyt tenne/ Mine leheten sinun Egiptijn. (Minä olen kyllä nähnyt minun kansani tuskan joka Egyptissä ompi/ Ja olen heidän huokauksensa kuullut/ ja alas astuin heitä wapauttaman. Ja tule nyt tänne/ Minä lähetän sinun Egyptiin.)

34. ἰδὼν εἶδον τὴν κάκωσιν τοῦ λαοῦ μου τοῦ ἐν Αἰγύπτῳ καὶ τοῦ στεναγμοῦ αὐτῶν ἤκουσα, καὶ κατέβην ἐξελέσθαι αὐτούς· καὶ νῦν δεῦρο ἀποστελῶ σε εἰς Αἴγυπτον.

34. ιδων ειδον την κακωσιν του λαου μου του εν αιγυπτω και του στεναγμου αυτων ηκουσα και κατεβην εξελεσθαι αυτους και νυν δευρο αποστελω σε εις αιγυπτον 34. idon eidon ten kakosin toυ laoυ moυ toυ en aigυpto kai toυ stenagmoυ aυton ekoυsa kai kateβen ekselesthai aυtoυs kai nυn deυro apostelo se eis aigυpton

34 Having seen, I saw the mistreatment of my people who (were) in Egypt and heard their groaning and I descended to liberate them. And now come-here, I will be sending you into Egypt. {Exo 3:1-10}

34. I have seen, I have seen the affliction of my people which is in Egypt, and I have heard their groaning, and am come down to deliver them. And now come, I will send thee into Egypt.

34. Ich habe wohl gesehen das Leiden meines Volkes, das in Ägypten ist, und habe ihr Seufzen gehört und bin herabgekommen, sie zu erretten. Und nun komm her, ich will dich nach Ägypten senden.

34. He visto, he visto la aflicción de mi pueblo que está en Egipto, y el gemido de ellos he oido, y he descendido para librarlos: ahora pues ven, te enviare a Egipto.

34 Я вижу притеснение народа Моего в Египте, и слышу стенание его, и нисшел избавить его: итак пойди, Я пошлю тебя в Египет.

35 Tämän Mooseksen, jonka he kielsivät sanoen: 'Kuka sinut on asettanut päämieheksi ja tuomariksi?', hänet Jumala lähetti päämieheksi ja lunastajaksi sen enkelin kautta, joka hänelle orjantappurapensaassa oli ilmestynyt.

35 Tämän Mooseksen, jonka he kielsivät sanoen: 'Kuka on asettanut sinut päämieheksi ja tuomariksi?' hänet Jumala lähetti päämieheksi ja vapauttajaksi sen enkelin välityksellä, * joka ilmestyi hänelle orjantappurapensaassa.

35. Tämän Moseksen, jota he kielsivät, sanoen: kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi? tämän on Jumala lähettänyt päämieheksi ja vapahtajaksi, enkelin käden kautta, joka hänelle pensaassa ilmestyi.

35. Tämän Mosexen jota he kielsit ja sanoit: cuca sinun on pannut Päämiehexi ja Duomarixi? on Jumala lähettänyt Päämiehexi ja wapahtajaxi Engelin käden cautta joca hänelle pensas ilmestyi.

35. Temen Mosesen ionga he kielsit ia sanoit/ Cuca sinun on pannut Pämiehexi ia Domarixi? Sen ombi Jumala (ma mine) Pämiehexi ia Wapattaiaxi lehettenyt Engelin Kätte mödhen/ ioca henelle ilmestui Pensahas. (Tämän Moseksen jonka he kielsit ja sanoit/ Kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi? Sen ompi Jumala päämieheksi ja wapahtajaksi lähettänyt enkelin kättä myöten/ joka hänelle ilmestyi pensaassa.)

35. Τοῦτον τὸν Μωϋσῆν ὃν ἠρνήσαντο εἰπόντες· τίς σε κατέστησεν ἄρχοντα καὶ δικαστήν; τοῦτον ὁ Θεὸς ἄρχοντα καὶ λυτρωτὴν ἀπέστειλεν ἐν χειρὶ ἀγγέλου τοῦ ὀφθέντος αὐτῷ ἐν τῇ βάτῳ.

35. τουτον τον μωυσην ον ηρνησαντο ειποντες τις σε κατεστησεν αρχοντα και δικαστην τουτον ο θεος αρχοντα και λυτρωτην απεστειλεν εν χειρι αγγελου του οφθεντος αυτω εν τη βατω 35. toυton ton moυsen on ernesanto eipontes tis se katestesen archonta kai dikasten toυton o theos archonta kai lυtroten apesteilen en cheiri aggeloυ toυ ofthentos aυto en te βato

35 This Moses whom they denied, having said, Who designated you a ruler and a justice? God sent this one (as) a ruler and a redeemer by the hand of (the) messenger who was seen by him in the bush. {Exo 14:21, 12:41, 15:23, 16:1-36}

35. This Moses whom they refused, saying, Who made thee a ruler and a judge? the same did God send to be a ruler and a deliverer by the hand of the angel which appeared to him in the bush.

35. Diesen Mose, welchen sie verleugneten, da sie sprachen: Wer hat dich zum Obersten und Richter gesetzt? den sandte Gott zu einem Obersten und Erlöser durch die Hand des Engels, der ihm erschien im Busch.

35. A este Moisés, al cual ellos habían negado, diciendo: ¿Quién te ha puesto por príncipe y juez? a éste envió Dios por príncipe y libertador por la mano del ángel que le apareció en el zarzal.

35 Сего Моисея, которого они отвергли, сказав: кто тебяпоставил начальником и судьею? сего Бог чрез Ангела, явившегося ему в терновом кусте, послал начальником и избавителем.

36 Hän johdatti heidät sieltä pois, tehden ihmeitä ja tunnustekoja Egyptin maassa ja Punaisessa meressä ja erämaassa neljänäkymmenenä vuotena.

36 Hän vei heidät ulos tehden ihmeitä ja tunnustekoja Egyptin maassa ja Punaisessa meressä ja autiomaassa neljänkymmenen vuoden aikana.

36. Tämä johdatti heitä ulos, ja teki ihmeitä ja merkkejä Egyptin maassa ja Punaisessa meressä ja korvessa, neljäkymmentä ajastaikaa.

36. Tämä johdatti heitä ja teki ihmeitä ja merckejä Egyptis ja punaises meres ja corwes neljäkymmendä ajastaica.

36. Teme heite wloswei/ ia teki Ihmeit ia Mercki Egiptis/ ia Punaises Meres/ ia Corues neliekymmende aijastaica. (Tämä heitä ulos wei/ ja teki ihmeitä ja merkkiä Egyptissä/ ja Punaisessa meressä/ ja korwessa neljäkymmentä ajastaikaa.)

36. οὗτος ἐξήγαγεν αὐτοὺς ποιήσας τέρατα καὶ σημεῖα ἐν γῇ Αἰγύπτῳ καὶ ἐν Ἐρυθρᾷ θαλάσσῃ καὶ ἐν τῇ ἐρήμῳ ἔτη τεσσαράκοντα.

36. ουτος εξηγαγεν αυτους ποιησας τερατα και σημεια εν γη αιγυπτου και εν ερυθρα θαλασση και εν τη ερημω ετη τεσσαρακοντα 36. oυtos eksegagen aυtoυs poiesas terata kai semeia en ge aigυptoυ kai en erυthra thalasse kai en te eremo ete tessarakonta

36 This one led them out, having done wonders and signs in (the) land of Egypt and in (the) Red Sea and in the wilderness (for) forty years.

36. He brought them out, after that he had shewed wonders and signs in the land of Egypt, and in the Red sea, and in the wilderness forty years.

36. Dieser führte sie aus und tat Wunder und Zeichen in Ägypten, im Roten Meer und in der Wüste vierzig Jahre.

36. Este los sacó, haciendo prodigios y milagros en la tierra de Egipto, y en el mar Bermejo, y en el desierto por cuarenta años.

36 Сей вывел их, сотворив чудеса и знамения в земле Египетской, и в Чермном море, и в пустыне в продолжениесорока лет.

37 Tämä on se Mooses, joka sanoi israelilaisille: 'Profeetan, minun kaltaiseni, Jumala on teille herättävä teidän veljienne joukosta (Häntä kuunnelkaa.)'.

37 Tämä on se Mooses, joka sanoi Israelin lapsille: 'Profeetan, kaltaiseni, herättää *Herra, teidän Jumalanne.' teille veljienne joukosta, (Häntä kuunnelkaa.)'

37. Tämä on se Moses, joka sanoi Israelin lapsille: Herra teidän Jumalanne herättää teille teidän veljistänne yhden Prophetan, niinkuin minun, jota teidän pitää kuuleman.

37. Tämä Moses sanoi Israelin lapsille: HERra Jumala herättä teille teidän weljistänne yhden Prophetan nijncuin minun jota teidän pitä cuuleman.

37. Teme ombi Moses/ ioca sanoi Israelin lapsille/ Yhden Prophetan HERRA JUMALA teille ylesnostapi teiden Welijsten/ ninquin minun/ site teiden pite cwleman. (Tämä ompi Moses/ joka sanoi Israelin lapsille/ Yhden prophetan HERRA JUMALA teille ylös nostaapi teidän weljistäni/ niinkuin minun/ sitä teidän pitää kuuleman.)

37. οὗτός ἐστιν ὁ Μωϋσῆς ὁ εἰπὼν τοῖς υἱοῖς Ἰσραήλ· προφήτην ὑμῖν ἀναστήσει Κύριος ὁ Θεὸς ὑμῶν ἐκ τῶν ἀδελφῶν ὑμῶν ὡς ἐμέ· αὐτοῦ ἀκούσεσθε.

37. ουτος εστιν ο μωυσης ο ειπων τοις υιοις ισραηλ προφητην υμιν αναστησει κυριος ο θεος υμων εκ των αδελφων υμων ως εμε αυτου ακουσεσθε 37. oυtos estin o moυses o eipon tois υiois israel profeten υmin anastesei kυrios o theos υmon ek ton adelfon υmon os eme aυtoυ akoυsesthe

37 This is that Moses, who said to the sons of Israel, The Lord our God will raise* up to you° a prophet out of your° brethren, like me. {Deu 18:15}

37. This is that Moses, which said unto the children of Israel, A prophet shall the Lord your God raise up unto you of your brethren, like unto me; him shall ye hear.

37. Dies ist der Mose, der zu den Kindern Israel gesagt hat: "Einen Propheten wird euch der HERR, euer Gott, erwecken aus euren Brüdern gleichwie mich; den sollt ihr hören."

37. Este es aquel Moisés, que dijo a los hijos de Israel: Profeta os levantará el Señor Dios vuestro, de vuestros hermanos, como yo; a él oiréis.

37 Это тот Моисей, который сказал сынамИзраилевым: Пророка воздвигнет вам Господь Бог ваш из братьев ваших, как меня; Его слушайте.

38 Hän on se, joka seurakunnassa, erämaassa, oli enkelin kanssa, joka puhui hänelle Siinain vuorella, ja oli myös isiemme kanssa; ja hän sai eläviä sanoja meille annettaviksi.

38 Hän on se, joka autiomaassa oli seurakunnassa enkelin kanssa — joka puhui hänelle Siinain vuorella — ja isäimme kanssa. Hän sai eläviä sanoja meille annettavaksi.

38. Tämä oli seurakunnassa enkelin kanssa korvessa, joka puhui hänen kanssansa Sinain vuorella, ja meidän isäimme kanssa. Tämä sai elämän puheen meille antaaksensa,

38. Tämä oli seuracunnas Engelin cansa corwes joca puhui hänen cansans Sinain wuorella ja meidän Isäimme cansa.

38. Teme se on ioca Seurakunnas oli Engelin cansa corues/ ioca puhui henen cansans Sinain worella/ ia meiden Isein ca'sa. (Tämä se on joka seurakunnassa oli enkelin kanssa korwessa/ joka puhui hänen kanssansa Sinain wuorella/ ja meidän isäin kanssa.)

38. οὗτός ἐστιν ὁ γενόμενος ἐν τῇ ἐκκλησίᾳ ἐν τῇ ἐρήμῳ μετὰ τοῦ ἀγγέλου τοῦ λαλοῦντος αὐτῷ ἐν τῷ ὄρει Σινᾶ καὶ τῶν πατέρων ἡμῶν, ὃς ἐδέξατο λόγια ζῶντα δοῦναι ἡμῖν,

38. ουτος εστιν ο γενομενος εν τη εκκλησια εν τη ερημω μετα του αγγελου του λαλουντος αυτω εν τω ορει σινα και των πατερων ημων ος εδεξατο λογια ζωντα δουναι ημιν 38. oυtos estin o genomenos en te ekklesia en te eremo meta toυ aggeloυ toυ laloυntos aυto en to orei sina kai ton pateron emon os edeksato logia zonta doυnai emin

38 This is he who came* (to be) in the congregation* in the wilderness with the messenger who spoke to him on Mount Sinai and from our fathers. (This is he) who accepted (the) living word to give to us; {Exo 19:3, 20:1-24:18}

38. This is he, that was in the church in the wilderness with the angel which spake to him in the mount Sina, and with our fathers: who received the lively oracles to give unto us:

38. Dieser ist's, der in der Gemeinde in der Wüste mit dem Engel war, der ihm redete auf dem Berge Sinai und mit unsern Vätern; dieser empfing lebendige Worte, uns zu geben;

38. Este es el que estuvo en la iglesia en el desierto con el ángel que le hablaba en el monte de Sinaí; y con nuestros padres: que recibió los oráculos vivos de vida para darnos.

38 Это тот, который был в собрании в пустыне с Ангелом, говорившим ему на горе Синае, и с отцами нашими, и который принял живые слова, чтобы передать нам,

39 Mutta häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella, vaan työnsivät hänet pois ja kääntyivät sydämessänsä jälleen Egyptiin,

39 Hänelle eivät isämme tahtoneet olla kuuliaisia, vaan työnsivät hänet pois ja kääntyivät sydämessään Egyptiin

39. Jota ei meidän isämme totelleet, vaan sysäsivät pois sen tyköänsä, ja palasivat sydämessänsä Egyptiin,

39. Tämä sai elämän puhen meille andaxens jota ei teidän Isän totellet waan poissysäisit sen heidän tyköns ja palaisit sydämesäns Egyptijn.

39. Teme sai Elemen puhen meille andaxe's. Jota teiden Iset eiuet totelluet/ Waan poissysesit sen heiden tyköens/ ia palasit sydemestens Egiptijn (Tämä sai elämän puheen meille antaaksensa. Jota teidän isät eiwät totelleet/ Waan pois sysäsit sen heidän tyköänsä/ ja palasit sydämestänsä Egyptiin.)

39. ᾧ οὐκ ἠθέλησαν ὑπήκοοι γενέσθαι οἱ πατέρες ἡμῶν, ἀλλὰ ἀπώσαντο καὶ ἐστράφησαν τῇ καρδίᾳ αὐτῶν εἰς Αἴγυπτον

39. ω ουκ ηθελησαν υπηκοοι γενεσθαι οι πατερες ημων αλλ απωσαντο και εστραφησαν ταις καρδιαις αυτων εις αιγυπτον 39. o oυk ethelesan υpekooi genesthai oi pateres emon all aposanto kai estrafesan tais kardiais aυton eis aigυpton

39 to whom our fathers willed not to become obedient*, but shoved him away from themselves and turned (back) to Egypt in their heart,

39. To whom our fathers would not obey, but thrust him from them, and in their hearts turned back again into Egypt,

39. welchem nicht wollten gehorsam werden eure Väter, sondern stießen ihn von sich und wandten sich um mit ihren Herzen nach Ägypten

39. Al cual nuestros padres no quisieron obedecer: ántes le desecharon; y se volvieron aun de corazón a Egipto,

39 которому отцы наши не хотели быть послушными, но отринули его и обратились сердцами своими к Египту,

40 sanoen Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka käyvät meidän edellämme, sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, hänelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta'.

40 sanoen Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka käyvät edellämme, sillä emme tiedä, mitä on tapahtunut tälle Moosekselle, hänelle, joka johti meidät ulos Egyptin maasta.'

40. Sanoen Aaronille: tee meille jumalia, jotka meidän edellämme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä Mosekselle, joka meidän Egyptin maasta toi ulos, on tapahtunut.

40. Ja sanoit Aaronille: tee meille jumalita jotca meidän edellämme käwisit: sillä en me tiedä mitä Mosexelle joca meidän Egyptist ulostoi on tapahtunut.

40. ia sanoit Aronille/ Tee meille Jumaloita iotca meiden edhellen kieuuet/ Sille emme me tiedhe mite telle Moseselle/ ioca meite Egiptist wloswei/ tapachtanut ombi. (ja sanoit Aronille/ Tee meille Jumaloita jotka meidän edellän käywät/ Sillä emme me tiedä mitä tälle Mosekselle/ joka meitä Egyptistä ulos wei/ tapahtunut ompi.)

40. εἰπόντες τῷ Ἀαρών· ποίησον ἡμῖν θεοὺς οἳ προπορεύσονται ἡμῶν· ὁ γὰρ Μωϋσῆς οὗτος, ὃς ἐξήγαγεν ἡμᾶς ἐκ γῆς Αἰγύπτου, οὐκ οἴδαμεν τί γέγονεν αὐτῷ.

40. ειποντες τω ααρων ποιησον ημιν θεους οι προπορευσονται ημων ο γαρ μωσης ουτος ος εξηγαγεν ημας εκ γης αιγυπτου ουκ οιδαμεν τι γεγονεν αυτω 40. eipontes to aaron poieson emin theoυs oi proporeυsontai emon o gar moses oυtos os eksegagen emas ek ges aigυptoυ oυk oidamen ti gegonen aυto

40 having said to Aaron, Make* us gods that will travel before us. For* this Moses, who led us forth out of the land of Egypt, we do not know what has happened to him. {Exo 32:1-6}

40. Saying unto Aaron, Make us gods to go before us: for as for this Moses, which brought us out of the land of Egypt, we wot not what is become of him.

40. und sprachen zu Aaron: Mache uns Götter, die vor uns hin gehen; denn wir wissen nicht, was diesem Mose, der uns aus dem Lande Ägypten geführt hat, widerfahren ist.

40. Diciendo a Aarón: Háznos dioses que vayan delante de nosotros; porque a este Moisés, que nos sacó de la tierra de Egipto, no sabemos que le ha acontecido.

40 сказав Аарону: сделай нам богов, которые предшествовали бы нам; ибо с Моисеем, который вывел нас из земли Египетской, не знаем, что случилось.

41 Ja he tekivät niinä päivinä vasikan ja toivat uhreja epäjumalalleen ja riemuitsivat kättensä töistä.

41 Ja he tekivät niinä päivinä vasikan ja toivat uhrin epäjumalalle ja iloitsivat kättensä töistä.

41. Ja niinä päivinä tekivät he vasikan, ja uhrasivat epäjumalille uhria, ja riemuitsivat kättensä töistä.

41. Ja nijnä päiwinä teit he wasican ja uhraisit epäjumalille uhria ja riemuidzit kättens töistä.

41. Ja nijne peiuine he teit yhde' Wasican/ ia wffrasit Epeiumaloille wffrit/ ia remuitzit heiden kättens töiste. (Ja niinä päiwinä he teit yhden wasikan/ ja uhrasit epäjumaloille uhrit/ ja riemuitsit heidän kättensä töistä.)

41. καὶ ἐμοσχοποίησαν ἐν ταῖς ἡμέραις ἐκείναις καὶ ἀνήγαγον θυσίαν τῷ εἰδώλῳ, καὶ εὐφραίνοντο ἐν τοῖς ἔργοις τῶν χειρῶν αὐτῶν.

41. και εμοσχοποιησαν εν ταις ημεραις εκειναις και ανηγαγον θυσιαν τω ειδωλω και ευφραινοντο εν τοις εργοις των χειρων αυτων 41. kai emoschopoiesan en tais emerais ekeinais kai anegagon thυsian to eidolo kai eυfrainonto en tois ergois ton cheiron aυton

41 And they made* a calf in those days and brought* a sacrifice to the idol and were being joyous in the works of their hands. {Exo 32:19}

41. And they made a calf in those days, and offered sacrifice unto the idol, and rejoiced in the works of their own hands.

41. Und sie machten ein Kalb zu der Zeit und brachten dem Götzen Opfer und freuten sich der Werke ihrer Hände.

41. Y en aquellos dias hicieron un becerro, y ofrecieron sacrificio al ídolo, y en las obras de sus manos se holgaron.

41 И сделали в те дни тельца, и принесли жертву идолу, и веселились перед делом рук своих.

42 Mutta Jumala kääntyi heistä pois ja hylkäsi heidät palvelemaan taivaan sotajoukkoa, niinkuin on kirjoitettu profeettain kirjassa: 'Toitteko te teurasuhreja ja muita uhreja minulle erämaassa neljänäkymmenenä vuotena, te, Israelin heimo?

42 Mutta Jumala kääntyi heistä pois ja jätti heidät palvelemaan taivaan sotajoukkoa, niin kuin on kirjoitettu profeettain kirjassa: 'Toitteko minulle teurasuhreja ja muita uhreja autiomaassa neljänkymmenen vuoden aikana, te Israelin huone?

42. Niin Jumala käänsi itsensä, ja antoi ylön heidät palvelemaan taivaan sotajoukkoa, niinkuin prophetain Raamatussa on kirjoitettu: oletteko te Israelin huoneesta minulle teurasuhria ja ruokauhria tehneet neljänäkymmenenä ajastaikana korvessa?

42. Nijn Jumala käänsi hänens ja ylönandoi heidän palweleman Taiwan sotajoucko nijncuin Prophetain Ramatuis on kirjoitettu: olettaco te Israelin huonesta minulle uhria uhrannet ja eläimitä neljänäkymmenenä ajastaicana corwesa?

42. Nin Jumala sis kiensi henens/ ia ylena'noi heiden paluelema' Taiuan sotakunda/ Ninquin Kirioitettu ombi Prophetain Ramatusa. Olettaco te Israelin Hoonesta minulle wffranuet Wffrija/ ia Eleimite neliekymende aijastaica coruesa? (Niin Jumala siis käänsi hänens/ ja ylen antoi heidän palweleman taiwaan sotakuntaa/ Niinkuin kirjoitettu ompi prophetain Raamatussa. Oletteko te Israelin huoneesta minulle uhranneet uhria/ ja eläimiä neljäkymmentä ajastaikaa korwessa?)

42. ἔστρεψε δὲ ὁ Θεὸς καὶ παρέδωκεν αὐτοὺς λατρεύειν τῇ στρατιᾷ τοῦ οὐρανοῦ, καθὼς γέγραπται ἐν βίβλῳ τῶν προφητῶν· μὴ σφάγια καὶ θυσίας προσηνέγκατέ μοι ἔτη τεσσαράκοντα ἐν τῇ ἐρήμῳ, οἶκος Ἰσραήλ;

42. εστρεψεν δε ο θεος και παρεδωκεν αυτους λατρευειν τη στρατια του ουρανου καθως γεγραπται εν βιβλω των προφητων μη σφαγια και θυσιας προσηνεγκατε μοι ετη τεσσαρακοντα εν τη ερημω οικος ισραηλ 42. estrepsen de o theos kai paredoken aυtoυs latreυein te stratia toυ oυranoυ kathos gegraptai en βiβlo ton profeton me sfagia kai thυsias prosenegkate moi ete tessarakonta en te eremo oikos israel

42 But God turned and gave them up to give-divine service to the army of heaven; just-as it has been written in (the) book of the prophets, ‘You° did not offer slaughtered (beasts) and sacrifices to me (for) forty years in the wilderness, (O) house of Israel, did you°?

42. Then God turned, and gave them up to worship the host of heaven; as it is written in the book of the prophets, O ye house of Israel, have ye offered to me slain beasts and sacrifices by the space of forty years in the wilderness?

42. Aber Gott wandte sich und gab sie dahin, das sie dienten des Himmels Heer; wie denn geschrieben steht in dem Buch der Propheten: "Habt ihr vom Hause Israel die vierzig Jahre in der Wüste mir auch je Opfer und Vieh geopfert?

42. Entónces Dios se apartó, y los entregó que sirviesen al ejército del cielo, como está escrito en el libro de los profetas: ¿Me ofrecisteis víctimas y sacrificios en el desierto por el espacio de cuarenta años, casa de Israel?

42 Бог же отвратился и оставил их служить воинству небесному, как написано в книге пророков: дом Израилев! приносили ли вы Мне заколения и жертвы в продолжение сорока лет в пустыне?

43 Ette; vaan te kannoitte Molokin majaa ja Romfa jumalan tähteä, niitä kuvia, jotka te olitte tehneet kumarrettaviksenne. Sentähden minä siirrän teidät toiselle puolelle Babylonin.'

43 Te kannoitte Molokin majaa ja Remfan-jumalanne tähteä, niitä kuvia, jotka olitte tehneet palvoaksenne niitä. Niinpä* minä siirrän teidät Babylonin tuolle puolen.'

43. Ja te kannoitte Molokin majaa ja teidän jumalanne Remphan tähteä, joita kuvia te teitte kumartaaksenne niitä, ja minä tahdon teidät viedä pois edemmä Babelia.

43. Ja te otitta Molochin majan ja teidän jumalanne Remphan tähden nijtä cuwia joita te teitte teillenne cumartaxenne ja minä tahdon teidän eroitta edemmä Babelita.

43. Ja te ylesotit sen Molochin maian/ Ja sen teiden Jumalan Remphaxen Techdhen/ nijte Cuuia iotca te teitte teille cumartaxen/ Ja mine tahdon teite poisheitte edhemme Babiloniata. (Ja te ylös otit sen molokin majan/ Ja sen teidän jumalan remphaksen tähden/ niitä kuwia jotka te teitte teille kumartaaksen/ Ja minä tahdon teitä pois heittää edemmäs Babyloniata.)

43. καὶ ἀνελάβετε τὴν σκηνὴν τοῦ Μολὸχ καὶ τὸ ἄστρον τοῦ θεοῦ ὑμῶν Ρεμφάν, τοὺς τύπους οὓς ἐποιήσατε προσκυνεῖν αὐτοῖς· καὶ μετοικιῶ ὑμᾶς ἐπέκεινα Βαβυλῶνος.

43. και ανελαβετε την σκηνην του μολοχ και το αστρον του θεου υμων ρεμφαν τους τυπους ους εποιησατε προσκυνειν αυτοις και μετοικιω υμας επεκεινα βαβυλωνος 43. kai anelaβete ten skenen toυ moloch kai to astron toυ theoυ υmon remfan toυs tυpoυs oυs epoiesate proskυnein aυtois kai metoikio υmas epekeina βaβυlonos

43 And you° took up the tabernacle of Moloch and the star of the god Remphan, the patterns which you° made* to worship and I will be exiling you° past Babylon.’ {Amos 5:25-27}

43. Yea, ye took up the tabernacle of Moloch, and the star of your god Remphan, figures which ye made to worship them: and I will carry you away beyond Babylon.

43. Und ihr nahmet die Hütte Molochs an und das Gestirn eures Gottes Remphan, die Bilder, die ihr gemacht hattet, sie anzubeten. Und ich will euch wegwerfen jenseit Babylon."

43. Ántes trajisteis el tabernáculo de Moloc, y la estrella de vuestro dios Remfan, figuras que os hicisteis para adorarlas; y yo os trasportaré más allá de Babilonia.

43 Вы приняли скинию Молохову и звезду бога вашего Ремфана, изображения, которые вы сделали, чтобы поклоняться им: и Я переселю вас далее Вавилона.

44 Todistuksen maja oli meidän isillämme erämaassa, niinkuin hän, joka puhui Moosekselle, oli määrännyt sen tehtäväksi, sen kaavan mukaan, minkä Mooses oli nähnyt.

44 Todistuksen maja oli isillämme autiomaassa niin kuin Hän, joka puhui Moosekselle, oli määrännyt sen tehtäväksi sen mallin mukaan, minkä Mooses* oli nähnyt.

44. Meidän isillä oli todistuksen maja korvessa, niinkuin se oli säätänyt, joka Moseksen kanssa puhui, että hänen piti sen tekemän sen esikuvan perään, jonka hän nähnyt oli;

44. MEidän Isillä oli Todistuxen maja corwesa nijncuin se oli heille säätänyt joca Mosexen cansa puhui että hänen piti sen tekemän sen cuwan perän jonga hän nähnyt oli.

44. Meiden Isille oli se Todhistuxen maia coruesa/ ninquin se oli heille sätenyt ioca Mosesen cansa puhui/ Ette hen sen tekemen piti sen Esikuuan ielkin ionga hen oli nehnyt. (Meidän isille se todistuksen maja korwessa/ niinkuin se oli heille säätänyt joka Moseksen kanssa puhui/ Että hän sen tekemän piti sen esikuwan jälkeen jonka hän oli nähnyt.)

44. Ἡ σκηνὴ τοῦ μαρτυρίου ἦν τοῖς πατράσιν ἡμῶν ἐν τῇ ἐρήμῳ, καθὼς διετάξατο ὁ λαλῶν τῷ Μωϋσῇ ποιῆσαι αὐτὴν κατὰ τὸν τύπον ὃν ἑωράκει·

44. η σκηνη του μαρτυριου ην {VAR1: εν } τοις πατρασιν ημων εν τη ερημω καθως διεταξατο ο λαλων τω μωση ποιησαι αυτην κατα τον τυπον ον εωρακει 44. e skene toυ martυrioυ en {VAR1: en } tois patrasin emon en te eremo kathos dietaksato o lalon to mose poiesai aυten kata ton tυpon on eorakei

44 The tabernacle of the testimony was with our fathers in the wilderness, just-as he, who spoke to Moses, commanded (him) to make* it according to the pattern which he had seen. {Exo 25:9,40, 26:30}

44. Our fathers had the tabernacle of witness in the wilderness, as he had appointed, speaking unto Moses, that he should make it according to the fashion that he had seen.

44. Es hatten unsre Väter die Hütte des Zeugnisses in der Wüste, wie ihnen das verordnet hatte, der zu Mose redete, daß er sie machen sollte nach dem Vorbilde, das er gesehen hatte;

44. Tuvieron nuestros padres el tabernáculo del testimonio en el desierto, como les ordenó Dios, hablando a Moisés, que lo hiciese según la forma que había visto.

44 Скиния свидетельства была у отцов наших в пустыне,как повелел Говоривший Моисею сделать ее по образцу, им виденному.

45 Ja meidän isämme ottivat sen perintönä vastaan ja toivat sen Joosuan johdolla maahan, minkä he valtasivat pakanoilta, jotka Jumala karkoitti meidän isiemme tieltä. Näin oli Daavidin päiviin saakka.

45 Isämme ottivat sen perintönä vastaan ja toivat Joosuan kanssa maahan, * vallatessaan sen niiltä pakanoilta, jotka Jumala karkoitti isiemme tieltä — Daavidin päiviin asti.

45. Jonka myös meidän isämme vastaan ottivat, ja veivät Josuan kanssa siihen maahan, jossa pakanat asuivat, jotka Jumala hävitti meidän isäimme kasvoin edestä, hamaan Davidin aikaan asti,

45. Jonga myös meidän Isämme wastanotit ja weit Josuan cansa sijhen maahan josa pacanat asuit jotca Jumala häwitti meidän Isäimmä caswon edestä haman Dawidin aican asti.

45. Jonga mös meiden Iset wastanotit ia weit sen Josuan cansa sihen Mahan iossa Pacanat asuit/ iotca Jumala poissysesi meiden Isein caswon edeste Haman Dauidin aican asti/ (Jonka myös meidän isät wastaan otit ja weit sen Josuan kanssa siihen maahan jossa pakanat asuit/ jotka Jumala pois sysäsi meidän isäin kaswon edestä hamaan Dawidin aikaan asti/)

45. ἣν καὶ εἰσήγαγον διαδεξάμενοι οἱ πατέρες ἡμῶν μετὰ Ἰησοῦ ἐν τῇ κατασχέσει τῶν ἐθνῶν ὧν ἔξωσεν ὁ Θεὸς ἀπὸ προσώπου τῶν πατέρων ἡμῶν, ἕως τῶν ἡμερῶν Δαυῒδ·

45. ην και εισηγαγον διαδεξαμενοι οι πατερες ημων μετα ιησου εν τη κατασχεσει των εθνων ων εξωσεν ο θεος απο προσωπου των πατερων ημων εως των ημερων δαβιδ 45. en kai eisegagon diadeksamenoi oi pateres emon meta iesoυ en te kataschesei ton ethnon on eksosen o theos apo prosopoυ ton pateron emon eos ton emeron daβid

45 Which also our fathers, having accepted in succession, brought* in with Joshua, in the territory of the nations, that God shoved out away from the face of our fathers, until the days of David. {Jos 3:14, 18:1}

45. Which also our fathers that came after brought in with Jesus into the possession of the Gentiles, whom God drave out before the face of our fathers, unto the days of David;

45. welche unsre Väter auch annahmen und mit Josua in das Land brachten, das die Heiden innehatten, welche Gott ausstieß vor dem Angesicht unsrer Väter bis zur Zeit Davids.

45. El cual recibido, metieron también nuestros padres con Jesús en la posesión de los Gentiles, que Dios echó de la presencia de nuestros padres, hasta los dias de David.

45 Отцы наши с Иисусом, взяв ее, внесли во владения народов, изгнанных Богом от лица отцов наших. Так было до дней Давида.

46 Hän sai armon Jumalan edessä ja anoi, että hän saisi valmistaa majan Jaakobin Jumalalle.

46 Hän sai armon Jumalan edessä ja pyysi valmistaa majan Jaakobin Jumalalle,

46. Joka löysi armon Jumalan tykönä, ja anoi, että hän olis majan löytänyt Jakobin Jumalalle.

46. Joca löysi armon Jumalan tykönä ja anoi että hän olis majan löytänyt Jacobin Jumalalle.

46. Joca sai armon Jumalan tykene/ ia anoi ette henen piti ydhen Maian leutemen Jacobin Jumalalle. (Joka sai armon Jumalan tykönä/ ja anoi että hänen piti yhden majan löytämän Jakobin Jumalalle.)

46. ὃς εὗρε χάριν ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ καὶ ᾐτήσατο εὑρεῖν σκήνωμα τῷ Θεῷ Ἰακώβ.

46. ος ευρεν χαριν ενωπιον του θεου και ητησατο ευρειν σκηνωμα τω θεω ιακωβ 46. os eυren charin enopion toυ theoυ kai etesato eυrein skenoma to theo iakoβ

46 (David), who found favor in God’s sight, asked to find a tabernacle for the God of Jacob. {2Sa 7:2, 2Ch 17:1-4}

46. Who found favour before God, and desired to find a tabernacle for the God of Jacob.

46. Der fand Gnade bei Gott und bat, daß er eine Wohnung finden möchte für den Gott Jakobs.

46. El cual halló favor delante de Dios, y pidió de hallar tabernáculo para el Dios de Jacob.

46 Сей обрел благодать пред Богом и молил, чтобы найти жилище Богу Иакова.

47 Mutta Salomo hänelle huoneen rakensi.

47 Mutta Salomo Hänelle huoneen rakensi.

47. Mutta Salomo rakensi hänelle huoneen.

47. Mutta Salomon rakensi hänelle huonen.

47. Mutta Salomon Rakensi henelle ydhen Hoonen/ (Mutta Salomon rakensi hänelle yhden huoneen/)

47. Σολομὼν δὲ ᾠκοδόμησεν αὐτῷ οἶκον.

47. σολομων δε ωκοδομησεν αυτω οικον 47. solomon de okodomesen aυto oikon

47 But Solomon built him a house. {1Ki 8:1-66, 2Ch 5:1}

47. But Solomon built him an house.

47. Salomo aber baute ihm ein Haus.

47. Mas Salomón le edificó casa.

47 Соломон же построил Ему дом.

48 Korkein ei kuitenkaan asu käsillä tehdyissä huoneissa; sillä näin sanoo profeetta:

48 Korkein ei kuitenkaan asu käsin tehdyissä temppeleissä, * niin kuin profeetta sanoo:

48. Vaan se kaikkein Ylimmäinen ei asu käsillä tehdyissä templeissä, niinkuin propheta sanoo:

48. Waan se caickein ylimmäinen ei asu käsillä tehdyis Templeis.

48. Waan se Caikenylimeinen ei asu nijse Templis/ iotca Käsille techthyt ouat. (Waan se Kaikkein ylimmäinen ei asu niissä templissä/ jotka käsillä tehdyt owat.)

48. ἀλλ’ οὐχ ὁ ὕψιστος ἐν χειροποιήτοις ναοῖς κατοικεῖ, καθὼς ὁ προφήτης λέγει·

48. αλλ ουχ ο υψιστος εν χειροποιητοις ναοις κατοικει καθως ο προφητης λεγει 48. all oυch o υpsistos en cheiropoietois naois katoikei kathos o profetes legei

48 But the Highest is not dwelling in temples made* with hands; just-as the prophet says,

48. Howbeit the most High dwelleth not in temples made with hands; as saith the prophet,

48. Aber der Allerhöchste wohnt nicht in Tempeln, die mit Händen gemacht sind, wie der Prophet spricht:

48. Sin embargo el Altísimo no habita en templos hechos de manos, como el profeta dice:

48 Но Всевышний не в рукотворенных храмах живет, какговорит пророк:

49 'Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni astinlauta; minkäkaltaisen huoneen te minulle rakentaisitte, sanoo Herra, tai mikä paikka olisi minun leposijani?

49 'Taivas on valtaistuimeni ja maa jalkaini astinlauta. Millaisen huoneen te minulle rakentaisitte, sanoo Herra, tai mikä olisi leposijani?

49. Taivas on minun istuimeni ja maa jalkaini astinlauta. Minkä huoneen te siis tahdotte minulle rakentaa, sanoo Herra, eli kuka on minun leposiani?

49. Nijncuin Propheta sano: Taiwas on minun istuimeni ja maa jalcaini astinlauta.

49. Ninquin Propheta sanopi/ Taiuas ombi minun Istumen/ ia Maa ombi minun Jalcani astinlauta. (Niinkuin propheta sanoopi/ Taiwas ompi minun istuimen/ ja maa ompi minun jalkani astinlauta.)

49. ὁ οὐρανός μοι θρόνος, ἡ δὲ γῆ ὑποπόδιον τῶν ποδῶν μου· ποῖον οἶκον οἰκοδομήσετέ μοι, λέγει Κύριος, ἢ τίς τόπος τῆς καταπαύσεώς μου;

49. ο ουρανος μοι θρονος η δε γη υποποδιον των ποδων μου ποιον οικον οικοδομησετε μοι λεγει κυριος η τις τοπος της καταπαυσεως μου 49. o oυranos moi thronos e de ge υpopodion ton podon moυ poion oikon oikodomesete moi legei kυrios e tis topos tes katapaυseos moυ

49 ‘The heaven is my throne and the earth the footstool of my feet. What (sort of) house will you° be building me? says the Lord. Or what is the place of my rest?

49. Heaven is my throne, and earth is my footstool: what house will ye build me? saith the Lord: or what is the place of my rest?

49. Der Himmel ist mein Stuhl und die Erde meiner Füße Schemel; was wollt ihr mir denn für ein Haus bauen? spricht der HERR, oder welches ist die Stätte meiner Ruhe?

49. El cielo es mi trono; y la tierra el estrado de mis piés. ¿Qué casa me edificaréis? dice el Señor: ¿o cuál es el lugar de mi reposo?

49 Небо - престол Мой, и земля - подножие ног Моих. Какой дом созиждете Мне, говорит Господь, или какое место дляпокоя Моего?

50 Eikö minun käteni ole tätä kaikkea tehnyt?'

50 Eikö käteni ole tehnyt tätä kaikkea?'

50. Eikö minun käteni ole kaikkia näitä tehnyt?

50. Mingä huonen te sijs tahdotte minulle raketa sano HERra: eli cuca on minun leposiani? Eikö minun käteni ole caickia näitä tehnyt.

50. Minge Hoonen sis te tadhotta minun Raketa? sanopi HERRA/ eli cuca ombi minun Leposian? Eikö minun käten ole caiki neite tehnyt. (Minkä huoneen siis te tahdotte minun rakentaa? sanopi HERRA/ eli kuka ompi minun leposijan? Eikö minun käteni ole kaikki näitä tehnyt.)

50. οὐχὶ ἡ χείρ μου ἐποίησε ταῦτα πάντα;

50. ουχι η χειρ μου εποιησεν ταυτα παντα 50. oυchi e cheir moυ epoiesen taυta panta

50 Did my hand not make* all these things?’ {Isa 66:1-2}

50. Hath not my hand made all these things?

50. Hat nicht meine Hand das alles gemacht?"

50. ¿No hizo mi mano todas estas cosas?

50 Не Моя ли рука сотворила все сие?

51 Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämeltä ja korvilta, aina te vastustatte Pyhää Henkeä — niinkuin teidän isänne, niin tekin.

51 Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämeltä ja korvilta, aina te vastustatte Pyhää Henkeä! Niin kuin isänne, niin tekin.

51. Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämestä ja korvista! te olette aina Pyhää Henkeä vastaan, niinkuin teidän isänne, niin myös tekin.

51. TE niscurit ja ymbärinsleickamattomat sydämestä ja corwista te oletta aina Pyhä Henge wastan nijncuin teidän Isännekin nijn myös tekin.

51. Te niskurit ia ilman ymberileickamata sydhemest ia coruist/ Te aina wastanseisotta pyhe He'ge/ ninquin teidhe'gi Iset/ nin mös te. (Te niskurit ja ilman ympärileikkaamatta sydämestä ja korwista/ Te aina wastaan seisotte Pyhän Hengen/ niinkuin teidänkin isät/ niin myös te.)

51. Σκληροτράχηλοι καὶ ἀπερίτμητοι τῇ καρδίᾳ καὶ τοῖς ὠσίν, ὑμεῖς ἀεὶ τῷ Πνεύματι τῷ ἁγίῳ ἀντιπίπτετε, ὡς οἱ πατέρες ὑμῶν καὶ ὑμεῖς.

51. σκληροτραχηλοι και απεριτμητοι τη καρδια και τοις ωσιν υμεις αει τω πνευματι τω αγιω αντιπιπτετε ως οι πατερες υμων και υμεις 51. sklerotracheloi kai aperitmetoi te kardia kai tois osin υmeis aei to pneυmati to agio antipiptete os oi pateres υmon kai υmeis

51 You° (are) stiff-necked and non-circumcised in heart and ears. You° are habitually defying the Holy Spirit, like your° fathers, (like) you° (do) also!

51. Ye stiffnecked and uncircumcised in heart and ears, ye do always resist the Holy Ghost: as your fathers did, so do ye.

51. Ihr Halsstarrigen und Unbeschnittenen an Herzen und Ohren, ihr widerstrebt allezeit dem Heiligen Geist, wie eure Väter also auch ihr.

51. Duros de cerviz, e incircuncisos de corazón y de oidos: vosotros resistís siempre al Espíritu Santo; como vuestros padres hicieron, así también hacéis vosotros.

51 Жестоковыйные! люди с необрезанным сердцем и ушами! вы всегда противитесь Духу Святому, как отцы ваши, так и вы.

52 Ketä profeetoista eivät teidän isänne vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennustivat sen Vanhurskaan tulemista, jonka kavaltajiksi ja murhaajiksi te nyt olette tulleet,

52 Ketä profeetoista eivät isänne vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennustivat sen Vanhurskaan tulemista, jonka kavaltajiksi ja murhaajiksi te nyt olette tulleet,

52. Ketä prophetaista ei teidän isänne vainonneet? Ja he tappoivat ne, jotka vanhurskaan tulemista ennustivat, jonka pettäjät ja murhaajat te nyt olitte,

52. Cuta Prophetaista ei teidän Isän wainonnet? ja ei tappanet nijtä jotca tämän wanhurscan tulemisen ennustit jonga pettäjät ja murhajat te nyt olitta.

52. Cuta Prophetista ei teiden Iset wainoneet? ia tappanet nijte iotca Temen Wanhurskan tulemisen ennustit/ ionga Petteijet ia Murhaijat te nyt olitta/ (Kuta prophetista ei teidän isät wainonneet? ja tappaneet niitä jotka tämän wanhurskaan tulemisen ennustit/ jonka pettäjät ja murhaajat te nyt olette/)

52. τίνα τῶν προφητῶν οὐκ ἐδίωξαν οἱ πατέρες ὑμῶν; καὶ ἀπέκτειναν τοὺς προκαταγγείλαντας περὶ τῆς ἐλεύσεως τοῦ δικαίου, οὗ νῦν ὑμεῖς προδόται καὶ φονεῖς γεγένησθε.

52. τινα των προφητων ουκ εδιωξαν οι πατερες υμων και απεκτειναν τους προκαταγγειλαντας περι της ελευσεως του δικαιου ου νυν υμεις προδοται και φονεις γεγενησθε 52. tina ton profeton oυk edioksan oi pateres υmon kai apekteinan toυs prokataggeilantas peri tes eleυseos toυ dikaioυ oυ nυn υmeis prodotai kai foneis gegenesthe

52 Which of the prophets did your° fathers not persecute? And they killed those who proclaimed beforehand (God’s message) concerning the coming of the Righteous One; of whom you° have now become betrayers and murderers.

52. Which of the prophets have not your fathers persecuted? and they have slain them which shewed before of the coming of the Just One; of whom ye have been now the betrayers and murderers:

52. Welchen Propheten haben eure Väter nicht verfolgt? Und sie haben getötet, die da zuvor verkündigten die Zukunft dieses Gerechten, dessen Verräter und Mörder ihr nun geworden seid.

52. ¿A cuál de los profetas no persiguieron vuestros padres? y mataron a los que ántes anunciaron la venida del Justo, del cual vosotros ahora habéis sido entregadores y matadores:

52 Кого из пророков не гнали отцы ваши? Они убилипредвозвестивших пришествие Праведника, Которого предателями и убийцами сделались ныне вы, -

53 te, jotka enkelien toimen kautta saitte lain, mutta ette sitä pitäneet."

53 te, jotka enkelten toimesta saitte lain ettekä sitä pitäneet, "

53. Jotka saitte lain enkelien asetuksen kautta, jota ette pitäneet.

53. Te jotca saitte Lain Engelin andamisen cautta jota et te pitänet.

53. Te quin Lain saitte Engelin andamisen cautta/ Ja ei te site pitenyet. (Te kuin lain saitte enkelin antamisen kautta/ ja ei te sitä pitäneet.)

53. οἵτινες ἐλάβετε τὸν νόμον εἰς διαταγὰς ἀγγέλων καὶ οὐκ ἐφυλάξατε.

53. οιτινες ελαβετε τον νομον εις διαταγας αγγελων και ουκ εφυλαξατε 53. oitines elaβete ton nomon eis diatagas aggelon kai oυk efυlaksate

53 You° who received the law at (the) commandment from (God’s) messengers and did not observe (it). {Ex 20:1-7, Exo 25:2-31:18}

53. Who have received the law by the disposition of angels, and have not kept it.

53. Ihr habt das Gesetz empfangen durch der Engel Geschäfte, und habt's nicht gehalten.

53. Que recibisteis la ley por disposición de ángeles, y no la guardasteis.

53 вы, которые приняли закон при служении Ангелов и несохранили.

54 Mutta kun he tämän kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he kiristelivät hänelle hampaitansa.

54 Kun he tämän kuulivat, heidän sydäntään viilsi, ja he kiristelivät hänelle hampaitaan.

54. Mutta kuin he nämät kuulivat, kävi se läpi heidän sydämensä, ja kiristelivät hampaitansa hänen päällensä.

54. COsca he nämät cuulit käwi se läpi heidän sydämens ja kiristelit hambaitans hänen päällens.

54. Coska he sis näme cwlit/ keui se lepitze heiden sydheme's/ ia kiristelit Hambaitans hende wastan. (Koska he siis nämä kuulit/ käwi se läwitse heidän sydämensä/ ja kiristelit hampaitansa häntä wastaan.)

54. Ἀκούοντες δὲ ταῦτα διεπρίοντο ταῖς καρδίαις αὐτῶν καὶ ἔβρυχον τοὺς ὀδόντας ἐπ’ αὐτόν.

54. ακουοντες δε ταυτα διεπριοντο ταις καρδιαις αυτων και εβρυχον τους οδοντας επ αυτον 54. akoυontes de taυta dieprionto tais kardiais aυton kai eβrυchon toυs odontas ep aυton

54 Now hearing these things, they were being infuriated in their hearts and they were gnashing their teeth at him.

54. When they heard these things, they were cut to the heart, and they gnashed on him with their teeth.

54. Da sie solches hörten, ging's ihnen durchs Herz, und sie bissen die Zähne zusammen über ihn.

54. En oyendo estas cosas fueron heridos hasta el corazón, y crujían los dientes contra él.

54 Слушая сие, они рвались сердцами своими и скрежетали на него зубами.

55 Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella

55 Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän kiinnitti katseensa taivaaseen ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella.

55. Mutta että hän oli täynnä Pyhää Henkeä, katsahti hän ylös taivaasen, näki Jumalan kunnian ja Jesuksen seisovan Jumalan oikialla kädellä,

55. Mutta että hän oli täynäns Pyhä Henge cadzahti hän ylös Taiwasen ja näki Jumalan cunnian ja Jesuxen seisowan Jumalan oikialla kädellä ja sanoi:

55. Mutta ette hen oli teunens Pyhe He'ge catzachti he' yles Taiuasen/ ia näki Jumalan Herraudhen/ Ja Iesusen seisoua' Jumala' oikealla kädelle ia sanoi/ (Mutta että hän oli täynnänsä Pyhää Henkeä katsahti hän ylös taiwaaseen/ ja anäki Jumalan Herrauden/ Ja Jesuksen seisowan Jumalan oikealla kädellä ja sanoi/)

55. ὑπάρχων δὲ πλήρης Πνεύματος ἁγίου, ἀτενίσας εἰς τὸν οὐρανὸν εἶδε δόξαν Θεοῦ καὶ Ἰησοῦν ἑστῶτα ἐκ δεξιῶν τοῦ Θεοῦ,

55. υπαρχων δε πληρης πνευματος αγιου ατενισας εις τον ουρανον ειδεν δοξαν θεου και ιησουν εστωτα εκ δεξιων του θεου 55. υparchon de pleres pneυmatos agioυ atenisas eis ton oυranon eiden doksan theoυ kai iesoυn estota ek deksion toυ theoυ

55 But possessing (the) full(ness) of (the) Holy Spirit, he stared into heaven and saw the glory of God and Jesus standing at (the) right (hand) of God,

55. But he, being full of the Holy Ghost, looked up stedfastly into heaven, and saw the glory of God, and Jesus standing on the right hand of God,

55. Wie er aber voll heiligen Geistes war, sah er auf gen Himmel und sah die Herrlichkeit Gottes und Jesum stehen zur Rechten Gottes

55. Mas él estando lleno del Espíritu Santo, puestos los ojos en el cielo, vió la gloria de Dios, y a Jesús que estaba a la diestra de Dios,

55 Стефан же, будучи исполнен Духа Святаго, воззрев на небо, увидел славу Божию и Иисуса, стоящего одесную Бога,

56 ja sanoi: "Katso, minä näen taivaat auenneina ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella".

56 Ja hän sanoi: "Katso, näen taivaat auenneina ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella."

56. Ja sanoi: katso, minä näen taivaat avoinna, ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikialla kädellä.

56. Cadzo minä näen Taiwat awoi ja ihmisen Pojan seisowan oikialla kädellä.

56. Catzos/ Mine näen Taiuahat awoi/ Ja Inhimisen Poian seisouan Jumalan oikealla Kädelle. (Katsos/ Minä näen taiwaat awoinna/ Ja Ihmisen Pojan seisowan Jumalan oikealla kädellä.)

56. καὶ εἶπεν· Ἰδοὺ θεωρῶ τοὺς οὐρανοὺς ἀνεῳγμένους καὶ τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου ἐκ δεξιῶν τοῦ Θεοῦ ἑστῶτα.

56. και ειπεν ιδου θεωρω τους ουρανους ανεωγμενους και τον υιον του ανθρωπου εκ δεξιων εστωτα του θεου 56. kai eipen idoυ theoro toυs oυranoυs aneogmenoυs kai ton υion toυ anthropoυ ek deksion estota toυ theoυ

56 and said, Behold, I am viewing the heavens that have been opened and the Son of Man standing at (the) right (hand) of God.

56. And said, Behold, I see the heavens opened, and the Son of man standing on the right hand of God.

56. und sprach: Siehe, ich sehe den Himmel offen und des Menschen Sohn zur Rechten Gottes stehen.

56. Y dijo: He aquí, veo los cielos abiertos, y al Hijo del hombre que está a la diestra de Dios.

56 и сказал: вот, я вижу небеса отверстые и Сына Человеческого, стоящего одесную Бога.

57 Niin he huusivat suurella äänellä ja tukkivat korvansa ja karkasivat kaikki yhdessä hänen päällensä

57 Mutta huutaen kovalla äänellä, he tukkivat korvansa ja ryntäsivät kaikki yhdessä hänen päälleen.

57. Niin he huusivat suurella äänellä, ja tukitsivat korviansa, ja karkasivat kaikki yksimielisesti hänen päällensä,

57. Nijn he huusit täydellä curculla ja tukidzit corwians ja carcaisit caicki yximielisest hänen päällens:

57. Nin he hwsit teudelle curckulla ia tukitzit coruians kijni/ Ja caiki yximielisesta carckasit henen pälens/ (Niin he huusit täydellä kurkulla ja tukitsit korwiansa kiinni/ Ja kaikki yksimielisesti karkasit hänen päällensä/)

57. κράξαντες δὲ φωνῇ μεγάλῃ συνέσχον τὰ ὦτα αὐτῶν καὶ ὥρμησαν ὁμοθυμαδὸν ἐπ’ αὐτόν,

57. κραξαντες δε φωνη μεγαλη συνεσχον τα ωτα αυτων και ωρμησαν ομοθυμαδον επ αυτον 57. kraksantes de fone megale sυneschon ta ota aυton kai ormesan omothυmadon ep aυton

57 But having cried out with a loud voice, they held their ears, and united, rushed upon him.

57. Then they cried out with a loud voice, and stopped their ears, and ran upon him with one accord,

57. Sie schrieen aber laut und hielten ihre Ohren zu und stürmten einmütig auf ihn ein, stießen ihn zur Stadt hinaus und steinigten ihn.

57. Entónces ellos dando grandes voces, taparon sus orejas; y arremetieron unánimes contra él.

57 Но они, закричав громким голосом, затыкали уши свои,и единодушно устремились на него,

58 ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja kivittivät. Ja todistajat riisuivat vaippansa Saulus nimisen nuorukaisen jalkojen juureen.

58 Ja he ajoivat hänet ulos kaupungista ja kivittivät. Ja todistajat riisuivat viittansa Saulus nimisen nuorukaisen jalkain juureen.

58. Ja ajoivat hänen ulos kaupungista, ja kivittivät. Ja todistajat panivat vaatteensa nuorukaisen jalkain juureen, joka kutsuttiin Saulus.

58. Ja ajoit hänen ulos Caupungist ja kiwitit. Ja todistajat panit waattens yhden nuorucaisen jalcain juuren joca cudzuttin Saulus.

58. ia wlosaijoit henen Caupungist/ ia kiuitit henen. Ja ne Todhistaijat poispanit Waatteins ydhen Noricaisen ialcain iuren ioca cutzuttin Saulus. (ja ulos ajoit hänen kaupungista/ ja kiwitit hänen. Ja ne todistajat pois panit waatteensa yhden nuorukaisen jalkain juureen joka kutsuttiin Saulus.)

58. καὶ ἐκβαλόντες ἔξω τῆς πόλεως ἐλιθοβόλουν. καὶ οἱ μάρτυρες ἀπέθεντο τὰ ἱμάτια αὐτῶν παρὰ τοὺς πόδας νεανίου καλουμένου Σαύλου,

58. και εκβαλοντες εξω της πολεως ελιθοβολουν και οι μαρτυρες απεθεντο τα ιματια αυτων παρα τους ποδας νεανιου καλουμενου σαυλου 58. kai ekβalontes ekso tes poleos elithoβoloυn kai oi martυres apethento ta imatia aυton para toυs podas neanioυ kaloυmenoυ saυloυ

58 And having cast him outside the city, they were stoning him. And the witnesses placed (their) garments beside the feet of a young-man called Saul.

58. And cast him out of the city, and stoned him: and the witnesses laid down their clothes at a young man's feet, whose name was Saul.

58. Und die Zeugen legten ihre Kleider ab zu den Füßen eines Jünglings, der hieß Saulus,

58. Y echándole fuera de la ciudad le apedreaban; y los testigos pusieron sus vestidos a los piés de un mancebo que se llamaba Saulo.

58 и, выведя за город, стали побивать его камнями. Свидетели же положили свои одежды у ног юноши, именем Савла,

59 Ja niin he kivittivät Stefanuksen, joka rukoili ja sanoi: "Herra Jeesus, ota minun henkeni!"

59 Niin he kivittivät Stefanuksen, joka rukoili sanoen: "Herra Jeesus, ota henkeni!"

59. Ja he kivittivät Stephanin, joka rukoili ja sanoi: Herra Jesus, ota minun henkeni.

59. Ja he kiwitit Stephanin joca rucoili ja sanoi: HERra Jesu ota minun hengeni.

59. Ja he kiuitit Stephanusen/ ioca rucoli ia sanoi/ HERRA Iesu ota minun Hengen. (Ja he kiwitit Stephanuksen/ joka rukoili ja sanoi/ HERRA Jesus ota minun henkeni.)

59. καὶ ἐλιθοβόλουν τὸν Στέφανον, ἐπικαλούμενον καὶ λέγοντα· Κύριε Ἰησοῦ, δέξαι τὸ πνεῦμά μου.

59. και ελιθοβολουν τον στεφανον επικαλουμενον και λεγοντα κυριε ιησου δεξαι το πνευμα μου 59. kai elithoβoloυn ton stefanon epikaloυmenon kai legonta kυrie iesoυ deksai to pneυma moυ

59 And they were stoning Stephen, (who was) calling upon (the Lord), saying, Lord Jesus, accept my spirit.

59. And they stoned Stephen, calling upon God, and saying, Lord Jesus, receive my spirit.

59. und steinigten Stephanus, der anrief und sprach: HERR Jesu, nimm meinen Geist auf!

59. Y apedrearon a Esteban, invocando él al Señor, y diciendo: Señor Jesús, recibe mi espíritu.

59 и побивали камнями Стефана, который молился и говорил: Господи Иисусе! приимидух мой.

60 Ja hän laskeutui polvilleen ja huusi suurella äänellä: "Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!" Ja sen sanottuaan hän nukkui pois.

60 Ja laskeutuen polvilleen hän huusi kovalla äänellä: "Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä." Sen sanottuaan hän nukkui pois.

60. Niin hän pani polvillensa, ja huusi suurella äänellä: Herra, älä lue heille tätä syntiä. Ja kuin hän tämän sanonut oli, niin hän nukkui.

60. Nijn hän pani polwillens ja huusi suurella änellä: HERra älä lue heille tätä syndiä ja cuin hän tämän sanonut oli nijn hän nuckui.

60. Nin hen laski poluillens/ ia hwsi swrella änelle/ HERRA/ äle lue heille tete syndi/ Ja quin hen temen oli sanonut/ nin hen nuckui. (Niin hän laski polwillensa/ ja huusi suurella äänellä/ HERRA/ älä lue heille tätä syntiä/ Ja kuin hän tämän oli sanonut/ niin hän nukkui.)

60. θεὶς δὲ τὰ γόνατα ἔκραξε φωνῇ μεγάλῃ· Κύριε, μὴ στήσῃς αὐτοῖς τὴν ἁμαρτίαν ταύτην. καὶ τοῦτο εἰπὼν ἐκοιμήθη. Σαῦλος δὲ ἦν συνευδοκῶν τῇ ἀναιρέσει αὐτοῦ.

60. θεις δε τα γονατα εκραξεν φωνη μεγαλη κυριε μη στησης αυτοις την αμαρτιαν ταυτην και τουτο ειπων εκοιμηθη 60. theis de ta gonata ekraksen fone megale kυrie me steses aυtois ten amartian taυten kai toυto eipon ekoimethe

60 Now having placed his knees (down), he cried out with a loud voice, Lord, do not weigh this, (their) sin, to them. And having said this, he fell-asleep. [Acts 8]

60. And he kneeled down, and cried with a loud voice, Lord, lay not this sin to their charge. And when he had said this, he fell asleep.

60. Er kniete aber nieder und schrie laut: HERR, behalte ihnen diese Sünde nicht! Und als er das gesagt, entschlief er.

60. Y puesto de rodillas, clamó a gran voz: Señor, no les pongas en cuenta este pecado. Y habiendo dicho esto, durmió.

60 И, преклонив колени, воскликнул громким голосом: Господи! не вмени им греха сего. И, сказав сие, почил.