13 luku

Barnabas ja Saulus, eli Paavali, lähtevät Antiokiasta ensimmäiselle lähetysmatkalle 1 – 3, saarnaavat Salamiissa ja Pafossa, jossa käskynhaltija Sergius kääntyy ja väärä profeetta Barjeesus saa rangaistuksen 4 – 12 He saapuvat Pergeen, jossa Markus eroaa heistä; Paavali julistaa evankeliumia Pisidian Antiokissa 13 – 41 Kun juutalaiset hylkäävät evankeliumin, julistavat apostolit kääntyvänsä pakanain puoleen 42 – 50; he menevät Ikonioniin 51, 52.

1 Ja Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Lukius, kyreneläinen, ja Manaen, neljännysruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, ja Saulus.

1 Antiokian seurakunnassa oli (joitakin) profeettoja opettajia: Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Lukius, kyreneläinen, ja Manaen, neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, ja Saulus.

1. Mutta Antiokian seurakunnassa oli muutamia prophetaita ja opettajia, Barnabas ja Simeon, joka Nigeriksi kutsuttiin, ja Lukius Kyreniläinen, ja Manahen, joka Herodes tetrarkan kanssa kasvatettu oli, ja Saulus.

1. JA Antiochian Seuracunnas oli muutamita Prophetaita ja opettaita joista olit Barnabas ja Simon joca Nigerixi cudzuttin ja Lucius Cyreniast ja Manahen joca Herodes Tetrarchan cansa caswatettu oli ja Saulus.

1. NIn olit sijne Seurakunnas Antiochias mwtomat Prophetat ia Opettaiat/ ioista oli mös Barnabas ia Simon/ ioca cutzuttin Niger/ ia Lucius Cyreniast/ ia Manaen/ sen Nelieruchtinan Herodesen cansa yleskaswatettu/ ia Saulus. (Niin olit siinä seurakunnassa Antiochias muutamat prophetat ja opettajat/ joista oli myös Barnabas ja Simon/ joka kutsuttiin Niger/ Ja Lucius Kyreniasta/ ja Manaein/ sen neljäruhtinaan Herodeksen kanssa ylöskaswatettu/ ja Saulus.)

1. Ἦσαν δέ τινες ἐν Ἀντιοχείᾳ κατὰ τὴν οὖσαν ἐκκλησίαν προφῆται καὶ διδάσκαλοι, ὅ τε Βαρνάβας καὶ Συμεὼν ὁ ἐπικαλούμενος Νίγερ, καὶ Λούκιος ὁ Κυρηναῖος, Μαναήν τε Ἡρῴδου τοῦ τετράρχου σύντροφος καὶ Σαῦλος.

1. ησαν δε τινες εν αντιοχεια κατα την ουσαν εκκλησιαν προφηται και διδασκαλοι ο τε βαρναβας και συμεων ο καλουμενος νιγερ και λουκιος ο κυρηναιος μαναην τε ηρωδου του τετραρχου συντροφος και σαυλος 1. esan de tines en antiocheia kata ten oυsan ekklesian profetai kai didaskaloi o te βarnaβas kai sυmeon o kaloυmenos niger kai loυkios o kυrenaios manaen te erodoυ toυ tetrarchoυ sυntrofos kai saυlos

1 {45-48 AD. Asia Minor. Paul’s first missionary journey from Antioch to Perga, Cyprus, Antioch in Pisidia, Iconium, Lystra, Derbe and back to Antioch in Syria.} Now there were some prophets and teachers in the congregation* which was in Antioch: both Barnabas, and Symeon who was called Niger, and Lucius from Cyrene, and Manaen, a foster-brother of Herod the Tetrarch, and Saul.

1. Now there were in the church that was at Antioch certain prophets and teachers; as Barnabas, and Simeon that was called Niger, and Lucius of Cyrene, and Manaen, which had been brought up with Herod the tetrarch, and Saul.

1. Es waren aber zu Antiochien in der Gemeinde Propheten und Lehrer, nämlich Barnabas und Simon, genannt Niger, und Luzius von Kyrene und Manahen, der mit Herodes dem Vierfürsten erzogen war, und Saulus.

1. HABÍA entónces en la iglesia, que estaba en Antioquía, profetas y doctores, como Barnabás, y Simón el que se llamaba Níger, y Lucio Cireneo, y Manaén, hermano de leche de Heródes el tetrarca, y Saulo.

1 В Антиохии, в тамошней церкви были некоторые пророки и учители: Варнава, и Симеон, называемый Нигер, и Луций Киринеянин, и Манаил, совоспитанник Ирода четвертовластника, и Савл.

2 Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut".

2 Heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa nyt minulle (sekä) Barnabas, että* Saulus siihen työhön, johon olen heidät kutsunut."

2. Kuin siis nämät Herraa palvelivat ja paastosivat, sanoi Pyhä Henki: eroittakaat minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä heidät olen kutsunut.

2. Cosca sijs nämät HERra palwelit ja paastoisit sanoi Pyhä Hengi heille: eroittacat minulle Barnabas ja Saulus sijhen wircan cuin minä heidän olen cudzunut.

2. Coska sis ne samat HERRA paluelit ia paastoisit/ sanoi heille pyhe Hengi/ Erittekä minulle Barnabam ia Saulum sihen Wircan/ cuhunga mine olen heite cutzunut. (Koska siis ne samat HERRAA palwelit ja paastosit/ sanoi heille Pyhä Henki/ Erittäkää minulle Barnabas ja Saulus siihen wirkaan/ kuhunka minä olen heitä kutsunut.)

2. λειτουργούντων δὲ αὐτῶν τῷ Κυρίῳ καὶ νηστευόντων εἶπε τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον· Ἀφορίσατε δή μοι τὸν Βαρνάβαν καὶ τὸν Σαῦλον εἰς τὸ ἔργον ὃ προσκέκλημαι αὐτούς.

2. λειτουργουντων δε αυτων τω κυριω και νηστευοντων ειπεν το πνευμα το αγιον αφορισατε δη μοι τον τε βαρναβαν και τον σαυλον εις το εργον ο προσκεκλημαι αυτους 2. leitoυrgoυnton de aυton to kυrio kai nesteυonton eipen to pneυma to agion aforisate de moi ton te βarnaβan kai ton saυlon eis to ergon o proskeklemai aυtoυs

2 Now (while) ministering* to the Lord and fasting, the Holy Spirit said, Separate*° Barnabas and Saul for me, *for the work to which I have called them.

2. As they ministered to the Lord, and fasted, the Holy Ghost said, Separate me Barnabas and Saul for the work whereunto I have called them.

2. Da sie aber dem HERRN dienten und fasteten, sprach der heilige Geist: Sondert mir aus Barnabas und Saulus zu dem Werk, dazu ich sie berufen habe.

2. Ministrando pues estos al Señor, y ayunando, dijo el Espíritu Santo: Apartádme a Barnabás y a Saulo para la obra para la cual los he llamado.

2 Когда они служили Господу и постились, Дух Святый сказал: отделите Мне Варнаву и Савла на дело, к которому Я призвал их.

3 Silloin he paastosivat ja rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä ja laskivat heidät menemään.

3 Silloin he paastosivat ja rukoilivat ja panivat kätensä heidän päälleen ja päästivät heidät menemään.

3. Ja kuin he olivat paastonneet ja rukoilleet, ja kätensä heidän päällensä panneet, päästivät he heidät menemään.

3. Ja cuin he olit paastonnet ja rucoillet ja kätens heidän päällens pannet päästit he heidän menemän.

3. Ja quin he olit paastonut ia rucolleet/ ia pannuet Kädhens heiden pälens/ nin he laskit heite menemen. (Ja kuin he olit paastonneet ja rukoilleet/ ja panneet kätensä heidän päällens/ niin he laskit heitä menemään.)

3. τότε νηστεύσαντες καὶ προσευξάμενοι καὶ ἐπιθέντες αὐτοῖς τὰς χεῖρας ἀπέλυσαν.

3. τοτε νηστευσαντες και προσευξαμενοι και επιθεντες τας χειρας αυτοις απελυσαν 3. tote nesteυsantes kai proseυksamenoi kai epithentes tas cheiras aυtois apelυsan

3 Then having fasted and having prayed, they laid their hands on them and dismissed (them).

3. And when they had fasted and prayed, and laid their hands on them, they sent them away.

3. Da fasteten sie und beteten und legten die Hände auf sie und ließen sie gehen.

3. Entónces ayunando y orando, y poniéndoles las manos encima, los enviaron.

3 Тогда они, совершив пост и молитву и возложив на них руки, отпустили их.

4 Niin he Pyhän Hengen lähettäminä menivät Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kyproon.

4 Niin he menivät Pyhän Hengen lähettäminä alas Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kyprokseen.

4. Ja kuin he Pyhältä Hengeltä lähetetyt olivat, menivät he Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kypriin.

4. Ja cuin he Pyhäldä Hengeldä lähetetyt olit menit he Seleuciaan ja purjehdit sieldä Cyprijn.

4. Ja quin he olit wloslechetetyt pyhest Hengest/ nin he tulit Seleuciam/ ia purietit sielde Cyprijn. (Ja kuin he olit ulos lähetetyt Pyhästä Hengestä/ niin he tulit Seleukiaan/ ja purjehdit sieltä Kyproon.)

4. Οὗτοι μὲν οὖν ἐκπεμφθέντες ὑπὸ τοῦ Πνεύματος τοῦ ἁγίου κατῆλθον εἰς τὴν Σελεύκειαν, ἐκεῖθεν τε ἀπέπλευσαν εἰς τὴν Κύπρον,

4. ουτοι μεν ουν εκπεμφθεντες υπο του πνευματος του αγιου κατηλθον εις την σελευκειαν εκειθεν τε απεπλευσαν εις την κυπρον 4. oυtoi men oυn ekpemfthentes υpo toυ pneυmatos toυ agioυ katelthon eis ten seleυkeian ekeithen te apepleυsan eis ten kυpron

4 Therefore indeed, these (men), having been sent out by the Holy Spirit, went down to Seleucia, and sailed from there to Cyprus.

4. So they, being sent forth by the Holy Ghost, departed unto Seleucia; and from thence they sailed to Cyprus.

4. Diese nun, wie sie ausgesandt waren vom heiligen Geist, kamen sie gen Seleucia, und von da schifften sie gen Zypern.

4. Así que ellos, enviados por el Espíritu Santo, descendieron a Seleucia; y de allí navegaron a Chipre.

4 Сии, быв посланы Духом Святым, пришли в Селевкию, а оттуда отплыли в Кипр;

5 Ja tultuaan Salamiiseen he julistivat Jumalan sanaa juutalaisten synagoogissa, ja heillä oli mukanaan myös Johannes, palvelijana.

5 Tultuaan Salamiiseen he julistivat Jumalan sanaa juutalaisten synagoogissa, ja heillä oli myös Johannes palvelijana.

5. Ja kuin he Salaminassa olivat, ilmoittivat he Jumalan sanan Juudalaisten synagogissa; ja heillä oli myös Johannes palveliana.

5. Ja cuin he Salaminan Caupungis olit ilmoitit he Jumalan sanoja Judalaisten Synagogisa ja heillä oli Johannes palweliana.

5. Ja quin he olit Salaminas Caupungis/ ilmoitit he Jumalan Sanat Juttain Sinagogis. Mutta heille oli mös Johannes Palueliana. (Ja kuin he olit Salaminas kaupungissa/ ilmoitit he Jumalan sanat juuttain synagogissa. Mutta heillä oli myös Johannes palwelijana.)

5. καὶ γενόμενοι ἐν Σαλαμῖνι κατήγγελλον τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ ἐν ταῖς συναγωγαῖς τῶν Ἰουδαίων· εἶχον δὲ καὶ Ἰωάννην ὑπηρέτην.

5. και γενομενοι εν σαλαμινι κατηγγελλον τον λογον του θεου εν ταις συναγωγαις των ιουδαιων ειχον δε και ιωαννην υπηρετην 5. kai genomenoi en salamini kateggellon ton logon toυ theoυ en tais sυnagogais ton ioυdaion eichon de kai ioannen υpereten

5 And (after) they came* in Salamis, they were proclaiming the word of God in the synagogues of the Jews, and they also had John, an attendant.

5. And when they were at Salamis, they preached the word of God in the synagogues of the Jews: and they had also John to their minister.

5. Und da sie in die Stadt Salamis kamen, verkündigten sie das Wort Gottes in der Juden Schulen; sie hatten aber auch Johannes zum Diener.

5. Y llegados a Salamina, anunciaban la palabra de Dios en las sinagogas de los Judíos; y tenían también a Juan por asistente.

5 и, быв в Саламине, проповедывали слово Божие в синагогах Иудейских; имели же при себе и Иоанна для служения.

6 Ja kun he olivat vaeltaneet kautta koko saaren Pafoon asti, tapasivat he erään juutalaisen miehen, noidan ja väärän profeetan, jonka nimi oli Barjeesus.

6 Kuljettuaan kautta koko saaren Pafokseen asti, he tapasivat erään noidan ja väärän profeetan, juutalaisen jonka nimi oli Barjeesus.

6. Ja kuin he sen luodon lävitse matkustaneet olivat hamaan Paphoon asti, löysivät he velhon, väärän prophetan, Juudalaisen, jonka nimi oli Barjesus,

6. JA cuin he sen luodon läpidze matcustanet olit haman Paphon Caupungihin löysit he yhden welhon ja wäärän Prophetan Judalaisen jonga nimi oli Bar Jehu

6. Ja quin he sen Lodhon olit lepitze matkustanuet/ haman sihe' caupu'gin Paphos/ nin he leusit yden welhomiehe' ia falskin Propheta'/ Juttan/ io'ga nimi oli * Bar Jehu/ (Ja kuin he sen luodon olit läwitse matkustaneet/ hamaan siihen kaupunkiin Paphos/ niin he löysit yhden welhomiehen ja falskin prophetan/ juuttaan/ jonka nimi oli Bar Jehu/)

6. Διελθόντες δὲ τὴν νῆσον ἄχρι Πάφου εὗρόν τινα ἄνδρα μάγον ψευδοπροφήτην Ἰουδαῖον ᾧ ὄνομα Βαριησοῦς,

6. διελθοντες δε την νησον αχρι παφου ευρον τινα μαγον ψευδοπροφητην ιουδαιον ω ονομα βαριησους 6. dielthontes de ten neson achri pafoυ eυron tina magon pseυdoprofeten ioυdaion o onoma βariesoυs

6 Now having gone through the island to Paphos, they found a certain magician, a false prophet, a Jew, whose name (was) Son-of-Joshua;

6. And when they had gone through the isle unto Paphos, they found a certain sorcerer, a false prophet, a Jew, whose name was Barjesus:

6. Und da sie die Insel durchzogen bis zu der Stadt Paphos, fanden sie einen Zauberer und falschen Propheten, einen Juden, der hieß Bar-Jesus;

6. Y habiendo atravesado la isla hasta Pafo, hallaron a cierto hechicero, falso profeta, Judió, llamado Bar-jesús:

6 Пройдя весь остров до Пафа, нашли они некоторого волхва, лжепророка, Иудеянина, именем Вариисуса,

7 Hän oleskeli käskynhaltijan, Sergius Pauluksen, luona, joka oli ymmärtäväinen mies. Tämä kutsui luoksensa Barnabaan ja Sauluksen ja halusi kuulla Jumalan sanaa.

7 Hän oleskeli käskynhaltijan, Sergius Pauluksen luona, joka oli älykäs mies. Tämä kutsui luokseen Barnabaan ja Sauluksen ja halusi kuulla Jumalan sanaa.

7. Joka oli maaherran Sergius Pauluksen, toimellisen miehen kanssa. Se kutsui Barnabaan ja Sauluksen tykönsä, ja halusi kuulla Jumalan sanaa.

7. Ja oli Maanherran Sergius Pauluxen sen toimellisen miehen cansa. Se cudzui Barnaban ja Sauluxen tygöns ja halais cuulla Jumalan sana.

7. ioca sen Man wanhiman Sergion Paulusen/ toimelisen Miehen cansa oli. Se sama cutzui Barnabam ia Saulum tygens/ ia halasi cwlla Jumalan Sana. (joka sen maan wanhimman Sergion Pauluksen/ toimellisen miehen kanssa oli. Se sama kutsui Barnaban ja Sauluksen tykönsä/ ja halasi kuulla Jumalan sanaa.)

7. ὃς ἦν σὺν τῷ ἀνθυπάτῳ Σεργίῳ Παύλῳ, ἀνδρὶ συνετῷ. οὗτος προσκαλεσάμενος Βαρνάβαν καὶ Σαῦλον ἐπεζήτησεν ἀκοῦσαι τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ·

7. ος ην συν τω ανθυπατω σεργιω παυλω ανδρι συνετω ουτος προσκαλεσαμενος βαρναβαν και σαυλον επεζητησεν ακουσαι τον λογον του θεου 7. os en sυn to anthυpato sergio paυlo andri sυneto oυtos proskalesamenos βarnaβan kai saυlon epezetesen akoυsai ton logon toυ theoυ

7 who was together with the proconsul, Sergius Paulus, an intelligent man. This one sought to hear the word of God, having called to him Barnabas and Saul.

7. Which was with the deputy of the country, Sergius Paulus, a prudent man; who called for Barnabas and Saul, and desired to hear the word of God.

7. der war bei Sergius Paulus, dem Landvogt, einem verständigen Mann. Der rief zu sich Barnabas und Saulus und begehrte, das Wort Gottes zu hören.

7. El cual estaba con el procónsul Sergio Paulo, varón prudente. Este, llamando a Barnabás y a Saulo, deseaba oir la palabra de Dios.

7 который находился с проконсулом Сергием Павлом, мужем разумным. Сей, призвав Варнаву и Савла, пожелал услышать слово Божие.

8 Mutta Elymas, noita — sillä niin tulkitaan hänen nimensä — vastusti heitä, koettaen kääntää käskynhaltijaa pois uskosta.

8 Mutta Elymas, noita — sillä niin tulkitaan hänen nimensä — vastusti heitä koettaen kääntää käskynhaltijaa pois uskosta.

8. Mutta heitä vastaan seisoi Elimas velho (sillä niin tulkitaan hänen nimensä) ja pyysi kääntää maaherraa pois uskosta.

8. Mutta heitä wastan oli se welho Elimas ( jonga näin nimi käätän ) ja pyysi käändä Maanherra pois uscosta.

8. Nin heite wastanseisoi se Welhomies * Elimas (sille nein hene' Nimens tulkitan) ia pysi Manwa'hinda poiskiendä vskosta. (Niin heitä wastaan seisoi se welhomies Elimas (sillä näin hänen nimens tulkitaan) ja pyysi maanwanhinta pois kääntää uskosta.)

8. ἀνθίστατο δὲ αὐτοῖς Ἐλύμας ὁ μάγος - οὕτω γὰρ μεθερμηνεύεται τὸ ὄνομα αὐτοῦ - ζητῶν διαστρέψαι τὸν ἀνθύπατον ἀπὸ τῆς πίστεως.

8. ανθιστατο δε αυτοις ελυμας ο μαγος ουτως γαρ μεθερμηνευεται το ονομα αυτου ζητων διαστρεψαι τον ανθυπατον απο της πιστεως 8. anthistato de aυtois elυmas o magos oυtos gar methermeneυetai to onoma aυtoυ zeton diastrepsai ton anthυpaton apo tes pisteos

8 But Elymas the magician (for* so is his name by translation) was standing against them, seeking to pervert the proconsul away from the faith.

8. But Elymas the sorcerer (for so is his name by interpretation) withstood them, seeking to turn away the deputy from the faith.

8. Da widerstand ihnen der Zauberer Elymas (denn also wird sein Name gedeutet) und trachtete, daß er den Landvogt vom Glauben wendete.

8. Mas les resistía Elimás el hechicero, (que así se interpreta su nombre,) procurando de apartar de la fé al procónsul.

8 А Елима волхв ибо то значит имя его противился им, стараясь отвратить проконсула от веры.

9 Niin Saulus, myös Paavaliksi kutsuttu, täynnä Pyhää Henkeä loi katseensa häneen

9 Niin Saulus, *toiselta nimeltään* Paavali, täynnä Pyhää Henkeä kiinnitti katseensa häneen

9. Mutta Saulus (joka myös Paavaliksi kutsutaan,) oli täynnä Pyhää Henkeä, katsoi hänen päällensä,

9. Mutta Saulus joca myös Pawalixi cudzutan oli täynäns Pyhä Henge cadzoi hänen päällens ja sanoi:

9. Mutta Saulus/ ioca mös Paulus cutzutan/ teunens pyhe Henge/ catzoi henen pälens ia sanoi/ (Mutta Saulus/ joka myös Paulus kutsutaan/ täynnäns Pyhää Henkeä/ katsoi hänen päällensä ja sanoi/)

9. Σαῦλος δέ, ὁ καὶ Παῦλος, πλησθεὶς Πνεύματος ἁγίου καὶ ἀτενίσας πρὸς αὐτὸν

9. σαυλος δε ο και παυλος πλησθεις πνευματος αγιου και ατενισας εις αυτον 9. saυlos de o kai paυlos plestheis pneυmatos agioυ kai atenisas eis aυton

9 But Saul, also (called) Paul, having been filled with (the) Holy Spirit, stared toward him,

9. Then Saul, (who also is called Paul,) filled with the Holy Ghost, set his eyes on him,

9. Saulus aber, der auch Paulus heißt, voll heiligen Geistes, sah ihn an

9. Entónces Saulo, que también se llama Pablo, lleno del Espíritu Santo, poniendo en él los ojos,

9 Но Савл, он же и Павел, исполнившись Духа Святаго иустремив на него взор,

10 ja sanoi: "Voi sinua, joka olet kaikkea vilppiä ja kavaluutta täynnä, sinä perkeleen sikiö, kaiken vanhurskauden vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä?

10 ja sanoi: "Voi sinua, paholaisen sikiötä, kaiken vanhurskauden vihollista, joka olet täynnä kaikkea vilppiä ja kaikkea pahuutta, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä?

10. Ja sanoi: voi sinä perkeleen poika, täynnä kaikkea vilppiä ja petosta, ja kaiken vanhurskauden vihamies, et sinä lakkaa vääntelemästä Herran oikeita teitä.

10. Sinä Perkelen poica täysi caicke wilpiä ja petosta ja caiken oikeuden wihamies et sinä lacka wäändelemäst HERran oikeita teitä.

10. O sine Perkelen poica/ teusi caikia wilpi ia petosta/ ia caiken Oikeudhen wihamies/ etpe sine lacka wändelemest HERRAN oikeit teite. (Oi sinä perkeleen poika/ täysi kaikkea wilppiä ja petosta/ ja kaiken oikeuden wihamies/ etpä sinä lakkaa wääntelemästä HERRAN oikeita teitä.)

10. εἶπεν· Ὦ πλήρης παντὸς δόλου καὶ πάσης ῥᾳδιουργίας, υἱὲ διαβόλου, ἐχθρὲ πάσης δικαιοσύνης, οὐ παύσῃ διαστρέφων τὰς ὁδοὺς Κυρίου τὰς εὐθείας;

10. ειπεν ω πληρης παντος δολου και πασης ραδιουργιας υιε διαβολου εχθρε πασης δικαιοσυνης ου παυση διαστρεφων τας οδους κυριου τας ευθειας 10. eipen o pleres pantos doloυ kai pases radioυrgias υie diaβoloυ echthre pases dikaiosυnes oυ paυse diastrefon tas odoυs kυrioυ tas eυtheias

10 (and) said, O full of all treachery and all villainy, you son of the devil, enemy of all righteousness, will you not cease perverting the straight ways of the Lord?

10. And said, O full of all subtilty and all mischief, thou child of the devil, thou enemy of all righteousness, wilt thou not cease to pervert the right ways of the Lord?

10. und sprach: O du Kind des Teufels, voll aller List und aller Schalkheit, und Feind aller Gerechtigkeit, du hörst nicht auf, abzuwenden die rechten Wege des HERRN;

10. Dijo: Oh, lleno de todo engaño y de toda maldad, hijo del diablo, enemigo de toda justicia, ¿no cesarás de trastornar los caminos rectos del Señor?

10 сказал: о, исполненный всякого коварства и всякого злодейства, сын диавола, враг всякой правды! перестанешь ли ты совращать с прямых путей Господних?

11 Ja nyt, katso, Herran käsi on sinun päälläsi, ja sinä tulet sokeaksi etkä aurinkoa näe säädettyyn aikaan asti." Ja heti lankesi hänen päällensä synkeys ja pimeys, ja hän kävi ympäri ja etsi taluttajaa.

11 Nyt, katso, Herran käsi on päälläsi ja tulet sokeaksi etkä näe aurinkoa määräaikaan saakka." Heti hänen päälleen lankesi synkkä pimeys ja hän kävi ympäri etsien taluttajaa.

11. Ja nyt katso, Herran käsi on sinun päälläs; ja sinun pitää sokiana oleman eikä näkemän aurinkoa hetkessä aikaa. Ja hänen päällensä lankesi kohta synkeys ja pimeys, ja hän kävi ympäri, etsein kuka häntä kädestä taluttais.

11. Ja cadzo HERran käsi on sinun päälläs ja sinun pitä sokiana oleman ja ei näkemän Auringota hetkes aica.

11. Ja catzos nyt HERRAN käsi on sinun päles/ ia sinun pite Sokian oleman/ ia ei näkemen Auringo hetken aica. (Ja katsos nyt HERRAN käsi on sinun päälläsi/ ja sinun pitää sokean oleman/ ja ei näkemän aurinkoa hetken aikaa.)

11. καὶ νῦν ἰδοὺ χεὶρ Κυρίου ἐπὶ σέ, καὶ ἔσῃ τυφλὸς μὴ βλέπων τὸν ἥλιον ἄχρι καιροῦ. παραχρῆμα δὲ ἔπεσεν ἐπ’ αὐτὸν ἀχλὺς καὶ σκότος, καὶ περιάγων ἐζήτει χειραγωγούς.

11. και νυν ιδου χειρ του κυριου επι σε και εση τυφλος μη βλεπων τον ηλιον αχρι καιρου παραχρημα δε επεπεσεν επ αυτον αχλυς και σκοτος και περιαγων εζητει χειραγωγους 11. kai nυn idoυ cheir toυ kυrioυ epi se kai ese tυflos me βlepon ton elion achri kairoυ parachrema de epepesen ep aυton achlυs kai skotos kai periagon ezetei cheiragogoυs

11 And now, behold, the hand of (the) Lord is upon you, and you will be blind and (will) not see the sun till (the next) season. Now instantly dimness and darkness fell upon (him), and proceeding around, he was seeking (someone) to lead (him) by the hand.

11. And now, behold, the hand of the Lord is upon thee, and thou shalt be blind, not seeing the sun for a season. And immediately there fell on him a mist and a darkness; and he went about seeking some to lead him by the hand.

11. und nun siehe, die Hand des HERRN kommt über dich, und du sollst blind sein und die Sonne eine Zeitlang nicht sehen! Und von Stund an fiel auf ihn Dunkelheit und Finsternis, und er ging umher und suchte Handleiter.

11. Ahora, pues, he aquí, la mano del Señor es sobre tí, y serás ciego, que no veas el sol por un tiempo. Y luego cayó en él oscuridad y tinieblas; y andando al derredor buscaba quien le condujese por la mano.

11 И ныне вот, рука Господня на тебя: ты будешь слеп и не увидишь солнца до времени. И вдруг напал на него мрак и тьма, и он, обращаясь туда и сюда, искал вожатого.

12 Kun nyt käskynhaltija näki, mitä oli tapahtunut, niin hän uskoi, ihmetellen Herran oppia.

12 Nähtyään mitä oli tapahtunut, käskynhaltija uskoi ihmetellen Herran oppia.

12. Kuin maaherra näki, mitä tapahtui, uskoi hän ja ihmetteli Herran opetusta.

12. Ja hänen päällens langeis cohta syngeys ja pimeys ja hän käwi ymbärins edzein cuca händä kädestä talutais. Cosca Maanherra sen näki uscoi hän ja ihmetteli HERran opetusta.

12. Ja cochta langesi henen pälens/ syngy ia pimeys/ Ja hen ymberikeui etzien cuca hende Kädheste talutais. Coska nyt se Manwanhin näki sen Teghon/ nin hen vskoi/ ia ihmecteli HErran opetuxen ylitze. (Ja kohta lankesi hänen päällensä/ synkeys ja pimeys/ Ja hän ympäri käwi etsien kuka häntä kädestä taluttaisi. Koska nyt se maanwanhin näki sen teon/ niin hän uskoi/ ja ihmetteli Herran opetuksen ylitse.)

12. τότε ἰδὼν ὁ ἀνθύπατος τὸ γεγονὸς ἐπίστευσεν, ἐκπλησσόμενος ἐπὶ τῇ διδαχῇ τοῦ Κυρίου.

12. τοτε ιδων ο ανθυπατος το γεγονος επιστευσεν εκπλησσομενος επι τη διδαχη του κυριου 12. tote idon o anthυpatos to gegonos episteυsen ekplessomenos epi te didache toυ kυrioυ

12 Then the proconsul believed, having seen what had happened, being astounded upon the teaching of the Lord.

12. Then the deputy, when he saw what was done, believed, being astonished at the doctrine of the Lord.

12. Als der Landvogt die Geschichte sah, glaubte er und verwunderte sich der Lehre des HERRN.

12. Entónces el procónsul, viendo lo que había sido hecho, creyó, maravillado de la doctrina del Señor.

12 Тогда проконсул, увидев происшедшее, уверовал, дивясь учению Господню.

13 Ja kun Paavali seuralaisineen oli purjehtinut Pafosta, tulivat he Pamfylian Pergeen; siellä Johannes erosi heistä ja palasi Jerusalemiin.

13 Kun Paavali seuralaisineen oli purjehtinut Pafoksesta, he tulivat Pamfylian Pergeen. Mutta Johannes erosi heistä ja palasi Jerusalemiin.

13. Mutta kuin Paavali ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, Paphosta purjehtivat, tulivat he Pamphilian Pergeen; mutta Johannes erkani heistä ja palasi Jerusalemiin.

13. COsca Pawali ja ne jotca hänen cansans olit Paphost purjehdit tulit he Pamphilin Pergeen mutta Johannes ercani heistä ja palais Jerusalemijn.

13. Coska sis Pauali ia ne iotca henen cansans olit/ purietit/ nin he tulit Pergen sijne Pamphilian maakunnas/ Mutta Johannes erkani heiste/ ia palasi Jerusalemijn. (Koska siis Pawali ja ne jotka hänen kanssansa olit/ purjehdit/ niin he tulit Pergeen siinä Pamphilian maakunnassa/ Mutta Johannes erkani heistä/ ja palasi Jerusalemiin.)

13. Ἀναχθέντες δὲ ἀπὸ τῆς Πάφου οἱ περὶ τὸν Παῦλον ἦλθον εἰς Πέργην τῆς Παμφυλίας· Ἰωάννης δὲ ἀποχωρήσας ἀπ’ αὐτῶν ὑπέστρεψεν εἰς Ἱεροσόλυμα.

13. αναχθεντες δε απο της παφου οι περι τον παυλον ηλθον εις περγην της παμφυλιας ιωαννης δε αποχωρησας απ αυτων υπεστρεψεν εις ιεροσολυμα 13. anachthentes de apo tes pafoυ oi peri ton paυlon elthon eis pergen tes pamfυlias ioannes de apochoresas ap aυton υpestrepsen eis ierosolυma

13 Now Paul, (with) those around him, having set-sail from Paphos, came to Perga in Pamphylia. And John having departed from them, returned to Jerusalem.

13. Now when Paul and his company loosed from Paphos, they came to Perga in Pamphylia: and John departing from them returned to Jerusalem.

13. Da aber Paulus und die um ihn waren, von Paphos schifften, kamen sie gen Perge im Lande Pamphylien. Johannes aber wich von ihnen und zog wieder gen Jerusalem.

13. Y partidos de Pafo, Pablo, y los que estaban con él, vinieron a Perges de Pamfilia: entónces Juan, apartándose de ellos, se volvió a Jerusalem.

13 Отплыв из Пафа, Павел и бывшие при нем прибыли в Пергию, в Памфилии. Но Иоанн, отделившись от них, возвратился в Иерусалим.

14 Mutta he vaelsivat Pergestä eteenpäin ja saapuivat Pisidian Antiokiaan; ja he menivät synagoogaan sapatinpäivänä ja istuutuivat.

14 He taas kulkivat Pergestä eteenpäin ja saapuivat Pisidian Antiokiaan. Ja he menivät sapatinpäivänä synagoogaan ja istuutuivat.

14. Mutta he vaelsivat Pergestä ja tulivat Pisidian Antiokiaan, ja menivät sabbatina synagogaan, ja istuivat.

14. Mutta he waelsit Pergest ja tulit Antiochiaan Pisidian maacundan ja menit Sabbathina Synagogan ja istuit.

14. Mutta he waelsit Pergen lepitze/ ia tulit Antiochian/ sihen Pisidian maakundan/ ia sisellemenit Sinagogan Lepopeiuene/ ia istuit. (Mutta he waelsit Pergen läwitse/ ja tulit Antiochiaan/ siihen Pisidian maankuntaan/ ja sisälle menit synagogaan lepopäiwänä/ ja istuit.)

14. Αὐτοὶ δὲ διελθόντες ἀπὸ τῆς Πέργης παρεγένοντο εἰς Ἀντιόχειαν τῆς Πισιδίας, καὶ εἰσελθόντες εἰς τὴν συναγωγὴν τῇ ἡμέρᾳ τῶν σαββάτων ἐκάθισαν.

14. αυτοι δε διελθοντες απο της περγης παρεγενοντο εις αντιοχειαν της πισιδιας και εισελθοντες εις την συναγωγην τη ημερα των σαββατων εκαθισαν 14. aυtoi de dielthontes apo tes perges paregenonto eis antiocheian tes pisidias kai eiselthontes eis ten sυnagogen te emera ton saββaton ekathisan

14 But having gone through from Perga, they came* to Antioch of Pisidia {Asia Minor} , and having entered into the synagogue on the Sabbath day, they sat down.

14. But when they departed from Perga, they came to Antioch in Pisidia, and went into the synagogue on the sabbath day, and sat down.

14. Sie aber zogen weiter von Perge und kamen gen Antiochien im Lande Pisidien und gingen in die Schule am Sabbattage und setzten sich.

14. Y ellos pasando de Perges, vinieron a Antioquía de Pisidia; y entrando en la sinagoga un día de sábado, se asentaron.

14 Они же, проходя от Пергии, прибыли в Антиохию Писидийскую и, войдя в синагогу в день субботний, сели.

15 Ja sittenkuin lakia ja profeettoja oli luettu, lähettivät synagoogan esimiehet sanomaan heille: "Miehet, veljet, jos teillä on jokin kehoituksen sana kansalle, niin puhukaa".

15 Kun lakia ja profeettoja oli luettu, lähettivät synagoogan esimiehet sanomaan heille: "Miehet, veljet, jos teillä on jokin kehoituksen sana kansalle niin puhukaa."

15. Ja sitte kuin laki ja prophetat olivat luetut, lähettivät synagogan päämiehet heidän tykönsä, sanoen: miehet, rakkaat veljet, onko teillä mitään kansaa neuvomista, niin sanokaat.

15. Ja sijtte cuin Laki ja Prophetat olit luetut lähetti Synagogan Päämies heidän tygöns sanoden: miehet rackat weljet ongo teillä mitän Canssa neuwomist nijn sanocat?

15. Ja sijttequin Laki ia Prophetat olit luetut/ lehetti Sinagogan pämies heiden tygens sanodhe'/ Te Miehet rackat weliet/ Ongo teille miten puhumist Canssan manauxexi/ nin sanocat. (Ja sittenkuin laki ja prophetat olit luetut lähetti synagogan päämies heidän tykönsä sanoen/ Te miehet rakkaat weljet/ Onko teillä mitään puhumista kansan manaukseksi/ niin sanokaat.)

15. μετὰ δὲ τὴν ἀνάγνωσιν τοῦ νόμου καὶ τῶν προφητῶν ἀπέστειλαν οἱ ἀρχισυνάγωγοι πρὸς αὐτοὺς λέγοντες· Ἄνδρες ἀδελφοί, εἰ ἔστιν λόγος ἐν ὑμῖν παρακλήσεως πρὸς τὸν λαόν, λέγετε.

15. μετα δε την αναγνωσιν του νομου και των προφητων απεστειλαν οι αρχισυναγωγοι προς αυτους λεγοντες ανδρες αδελφοι ει εστιν λογος εν υμιν παρακλησεως προς τον λαον λεγετε 15. meta de ten anagnosin toυ nomoυ kai ton profeton apesteilan oi archisυnagogoi pros aυtoυs legontes andres adelfoi ei estin logos en υmin parakleseos pros ton laon legete

15 Now after the public-reading of the law and the prophets, the rulers of the synagogue sent for them, saying, Men, brethren, if there is a word of encouragement to the people in you°, speak° (it).

15. And after the reading of the law and the prophets the rulers of the synagogue sent unto them, saying, Ye men and brethren, if ye have any word of exhortation for the people, say on.

15. Nach der Lektion aber des Gesetzes und der Propheten sandten die Obersten der Schule zu ihnen und ließen ihnen sagen: Liebe Brüder, wollt ihr etwas reden und das Volk ermahnen, so sagt an.

15. Y después de la lectura de la ley y de los profetas, los príncipes de la sinagoga enviaron a ellos, diciendo: Varones y hermanos, si hay en vosotros alguna palabra de exhortación para el pueblo, hablád.

15 После чтения закона и пророков, начальники синагоги послали сказать им: мужи братия! если у вас есть слово наставления к народу, говорите.

16 Niin Paavali nousi ja viittasi kädellään ja sanoi: "Te Israelin miehet ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaa!

16 Niin Paavali nousi ja viittasi kädellään ja sanoi: "Miehet, israelilaiset ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaa!"

16. Niin Paavali nousi ja viittasi kädellänsä heitä vaikenemaan, ja sanoi: Israelin miehet, ja jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaat.

16. PAwali nousi ja wijttais kädelläns heitä waickeneman ja sanoi: Israelin miehet ja jotca Jumalata pelkätte cuulcat:

16. Nin Pauali ylesnousi/ ia wijttas kädhellens/ ette he waickenisit ia sanoi/ Te Miehet Israelist/ ia iotca pelkett Jumalata/ cwlcat/ (Niin Pawali ylös nousi/ ja wiittasi kädellänsä/ että he waikenisit ja sanoi/ Te miehet Israelista/ ja jotka pelkäätte Jumalata/ kuulkaat.)

16. ἀναστὰς δὲ Παῦλος καὶ κατασείσας τῇ χειρὶ εἶπεν· Ἄνδρες Ἰσραηλῖται καὶ οἱ φοβούμενοι τὸν Θεόν, ἀκούσατε.

16. αναστας δε παυλος και κατασεισας τη χειρι ειπεν ανδρες ισραηλιται και οι φοβουμενοι τον θεον ακουσατε 16. anastas de paυlos kai kataseisas te cheiri eipen andres israelitai kai oi foβoυmenoi ton theon akoυsate

16 Now (after) Paul stood up and beckoned with the hand, he said, Men, Israelites, and those who fear God, listen°:

16. Then Paul stood up, and beckoning with his hand said, Men of Israel, and ye that fear God, give audience.

16. Da stand Paulus auf und winkte mit der Hand und sprach: Ihr Männer von Israel und die ihr Gott fürchtet, höret zu!

16. Entónces Pablo, levantándose, hecha señal de silencio con la mano, dijo: Varones Israelitas, y los que teméis a Dios, escuchád.

16 Павел, встав и дав знак рукою, сказал: мужи Израильтяне и боящиеся Бога! послушайте.

17 Tämän Israelin kansan Jumala valitsi meidän isämme ja korotti tämän kansan, heidän muukalaisina ollessaan Egyptin maassa, ja vei heidät sieltä ulos kohotetulla käsivarrella,

17 Tämän Israelin kansan Jumala valitsi isämme ja korotti kansan * muukalaisuuden aikana* Egyptin maassa ja vei heidät sieltä ulos kohotetulla käsivarrella.

17. Tämän kansan, Israelin, Jumala valitsi meidän isämme, ja korotti tämän kansan, muukalaisena ollessa Egyptin maalla, ja toi heidät sieltä ulos korkialla käsivarrella,

17. Tämän Canssan Jumala walidzi meidän Isämme ja ylisti tämän Canssan muucalaisna olles Egyptin maalla.

17. Temen Canssan Jumala wloswalitzi meiden Iset/ ia ylisti Temen Canssan coska he olit Cotakunnaiset Egiptin masa/ (Tämän kansan Jumala ulos walitsi meidän isät/ ja ylisti tämän kansan koska he olit kotakunnaiset Egyptin maassa/)

17. ὁ Θεὸς τοῦ λαοῦ τούτου Ἰσραὴλ ἐξελέξατο τοὺς πατέρας ἡμῶν, καὶ τὸν λαὸν ὕψωσεν ἐν τῇ παροικίᾳ ἐν γῇ Αἰγύπτῳ, καὶ μετὰ βραχίονος ὑψηλοῦ ἐξήγαγεν αὐτοὺς ἐξ αὐτῆς,

17. ο θεος του λαου τουτου ισραηλ εξελεξατο τους πατερας ημων και τον λαον υψωσεν εν τη παροικια εν γη αιγυπτω και μετα βραχιονος υψηλου εξηγαγεν αυτους εξ αυτης 17. o theos toυ laoυ toυtoυ israel ekseleksato toυs pateras emon kai ton laon υpsosen en te paroikia en ge aigυpto kai meta βrachionos υpseloυ eksegagen aυtoυs eks aυtes

17 The God of this people chose our fathers and exalted the people in their foreign residency, in the land of Egypt, and he led them forth out of it with a high arm. {Exo 12:37, Deu 5:15}

17. The God of this people of Israel chose our fathers, and exalted the people when they dwelt as strangers in the land of Egypt, and with an high arm brought he them out of it.

17. Der Gott dieses Volkes hat erwählt unsre Väter und erhöht das Volk, da sie Fremdlinge waren im Lande Ägypten, und mit einem hohen Arm führte er sie aus demselben.

17. El Dios de este pueblo de Israel escogió a nuestros padres, y ensalzó el pueblo, siendo ellos extranjeros en la tierra de Egipto, y con brazo levantado los sacó de ella.

17 Бог народа сего избрал отцов наших и возвысил сей народ во время пребывания в земле Египетской, и мышцеювознесенною вывел их из нее,

18 ja hän kärsi heidän tapojansa noin neljäkymmentä vuotta erämaassa

18 Noin neljänkymmenen vuoden ajan Hän kärsi heidän tapojaan autiomaassa.

18. Ja kärsi heidän tapojansa korvessa lähes neljäkymmentä ajastaikaa.

18. Ja toi heidän sieldä ulos corkialla käsiwarrella ja kärsei heidän tapojans corwes lähes neljäkymmendä ajastaica.

18. ia wloswei heite sielde corckialla Käsiwardhella/ ia lehes neliekymmende aiastaica hen kerssi heiden tawoijans Coruesa/ (ja ulos wei heitä sieltä korkealla käsiwarrella/ ja lähes neljäkymmentä ajastaikaa hän kärsi heidän tapojansa korwessa/)

18. καὶ ὡς τεσσαρακονταετῆ χρόνον ἐτροποφόρησεν αὐτοὺς ἐν τῇ ἐρήμῳ,

18. και ως τεσσαρακονταετη χρονον ετροποφορησεν αυτους εν τη ερημω 18. kai os tessarakontaete chronon etropoforesen aυtoυs en te eremo

18 And he tolerated their mannerisms in the wilderness (for) approximately the time of forty years. {Deu 1:31, 7:1-6, Num 14:33, Psa 95:10}

18. And about the time of forty years suffered he their manners in the wilderness.

18. Und vierzig Jahre lang duldete er ihre Weise in der Wüste,

18. Y por espacio como de cuarenta años soportó sus costumbres en el desierto.

18 и около сорока лет времени питал их в пустыне.

19 ja hävitti seitsemän kansaa Kanaanin maasta ja jakoi niiden maan heille perinnöksi.

19 Ja hävitettyään Kanaanin maasta seitsemän kansaa, Hän jakoi niitten maan heille arvalla*.

19. Ja perätti kadotti Kanaanin maalla seitsemän kansaa, ja arvalla jakoi heille niiden maan.

19. Ja peräti cadotti Canaan maalda seidzemen laista Canssa ja jacoi nijden maan heille arwalla.

19. Ja pereti cadhotti seitzemen laeista Canssa Canaan maalla/ ia Arualla iakoi nijnen Maan heiden keskenens. (Ja peräti kadotti seitsemän laista kansaa Kanaan maalla/ ja arwalla jakoi niiden maan heidän keskenänsä.)

19. καὶ καθελὼν ἔθνη ἑπτὰ ἐν γῇ Χανάαν κατεκληρονόμησεν αὐτοῖς τὴν γῆν αὐτῶν.

19. και καθελων εθνη επτα εν γη χανααν κατεκληροδοτησεν αυτοις την γην αυτων 19. kai kathelon ethne epta en ge chanaan kateklerodotesen aυtois ten gen aυton

19 And having demolished seven nations in the land of Canaan, he gave to them their land for an inheritance. {Deu 7:1, Jos 14:2}

19. And when he had destroyed seven nations in the land of Chanaan, he divided their land to them by lot.

19. und vertilgte sieben Völker in dem Lande Kanaan und teilte unter sie nach dem Los deren Lande.

19. Y destruyendo las siete naciones en la tierra de Canaan, les repartió por suerte la tierra de ellas.

19 И, истребив семь народов в земле Ханаанской, разделил им в наследие землю их.

20 Näin kului noin neljäsataa viisikymmentä vuotta. Sen jälkeen hän antoi heille tuomareita profeetta Samueliin saakka.

20 *Tämän jälkeen — noin neljäsataa viisikymmentä vuotta myöhemmin — Hän* antoi tuomareja profeetta Samueliin asti.

20. Ja sitte lähes neljäsataa ja viisikymmentä ajastaikaa antoi hän heille tuomarit, Samuel prophetaan asti.

20. Ja lähes neljän sadan ja wijdenkymmenen ajastajan perästä andoi hän heille Duomarit haman Samuel Prophetan asti.

20. Ja sijtte lehes * nelien sadhan ia widhenkymmene' aijastaian pereste annoi hen heille Domarit/ haman Samuel Prophetan asti (Ja sitten lähes neljän sadan ja wiidenkymmenen ajastajan perästä antoi hän heille tuomarit/ hamaan Samuel prophetaan asti.)

20. καὶ μετὰ ταῦτα ὡς ἔτεσι τετρακοσίοις καὶ πεντήκοντα ἔδωκε κριτὰς ἕως Σαμουὴλ τοῦ προφήτου.

20. και μετα ταυτα ως ετεσιν τετρακοσιοις και πεντηκοντα εδωκεν κριτας εως σαμουηλ του προφητου 20. kai meta taυta os etesin tetrakosiois kai pentekonta edoken kritas eos samoυel toυ profetoυ

20 After these things (for) approximately four hundred and fifty years, he gave (them) judges until Samuel the prophet. {Jdg 2:16, 1Sa 3:20}

20. And after that he gave unto them judges about the space of four hundred and fifty years, until Samuel the prophet.

20. Darnach gab er ihnen Richter vierhundert und fünfzig Jahre lang bis auf den Propheten Samuel.

20. Y después de esto les dió jueces como por cuatrocientos y cincuenta años, hasta el profeta Samuel.

20 И после сего, около четырехсот пятидесяти лет, давал им судей до пророка Самуила.

21 Ja sitten he anoivat kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kiisin pojan, miehen Benjaminin sukukunnasta, neljäksikymmeneksi vuodeksi.

21 Sitten he anoivat kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kiisin pojan, miehen Benjaminin sukukunnasta, neljäksikymmeneksi vuodeksi.

21. Ja he pyysivät sitte kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kisin pojan, miehen Benjaminin suvusta, neljäksikymmeneksi vuodeksi.

21. Ja he pyysit sijtte Cuningasta ja Jumala andoi heille Saulin Kisin pojan yhden miehen Ben Jaminin sugusta neljäxikymmenexi wuodexi.

21. Ja senielkin pysit he Kuningasta/ Ja Jumala annoi heille Saul Kissin poian/ ydhen Miehen/ Ben Jamin sughusta/ neliexikymmenexi wodhexi. (Ja sen jälkeen pyysit he kuningasta/ Ja Jumala antoi heille Saulin Kissin pojan/ yhden miehen BenJamin suwusta/ neljäksikymmeneksi wuodeksi.)

21. κἀκεῖθεν ᾐτήσαντο βασιλέα, καὶ ἔδωκεν αὐτοῖς ὁ Θεὸς τὸν Σαοὺλ υἱὸν Κίς, ἄνδρα ἐκ φυλῆς Βενιαμίν, ἔτη τεσσαράκοντα·

21. κακειθεν ητησαντο βασιλεα και εδωκεν αυτοις ο θεος τον σαουλ υιον κις ανδρα εκ φυλης βενιαμιν ετη τεσσαρακοντα 21. kakeithen etesanto βasilea kai edoken aυtois o theos ton saoυl υion kis andra ek fυles βeniamin ete tessarakonta

21 And from thereon, they asked for a king. And God gave to them Saul the son of Kish, a man of the tribe of Benjamin, (for) forty years. {1Sa 8:5, 10:21}

21. And afterward they desired a king: and God gave unto them Saul the son of Cis, a man of the tribe of Benjamin, by the space of forty years.

21. Und von da an baten sie um einen König; und Gott gab ihnen Saul, den Sohn des Kis, einen Mann aus dem Geschlechte Benjamin, vierzig Jahre lang.

21. Y entónces demandaron rey; y les dió Dios a Saul, hijo de Cis, varón de la tribu de Benjamín, por cuarenta años.

21 Потом просили они царя, и Бог дал им Саула, сына Кисова, мужа из колена Вениаминова. Так прошло лет сорок.

22 Mutta hän pani hänet viralta ja herätti heille kuninkaaksi Daavidin, josta hän myös todisti ja sanoi: 'Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, sydämeni mukaisen miehen, joka on tekevä kaikessa minun tahtoni'.

22 Pantuaan hänet viralta, Hän herätti heille kuninkaaksi Daavidin, josta Hän myös todisti sanoen: 'Olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, sydämeni mukaisen miehen, joka täyttää kaiken tahtoni.' "

22. Ja kuin hän oli sen pannut pois, herätti hän Davidin heidän kuninkaaksensa, josta hän myös todisti ja sanoi: minä löysin Davidin, Jessen pojan, miehen minun sydämeni jälkeen, joka on kaikki minun tahtoni tekevä.

22. Ja cuin hän oli sen pois pannut asetti hän Dawidin heidän Cuningaxens josta hän todisti ja sanoi: Minä löysin Dawidin Jessen pojan yhden miehen joca on minun sydämeni jälken hän oli caicki minun tahtoni tekewä.

22. Ja quin hen oli sen poispannut/ nin hen asetti Dauid heille Kuningaxi/ iosta hen todhistoxe's annoi ia sanoi/ Mine leusin Dauid Jessen poian/ ydhen Miehen minun sydhemeni ielken/ henen pite tekemen caiki minun tachtoni. (Ja kuin hän oli sen pois pannut/ niin hän asetti Dawidin heille kuninkaaksi/ josta hän todistuksen antoi ja sanoi/ Minä löysin Dawin Jessen pojan/ yhden miehen minun sydämeni jälkeen/ hänen pitää tekemän kaikki minun tahtoni.)

22. καὶ μεταστήσας αὐτὸν ἤγειρεν αὐτοῖς τὸν Δαυῒδ εἰς βασιλέα, ᾧ καὶ εἶπε μαρτυρήσας· εὗρον Δαυῒδ τὸν τοῦ Ἰεσσαί, ἄνδρα κατὰ τὴν καρδίαν μου, ὃς ποιήσει πάντα τὰ θελήματά μου.

22. και μεταστησας αυτον ηγειρεν αυτοις τον δαβιδ εις βασιλεα ω και ειπεν μαρτυρησας ευρον δαβιδ τον του ιεσσαι ανδρα κατα την καρδιαν μου ος ποιησει παντα τα θεληματα μου 22. kai metastesas aυton egeiren aυtois ton daβid eis βasilea o kai eipen martυresas eυron daβid ton toυ iessai andra kata ten kardian moυ os poiesei panta ta thelemata moυ

22 And having removed him, he lifted (up) David to (be) king to them; to whom he also testified and said, I found David the son of Jesse, a man according to my own heart, who will be practicing all my will. {1Sa 13:14, 1Ch 10:14, 2Sa 6:21}

22. And when he had removed him, he raised up unto them David to be their king; to whom also he gave testimony, and said, I have found David the son of Jesse, a man after mine own heart, which shall fulfil all my will.

22. Und da er denselben wegtat, richtete er auf über sie David zum König, von welchem er zeugte: "Ich habe gefunden David, den Sohn Jesse's, einen Mann nach meinem Herzen, der soll tun allen meinen Willen."

22. Y quitado aquel, les levantó a David por rey, al cual dió testimonio, diciendo: He hallado a David, hijo de Jessé, varón conforme a mi corazón, el cual hará todas mis voluntades.

22 Отринув его, поставил им царем Давида, о котором и сказал, свидетельствуя: нашел Я мужа по сердцу Моему, Давида, сына Иессеева, который исполнит все хотения Мои.

23 Tämän jälkeläisistä on Jumala lupauksensa mukaan antanut tulla Jeesuksen Israelille Vapahtajaksi,

23 Tämän jälkeläisistä Jumala lupauksensa mukaan herätti* Jeesuksen Israelille Vapahtajaksi,

23. Tämän siemenestä on Jumala lupauksensa perään herättänyt Jesuksen Israelille Vapahtajaksi,

23. Hänen siemenestäns on nyt Jumala lupauxens perän edestuottanut Jesuxen Israelin Canssan Wapahtajaxi.

23. Henen Siemenestens ombi nyt Jumala/ lupauxens ielkin/ edestoottanut IesuSEN/ Israelin Canssan Wapattaijaxi. (Hänen siemenestänsä ompi Jumala/ lupauksen jälkeen/ edes tuottanut Jesuksen/ Israelin kansan wapahtajaksi.)

23. τούτου ὁ Θεὸς ἀπὸ τοῦ σπέρματος κατ’ ἐπαγγελίαν ἤγαγε τῷ Ἰσραὴλ σωτηρίαν,

23. τουτου ο θεος απο του σπερματος κατ επαγγελιαν ηγειρεν τω ισραηλ σωτηρα ιησουν 23. toυtoυ o theos apo toυ spermatos kat epaggelian egeiren to israel sotera iesoυn

23 God brought* salvation to Israel from the seed of this (man David,) according to promise,

23. Of this man's seed hath God according to his promise raised unto Israel a Saviour, Jesus:

23. Aus dieses Samen hat Gott, wie er verheißen hat, kommen lassen Jesum, dem Volk Israel zum Heiland;

23. De la simiente de éste, Dios, conforme a su promesa, ha levantado para Israel un Salvador, Jesús;

23 Из его-то потомства Бог по обетованию воздвиг Израилю Спасителя Иисуса.

24 sittenkuin Johannes ennen hänen tuloansa oli saarnannut parannuksen kastetta kaikelle Israelin kansalle.

24 sitten kun Johannes ennen Hänen esiintymistään oli saarnannut mielenmuutoksen kastetta kaikelle Israelin kansalle.

24. Niinkuin Johannes saarnasi hänen tulemisensa edellä kaikelle Israelin kansalle parannuksen kastetta.

24. Nijncuin Johannes saarnais Israelin Canssalle Castetta parannuxexi ennencuin hän rupeis.

24. Ninquin Johannes mös ennen Israelin Canssalle sarnasi Castetta paranoxexi/ ennenquin Hen rupesi. (Niinkuin Johannes myös ennen Israelin kansalle saarnasi kastetta parannukseksi/ ennenkuin hän rupesi.)

24. προκηρύξαντος Ἰωάννου πρὸ προσώπου τῆς εἰσόδου αὐτοῦ βάπτισμα μετανοίας παντὶ τῷ λαῷ Ἰσραήλ.

24. προκηρυξαντος ιωαννου προ προσωπου της εισοδου αυτου βαπτισμα μετανοιας παντι τω λαω ισραηλ 24. prokerυksantos ioannoυ pro prosopoυ tes eisodoυ aυtoυ βaptisma metanoias panti to lao israel

24 (when) John preached beforehand (the) immersion* of repentance to Israel, before his face (and before) his entrance.

24. When John had first preached before his coming the baptism of repentance to all the people of Israel.

24. wie denn Johannes zuvor dem Volk Israel predigte die Taufe der Buße, ehe denn er anfing.

24. Predicando Juan ántes de su venida el bautismo de arrepentimiento a todo el pueblo de Israel.

24 Перед самым явлением Его Иоанн проповедывал крещение покаяния всему народу Израильскому.

25 Mutta kun Johannes oli juoksunsa päättävä, sanoi hän: 'En minä ole se, joksi minua luulette; mutta katso, minun jälkeeni tulee se, jonka kenkiä minä en ole arvollinen jaloista riisumaan'.

25 Päättäessään elämän juoksuaan Johannes sanoi: *'Kenen luulette minun olevan? En ole Hän.* Mutta katso, jälkeeni tulee Hän, jonka kenkiä en ole arvollinen jalasta riisumaan.'

25. Mutta kuin Johannes juoksun täyttänyt oli, sanoi hän: kenenkä te luulette minun olevan? En minä se ole, mutta katso, hän tulee minun jälkeeni, jonka kenkiä en minä ole kelvollinen jaloista riisumaan.

25. Cosca Johannes juoxuns täyttänyt oli sanoi hän: en minä se ole jonga te luuletta minun olewan mutta cadzo hän tule minun jälkeni jonga kengiä en minä ole kelwollinen jalgoista rijsuman.

25. Cosca nyt Johannes henen Jooxuns teuttenyt oli/ sanoi hen/ Em mine Se ole/ ionga te luletta minun oleuan/ Mutta catzo/ Hen tulepi minun ielkeni/ Jonga em mine ole keluolinen Jalgoista kengie pästemen. (Koska nyt Johannes hänen juoksunsa täyttänyt oli/ sanoi hän/ En minä se ole/ jonka te luulette minun olewan/ Mutta katso/ Hän tuleepi minun jälkeeni/ Jonka en minä ole kelwollinen jaloista kenkiä päästämän.)

25. ὡς δὲ ἐπλήρου ὁ Ἰωάννης τὸν δρόμον, ἔλεγε· τίνα με ὑπονοεῖτε εἶναι; οὐκ εἰμὶ ἐγώ, ἀλλ’ ἰδοὺ ἔρχεται μετ’ ἐμὲ οὗ οὐκ εἰμὶ ἄξιος τὸ ὑπόδημα τῶν ποδῶν λῦσαι.

25. ως δε επληρου ο ιωαννης τον δρομον ελεγεν τινα με υπονοειτε ειναι ουκ ειμι εγω αλλ ιδου ερχεται μετ εμε ου ουκ ειμι αξιος το υποδημα των ποδων λυσαι 25. os de epleroυ o ioannes ton dromon elegen tina me υponoeite einai oυk eimi ego all idoυ erchetai met eme oυ oυk eimi aksios to υpodema ton podon lυsai

25 Now as John was fulfilling his course, he was saying, Who do you° perceive that I am? I am not (he). But behold, there is one coming after me, of whom I am not worthy to loosen the shoes of (his) feet.

25. And as John fulfilled his course, he said, Whom think ye that I am? I am not he. But, behold, there cometh one after me, whose shoes of his feet I am not worthy to loose.

25. Da aber Johannes seinen Lauf erfüllte, sprach er: "Ich bin nicht der, für den ihr mich haltet; aber siehe, er kommt nach mir, des ich nicht wert bin, daß ich ihm die Schuhe seiner Füße auflöse."

25. Mas como Juan cumpliese su carrera, dijo: ¿Quién pensáis que soy yo? Yo no soy él; mas, he aquí, viene en pos de mí uno, cuyos zapatos de los piés no soy yo digno de desatar.

25 При окончании же поприща своего, Иоанн говорил: за кого почитаете вы меня? я не тот; но вот, идет за мною, у Которого я недостоин развязать обувь на ногах.

26 Miehet, veljet, te Aabrahamin suvun lapset, ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, meille on tämän pelastuksen sana lähetetty.

26 Miehet, veljet, Aabrahamin suvun lapset ja ne teistä, jotka pelkäätte Jumalaa, teille* on tämän pelastuksen sana lähetetty.

26. Miehet, rakkaat veljet, Abrahamin suvun lapset, ja jotka teissä ovat Jumalaa pelkääväiset, teille on tämän autuuden sana lähetetty.

26. MIehet rackat weljet Abrahamin sugun lapset ja muut Jumalata pelkäwäiset teille on tämän autuuden puhe lähetetty.

26. Te Miehet/ Rackat Weliet/ Te Abrahamin sughun Lapset/ ia ne iotca teisse Jumalata pelkeuet/ Teille ombi Temen terueydhen Puhe lähetetty. (Te miehet/ Rakkaat weljet/ Te Abrahamin suwun lapset/ ja ne jotka teissä Jumalata pelkääwät/ Teille ompi tämän terweyden puhe lähetetty.)

26. Ἄνδρες ἀδελφοί, υἱοὶ γένους Ἀβραὰμ καὶ οἱ ἐν ὑμῖν φοβούμενοι τὸν Θεόν, ἡμῖν ὁ λόγος τῆς σωτηρίας ταύτης ἀπεστάλη.

26. ανδρες αδελφοι υιοι γενους αβρααμ και οι εν υμιν φοβουμενοι τον θεον υμιν ο λογος της σωτηριας ταυτης απεσταλη 26. andres adelfoi υioi genoυs aβraam kai oi en υmin foβoυmenoi ton theon υmin o logos tes soterias taυtes apestale

26 Men, brethren, sons from the race of Abraham and those who fear God among you°, the word of this salvation was sent forth to you°.

26. Men and brethren, children of the stock of Abraham, and whosoever among you feareth God, to you is the word of this salvation sent.

26. Ihr Männer, liebe Brüder, ihr Kinder des Geschlechts Abraham und die unter euch Gott fürchten, euch ist das Wort dieses Heils gesandt.

26. Varones y hermanos, hijos del linaje de Abraham, y los que de entre vosotros temen a Dios, a vosotros es enviada la palabra de esta salvación.

26 Мужи братия, дети рода Авраамова, и боящиеся Бога между вами! вам послано слово спасения сего.

27 Sillä koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät Jeesusta tunteneet, niin he tuomitessaan hänet myös toteuttivat profeettain sanat, joita kunakin sapattina luetaan;

27 Sillä koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät tunteneet Jeesusta*, niin he Hänet tuomitessaan myös toteuttivat profeettain sanat, joita joka sapatti luetaan.

27. Sillä Jerusalemin asuvaiset ja heidän ylimmäisensä, ettei he tätä tunteneet, ovat he myös prophetain äänet, joita kunakin sabbatina luetaan, tuomitessansa täyttäneet.

27. Sillä Jerusalemin asuwaiset ja heidän ylimmäisens ettei he händä tundenet eikä Prophetain äniä joita cunakin Sabbathina luetan: owat he nämät heidän duomiollans täyttänet.

27. Sille ne iotca Jerusalemis asuit/ ia heiden Ylimeisens/ ettei he Hende tundenuet/ eikä Prophetadhen änijä (iotca cunakin Sabbathina luetan) ouat he neite sanoi heiden Domiollans teuttenyet. (Sillä ne jotka Jerusalemissa asuit/ ja heidän ylimmäisensä/ ettei he häntä tunteneet/ eikä prophetaiden ääniä (jotka kunakin Sabbattina luetaan) owat he näitä sanoja heidän tuomiollansa täyttäneet.)

27. οἱ γὰρ κατοικοῦντες ἐν Ἱερουσαλὴμ καὶ οἱ ἄρχοντες αὐτῶν τοῦτον ἀγνοήσαντες, καὶ τὰς φωνὰς τῶν προφητῶν τὰς κατὰ πᾶν σάββατον ἀναγινωσκομένας κρίναντες ἐπλήρωσαν,

27. οι γαρ κατοικουντες εν ιερουσαλημ και οι αρχοντες αυτων τουτον αγνοησαντες και τας φωνας των προφητων τας κατα παν σαββατον αναγινωσκομενας κριναντες επληρωσαν 27. oi gar katoikoυntes en ieroυsalem kai oi archontes aυton toυton agnoesantes kai tas fonas ton profeton tas kata pan saββaton anaginoskomenas krinantes eplerosan

27 For* those dwelling in Jerusalem and their rulers who were ignorant of this one, and they fulfilled the voices of the prophets, which are read on every Sabbath, (by) having judged (him to death.)

27. For they that dwell at Jerusalem, and their rulers, because they knew him not, nor yet the voices of the prophets which are read every sabbath day, they have fulfilled them in condemning him.

27. Denn die zu Jerusalem wohnen und ihre Obersten, dieweil sie diesen nicht kannten noch die Stimme der Propheten (die alle Sabbate gelesen werden), haben sie dieselben mit ihrem Urteil erfüllt.

27. Porque los que habitaban en Jerusalem, y sus príncipes, no conociendo a éste, ni a las voces de los profetas que se leen todos los sábados, condenándole las cumplieron.

27 Ибо жители Иерусалима и начальники их, не узнав Его и осудив, исполнили слова пророческие, читаемые каждую субботу,

28 ja vaikka he eivät löytäneet mitään, mistä hän olisi kuoleman ansainnut, anoivat he Pilatukselta, että hänet surmattaisiin.

28 Vaikka he eivät löytäneet Hänestä mitään kuolemanrikosta, he pyysivät Pilatukselta, että Hänet surmattaisiin.

28. Ja vaikka ei he yhtään kuoleman syytä löytäneet, anoivat he kuitenkin Pilatukselta, että hän piti tapettaman.

28. Ja waicka ei he yhtän cuoleman syytä hänes löynnet anoit he cuitengin Pilatuxelda händä tappaxens.

28. Ja waicka eiuet he ychten Coleman szyte henen cansans leutenyet/ anoit he quitengin Pilatuselda hende tappaxens. (Ja waikka eiwät he yhtään kuoleman syytä hänen kanssansa löytäneet/ anoit he kuitenkin Pilatukselta häntä tappaaksensa.)

28. καὶ μηδεμίαν αἰτίαν θανάτου εὑρόντες ᾐτήσαντο Πιλᾶτον ἀναιρεθῆναι αὐτόν.

28. και μηδεμιαν αιτιαν θανατου ευροντες ητησαντο πιλατον αναιρεθηναι αυτον 28. kai medemian aitian thanatoυ eυrontes etesanto pilaton anairethenai aυton

28 And (though) no one found a crime (worthy) of death (in him), they (still) asked Pilate to assassinate him.

28. And though they found no cause of death in him, yet desired they Pilate that he should be slain.

28. Und wiewohl sie keine Ursache des Todes an ihm fanden, baten sie doch Pilatus, ihn zu töten.

28. Y sin hallar en él causa de muerte, pidieron a Pilato que fuese muerto.

28 и, не найдя в Нем никакой вины, достойной смерти, просили Пилата убить Его.

29 Ja kun he olivat täyttäneet kaiken, mikä hänestä on kirjoitettu, ottivat he hänet alas puusta ja panivat hautaan.

29 Ja täytettyään kaiken mitä Hänestä oli kirjoitettu, he ottivat Hänet alas puusta ja panivat hautaan.

29. Ja kuin he kaikki olivat täyttäneet, mitä hänestä kirjoitettu oli, ottivat he hänen puun päältä ja panivat hautaan.

29. Ja cuin he caicki olit täyttänet mitä hänestä kirjoitettu oli otit he hänen puun pääldä ja panit hautan.

29. Ja quin he nyt caiki olit teuttenyet/ mite heneste kirioitettu oli/ nin he poisotit henen Puun pälde/ ia panit henen Hautaan. (Ja kuin he nyt kaikki olit täyttäneet/ mitä hänestä kirjoitettu oli/ niin he poisotit hänen puun päältä/ ja panit hänen hautaan.)

29. ὡς δὲ ἐτέλεσαν πάντα τὰ περὶ αὐτοῦ γεγραμμένα, καθελόντες ἀπὸ τοῦ ξύλου ἔθηκαν εἰς μνημεῖον.

29. ως δε ετελεσαν απαντα τα περι αυτου γεγραμμενα καθελοντες απο του ξυλου εθηκαν εις μνημειον 29. os de etelesan apanta ta peri aυtoυ gegrammena kathelontes apo toυ ksυloυ ethekan eis mnemeion

29 Now as they completed all things which have been written concerning him, they took him down from the tree and placed (him) in a tomb.

29. And when they had fulfilled all that was written of him, they took him down from the tree, and laid him in a sepulchre.

29. Und als sie alles vollendet hatten, was von ihm geschrieben ist, nahmen sie ihn von dem Holz und legten ihn in ein Grab.

29. Y habiendo cumplido todas las cosas que de él eran escritas, quitándole del madero, le pusieron en un sepulcro.

29 Когда же исполнили все написанное о Нем, то, сняв с древа, положили Его во гроб.

30 Mutta Jumala herätti hänet kuolleista.

30 Mutta Jumala herätti Hänet kuolleista.

30. Mutta Jumala herätti hänen kuolleista.

30. Mutta Jumala herätti hänen cuolluista.

30. Mutta Jumala ylesheretti henen Colluista/ (Mutta Jumala ylös herätti hänen kuolleista/)

30. ὁ δὲ Θεὸς ἤγειρεν αὐτὸν ἐκ νεκρῶν·

30. ο δε θεος ηγειρεν αυτον εκ νεκρων 30. o de theos egeiren aυton ek nekron

30 But God raised him (up) from the dead;

30. But God raised him from the dead:

30. Aber Gott hat ihn auferweckt von den Toten;

30. Mas Dios le levantó de entre los muertos.

30 Но Бог воскресил Его из мертвых.

31 Ja hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka olivat tulleet hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin ja jotka nyt ovat hänen todistajansa kansan edessä.

31 Ja Hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka Hänen kanssaan olivat tulleet Galileasta Jerusalemiin ja jotka nyt ovat Hänen todistajansa kansan edessä.

31. Ja hän on monta päivää niiltä nähty, jotka hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin olivat menneet ylös, jotka ovat hänen todistajansa kansan edessä.

31. Ja hän on nijldä nähty monda päiwä jotca hänen cansans Galileast Jerusalemijn mennet olit jotca owat hänen todistajans Canssan edes.

31. ia hen ombi nächty monda peiue nijlde iotca ynne olit henen cansans Galileast ylesmennyet Jerusalemijn/ iotca ouat henen Todhistaians Canssan edes. (ja hän ompi nähty monta päiwää niiltä jotka ynnä olit hänen kanssansa Galileasta ylös mennyt Jerusalemiin/ jotka owat hänen todistajansa kansan edessä.)

31. ὃς ὤφθη ἐπὶ ἡμέρας πλείους τοῖς συναναβᾶσιν αὐτῷ ἀπὸ τῆς Γαλιλαίας εἰς Ἱερουσαλήμ, οἵτινές εἰσι μάρτυρες αὐτοῦ πρὸς τὸν λαόν.

31. ος ωφθη επι ημερας πλειους τοις συναναβασιν αυτω απο της γαλιλαιας εις ιερουσαλημ οιτινες εισιν μαρτυρες αυτου προς τον λαον 31. os ofthe epi emeras pleioυs tois sυnanaβasin aυto apo tes galilaias eis ieroυsalem oitines eisin martυres aυtoυ pros ton laon

31 and he was seen on many days by those who came-up together with him from Galilee to Jerusalem, who are his witnesses to the people.

31. And he was seen many days of them which came up with him from Galilee to Jerusalem, who are his witnesses unto the people.

31. und er ist erschienen viele Tage denen, die mit ihm hinauf von Galiläa gen Jerusalem gegangen waren, welche sind seine Zeugen an das Volk.

31. El cual fué visto por muchos dias de los que habían subido juntamente con él de Galilea a Jerusalem, los cuales son sus testigos ante el pueblo.

31 Он в продолжение многих дней являлся тем, которые вышли с Ним из Галилеи в Иерусалим и которые ныне суть свидетели Его перед народом.

32 Ja me julistamme teille sen hyvän sanoman, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meidän lapsillemme, herättäen Jeesuksen,

32 Me julistamme teille ilosanomaa isille annetusta lupauksesta, että Jumala on sen täyttänyt *meille, heidän lapsilleen* herättämällä Jeesuksen,

32. Ja me ilmoitamme myös teille sen lupauksen, joka isille luvattiin, että Jumala on sen meille heidän lapsillensa täyttänyt, herättäin Jesuksen.

32. Ja me ilmoitamme myös teille sen lupauxen cuin meidän Isillemme luwattin jonga Jumala on meille heidän lapsillens täyttänyt.

32. Ja me ilmoitam mös teille sen Lupauxen/ ioca meiden Isillem techtin/ ette Jumala ombi teuttenyt sen meillen/ iotca olema heiden Lapsens/ (Ja me ilmoitamme myös teille sen lupauksen/ joka meidän isillemme tehtiin/ että Jumala ompi täyttänyt sen meillen/ jotka olemme heidän lapsensa/)

32. καὶ ἡμεῖς ὑμᾶς εὐαγγελιζόμεθα τὴν πρὸς τοὺς πατέρας ἐπαγγελίαν γενομένην, ὅτι ταύτην ὁ Θεὸς ἐκπεπλήρωκε τοῖς τέκνοις αὐτῶν, ἡμῖν, ἀναστήσας Ἰησοῦν,

32. και ημεις υμας ευαγγελιζομεθα την προς τους πατερας επαγγελιαν γενομενην 32. kai emeis υmas eυaggelizometha ten pros toυs pateras epaggelian genomenen

32 And we are proclaiming to you° the good-news of the promise which came* to the fathers, that God has fulfilled this for us, their children, in that he raised* up Jesus;

32. And we declare unto you glad tidings, how that the promise which was made unto the fathers,

32. Und wir verkündigen euch die Verheißung, die zu unseren Vätern geschehen ist,

32. Y nosotros os anunciamos la buena nueva de aquella promesa que fué hecha a los padres,

32 И мы благовествуем вам, что обетование, данное отцам, Бог исполнил нам, детям их, воскресив Иисуса,

33 niinkuin myös toisessa psalmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä olen sinut synnyttänyt'.

33 niin kuin myös toisessa psalmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä olen sinut synnyttänyt.

33. Niinkuin toisessa psalmissa kirjoitettu on: sinä olet minun Poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.

33. Sijnä että hän herätti Jesuxen nijncuin toisesa Psalmisa kirjoitettu on: Sinä olet minun Poican tänäpän minä sinun synnytin.

33. Sijnä ette he' ylesheretti Iesusen/ Nin quin ensimeises Psalmisa kirioitettu on/ Sine olet minun Poican/ Tenepene mine sinun synnyttin. (Siinä että hän ylösherätti Jesuksen/ Niin kuin ensimmäisessä psalmissa kirjoitettu on/ Sinä olet minun Poikani/ Tänäpänä minä sinun synnytin.)

33. ὡς καὶ ἐν τῷ ψαλμῷ τῷ δευτέρῳ γέγραπται· υἱός μου εἶ σύ, ἐγὼ σήμερον γεγέννηκά σε.

33. οτι ταυτην ο θεος εκπεπληρωκεν τοις τεκνοις αυτων ημιν αναστησας ιησουν ως και εν τω ψαλμω τω δευτερω γεγραπται υιος μου ει συ εγω σημερον γεγεννηκα σε 33. oti taυten o theos ekpepleroken tois teknois aυton emin anastesas iesoυn os kai en to psalmo to deυtero gegraptai υios moυ ei sυ ego semeron gegenneka se

33 as it has also been written in the second Psalm, ‘You are my Son; I have fathered you today.’ {Psa 2:7}

33. God hath fulfilled the same unto us their children, in that he hath raised up Jesus again; as it is also written in the second psalm, Thou art my Son, this day have I begotten thee.

33. daß sie Gott uns, ihren Kindern, erfüllt hat in dem, daß er Jesum auferweckte; wie denn im zweiten Psalm geschrieben steht: "Du bist mein Sohn, heute habe ich dich gezeuget."

33. La cual Dios ha cumplido a nosotros, los hijos de ellos, resucitando a Jesús: como también en el Salmo segundo está escrito: Mi hijo eres tú, yo te he engendrado hoy.

33 как и во втором псалме написано: Ты Сын Мой: Я ныне родил Тебя.

34 Ja että hän herätti hänet kuolleista, niin ettei hän enää palaja katoavaisuuteen, siitä hän on sanonut näin: 'Minä annan teille pyhät ja lujat Daavidin armot'.

34 Ja että Hän herätti Hänet kuolleista, niin ettei Hän enää palaa maatumiseen, siitä Hän on sanonut näin: 'Annan teille Daavidin saamat varmat pyhät lupaukset,'

34. Mutta siitä, että hän hänen kuolleista herätti, eikä silleen tule turmelukseen, sanoi hän näin: minä tahdon teille antaa ne lujat Davidin armot.

34. Mutta sijtä että hän hänen cuolluista herätti eikä sillen tule turmeluxeen sanoi hän näin: Minä tahdon teille anda uscollisest sen Armon cuin Dawidille luwattin.

34. Mutta site ette hen ylesheretti henen coolluista/ nin ettei hen sillen iellenstule turmeluxen/ sanoi hen nein/ Mine wskolisesta tadhon teille anda se' Armon ioca Dauidille luuattin. (Mutta sitä että hän ylös herätti hänen kuolleista/ niin ettei hän silleen jällens tule turmelukseen/ sanoi hän näin/ Minä uskollisesti tahdon teille antaa sen armon joka Dawidille luwattiin.)

34. ὅτι δὲ ἀνέστησεν αὐτὸν ἐκ νεκρῶν μηκέτι μέλλοντα ὑποστρέφειν εἰς διαφθοράν, οὕτως εἴρηκεν, ὅτι δώσω ὑμῖν τὰ ὅσια Δαυῒδ τὰ πιστά.

34. οτι δε ανεστησεν αυτον εκ νεκρων μηκετι μελλοντα υποστρεφειν εις διαφθοραν ουτως ειρηκεν οτι δωσω υμιν τα οσια δαβιδ τα πιστα 34. oti de anestesen aυton ek nekron meketi mellonta υpostrefein eis diafthoran oυtos eireken oti doso υmin ta osia daβid ta pista

34 Now that he raised* him up from the dead, no longer being about to return to decay, he has spoken thus, I will be giving you° the holy faithful things of David. {Isa 55:3}

34. And as concerning that he raised him up from the dead, now no more to return to corruption, he said on this wise, I will give you the sure mercies of David.

34. Daß er ihn aber hat von den Toten auferweckt, daß er hinfort nicht soll verwesen, spricht er also: "Ich will euch die Gnade, David verheißen, treulich halten."

34. Y que le levantó de los muertos para nunca más volver a corrupción, dijo así: Os daré las misericordias fieles prometidas a David.

34 А что воскресил Его из мертвых, так что Он уже не обратится в тление, о сем сказал так:Я дам вам милости, обещанные Давиду, верно.

35 Sentähden hän myös toisessa paikassa sanoo: 'Sinä et salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta'.

35 Sen vuoksi Hän myös toisaalla sanoo: 'Sinä et salli Pyhäsi nähdä maatumista:

35. Sentähden hän myös sanoo toisessa paikassa: et sinä salli sinun Pyhäs turmelusta näkevän.

35. Sentähden hän myös sano toises paicas: et sinä salli sinun Pyhäs turmelusta näkewän.

35. Senteden he' mös sano toises paicas/ Edh sine salli/ ette sinun Pyhes turmeluxen näkepi/ (Sentähden hän myös sanoo toisessa paikassa/ Et sinä salli/ ettei sinun pyhäsi turmeluksen näkeepi/)

35. διὸ καὶ ἐν ἑτέρῳ λέγει· οὐ δώσεις τὸν ὅσιόν σου ἰδεῖν διαφθοράν.

35. διο και εν ετερω λεγει ου δωσεις τον οσιον σου ιδειν διαφθοραν 35. dio kai en etero legei oυ doseis ton osion soυ idein diafthoran

35 Hence, he also says in a different psalm, ‘You will not be giving your Holy One to see decay.’ {Psa 16:10}

35. Wherefore he saith also in another psalm, Thou shalt not suffer thine Holy One to see corruption.

35. Darum spricht er auch an einem andern Ort: "Du wirst es nicht zugeben, daß dein Heiliger die Verwesung sehe."

35. Por tanto en otro Salmo dice también: No permitirás que tu Santo vea corrupción.

35 Посему и в другом месте говорит: не дашьСвятому Твоему увидеть тление.

36 Sillä kun Daavid oli aikanansa Jumalan tahtoa palvellut, nukkui hän ja tuli otetuksi isiensä tykö ja näki katoavaisuuden.

36 Sillä palveltuaan omaa sukupolveansa Jumalan tahdon mukaan Daavid nukkui pois ja otettiin isäinsä luo, ja hän näki maatumisen.

36. Sillä David, kuin hän ajallansa oli Jumalan tahtoa palvellut, nukkui, ja pantiin isäinsä tykö, ja näki turmeluksen.

36. Mutta cosca Dawid ajallans oli Jumalan tahto palwellut nuckui hän ja pandin Isäins tygö ja näki turmeluxen.

36. Sille tosin coska Dauid henen ijesens oli paluelut Jumalan tachto/ nin hen nukui/ ia pandin henen Iseins tyge/ ia näki turmeluxen/ (Sillä tosin koska Dawid hänen ijässänsä oli palwellut Jumalan tahtoa/ niin hän nukkui/ ja pantiin hänen isäinsä tykö/ ja näki turmeluksen/)

36. Δαυῒδ μὲν γὰρ ἰδίᾳ γενεᾷ ὑπηρετήσας τῇ τοῦ Θεοῦ βουλῇ ἐκοιμήθη καὶ προσετέθη πρὸς τοὺς πατέρας αὐτοῦ καὶ εἶδε διαφθοράν·

36. δαβιδ μεν γαρ ιδια γενεα υπηρετησας τη του θεου βουλη εκοιμηθη και προσετεθη προς τους πατερας αυτου και ειδεν διαφθοραν 36. daβid men gar idia genea υperetesas te toυ theoυ βoυle ekoimethe kai prosetethe pros toυs pateras aυtoυ kai eiden diafthoran

36 For* indeed David, having attended to the plan of God in his own generation, fell-asleep and was added to his fathers and saw decay; {1Ki 2:10}

36. For David, after he had served his own generation by the will of God, fell on sleep, and was laid unto his fathers, and saw corruption:

36. Denn David, da er zu seiner Zeit gedient hatte dem Willen Gottes, ist entschlafen und zu seinen Vätern getan und hat die Verwesung gesehen.

36. Porque a la verdad David, habiendo servido en su edad a la voluntad de Dios, durmió, y fué juntado con sus padres, y vió corrupción.

36 Давид, в свое время послужив изволению Божию, почили приложился к отцам своим, и увидел тление;

37 Mutta hän, jonka Jumala herätti, ei nähnyt katoavaisuutta.

37 Mutta Hän, jonka Jumala herätti, ei nähnyt maatumista.

37. Mutta se, jonka Jumala herätti, ei ole nähnyt turmelusta.

37. Mutta se jonga Jumala herätti ei ole turmelusta nähnyt.

37. Mutta Se/ ionga Jumala ylesheretti/ ei ole turmelusta nähnyt. (Mutta se/ jonka Jumala ylös herätti/ ei ole turmelusta nähnyt.)

37. ὃν δὲ ὁ Θεὸς ἤγειρεν, οὐκ εἶδε διαφθοράν.

37. ον δε ο θεος ηγειρεν ουκ ειδεν διαφθοραν 37. on de o theos egeiren oυk eiden diafthoran

37 but he whom God raised (up) saw no decay.

37. But he, whom God raised again, saw no corruption.

37. Den aber Gott auferweckt hat, der hat die Verwesung nicht gesehen.

37. Mas aquel que Dios levantó, no vió corrupción.

37 а Тот, Которого Бог воскресил, не увидел тления.

38 Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus

38 Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että Hänen ansiostaan julistetaan teille syntien anteeksianto.

38. Sentähden olkoon teille tiettävä, miehet, rakkaat veljet, että teille tämän kautta ilmoitetaan syntein anteeksi antamus:

38. Sentähden olcon teille tiettäwä miehet rackat weljet: että teille tämän cautta ilmoitetan syndein andexiandamus caikista nijstä joista et te woinet Mosexen Lain cautta wapahdexi tulla.

38. Senteden olcoon teille tietteue/ Te Miehet Rackat weliet/ Ette teille ilmoitetan Synnein andexiandamus Temen cautta/ ia mös caikista nijste ioista ette te woineet Mosesen Lain cautta wapadhexi tulla. (Sentähden olkoon teille tiettäwä/ Te miehet rakkaat weljet/ että teille ilmoitetaan syntein anteeksiantamus tämän kautta/ ja myös kaikista niistä joista ette te woineet Moseksen lain kautta wapahdetuksi tulla.)

38. γνωστὸν οὖν ἔστω ὑμῖν, ἄνδρες ἀδελφοί, ὅτι διὰ τούτου ὑμῖν ἄφεσις ἁμαρτιῶν καταγγέλλεται,

38. γνωστον ουν εστω υμιν ανδρες αδελφοι οτι δια τουτου υμιν αφεσις αμαρτιων καταγγελλεται 38. gnoston oυn esto υmin andres adelfoi oti dia toυtoυ υmin afesis amartion kataggelletai

38 Therefore men, brethren, let it be known to you° that forgiveness of sins is proclaimed to you° through this one;

38. Be it known unto you therefore, men and brethren, that through this man is preached unto you the forgiveness of sins:

38. So sei es nun euch kund, liebe Brüder, daß euch verkündigt wird Vergebung der Sünden durch diesen und von dem allem, wovon ihr nicht konntet im Gesetz Mose's gerecht werden.

38. Séaos pues notorio, varones y hermanos, que por éste os es anunciada remisión de pecados;

38 Итак, да будет известно вам, мужи братия, что ради Него возвещается вам прощение грехов;

39 ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla.

39 Ja Hänessä jokainen, joka uskoo, vanhurskautetaan kaiken sen suhteen, minkä suhteen ette voineet Mooseksen lain nojalla vanhurskautua.

39. Ja kaikista niistä, joista ette voineet Moseksen lain kautta vanhurskaaksi tulla, tämän kautta jokainen, joka uskoo, tulee vanhurskaaksi.

39. Mutta joca tämän päälle usco se tule wanhurscaxi.

39. Mutta ioca Temen päle vskopi/ se tule wanhurskaxi. (Mutta joka tämän päälle uskoopi/ se tulee wanhurskaaksi.)

39. καὶ ἀπὸ πάντων ὧν οὐκ ἠδυνήθητε ἐν τῷ νόμῳ Μωϋσέως δικαιωθῆναι, ἐν τούτῳ πᾶς ὁ πιστεύων δικαιοῦται.

39. και απο παντων ων ουκ ηδυνηθητε εν τω νομω μωσεως δικαιωθηναι εν τουτω πας ο πιστευων δικαιουται 39. kai apo panton on oυk edυnethete en to nomo moseos dikaiothenai en toυto pas o pisteυon dikaioυtai

39 and everyone who believes is made righteous in this one; you° were not able to be made righteous from all the things of which (were) in the Law of Moses.

39. And by him all that believe are justified from all things, from which ye could not be justified by the law of Moses.

39. Wer aber an diesen glaubt, der ist gerecht.

39. Y de todo lo que por la ley de Moisés no pudisteis ser justificados, en éste es justificado todo aquel que creyere.

39 и во всем, в чем вы не могли оправдаться законом Моисеевым, оправдывается Им всякий верующий.

40 Kavahtakaa siis, ettei teitä kohtaa se, mikä on puhuttu profeetoissa:

40 Varokaa siis, ettei teitä kohtaa se, mikä on puhuttu profeetoissa:

40. Katsokaat siis, ettei teidän päällenne se tule, mitä prophetain kautta sanottu on:

40. Cadzocat sijs ettei teidän päällenne se tule cuin Prophetan cautta sanottu on:

40. Catzotat sis nyt ettei teiden pälen tule/ quin Prophetisa ombi sanottu/ (Katsokaat siis nyt ettei teidän päällen tule/ kuin prophetaissa ompi sanottu/)

40. βλέπετε οὖν μὴ ἐπέλθῃ ἐφ’ ὑμᾶς τὸ εἰρημένον ἐν τοῖς προφήταις·

40. βλεπετε ουν μη επελθη εφ υμας το ειρημενον εν τοις προφηταις 40. βlepete oυn me epelthe ef υmas to eiremenon en tois profetais

40 Therefore beware°, that what has been spoken in the prophets might not come upon you°:

40. Beware therefore, lest that come upon you, which is spoken of in the prophets;

40. Seht nun zu, daß nicht über euch komme, was in den Propheten gesagt ist:

40. Mirád pues que no venga sobre vosotros lo que está dicho en los profetas:

40 Берегитесь же, чтобы не пришло на вас сказанное у пророков:

41 'Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hukkukaa; sillä minä teen teidän päivinänne teon, teon, jota ette uskoisi, jos joku sen kertoisi teille'."

41 'Katsokaa, halveksijat ja ihmetelkää ja hukkukaa, sillä teen teidän päivinänne teon; teon, jota ette totisesti uskoisi, jos joku sen teille kertoisi.'"

41. Katsokaat, te ylönkatsojat, ja ihmetelkäät ja hukkukaat; sillä minä teen yhden työn teidän aikananne, sen työn, jota ei teidän pidä uskoman, jos joku sanois teille.

41. Cadzocat te ylöncadzojat ihmetelkät ja cadzocat: sillä minä teen yhden työn teidän aicananne jota et te usco ehkä jocu sijtä sanois teille.

41. Catzocat te Ylencatzoijat ia ihmetikä ia poiskatocat/ Sille mine teen ydhen töön teiden aicanan/ iota ette te vsko/ ios iocu teille site luettelis. (Katsokaat te ylenkatsojat ja ihmehtikää ja pois katsokaat/ Sillä minä teen yhden työn teidän aikanaan/ jota ette te usko/ jos joku teille sitä luettelisi.)

41. ἴδετε, οἱ καταφρονηταί, καὶ θαυμάσατε καὶ ἀφανίσθητε, ὅτι ἔργον ἐγὼ ἐργάζομαι ἐν ταῖς ἡμέραις ὑμῶν, ἔργον ᾧ οὐ μὴ πιστεύσητε ἐάν τις ἐκδιηγῆται ὑμῖν.

41. ιδετε οι καταφρονηται και θαυμασατε και αφανισθητε οτι εργον εγω εργαζομαι εν ταις ημεραις υμων εργον ω ου μη πιστευσητε εαν τις εκδιηγηται υμιν 41. idete oi katafronetai kai thaυmasate kai afanisthete oti ergon ego ergazomai en tais emerais υmon ergon o oυ me pisteυsete ean tis ekdiegetai υmin

41 ‘You° despisers, behold° and marvel° and disappear°, because I am working a work in your° days, (a work) which you° should never believe, (even) if someone describes it to you°.’ {Hab. 1:5}

41. Behold, ye despisers, and wonder, and perish: for I work a work in your days, a work which ye shall in no wise believe, though a man declare it unto you.

41. Seht, ihr Verächter, und verwundert euch und werdet zunichte! denn ich tue ein Werk zu euren Zeiten, welches ihr nicht glauben werdet, so es euch jemand erzählen wird.

41. Mirád, menospreciadores, y maravilláos, y desvanecéos; porque yo obro obra en vuestros dias, obra que no la creeréis aunque alguien os la contare.

41 смотрите, презрители, подивитесь и исчезните; ибо Я делаю дело во дни ваши, дело, которому не поверили бы вы, если бы кто рассказывал вам.

42 Kun he lähtivät ulos, pyydettiin heitä puhumaan näitä asioita tulevanakin sapattina.

42 *Juutalaisten mentyä ulos synagoogasta pakanat* pyysivät seuraavana sapattina puhumaan heille näitä asioita.

42. Kuin Juudalaiset synagogasta läksivät, rukoilivat pakanat, että sabbatin välissä heille niitä sanoja puhuttaisiin.

42. COsca Judalaiset Synagogasta läxit rucoilit pacanat Sabbathin wälis heillens nijtä sanoja puhuman.

42. Quin nyt Juttat Sinagogast wlosmenit/ nin Pacanat rucolit/ ette he Sabbathin wälille ne Sanat heille puhuisit. (Kuin nyt juuttaat synagogasta ulos menit/ niin pakanat rukoilit/ että he Sabbathin wälillä ne sanat heille puhuisit.)

42. Ἐξιόντων δὲ αὐτῶν ἐκ τῆς συναγωγῆς τῶν Ἰουδαίων παρεκάλουν τὰ ἔθνη εἰς τὸ μεταξὺ σάββατον λαληθῆναι αὐτοῖς τὰ ῥήματα ταῦτα.

42. εξιοντων δε εκ της συναγωγης των ιουδαιων παρεκαλουν τα εθνη εις το μεταξυ σαββατον λαληθηναι αυτοις τα ρηματα ταυτα 42. eksionton de ek tes sυnagoges ton ioυdaion parekaloυn ta ethne eis to metaksυ saββaton lalethenai aυtois ta remata taυta

42 But (after) the Jews went-out of the synagogue, the Gentiles were pleading with (him) that the declarations might be spoken to them at the ensuing Sabbath.

42. And when the Jews were gone out of the synagogue, the Gentiles besought that these words might be preached to them the next sabbath.

42. Da aber die Juden aus der Schule gingen, baten die Heiden, daß sie am nächsten Sabbat ihnen die Worte sagten.

42. Y salidos los Judíos de la sinagoga, los Gentiles les rogaron, que el sábado siguiente se les hablasen estas palabras.

42 При выходе их из Иудейской синагоги язычники просили их говорить о том же в следующую субботу.

43 Kun synagoogasta hajaannuttiin, seurasivat monet juutalaiset ja jumalaapelkääväiset käännynnäiset Paavalia ja Barnabasta, jotka puhuivat heille ja kehoittivat heitä pysymään Jumalan armossa.

43 Synagoogaväen hajaannuttua seurasivat monet juutalaiset ja Jumalaa pelkäävät käännynnäiset Paavalia ja Barnabasta, jotka puhuivat heille ja kehoittivat heitä pysymään Jumalan armossa.

43. Ja kuin synagogan joukko erkani, seurasi monta Juudalaista ja myös monta jumalista uutta Juudalaista Paavalia ja Barnabasta, jotka heille puhuivat, ja heitä neuvoivat Jumalan armossa pysymään.

43. Ja cosca Synagogan joucko ercani seurais Pawalita ja Barnabasta monda Judalaista ja myös monda Jumalata pelkäwäistä vtta Judalaista joita he neuwoit Jumalan armosa pysymän.

43. Ja coska sis Sinagogan ioucko erkani/ seurasit Paualia ia Barnabasta monda Juttaist ia Jumalan pelkeueiset Wdhet Jwttat/ Mutta he sanoit heille/ ia neuuoit heite pysymen Jumalan armosa. (Ja koska siis synagogan joukko erkani/ seurasit Pawalia ja Barnabasta monta juuttaista ja Jumalan pelkääwäiset uuden juuttaat/ Mutta he sanoit heille/ ja neuwoit heitä pysymään Jumalan armossa.)

43. λυθείσης δὲ τῆς συναγωγῆς ἠκολούθησαν πολλοὶ τῶν Ἰουδαίων καὶ τῶν σεβομένων προσηλύτων τῷ Παύλῳ καὶ τῷ Βαρνάβᾳ, οἵτινες προσλαλοῦντες αὐτοῖς ἔπειθον αὐτοὺς προσμένειν τῇ χάριτι τοῦ Θεοῦ.

43. λυθεισης δε της συναγωγης ηκολουθησαν πολλοι των ιουδαιων και των σεβομενων προσηλυτων τω παυλω και τω βαρναβα οιτινες προσλαλουντες αυτοις επειθον αυτους επιμενειν τη χαριτι του θεου 43. lυtheises de tes sυnagoges ekoloυthesan polloi ton ioυdaion kai ton seβomenon proselυton to paυlo kai to βarnaβa oitines proslaloυntes aυtois epeithon aυtoυs epimenein te chariti toυ theoυ

43 Now (after) the synagogue was dissolved, many of the Jews and the pious Jewish-converts followed Paul and Barnabas; who, (while) speaking, were persuading them to remain in the favor of God.

43. Now when the congregation was broken up, many of the Jews and religious proselytes followed Paul and Barnabas: who, speaking to them, persuaded them to continue in the grace of God.

43. Und als die Gemeinde der Schule voneinander ging, folgten Paulus und Barnabas nach viele Juden und gottesfürchtige Judengenossen. Sie aber sagten ihnen und ermahnten sie, daß sie bleiben sollten in der Gnade Gottes.

43. Y despedida la congregación, muchos de los Judíos, y de los prosélitos religiosos siguieron a Pablo y a Barnabás: los cuales hablándoles, les persuadían que permaneciesen en la gracia de Dios.

43 Когда же собрание было распущено, то многие Иудеи и чтители Бога , обращенные из язычников, последовали за Павлом и Варнавою, которые, беседуя с ними, убеждали их пребывать в благодати Божией.

44 Seuraavana sapattina kokoontui lähes koko kaupunki kuulemaan Jumalan sanaa.

44 Seuraavana sapattina kokoontui lähes koko kaupunki kuuntelemaan Jumalan sanaa.

44. Mutta sitte lähimmäisenä lepopäivänä kokoontui lähes kaikki kaupunki Jumalan sanaa kuulemaan.

44. MUtta sijtte lähimmäisnä lepopäiwänä cocounsi lähes caicki Caupungi Jumalan sana cuuleman.

44. Mutta lehimeisse Lepopeiuen senielkin coconsi lehes caiki se Caupungi cwleman Jumalan sana. (Mutta lähimmäisenä lepopäiwänä sen jälkeen kokounsi lähes kaikki se kaupunki kuulemaan Jumalan sanaa.)

44. Τῷ δὲ ἐρχομένῳ σαββάτῳ σχεδὸν πᾶσα ἡ πόλις συνήχθη ἀκοῦσαι τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ.

44. τω δε ερχομενω σαββατω σχεδον πασα η πολις συνηχθη ακουσαι τον λογον του θεου 44. to de erchomeno saββato schedon pasa e polis sυnechthe akoυsai ton logon toυ theoυ

44 And the coming Sabbath, almost all the city was gathered together to hear the word of God.

44. And the next sabbath day came almost the whole city together to hear the word of God.

44. Am folgenden Sabbat aber kam zusammen fast die ganze Stadt, das Wort Gottes zu hören.

44. Y el sábado siguiente se juntó casi toda la ciudad a oir la palabra de Dios.

44 В следующую субботу почти весь город собрался слушать слово Божие.

45 Mutta nähdessään kansanjoukot juutalaiset tulivat kiihkoa täyteen ja väittelivät Paavalin puheita vastaan ja herjasivat.

45 Mutta nähdessään kansanjoukot, juutalaiset tulivat kiihkoa täyteen ja väittelivät (torjuen ja) rienaten Paavalin puheita vastaan.

45. Kuin Juudalaiset näkivät kansan, täytettiin he kateudesta, ja sanoivat vastaan niitä, mitä Paavalilta sanoittiin, sanoen vastaan ja pilkaten.

45. Cosca Judalaiset sen näit täytettin he cateudesta ja sanoit juuri wastan nijtä cuin Pawalilda sanottin wastan sanoden ja pilcaten.

45. Coska nyt Juttat sen Canssan neit/ teutetin he Cateudhesta/ ia iuri wastan sanoit nijte/ iotca Paualilda sanottin wastan sanodhen ia pilcaten. (Koska nyt juuttaat sen kansan näit/ täytettiin he kateudesta/ ja juuri wastaan sanoit niitä/ jotka Paawalilta sanottiin wastaan sanoen ja pilkaten)

45. ἰδόντες δὲ οἱ Ἰουδαῖοι τοὺς ὄχλους ἐπλήσθησαν ζήλου καὶ ἀντέλεγον τοῖς ὑπὸ τοῦ Παύλου λεγομένοις ἀντιλέγοντες καὶ βλασφημοῦντες.

45. ιδοντες δε οι ιουδαιοι τους οχλους επλησθησαν ζηλου και αντελεγον τοις υπο του παυλου λεγομενοις αντιλεγοντες και βλασφημουντες 45. idontes de oi ioυdaioi toυs ochloυs eplesthesan zeloυ kai antelegon tois υpo toυ paυloυ legomenois antilegontes kai βlasfemoυntes

45 But the Jews, having seen the crowds, were filled (up) from jealousy, and were contradicting the things being spoken by Paul, contradicting and blaspheming (him).

45. But when the Jews saw the multitudes, they were filled with envy, and spake against those things which were spoken by Paul, contradicting and blaspheming.

45. Da aber die Juden das Volk sahen, wurden sie voll Neides und widersprachen dem, was von Paulus gesagt ward, widersprachen und lästerten.

45. Entónces los Judíos, vistas las multitudes, fueron llenos de envidia, y contradecían a lo que Pablo decía, contradiciendo y blasfemando.

45 Но Иудеи, увидев народ, исполнились зависти и,противореча и злословя, сопротивлялись тому, что говорил Павел.

46 Silloin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkeasti ja sanoivat: "Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava; mutta koska te työnnätte sen luotanne ettekä katso itseänne mahdollisiksi iankaikkiseen elämään, niin katso, me käännymme pakanain puoleen.

46 Paavali ja Barnabas puhuivat kuitenkin rohkeasti ja sanoivat: "Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava, mutta koska te työnnätte sen luotanne, ettekä katso itseänne iäisen elämän arvoisiksi, niin katso, me käännymme pakanain puoleen.

46. Niin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkiasti ja sanoivat: teille piti ensin Jumalan sanaa puhuttaman; vaan että te sen hylkäätte ja luette itsenne mahdottomaksi ijankaikkiseen elämään, katso, niinme käännymme pakanain tykö.

46. Nijn Pawali ja Barnabas puhuit rohkiast ja sanoit: teille pidäis ensin Jumalan sana puhuttaman waan että te sen teildänne hyljätte ja idzennä pidätte kelwotoinna ijancaickiseen elämän cadzo nijn me käännämme meidäm pacanain tygö:

46. Nin Pauali ia Barnabas Rochkiast puhuit ia sanoit/ Teille piti ensin puhuttaman Jumalan Sana/ Waan ette te sen teilde nyt poishylket/ ia pidhet itzenna epekeluotoinna ija'caikisen Elemeen/ Catzo/ nin me kienneme meiten Pacaniden tyge. (Niin Pawali ja Barnabas rohkeasti puhuit ja sanoit/ Teille piti ensin puhuttaman Jumalan sana/ Waan että te sen teiltä nyt pois hylkäät/ ja pidit itsenne epäkelwoitoinna iankaikkiseen elämään/ Katso/ niin me käännämme meitän pakanoiden tykö.)

46. παρρησιασάμενοι δὲ ὁ Παῦλος καὶ ὁ Βαρνάβας εἶπον· Ὑμῖν ἦν ἀναγκαῖον πρῶτον λαληθῆναι τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ· ἐπειδὴ δὲ ἀπωθεῖσθε αὐτὸν καὶ οὐκ ἀξίους κρίνετε ἑαυτοὺς τῆς αἰωνίου ζωῆς, ἰδοὺ στρεφόμεθα εἰς τὰ ἔθνη.

46. παρρησιασαμενοι δε ο παυλος και ο βαρναβας ειπον υμιν ην αναγκαιον πρωτον λαληθηναι τον λογον του θεου επειδη δε απωθεισθε αυτον και ουκ αξιους κρινετε εαυτους της αιωνιου ζωης ιδου στρεφομεθα εις τα εθνη 46. parresiasamenoi de o paυlos kai o βarnaβas eipon υmin en anagkaion proton lalethenai ton logon toυ theoυ epeide de apotheisthe aυton kai oυk aksioυs krinete eaυtoυs tes aionioυ zoes idoυ strefometha eis ta ethne

46 But Paul and Barnabas spoke out boldly and said, It was necessary that the word of God should first be spoken to you°. But since you° are shoving it away from (yourselves) and are judging yourselves not worthy of everlasting life. Behold, we turn to the Gentiles.

46. Then Paul and Barnabas waxed bold, and said, It was necessary that the word of God should first have been spoken to you: but seeing ye put it from you, and judge yourselves unworthy of everlasting life, lo, we turn to the Gentiles.

46. Paulus aber und Barnabas sprachen frei und öffentlich: Euch mußte zuerst das Wort Gottes gesagt werden; nun ihr es aber von euch stoßet und achtet euch selbst nicht wert des ewigen Lebens, siehe, so wenden wir uns zu den Heiden.

46. Entónces Pablo y Barnabás, usando de libertad, dijeron. A vosotros a la verdad era menester que se os hablase primero la palabra de Dios; mas, pues que la desecháis, y os juzgáis indignos de la vida eterna, he aquí, nos volvemos a los Gentiles.

46 Тогда Павел и Варнава с дерзновениемсказали: вам первым надлежало быть проповедану слову Божию, но как вы отвергаете его и сами себя делаете недостойными вечной жизни, то вот, мы обращаемся к язычникам.

47 Sillä näin on Herra meitä käskenyt: 'Minä olen pannut sinut pakanain valkeudeksi, että sinä olisit pelastukseksi maan ääriin asti'."

47 Sillä näin on Herra meitä käskenyt: 'Olen pannut sinut pakanain valoksi, jotta olisit pelastukseksi maan ääriin saakka'."

47. Sillä niin on Herra meitä käskenyt: minä panin sinun pakanain valkeudeksi, ettäs olisit autuus, maan ääriin asti.

47. Sillä nijmbä on HERra meitä käskenyt: Minä panen sinun pacanoille walkeudexi ettäs olisit autuus haman maan ärin asti.

47. Sille ette nin ombi HERRA/ meille keskenyt/ Mine Panin sinun Pacanoille Walkeudhexi/ ettes olisit terueys haman Maan ärin asti. (Sillä että niin ompi HERRA/ meille käskenyt/ Minä panin sinun pakanoille walkeudeksi/ ettäs olisit terweys hamaan maan ääriin asti.)

47. οὕτω γὰρ ἐντέταλται ἡμῖν ὁ Κύριος· τέθεικά σε εἰς φῶς ἐθνῶν τοῦ εἶναί σε εἰς σωτηρίαν ἕως ἐσχάτου τῆς γῆς.

47. ουτως γαρ εντεταλται ημιν ο κυριος τεθεικα σε εις φως εθνων του ειναι σε εις σωτηριαν εως εσχατου της γης 47. oυtos gar entetaltai emin o kυrios tetheika se eis fos ethnon toυ einai se eis soterian eos eschatoυ tes ges

47 For* so the Lord has commanded to us, (saying), ‘I have placed you *for a light of the Gentiles, that you should be *for salvation to the outermost (parts) of the earth.’ {Isa 42:6}

47. For so hath the Lord commanded us, saying, I have set thee to be a light of the Gentiles, that thou shouldest be for salvation unto the ends of the earth.

47. Denn also hat uns der HERR geboten: "Ich habe dich den Heiden zum Licht gesetzt, daß du das Heil seist bis an das Ende der Erde."

47. Porque así nos lo mandó el Señor, diciendo: Te he puesto por luz de los Gentiles, para que seas por salvación hasta lo postrero de la tierra.

47 Ибо так заповедал нам Господь: Я положил Тебя во свет язычникам, чтобы Ты был во спасение до края земли.

48 Sen kuullessansa pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa ja uskoivat, kaikki, jotka olivat säädetyt iankaikkiseen elämään.

48 Sen kuullessaan pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa ja uskoivat, kaikki, jotka olivat säädetyt iäiseen elämään.

48. Ja kuin pakanat sen kuulivat, iloitsivat he ja kunnioittivat Herran sanaa; ja niin monta uskoi, kuin ijankaikkiseen elämään säädetty oli.

48. Ja cuin pacanat sen cuulit iloidzit he ja cunnioitit HERran sana ja nijn monda uscoi cuin ijancaickiseen elämän säätty oli.

48. Ja quin Pacanat sen cwlit/ nin he iloitzit ia cunnioitit HERRAN sana/ ia vskoit nin wsia quin edessätyt olit ijancaikesen Elemeen. (Ja kuin pakanat sen kuulit/ niin he iloitsit ja kunnioitit HERRAN sanaa/ ja uskoit niin uusia kuin edessäädyt olit iankaikkiseen elämään.)

48. ἀκούοντα δὲ τὰ ἔθνη ἔχαιρον καὶ ἐδέξαντο τὸν λόγον τοῦ Κυρίου, καὶ ἐπίστευσαν ὅσοι ἦσαν τεταγμένοι εἰς ζωὴν αἰώνιον·

48. ακουοντα δε τα εθνη εχαιρον και εδοξαζον τον λογον του κυριου και επιστευσαν οσοι ησαν τεταγμενοι εις ζωην αιωνιον 48. akoυonta de ta ethne echairon kai edoksazon ton logon toυ kυrioυ kai episteυsan osoi esan tetagmenoi eis zoen aionion

48 And (while) the Gentiles are hearing this, they were rejoicing and glorifying the word of the Lord, and they believed as many as were appointing (themselves) toward everlasting life.

48. And when the Gentiles heard this, they were glad, and glorified the word of the Lord: and as many as were ordained to eternal life believed.

48. Da es aber die Heiden hörten, wurden sie froh und priesen das Wort des HERRN und wurden gläubig, wie viele ihrer zum ewigen Leben verordnet waren.

48. Y los Gentiles oyendo esto, fueron gozosos, y glorificaban la palabra del Señor; y creyeron cuantos estaban ordenados para vida eterna.

48 Язычники, слыша это, радовались и прославляли словоГосподне, и уверовали все, которые были предуставлены к вечной жизни.

49 Ja Herran sanaa levitettiin kaikkeen siihen maakuntaan.

49 Ja Herran sanaa levitettiin kautta koko seudun.

49. Ja Herran sana leveni kaikkeen siihen maakuntaan.

49. Ja HERran sana lewitettin caicken sijhen maacundan.

49. Ja HERRAN sana wlosleuitettijn Ylitze caiken sen Maakunnan. (Ja HERRAN sana uloslewitettiin ylitse kaiken sen maakunnan.)

49. διεφέρετο δὲ ὁ λόγος τοῦ Κυρίου δι’ ὅλης τῆς χώρας.

49. διεφερετο δε ο λογος του κυριου δι ολης της χωρας 49. diefereto de o logos toυ kυrioυ di oles tes choras

49 Now the word of the Lord was being carried through the whole region.

49. And the word of the Lord was published throughout all the region.

49. Und das Wort des HERRN ward ausgebreitet durch die ganze Gegend.

49. Y la palabra del Señor fué sembrada por toda aquella región.

49 И слово Господне распространялось по всей стране.

50 Mutta juutalaiset yllyttivät jumalaapelkääväisiä ylhäisiä naisia ja kaupungin ensimmäisiä miehiä ja nostivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan, ja ne ajoivat heidät pois alueiltansa.

50 Mutta juutalaiset yllyttivät Jumalaa pelkääviä (ja) ylhäisiä naisia ja kaupungin ensimmäisiä miehiä, ja nostattivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan ja ajoivat heidät pois alueeltaan.

50. Mutta Juudalaiset yllyttivät jumalisia ja kunniallisia vaimoja, niin myös kaupungin ylimmäisiä, ja kehoittivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan; ja he sysäsivät heidät ulos maansa ääristä.

50. Mutta Judalaiset yllytit jumalisia ja cunnialisia waimoja nijn myös Caupungin ylimmäisiä Pawalita ja Barnabasta wainoman: ja he sysäisit heidän ulos maacunnistans.

50. Mutta Juttat yllytit Jumalalisi ia cunnialisi Waimoia/ ia mös Caupungin Ylismeiset/ ia matkan saatoit wainon Paualin ia Barnabam wastan/ ia wlossysesit heite heiden Maakunnistans. (Mutta juuttaat yllytyit jumalisia ja kunniallisia waimoja/ ja myös kaupungin ylimmäiset/ ja matkaan saatoit wainon Pawalin ja Barnabaan wastaan/ ja ulos sysäsit heitä heidän maakunnistansa.)

50. οἱ δὲ Ἰουδαῖοι παρώτρυναν τὰς σεβομένας γυναῖκας καὶ τὰς εὐσχήμονας καὶ τοὺς πρώτους τῆς πόλεως καὶ ἐπήγειραν διωγμὸν ἐπὶ τὸν Παῦλον καὶ τὸν Βαρνάβαν, καὶ ἐξέβαλον αὐτοὺς ἀπὸ τῶν ὁρίων αὐτῶν.

50. οι δε ιουδαιοι παρωτρυναν τας σεβομενας γυναικας και τας ευσχημονας και τους πρωτους της πολεως και επηγειραν διωγμον επι τον παυλον και τον βαρναβαν και εξεβαλον αυτους απο των οριων αυτων 50. oi de ioυdaioi parotrυnan tas seβomenas gυnaikas kai tas eυschemonas kai toυs protoυs tes poleos kai epegeiran diogmon epi ton paυlon kai ton βarnaβan kai ekseβalon aυtoυs apo ton orion aυton

50 But the Jews spurred on the pious and prominent women and the foremost ones of the city, and awakened a persecution against Paul and Barnabas, and cast them away from their borders.

50. But the Jews stirred up the devout and honourable women, and the chief men of the city, and raised persecution against Paul and Barnabas, and expelled them out of their coasts.

50. Aber die Juden bewegten die andächtigen und ehrbaren Weiber und der Stadt Oberste und erweckten eine Verfolgung über Paulus und Barnabas und stießen sie zu ihren Grenzen hinaus.

50. Mas los Judíos concitaron a las mujeres devotas y nobles, y a los principales de la ciudad, y levantaron persecución contra Pablo y Barnabás, a los cuales echaron de sus términos.

50 Но Иудеи, подстрекнув набожных и почетных женщин и первых в городе людей , воздвигли гонение на Павла и Варнаву и изгнали их из своих пределов.

51 Niin he pudistivat tomun jaloistansa heitä vastaan ja menivät Ikonioniin.

51 Mutta he pudistivat tomun jaloistaan heitä vastaan ja menivät Ikonioniin.

51. Mutta he pudistivat tomun jaloistansa heidän päällensä, ja tulivat Ikonioon.

51. Mutta he pudistit tomungin jalgoistans heidän tähtens ja menit Iconioon. Nijn Opetuslapset täytettin ilolla ja Pyhällä Hengellä.

51. Mutta he pudhistit tomun heiden ialghoistans ninen ylitze/ ia he tuli Iconiohon. Nin Opetuslapset teutettin ilolla ia pyhelle Hengelle. (Mutta he pudistit tomun heidän jaloistansa niiden ylitse/ ja he tulit Ikoniohon. Niin opetuslapset täytettiin ilolla ja Pyhällä Hengellä.)

51. οἱ δὲ ἐκτιναξάμενοι τὸν κονιορτὸν τῶν ποδῶν αὐτῶν ἐπ’ αὐτοὺς ἦλθον εἰς Ἰκόνιον.

51. οι δε εκτιναξαμενοι τον κονιορτον των ποδων αυτων επ αυτους ηλθον εις ικονιον 51. oi de ektinaksamenoi ton koniorton ton podon aυton ep aυtoυs elthon eis ikonion

51 But they shook-off the dust of their feet against them and came to Iconium.

51. But they shook off the dust of their feet against them, and came unto Iconium.

51. Sie aber schüttelten den Staub von ihren Füßen über sie und kamen gen Ikonion.

51. Ellos entónces sacudiendo contra ellos el polvo de sus piés, se vinieron a Iconio.

51 Они же, отрясши на них прах от ног своих, пошли в Иконию.

52 Ja opetuslapset tulivat täytetyiksi ilolla ja Pyhällä Hengellä.

52 Ja opetuslapset täyttyivät ilolla ja Pyhällä Hengellä.

52. Niin opetuslapset täytettiin ilolla ja Pyhällä Hengellä.

52. οἱ δὲ μαθηταὶ ἐπληροῦντο χαρᾶς καὶ Πνεύματος ἁγίου.

52. οι δε μαθηται επληρουντο χαρας και πνευματος αγιου 52. oi de mathetai epleroυnto charas kai pneυmatos agioυ

52 Now the disciples were being filled from joy and (the) Holy Spirit.

52. And the disciples were filled with joy, and with the Holy Ghost.

52. Die Jünger aber wurden voll Freude und heiligen Geistes.

52. Y los discípulos fueron llenos de gozo, y del Espíritu Santo.

52 А ученики исполнялись радости и Духа Святаго.