17 luku

Paavali julistaa evankeliumia Tessalonikassa, jossa muutamat juutalaiset ja suuri joukko kreikkalaisia kääntyvät uskoon, mutta joutuu vainon alaiseksi 1 – 9 ja lähtee Bereaan, jossa myös useat uskovat; kun sielläkin nousee vaino, lähtee hän Ateenaan 10 – 15, väittelee juutalaisten ja filosofien kanssa 16 – 21 ja puhuu Areiopagilla ainoasta Jumalasta, parannuksesta ja tuomiosta 22 – 32 Muutamat uskovat 33, 34.

1 Ja he matkustivat Amfipolin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga.

1 He matkasivat Amfipoliin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga.

1. Mutta kuin he Amphipolin ja Apollonian lävitse vaeltaneet olivat, tulivat he Tessalonikaan, jossa Juudalaisten synagoga oli.

1. JA cosca he Amphipolin ja Appollonian läpidze waeldanet olit tulit he Thessalonicaan josa Judalaisten Synagoga oli.

1. COska he sis lepitze Amphipolin ia Appolonian olit waeldaneet/ nin he tulit Tessalonican/ Sielle oli yxi Juttan Sinagoga. (Koska he siis läwitse Amphipolin ja Appolonian olit waeltaneet/ niin he tulit Tessalonikaan/ Siellä oli yksi juuttain synagoga.)

1. Διοδεύσαντες δὲ τὴν Ἀμφίπολιν καὶ Ἀπολλωνίαν ἦλθον εἰς Θεσσαλονίκην, ὅπου ἦν συναγωγὴ τῶν Ἰουδαίων.

1. διοδευσαντες δε την αμφιπολιν και απολλωνιαν ηλθον εις θεσσαλονικην οπου ην η συναγωγη των ιουδαιων 1. diodeυsantes de ten amfipolin kai apollonian elthon eis thessaloniken opoυ en e sυnagoge ton ioυdaion

1 {52 AD. Thessalonica, Berea. Preaching in Macedonia.} Now having traveled through Amphipolis and Apollonia, they came to Thessalonica, where there was the synagogue of the Jews.

1. Now when they had passed through Amphipolis and Apollonia, they came to Thessalonica, where was a synagogue of the Jews:

1. Nachdem sie aber durch Amphipolis und Apollonia gereist waren, kamen sie gen Thessalonich; da war eine Judenschule.

1. Y PASANDO por Amfipolis, y por Apolonia, vinieron a Tesalónica, donde había sinagoga de Judíos.

1 Пройдя через Амфиполь и Аполлонию, они пришли в Фессалонику, где была Иудейская синагога.

2 Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista,

2 Tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luokseen ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssaan Kirjoitusten pohjalta

2. Ja Paavali, tapansa jälkeen, meni sisälle heidän tykönsä ja jutteli heille kolme lepopäivää Raamatuista,

2. Ja Pawali tawans jälken meni heidän tygöns ja puhutteli heitä colmetkin lepopäiwä järjestäns Ramatuista:

2. Nin Pauali tauans ielkin sisellemeni heiden tygens/ Ja yli colmet Lepopeiue puhutteli hen heite Ramatuista/ (Niin Pawali tawansa jälkeen sisälle meni heidän tykönsä/ ja yli kolme lepopäiwää puhutteli hän heitä Raamatuista/)

2. κατὰ δὲ τὸ εἰωθὸς τῷ Παύλῳ εἰσῆλθε πρὸς αὐτοὺς, καὶ ἐπὶ σάββατα τρία διελέγετο αὐτοῖς ἀπὸ τῶν γραφῶν,

2. κατα δε το ειωθος τω παυλω εισηλθεν προς αυτους και επι σαββατα τρια διελεγετο αυτοις απο των γραφων 2. kata de to eiothos to paυlo eiselthen pros aυtoυs kai epi saββata tria dielegeto aυtois apo ton grafon

2 Now according to (his) custom, Paul entered to them and upon three Sabbaths reasoned with them from the Scriptures,

2. And Paul, as his manner was, went in unto them, and three sabbath days reasoned with them out of the scriptures,

2. Wie nun Paulus gewohnt war, ging er zu ihnen hinein und redete mit ihnen an drei Sabbaten aus der Schrift,

2. Y Pablo, como acostumbraba, entró a ellos, y por tres sábados razonó con ellos de las Escrituras,

2 Павел, по своему обыкновению, вошел к ним и три субботы говорил с ними из Писаний,

3 selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus".

3 selittäen ja osoittaen, että Kristuksen piti kärsiä ja nousta kuolleista. Ja hän sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus."

3. Selitti ne ja todisti, että Kristuksen tuli kärsiä ja nousta ylös kuolleista, ja että tämä Jesus, josta minä (sanoi hän,) teille ilmoitan, on Kristus.

3. Selitti ne heille ja todisti että Christuxen tuli kärsiä ja ylösnosta cuolluista: ja että tämä Jesus jota minä ( sanoi hän ) teille ilmoitan on Christus.

3. auasi heille/ ia pani heiden eteens/ Ette Christusen tuli kerssie ia ylesnouseman Coolleista/ Ja Ette Teme IesuS/ ionga mine (ma hen) ilmotan teille/ ombi se Christus. (awasi heille/ ja pani heidän eteensä/ Että Kristuksen tuli kärsiä ja ylösnouseman kuolleista/ Ja että tämä Jesus/ jonka minä (sanoi hän) ilmoitan teille/ ompi se Kristus.)

3. διανοίγων καὶ παρατιθέμενος ὅτι τὸν Χριστὸν ἔδει παθεῖν καὶ ἀναστῆναι ἐκ νεκρῶν, καὶ ὅτι οὗτός ἐστιν ὁ Χριστός, Ἰησοῦς ὃν ἐγὼ καταγγέλλω ὑμῖν.

3. διανοιγων και παρατιθεμενος οτι τον χριστον εδει παθειν και αναστηναι εκ νεκρων και οτι ουτος εστιν ο χριστος ιησους ον εγω καταγγελλω υμιν 3. dianoigon kai paratithemenos oti ton christon edei pathein kai anastenai ek nekron kai oti oυtos estin o christos iesoυs on ego kataggello υmin

3 opening and placing before (them) that it was essential (for) the Christ to suffer and to rise* up from the dead, and that this Jesus, whom I am proclaiming to you°, is the Christ.

3. Opening and alleging, that Christ must needs have suffered, and risen again from the dead; and that this Jesus, whom I preach unto you, is Christ.

3. tat sie ihnen auf und legte es ihnen vor, daß Christus mußte leiden und auferstehen von den Toten und daß dieser Jesus, den ich (sprach er) euch verkündige, ist der Christus.

3. Declarando y proponiendo, que era menester que el Cristo padeciese, y resucitase de los muertos; y que este Jesús, el cual yo os anuncio, es el Cristo.

3 открывая и доказывая им, что Христу надлежало пострадать и воскреснуть из мертвых и что Сей Христос есть Иисус, Которого я проповедую вам.

4 Ja muutamat heistä tulivat uskoon ja liittyivät Paavaliin ja Silaaseen, niin myös suuri joukko jumalaapelkääväisiä kreikkalaisia sekä useat ylhäiset naiset.

4 Muutamat heistä uskoivat ja liittyivät Paavaliin ja Silaaseen, niin myös suuri joukko Jumalaa pelkääviä kreikkalaisia sekä useat ylhäiset naiset.

4. Ja muutamat suostuivat heihin, antain itsensä Paavalin ja Silaan seuraan, niin myös suuri joukko jumalisia Grekiläisiä ja ei vähä ylimmäisiä vaimoja.

4. Ja muutamat suostuit heihin andain heitäns Pawalin ja Silan seuraan nijn myös suuri joucko Jumalisista Grekeistä ja juuri monda jaloimmista waimoista.

4. Ja mutomat heiste wskoit/ ia annoit heidens Paualin ia Silan cumpanixi/ Ja swri ioucko Jumalan pelkeueisist Grekist/ ia nin mös nijste Jalomiste waimoista iuri monda. (Ja muutamat heistä uskoit/ ja annoit heidäns Pawalin ja Silaan kumppaniksi/ Ja suuri joukko Jumalan pelkääwäisistä krekistä/ ja niin myös niistä jalommista waimoista juuri monta.)

4. καί τινες ἐξ αὐτῶν ἐπείσθησαν καὶ προσεκληρώθησαν τῷ Παύλῳ καὶ τῷ Σίλᾳ, τῶν τε σεβομένων Ἑλλήνων πολὺ πλῆθος γυναικῶν τε τῶν πρώτων οὐκ ὀλίγαι.

4. και τινες εξ αυτων επεισθησαν και προσεκληρωθησαν τω παυλω και τω σιλα των τε σεβομενων ελληνων πολυ πληθος γυναικων τε των πρωτων ουκ ολιγαι 4. kai tines eks aυton epeisthesan kai proseklerothesan to paυlo kai to sila ton te seβomenon ellenon polυ plethos gυnaikon te ton proton oυk oligai

4 And some of them obeyed and adhered to Paul and Silas and a large multitude of the pious Greeks, and not (just) a few of the foremost women.

4. And some of them believed, and consorted with Paul and Silas; and of the devout Greeks a great multitude, and of the chief women not a few.

4. Und etliche unter ihnen fielen ihm zu und gesellten sich zu Paulus und Silas, auch der gottesfürchtigen Griechen eine große Menge, dazu der vornehmsten Weiber nicht wenige.

4. Y algunos de ellos creyeron, y se juntaron con Pablo y con Silas; y de los Griegos religiosos una grande multitud; y mujeres nobles no pocas.

4 И некоторые из них уверовали и присоединились к Павлу и Силе, как из Еллинов, чтущих Бога , великое множество, так и из знатных женщин немало.

5 Mutta (uskomattomat) juutalaiset joutuivat kiihkoon ja ottivat avukseen muutamia pahanilkisiä miehiä joutoväestä, haalivat kansaa kokoon ja nostivat kaupungissa metelin. He asettuivat Jaasonin talon edustalle ja hakivat Paavalia ja Silasta viedäkseen heidät kansan eteen.

5 Mutta (uskomattomat) juutalaiset joutuivat kiihkoon ja ottivat avukseen muutamia pahanilkisiä vetelehtijöitä, haalivat kansaa kokoon ja nostivat kaupungissa metelin. He asettuivat Jaasonin talon luo ja etsivät heitä kansan eteen vietäviksi.

5. Mutta epäuskoiset Juudalaiset kadehtivat sitä ja saattivat tykönsä muutamia pahanilkisiä miehiä joutoväestä, ja kokoontuivat yhteen joukkoon, nostivat kapinan kaupungissa ja tunkeutuivat Jasonin huoneeseen, ja etsivät heitä viedäksensä kansan eteen.

5. MUtta ne epäuscoiset Judalaiset cadetit sitä ja saatit tygöns muutamita coiranparisita joutowäestä ja cocoisit heidän yhten ja nostit capinan Caupungis ja tungit heidäns Jasonin huonen eteen ja tahdoit heitä sieldä ulos Canssan eteen.

5. Mutta ne wskomattomat Juttat site cadhettit/ ia wedhit tygens mutomit Coiri Joutowäeste/ ia cokosit ychten Kicurin/ ia nostit Capinan Caupungis/ ia tungit heidens Jasonin Hoonen eten/ ia pysit heite wloswete Canssan eten. (Mutta ne uskomattomat juuttaat sitä kadehdit/ ja wedit tykönsä muutamia koiria joutowäestä/ ja kokosit yhteen kikurin/ ja nostit kapinan kaupungissa/ ja tungit heidäns Jasonin huoneen eteen/ ja pyysit heitä ulos wetää kansan eteen.)

5. Προσλαβόμενοι δὲ οἱ ἀπειθοῦντες Ἰουδαῖοι τῶν ἀγοραίων τινὰς ἄνδρας πονηροὺς καὶ ὀχλοποιήσαντες ἐθορύβουν τὴν πόλιν, ἐπιστάντες τε τῇ οἰκίᾳ Ἰάσονος ἐζήτουν αὐτοὺς ἀγαγεῖν εἰς τὸν δῆμον·

5. ζηλωσαντες δε οι απειθουντες ιουδαιοι και προσλαβομενοι των αγοραιων τινας ανδρας πονηρους και οχλοποιησαντες εθορυβουν την πολιν επισταντες τε τη οικια ιασονος εζητουν αυτους αγαγειν εις τον δημον 5. zelosantes de oi apeithoυntes ioυdaioi kai proslaβomenoi ton agoraion tinas andras poneroυs kai ochlopoiesantes ethorυβoυn ten polin epistantes te te oikia iasonos ezetoυn aυtoυs agagein eis ton demon

5 But the disobedient Jews took for themselves some evil men from (among) the market-loafers, and having amassed a crowd, the city was in an uproar. And having stood up against the house of Jason, they were seeking to lead them into the public (court).

5. But the Jews which believed not, moved with envy, took unto them certain lewd fellows of the baser sort, and gathered a company, and set all the city on an uproar, and assaulted the house of Jason, and sought to bring them out to the people.

5. Aber die halsstarrigen Juden neideten und nahmen zu sich etliche boshafte Männer Pöbelvolks, machten eine Rotte und richteten einen Aufruhr in der Stadt an und traten vor das Haus Jasons und suchten sie zu führen vor das Volk.

5. Entónces los Judíos que eran incrédulos, movidos de envidia, tomando a algunos vagabundos, malos hombres, y juntando compañía, alborotaron la ciudad; y acometiendo la casa de Jasón, procuraban sacarlos al pueblo.

5 Но неуверовавшие Иудеи, возревновав и взяв с площади некоторых негодных людей, собрались толпою и возмущали город и, приступив к дому Иасона, домогались вывести их к народу.

6 Mutta kun he eivät heitä löytäneet, raastoivat he Jaasonin ja muutamia veljiä kaupungin hallitusmiesten eteen ja huusivat: "Nuo koko maailman villitsijät ovat tännekin tulleet,

6 Mutta kun he eivät heitä löytäneet, he raastoivat Jaasonin ja muutamia veljiä kaupungin hallitusmiesten eteen ja huusivat: "Nuo koko maailman kiihoittajat ovat tännekin tulleet.

6. Ja ettei he heitä löytäneet, riepoittivat he Jasonin ja muutamia veljiä kaupungin päämiesten eteen ja huusivat: nämät koko maan piirin vietteliät ovat myös täällä,

6. Ja ettei he heitä löynnet riepoitit he Jasonin ja muutamita weljiä Caupungin Päämiesten eteen ja huusit:

6. Ja quin he eiuet heite leunyet/ nin he riepoitit Jasonin/ ia monicadhat Weliet Caupungin Pämiesten eten/ ia hwsit/ (Ja kuin he eiwät heitä löytäneet/ niin he riepotit Jasonin/ ja monikahdat weljet kaupungin päämiesten eteen/ ja huusit/)

6. μὴ εὑρόντες δὲ αὐτοὺς ἔσυρον τὸν Ἰάσονα καί τινας ἀδελφοὺς ἐπὶ τοὺς πολιτάρχας, βοῶντες ὅτι Οἱ τὴν οἰκουμένην ἀναστατώσαντες οὗτοι καὶ ἐνθάδε πάρεισιν,

6. μη ευροντες δε αυτους εσυρον τον ιασονα και τινας αδελφους επι τους πολιταρχας βοωντες οτι οι την οικουμενην αναστατωσαντες ουτοι και ενθαδε παρεισιν 6. me eυrontes de aυtoυs esυron ton iasona kai tinas adelfoυs epi toυs politarchas βoontes oti oi ten oikoυmenen anastatosantes oυtoi kai enthade pareisin

6 Now after they did not find them, they were dragging Jason and some brethren in front of the city rulers, crying, These (men) who (have) unsettled the inhabited-earth are also present(ly) here;

6. And when they found them not, they drew Jason and certain brethren unto the rulers of the city, crying, These that have turned the world upside down are come hither also;

6. Da sie aber sie nicht fanden, schleiften sie den Jason und etliche Brüder vor die Obersten der Stadt und schrieen: Diese, die den ganzen Weltkreis erregen, sind auch hergekommen;

6. Y no hallándolos, trajeron a Jasón y a algunos hermanos a las autoridades de la ciudad, dando voces, diciendo: Estos son los que trastornan el mundo, y han venido acá también;

6 Не найдя же их, повлекли Иасона и некоторых братьев к городским начальникам, крича, что этивсесветные возмутители пришли и сюда,

7 ja heidät Jaason on ottanut vastaan; ja nämä kaikki tekevät vastoin keisarin asetuksia, sanoen erään toisen, Jeesuksen, olevan kuninkaan".

7 Heidät Jaason on ottanut vastaan. Nämä kaikki tekevät vastoin keisarin asetuksia sanoen toisen, Jeesuksen, olevan kuningas.”

7. Jotka Jason otti vastaan; ja nämät kaikki tekevät keisarin käskyä vastaan, sanoen toisen kuninkaan olevan, nimittäin Jesuksen.

7. Nämät coco maan pijrin wietteliät owat myös tänne tullet jotca Jason sala corjais.

7. Nämet iotca caiken Maanpijrin hemmendeuet/ ne ouat mös tenne tulluet. Jotca Jason sala coriasi/ (Nämät jotka kaiken maanpiirin hämmentäwät/ ne owat myös tänne tulleet. Jotka Jason salaa korjasi/)

7. οὓς ὑποδέδεκται Ἰάσων· καὶ οὗτοι πάντες ἀπέναντι τῶν δογμάτων Καίσαρος πράσσουσι, βασιλέα ἕτερον λέγοντες εἶναι Ἰησοῦν.

7. ους υποδεδεκται ιασων και ουτοι παντες απεναντι των δογματων καισαρος πραττουσιν βασιλεα λεγοντες ετερον ειναι ιησουν 7. oυs υpodedektai iason kai oυtoi pantes apenanti ton dogmaton kaisaros prattoυsin βasilea legontes eteron einai iesoυn

7 whom Jason has accepted and all these practice (things) adverse to the decrees of Caesar, saying that there is a different king, a Jesus.

7. Whom Jason hath received: and these all do contrary to the decrees of Caesar, saying that there is another king, one Jesus.

7. die herbergt Jason. Und diese alle handeln gegen des Kaisers Gebote, sagen, ein anderer sei der König, nämlich Jesus.

7. A los cuales Jasón ha recibido, y todos estos hacen contra los decretos de César, diciendo que hay otro rey, un tal Jesús.

7 а Иасон принял их, и все они поступают против повелений кесаря, почитая другого царем, Иисуса.

8 Kun kansa ja hallitusmiehet tämän kuulivat, tulivat he levottomiksi.

8 ja he saattoivat hämminkiin kansan ja kaupungin hallitusmiehet, jotka tämän kuulivat.

8. Ja he kehoittivat kansan ja kaupungin päämiehet, jotka näitä kuultelivat.

8. Ja caicki nämät tekewät Keisarin käskyä wastan sanoden: toinen on Cuningas nimittäin Jesus.

8. Ja caiki nämet tekeuet Keisarin kesky wastan/ ia sanouat/ Ette yxi toinen o'bi Kuningas nimiten Iesus. (Ja kaikki nämät tekewät keisarin käskyä wastaan/ ja sanowat/ Että yksi toinen ompi kuningas nimittäin Jesus.)

8. ἐτάραξαν δὲ τὸν ὄχλον καὶ τοὺς πολιτάρχας ἀκούοντας ταῦτα.

8. εταραξαν δε τον οχλον και τους πολιταρχας ακουοντας ταυτα 8. etaraksan de ton ochlon kai toυs politarchas akoυontas taυta

8 Now hearing these things, they disturbed the crowd and city rulers,

8. And they troubled the people and the rulers of the city, when they heard these things.

8. Sie bewegten aber das Volk und die Obersten der Stadt, die solches hörten.

8. Y alborotaron el pueblo y a las autoridades de la ciudad, oyendo estas cosas.

8 И встревожили народ и городских начальников, слушавших это.

9 Ja nämä ottivat takauksen Jaasonilta ja muilta ja päästivät heidät.

9 Mutta otettuaan takuun Jaasonilta ja muilta he päästivät heidät.

9. Ja kuin he Jasonilta ja niiltä muilta olivat puhdistuksen ottaneet, päästivät he heidät.

9. Ja he kehoitit Canssan ja Caupungin Päämiehet jotca näitä cuuldelit: ja cuin he Jasonilda ja nijldä muilda olit puhdistuxen ottanet päästit he heidän.

9. Nin he kihoitit Canssan ia Caupungin Pämiehet/ iotca neite cwlit. Ja quin he puhdastuxen olit ottanuet Jasonista/ ia nijlde muilda/ nin he pästit heidhet. (Niin he kiihotit kansan ja kaupungin päämiehet/ jotka näitä kuulit. Ja kuin he puhdistuksen olit ottaneet Jasonista/ ja niiltä muilta/ niin he päästit heidät.)

9. καὶ λαβόντες τὸ ἱκανὸν παρὰ τοῦ Ἰάσονος καὶ τῶν λοιπῶν ἀπέλυσαν αὐτούς.

9. και λαβοντες το ικανον παρα του ιασονος και των λοιπων απελυσαν αυτους 9. kai laβontes to ikanon para toυ iasonos kai ton loipon apelυsan aυtoυs

9 and having taken sufficient (money) from Jason and the rest, they released them.

9. And when they had taken security of Jason, and of the other, they let them go.

9. Und da ihnen Genüge von Jason und andern geleistet war, ließen sie sie los.

9. Mas recibida fianza de Jasón, y de los demás, los soltaron.

9 Но сии , получив удостоверение от Иасона и прочих, отпустили их.

10 Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan Bereaan. Ja kun he olivat saapuneet sinne, menivät he juutalaisten synagoogaan.

10 Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten sekä Paavalin että Silaan Bereaan. Sinne saavuttuaan he menivät juutalaisten synagoogaan.

10. Mutta veljet lähettivät kohta yöllä Paavalin ja Silaan Bereaan. Kuin he sinne tulivat, menivät he Juudalaisten synagogaan.

10. MUtta weljet laskit cohta yöllä Pawalin ja Silan menemän Bereaan. Cosca he sinne tulit menit he Judalaisten Synagogaan:

10. Mutta Weliet cochta öölle laskit seke Paualin ette Silan/ menemen Berream. Coska he nyt sinne tulit/ nin he sisellemenit Juttain Sinagogan/ (Mutta weljet kohta yöllä laskit sekä Pawalin että Silaan/ menemään Berrean. Koska he nyt sinne tulit/ niin he sisälle menit juuttain synagogaan/)

10. Οἱ δὲ ἀδελφοὶ εὐθέως διὰ τῆς νυκτὸς ἐξέπεμψαν τόν τε Παῦλον καὶ τὸν Σίλαν εἰς Βέροιαν, οἵτινες παραγενόμενοι εἰς τὴν συναγωγὴν ἀπῄεσαν τῶν Ἰουδαίων.

10. οι δε αδελφοι ευθεως δια της νυκτος εξεπεμψαν τον τε παυλον και τον σιλαν εις βεροιαν οιτινες παραγενομενοι εις την συναγωγην των ιουδαιων απηεσαν 10. oi de adelfoi eυtheos dia tes nυktos eksepempsan ton te paυlon kai ton silan eis βeroian oitines paragenomenoi eis ten sυnagogen ton ioυdaion apeesan

10 Now the brethren immediately sent out both Paul and Silas through the night to Berea, who, (after) they came* (there), went-forth into the synagogue of the Jews.

10. And the brethren immediately sent away Paul and Silas by night unto Berea: who coming thither went into the synagogue of the Jews.

10. Die Brüder aber fertigten alsobald ab bei der Nacht Paulus und Silas gen Beröa. Da sie dahin kamen, gingen sie in die Judenschule.

10. Entónces los hermanos luego de noche enviaron a Pablo y a Silas a Berea, los cuales como llegaron, entraron en la sinagoga de los Judíos.

10 Братия же немедленно ночью отправили Павла и Силу в Верию, куда они прибыв, пошли в синагогу Иудейскую.

11 Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.

11 Nämä olivat jalompia kuin ne, jotka olivat Tessalonikassa. He ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä Kirjoituksia, oliko asia niin.

11. Sillä he olivat jalompaa sukua kuin ne, jotka Tessalonikassa olivat, ja ottivat juuri mielellänsä sanan vastaan ja tutkivat joka päivä Raamatuita, jos ne niin olisivat.

11. Sillä ne olit jaloimmasta sugust Thessalonicas syndynet jotca olit juuri mielelläns ottanet sanan wastan ja tutkit jocapäiwä Ramatuita jos ne nijn olisit.

11. Sille ne olit kempimest sughusta syndyneet ninen seas Tessalonicas/ Jotca olit sanan wastan ottanuet iuri mielelens/ Ja iocapeiue tutkit Ramatuita/ Jos nämet nein olisit. (Sillä ne olit kempimästä (jaloimmasta) suwusta syntyneet niiden seassa Tessalonikassa/ Jotka olit sanan wastaan ottaneet juuri mielellänsä/ Ja joka päiwä tutkit Ramatuita/ Jos nämät näin olisit.)

11. οὗτοι δὲ ἦσαν εὐγενέστεροι τῶν ἐν Θεσσαλονίκῃ, οἵτινες ἐδέξαντο τὸν λόγον μετὰ πάσης προθυμίας, τὸ καθ’ ἡμέραν ἀνακρίνοντες τὰς γραφὰς εἰ ἔχοι ταῦτα οὕτω.

11. ουτοι δε ησαν ευγενεστεροι των εν θεσσαλονικη οιτινες εδεξαντο τον λογον μετα πασης προθυμιας το καθ ημεραν ανακρινοντες τας γραφας ει εχοι ταυτα ουτως 11. oυtoi de esan eυgenesteroi ton en thessalonike oitines edeksanto ton logon meta pases prothυmias to kath emeran anakrinontes tas grafas ei echoi taυta oυtos

11 Now these (Jews) were more noble (than) those in Thessalonica, (those) who accepted the word with all eagerness, examining the Scriptures daily, (to see) if these things were so.

11. These were more noble than those in Thessalonica, in that they received the word with all readiness of mind, and searched the scriptures daily, whether those things were so.

11. Diese aber waren edler denn die zu Thessalonich; die nahmen das Wort auf ganz willig und forschten täglich in der Schrift, ob sich's also verhielte.

11. Y fueron estos más nobles que los de Tesalónica, en que recibieron la palabra con toda codicia, escudriñando cada día las Escrituras, para ver si estas cosas eran así.

11 Здешние были благомысленнее Фессалоникских: они приняли слово со всем усердием, ежедневно разбирая Писания, точно ли это так.

12 Ja monet heistä uskoivat, niin myös useat ylhäiset kreikkalaiset naiset ja miehet.

12 Ja monet heistä uskoivat, samoin useat ylhäiset kreikkalaiset naiset ja miehet.

12. Niin monta heistä uskoivat, niin myös kunniallisista Grekiläisvaimoista ja miehistä ei harvat.

12. Joista monda uscoit nijn myös cunnialisista Grekin waimoista ja miehistä sangen usiat.

12. Nin monda tosin nijste wskoit/ ia ne cunnialiset Grekein Waimot ia Miehet sangen wsia. (Niin monta tosin niistä uskoit/ ja ne kunnialliset krekein waimot ja miehet sangen uusia.)

12. πολλοὶ μὲν οὖν ἐξ αὐτῶν ἐπίστευσαν, καὶ τῶν Ἑλληνίδων γυναικῶν τῶν εὐσχημόνων καὶ ἀνδρῶν οὐκ ὀλίγοι.

12. πολλοι μεν ουν εξ αυτων επιστευσαν και των ελληνιδων γυναικων των ευσχημονων και ανδρων ουκ ολιγοι 12. polloi men oυn eks aυton episteυsan kai ton ellenidon gυnaikon ton eυschemonon kai andron oυk oligoi

12 Therefore indeed, many out of them believed; also not (just) a few of the prominent Greek women and men.

12. Therefore many of them believed; also of honourable women which were Greeks, and of men, not a few.

12. So glaubten nun viele aus ihnen, auch der griechischen ehrbaren Weiber und Männer nicht wenige.

12. Así que creyeron muchos de ellos, también de mujeres Griegas nobles, y de varones no pocos.

12 И многие из них уверовали, и из Еллинских почетных женщин и из мужчин немало.

13 Mutta kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali Bereassakin julisti Jumalan sanaa, tulivat he sinnekin yllyttämään ja kiihoittamaan kansaa.

13 Mutta kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali Bereassakin julisti Jumalan sanaa, he tulivat sinnekin taivuttamaan [ja kiihottamaan] kansaa.

13. Kuin Juudalaiset Tessalonikassa ymmärsivät, että Jumalan sana oli myös Bereassa Paavalilta ilmoitettu, tulivat he sinnekin ja kehoittivat kansan.

13. COsca Judalaiset Thessalonicas ymmärsit että Jumalan sana oli myös Bereas Pawalilda ilmoitettu tulit he sinnekin ja kehoitit Canssan.

13. Coska nyt Juttat Tessalonicast ymmersit/ ette mös Berreas oli Jumalan sana Paualilda ilmoitettu/ tulit he mös sinne/ ia sielleki yleskihoitit Canssan. (Koska nyt juuttaat Tessalonikasta ymmärsit/ että myös Berreas oli Jumalan sana Pawalilta ilmoitettu/ tulit he myös sinne/ ja sielläkin ylöskiihoitit kansan.)

13. Ὡς δὲ ἔγνωσαν οἱ ἀπὸ τῆς Θεσσαλονίκης Ἰουδαῖοι ὅτι καὶ ἐν τῇ Βεροίᾳ κατηγγέλη ὑπὸ τοῦ Παύλου ὁ λόγος τοῦ Θεοῦ, ἦλθον κἀκεῖ σαλεύοντες τοὺς ὄχλους.

13. ως δε εγνωσαν οι απο της θεσσαλονικης ιουδαιοι οτι και εν τη βεροια κατηγγελη υπο του παυλου ο λογος του θεου ηλθον κακει σαλευοντες τους οχλους 13. os de egnosan oi apo tes thessalonikes ioυdaioi oti kai en te βeroia kateggele υpo toυ paυloυ o logos toυ theoυ elthon kakei saleυontes toυs ochloυs

13 Now as the Jews of Thessalonica knew that the word of God was also proclaimed by Paul in Berea, they also went there, shaking up the crowds.

13. But when the Jews of Thessalonica had knowledge that the word of God was preached of Paul at Berea, they came thither also, and stirred up the people.

13. Als aber die Juden von Thessalonich erfuhren, daß auch zu Beröa das Wort Gottes von Paulus verkündigt würde, kamen sie und bewegten auch allda das Volk.

13. Mas como entendieron los Judíos de Tesalónica que en Berea era predicada por Pablo la palabra de Dios, vinieron también allá alborotando el pueblo.

13 Но когда Фессалоникские Иудеи узнали, что и в Верии проповедано Павлом слово Божие, то пришли и туда, возбуждая и возмущая народ.

14 Silloin veljet heti lähettivät Paavalin menemään meren rantaan; mutta sekä Silas että Timoteus jäivät Bereaan.

14 Silloin veljet heti lähettivät Paavalin menemään merenrantaan. Mutta sekä Silas että Timoteus jäivät Bereaan*.

14. Mutta veljet lähettivät kohta Paavalin ulos menemään hamaan mereen asti; vaan Silas ja Timoteus jäivät sinne.

14. Mutta weljet laskit cohta Pawalin menemän haman meren asti: mutta Silas ja Timotheus jäit sinne alallens.

14. Mutta Weliet cochta laskit Paualin wlos ette hen menis hama' Meren asti. Mutta Silas ia Timotheus ieit sinne alallens. (Mutta weljet kohta laskit Pawalin ulos että hän menisi hamaan mereen asti. Mutta Silas ja Timotheus jäit sinne alallensa.)

14. εὐθέως δὲ τότε τὸν Παῦλον ἐξαπέστειλαν οἱ ἀδελφοὶ πορεύεσθαι ὡς ἐπὶ τὴν θάλασσαν· ὑπέμενον δὲ ὅ τε Σίλας καὶ ὁ Τιμόθεος ἐκεῖ.

14. ευθεως δε τοτε τον παυλον εξαπεστειλαν οι αδελφοι πορευεσθαι ως επι την θαλασσαν υπεμενον δε ο τε σιλας και ο τιμοθεος εκει 14. eυtheos de tote ton paυlon eksapesteilan oi adelfoi poreυesthai os epi ten thalassan υpemenon de o te silas kai o timotheos ekei

14 Now the brethren then immediately sent Paul forth to travel (as far) as to the sea, but both Silas and Timothy were remaining back there. {52-53 AD. Paul at Athens, Greece.}

14. And then immediately the brethren sent away Paul to go as it were to the sea: but Silas and Timotheus abode there still.

14. Aber da fertigten die Brüder Paulus alsobald ab, daß er ginge bis an das Meer; Silas aber und Timotheus blieben da.

14. Empero luego los hermanos enviaron a Pablo que fuese hasta la mar; mas Silas y Timoteo se quedaron aun allí.

14 Тогда братия тотчас отпустили Павла, как будто идущего к морю; а Сила и Тимофей остались там.

15 Ja Paavalin saattajat veivät hänet Ateenaan saakka, ja saatuaan vietäväksi Silaalle ja Timoteukselle käskyn mitä pikimmin tulla hänen luoksensa, he lähtivät sieltä pois.

15 Paavalin saattajat veivät hänet Ateenaan saakka, ja saatuaan Silasta ja Timoteusta varten käskyn, mitä pikimmin tulla hänen luokseen he lähtivät pois.

15. Ja ne, jotka Paavalia saattivat, johdattivat hänen hamaan Ateniin. Ja kuin he saivat käskyn Silaan ja Timoteuksen tykö, että he rientäisivät hänen tykönsä, läksivät he matkaan.

15. Ja ne jotca Pawalita saatit seuraisit he händä haman Athenin. Ja cuin he sait käskyn Silan ja Timotheuxen tygö riensit he heitäns nopiast hänen tygöns ja läxit matcan.

15. Mutta ne iotca Paualita saatoit/ he seurasit hende haman Athenan. Ja quin he sait keskyn Silan ia Timotheusen tyge/ ette he sangen nopiasta rienneisit henen tygense/ nin he lexit matkan. (Mutta ne jotka Pawalilta saatoit/ ne seurasit häntä hamaan Athenaan. Ja kuin he sait käskyn Silan ja Timotheuksen tykö/ että he sangen nopeasti rientäisit heidän tykönsä/ niin he läksit matkaan.)

15. οἱ δὲ καθιστῶντες τὸν Παῦλον ἤγαγον αὐτὸν ἕως Ἀθηνῶν, καὶ λαβόντες ἐντολὴν πρὸς τὸν Σίλαν καὶ τὸν Τιμόθεον, ἵνα ὡς τάχιστα ἔλθωσιν πρὸς αὐτὸν, ἐξῄεσαν.

15. οι δε καθιστωντες τον παυλον ηγαγον αυτον εως αθηνων και λαβοντες εντολην προς τον σιλαν και τιμοθεον ινα ως ταχιστα ελθωσιν προς αυτον εξηεσαν 15. oi de kathistontes ton paυlon egagon aυton eos athenon kai laβontes entolen pros ton silan kai timotheon ina os tachista elthosin pros aυton ekseesan

15 But those standing over Paul led him to Athens. And having taken a commandment to Silas and Timothy in order that they might come to him as quickly (as possible), they went-out (there).

15. And they that conducted Paul brought him unto Athens: and receiving a commandment unto Silas and Timotheus for to come to him with all speed, they departed.

15. Die aber Paulus geleiteten, führten ihn bis gen Athen. Und nachdem sie Befehl empfangen an den Silas und Timotheus, daß sie aufs schnellste zu ihm kämen, zogen sie hin.

15. Y los que habían tomado a cargo a Pablo, le llevaron hasta Aténas; y tomando mandato de él para Silas y Timoteo, que viniesen a él lo más presto que pudiesen, se partieron.

15 Сопровождавшие Павла проводили его до Афин и, получив приказание к Силе и Тимофею, чтобы они скорее пришли к нему, отправились.

16 Mutta Paavalin odottaessa heitä Ateenassa hänen henkensä hänessä kiivastui, kun hän näki, että kaupunki oli täynnä epäjumalankuvia.

16 Mutta Paavalin odottaessa heitä Ateenassa, hänen henkensä hänessä kiivastui, kun hän näki kaupungin olevan täynnä epäjumalan kuvia.

16. Ja kuin Paavali odotti heitä Atenissa, syttyi hänen henkensä, että hän näki kaupungin aivan epäjumaliseksi.

16. JA cosca Pawali heitä odotti Athenis syttyi hänen hengens hänes että hän näki Caupungin jumalattomaxi.

16. Ja coska nyt Pauali odhotti heite Athenas/ nin henen Hengens cwmeni henesse/ quin hen näki sen Caupungin caiketi Epeiumalisexi. (Ja koska nyt Pawali odotti heitä Athenassa/ niin hänen henkensä kuumeni hänessa/ kuin hän näki sen kaupungin kaiketi epajumaliseksi.)

16. Ἐν δὲ ταῖς Ἀθήναις ἐκδεχομένου αὐτοὺς τοῦ Παύλου, παρωξύνετο τὸ πνεῦμα αὐτοῦ ἐν αὐτῷ θεωροῦντι κατείδωλον οὖσαν τὴν πόλιν.

16. εν δε ταις αθηναις εκδεχομενου αυτους του παυλου παρωξυνετο το πνευμα αυτου εν αυτω θεωρουντι κατειδωλον ουσαν την πολιν 16. en de tais athenais ekdechomenoυ aυtoυs toυ paυloυ paroksυneto to pneυma aυtoυ en aυto theoroυnti kateidolon oυsan ten polin

16 Now (while) Paul (is) waiting for them in Athens, the spirit was being irritated in him, (while) viewing the idol ridden city.

16. Now while Paul waited for them at Athens, his spirit was stirred in him, when he saw the city wholly given to idolatry.

16. Da aber Paulus ihrer zu Athen wartete, ergrimmte sein Geist in ihm, da er sah die Stadt so gar abgöttisch.

16. Y esperándolos Pablo en Aténas, su espíritu se deshacía en él, viendo la ciudad dada a la idolatría.

16 В ожидании их в Афинах Павел возмутился духом при виде этого города, полного идолов.

17 Niin hän keskusteli synagoogassa juutalaisten ja jumalaapelkääväisten kanssa ja torilla joka päivä niiden kanssa, joita hän siellä tapasi.

17 Niin hän keskusteli synagoogassa juutalaisten ja Jumalaa pelkäävien kanssa ja torilla joka päivä niitten kanssa, jotka sattuivat olemaan siellä.

17. Niin hän puheli Juudalaisten ja muiden jumalisten kanssa synagogassa, niin myös turulla joka päivä niiden kanssa, jotka tulivat hänen tykönsä.

17. Ja puhui Judalaisten ja muiden jumalisten cansa Synagogasa nijn myös Turulla jocapäiwä nijden cansa jotca tulit hänen tygöns.

17. Ja nin hen kiluotteli Judasten ia nijnen Jumalallisten cansa Sinagogisa/ ia Turulla iocapeiue nijnen cansa iotca soottans hene' tygens tulit. (Ja niin hän kilwoitteli judasten ja niiden jumalallisten kanssa synagogissa/ ja turulla joka päiwä niiden kanssa jotka suottansa hänen tykönsä tulit.)

17. διελέγετο μὲν οὖν ἐν τῇ συναγωγῇ τοῖς Ἰουδαίοις καὶ τοῖς σεβομένοις καὶ ἐν τῇ ἀγορᾷ κατὰ πᾶσαν ἡμέραν πρὸς τοὺς παρατυγχάνοντας.

17. διελεγετο μεν ουν εν τη συναγωγη τοις ιουδαιοις και τοις σεβομενοις και εν τη αγορα κατα πασαν ημεραν προς τους παρατυγχανοντας 17. dielegeto men oυn en te sυnagoge tois ioυdaiois kai tois seβomenois kai en te agora kata pasan emeran pros toυs paratυgchanontas

17 Therefore indeed, he was reasoning in (the) synagogue with the Jews and the pious ones, and every day in the marketplace with those who chanced upon (him).

17. Therefore disputed he in the synagogue with the Jews, and with the devout persons, and in the market daily with them that met with him.

17. Und er redete zu den Juden und Gottesfürchtigen in der Schule, auch auf dem Markte alle Tage zu denen, die sich herzufanden.

17. Por lo cual disputaba en la sinagoga con los Judíos y los hombres religiosos, y en la plaza cada día con los que le ocurrían.

17 Итак он рассуждал в синагоге с Иудеями и с чтущими Бога , и ежедневно на площади со встречающимися.

18 Ja muutamat epikurolaiset ja stoalaiset filosofit väittelivät hänen kanssansa; ja toiset sanoivat: "Mitähän tuo lavertelija oikein tahtoo sanoa?" Toiset taas sanoivat: "Näkyy olevan vieraiden jumalien julistaja", koska hän julisti heille evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta.

18 Mutta muutamat epikuurolaiset ja stoalaiset filosofit ryhtyivät väittelemään hänen kanssaan. Toiset sanoivat: "Mitä tuo lavertelija haluaa sanoa?" Toiset taas: "Näkyy olevan vieraitten jumalain julistaja", koska hän julisti heille ilosanomaa Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta.

18. Ja muutamat Epikurilaiset ja Stoalaiset philosophit riitelivät hänen kanssansa, ja muutamat sanoivat: mitä tämä lipilaari tahtoo sanoa? Mutta muut sanoivat: hän näkyy tahtovan outoja jumalia ilmoittaa: että hän saarnasi heille evankeliumia Jesuksesta ja ylösnousemisen kuolleista.

18. Ja muutamat Epicureit ja Stoici Philosophi rijtelit hänen cansans joista muutamat sanoit: mitä tämä lipilari tahto sanoa? Ja muutamat sanoit: hän näky tahtowan vsia jumalita ilmoitta: Että hän saarnais heille Evangeliumi Jesuxesta ja ylösnousemisen cuolluista.

18. Nin mutomat Epicureit ia Stoici Philosophi campalit henen cansans. Ja monicadhat heiste sanoit/ Mite teme Lipilari tachtopi sonoa? Nin mutomat sanoit/ Nin näky quin hen tachtois wsija iumaloita ilmoita. Senwooxi ette hen sarnasi heille Euangelium Iesusesta ia ylesnousemisen Coolluista. (Niin muutamat epikureit ja stoiki philosophit kamppailit hänen kanssansa. Ja monikahdat heistä sanoit/ Mitä tämä lipilaari tahtoopi sanoa? Niin muutamat sanoit/ Niin näkyy kuin hän tahtoisi uusia jumaloita ilmoittaa. Sen wuoksi että hän saarnasi heille ewankeliumia Jesuksesta ja ylösnousemisen kuolleista.)

18. τινὲς δὲ καὶ τῶν Ἐπικουρείων καὶ Στωϊκῶν φιλοσόφων συνέβαλλον αὐτῷ, καί τινες ἔλεγον· Τί ἂν θέλοι ὁ σπερμολόγος οὗτος λέγειν; οἱ δέ· Ξένων δαιμονίων δοκεῖ καταγγελεὺς εἶναι· ὅτι τὸν Ἰησοῦν καὶ τὴν ἀνάστασιν εὐηγγελίζετο αὐτοῖς.

18. τινες δε των επικουρειων και των στωικων φιλοσοφων συνεβαλλον αυτω και τινες ελεγον τι αν θελοι ο σπερμολογος ουτος λεγειν οι δε ξενων δαιμονιων δοκει καταγγελευς ειναι οτι τον ιησουν και την αναστασιν αυτοις ευηγγελιζετο 18. tines de ton epikoυreion kai ton stoikon filosofon sυneβallon aυto kai tines elegon ti an theloi o spermologos oυtos legein oi de ksenon daimonion dokei kataggeleυs einai oti ton iesoυn kai ten anastasin aυtois eυeggelizeto

18 Now also some of the Epicureans and Stoic philosophers were confronting him and some were saying, Whatever does this babbler wish to say? (Some said), He seems to be a proclaimer of strange demons {i.e. gods to the Greeks} , because he is proclaiming the good-news of Jesus and the resurrection.

18. Then certain philosophers of the Epicureans, and of the Stoicks, encountered him. And some said, What will this babbler say? other some, He seemeth to be a setter forth of strange gods: because he preached unto them Jesus, and the resurrection.

18. Etliche aber der Epikurer und Stoiker Philosophen stritten mit ihm. Und etliche sprachen: Was will dieser Lotterbube sagen? Etliche aber: Es sieht, als wolle er neue Götter verkündigen. (Das machte, er hatte das Evangelium von Jesu und von der Auferstehung ihnen verkündigt.)

18. Y algunos filósofos de los Epicúreos y de los Estóicos disputaban con él; y unos decían: ¿Qué quiere decir este palabrero? Y otros: Parece que es predicador de nuevos dioses; porque les predicaba a Jesús, y la resurrección.

18 Некоторые из эпикурейских и стоических философов стали спорить с ним; и одни говорили: „что хочет сказать этот суеслов?", а другие: „кажется, он проповедует о чужихбожествах", потому что он благовествовал им Иисуса и воскресение.

19 Ja he ottivat hänet ja veivät Areiopagille ja sanoivat: "Voimmeko saada tietää, mikä se uusi oppi on, jota sinä ilmoitat?

19 Ja he ottivat hänet ja veivät Areiopagille ja sanoivat: "Saammeko tietää, mikä se uusi oppi on, jota esität?

19. Ja he ottivat hänen ja veivät oikeuden paikkaan ja sanoivat: emmekö me mahda tietää, mikä uusi opetus tämä on, josta sinä puhut?

19. Ja he otit hänen ja weit oikeuden paickan ja sanoit: emmekö me mahda tietä mikä vsi opetus tämä on jotas opetat?

19. Ja he kijniotit henen ia weit henen Mestaus paickaan ia sanoit/ Emmekö me mahda tiete/ mike wsia Opetuxi teme on/ iota sine opetat? (Ja he kiinni otit hänen ja weit hänen mestauspaikkaan ja sanoit/ Emmekö me mahda tietää/ mikä uusia opetuksia tämä on/ jota sinä opetat?)

19. ἐπιλαβόμενοί τε αὐτοῦ ἐπὶ τὸν Ἄρειον Πάγον ἤγαγον, λέγοντες· Δυνάμεθα γνῶναι τίς ἡ καινὴ αὕτη ἡ ὑπὸ σοῦ λαλουμένη διδαχή;

19. επιλαβομενοι τε αυτου επι τον αρειον παγον ηγαγον λεγοντες δυναμεθα γνωναι τις η καινη αυτη η υπο σου λαλουμενη διδαχη 19. epilaβomenoi te aυtoυ epi ton areion pagon egagon legontes dυnametha gnonai tis e kaine aυte e υpo soυ laloυmene didache

19 And they grabbed him and led him to the Areopagus, saying, Are we able to know what this new teaching is, which is spoken by you?

19. And they took him, and brought him unto Areopagus, saying, May we know what this new doctrine, whereof thou speakest, is?

19. Sie nahmen ihn aber und führten ihn auf den Gerichtsplatz und sprachen: Können wir auch erfahren, was das für eine neue Lehre sei, die du lehrst?

19. Y tomándole, le trajeron al Areopago, diciendo: ¿Podremos saber qué sea esta nueva doctrina que tú anuncias?

19 И, взяв его, привели в ареопаг и говорили: можем ли мы знать, что это за новое учение, проповедуемое тобою?

20 Sillä outoja asioita sinä tuot meidän korvaimme kuulla. Me siis tahdomme tietää, mitä ne oikein ovat."

20 Sillä tuot joitakin outoja asioita kuullaksemme. Tahdomme siis tietää, mitä nämä merkitsevät."

20. Sillä sinä tuotat jotakin outoa meidän korvillemme. Sentähden tahdomme me tietää, mitä ne ovat.

20. Sillä sinä tuotat jotakin vtta meidän corwillem. Sentähden tahdomma me nyt tietä mitä ne owat.

20. Sille ette sine iotaki wsi tootat meiden coruillen. Senteden me nyt tahdom tiete/ mitke ne lieneuet. (Sillä että sinä jotakin uusia tuotat meidän korwillen. Sentähden me nyt tahdomme tietää/ mitkä ne lienewät.)

20. ξενίζοντα γάρ τινα εἰσφέρεις εἰς τὰς ἀκοὰς ἡμῶν· βουλόμεθα οὖν γνῶναι τί ἂν θέλοι ταῦτα εἶναι.

20. ξενιζοντα γαρ τινα εισφερεις εις τας ακοας ημων βουλομεθα ουν γνωναι τι αν θελοι ταυτα ειναι 20. ksenizonta gar tina eisfereis eis tas akoas emon βoυlometha oυn gnonai ti an theloi taυta einai

20 For* you are bringing some surprising things to our ears. Therefore, we plan to know whatever these things might wish to be {i.e. mean} .

20. For thou bringest certain strange things to our ears: we would know therefore what these things mean.

20. Denn du bringst etwas Neues vor unsere Ohren; so wollten wir gern wissen, was das sei.

20. Porque haces llegar a nuestros oidos ciertas cosas extrañas: queremos pues saber qué quiere ser esto.

20 Ибо что-то странное ты влагаешь в уши наши. Посему хотим знать, что это такое?

21 Sillä ateenalaisilla ja siellä oleskelevilla muukalaisilla ei kenelläkään ollut aikaa muuhun kuin uutta puhumaan ja uutta kuulemaan.

21 Kaikki ateenalaiset ja kaupungissa oleskelevat muukalaiset kuluttivat näet aikansa ainoastaan jonkin uuden puhumiseen ja kuulemiseen.

21. (Mutta kaikki Atenalaiset ja muukalaiset vieraat ei olleet mihinkään muuhun soveliaat kuin jotakin uutta sanomaan ja kuultelemaan.)

21. Ja caicki Athenist ja muucalaiset ja wierat ei ollet mihingän muuhun walmimmat cuin jotakin vtta sanoman ja cuuldeleman.

21. Nin caiki ne Athenist ia ne Mucalaiset ia Wierat/ ei mihingen mwhun walmimat olluet/ quin iotakin wttha sanomahan eli cwldelemahan. (Niin kaikki ne Athenasta ja ne muukalaiset ja wieraat/ ei mihinkään muuhun walmiimmat olleet/ kuin jotakin uutta sanomaan eli kuuntelemaan.)

21. Ἀθηναῖοι δὲ πάντες καὶ οἱ ἐπιδημοῦντες ξένοι εἰς οὐδὲν ἕτερον εὐκαίρουν ἢ λέγειν τι ἢ ἀκούειν καινότερον.

21. αθηναιοι δε παντες και οι επιδημουντες ξενοι εις ουδεν ετερον ευκαιρουν η λεγειν τι και ακουειν καινοτερον 21. athenaioi de pantes kai oi epidemoυntes ksenoi eis oυden eteron eυkairoυn e legein ti kai akoυein kainoteron

21 (Now all from Athens and the inhabiting strangers had leisure time *for nothing other than to tell and to hear something new.)

21. For all the Athenians and strangers which were there spent their time in nothing else, but either to tell, or to hear some new thing.)

21. (Die Athener aber alle, auch die Ausländer und Gäste, waren gerichtet auf nichts anderes, denn etwas Neues zu sagen oder zu hören.)

21. (Porque todos los Atenienses, y los extranjeros que allí moraban, en ninguna otra cosa entendían sino, o en decir, o en oir alguna cosa nueva.

21 Афиняне же все и живущие у них иностранцы ни в чем охотнее не проводили время, как в том, чтобыговорить или слушать что - нибудь новое.

22 Niin Paavali astui keskelle Areiopagia ja sanoi: "Ateenan miehet, minä näen kaikesta, että te suuresti kunnioitatte jumalia.

22 Astuen Areiopagin keskelle Paavali sanoi: ''Ateenan miehet, näen teidät kaikessa hyvin uskonnollisiksi.

22. Niin Paavali seisoi keskellä oikeuspaikkaa, ja sanoi: Atenan miehet! minä näen teidät kaikissa kappaleissa epäjumalisiksi;

22. NIjn Pawali seisoi keskellä oikeus paicka ja sanoi: Athenan Miehet minä näen teidän olewan caikisa cappalisa epäjumalisixi:

22. Nin seisoi Pauali keskelle Mestaus paicka/ ia sanoi/ Te Miehet Athenas/ Mine näen teiet oleuan lehes caikisa cappaleisa Taikolisemaxi/ (Niin seisoit Pawali keskellä mestauspaikkaa/ ja sanoi/ Te miehet Athenas/ Minä näen teidät olewan lähes kaikissa kappaleissa taikollisemmaksi/)

22. Σταθεὶς δὲ ὁ Παῦλος ἐν μέσῳ τοῦ Ἀρείου Πάγου ἔφη· Ἄνδρες Ἀθηναῖοι, κατὰ πάντα ὡς δεισιδαιμονεστέρους ὑμᾶς θεωρῶ·

22. σταθεις δε ο παυλος εν μεσω του αρειου παγου εφη ανδρες αθηναιοι κατα παντα ως δεισιδαιμονεστερους υμας θεωρω 22. statheis de o paυlos en meso toυ areioυ pagoυ efe andres athenaioi kata panta os deisidaimonesteroυs υmas theoro

22 Now Paul (while) standing in the middle of the Areopagus and was saying, Men of Athens, I view that you° are like religious according to all things.

22. Then Paul stood in the midst of Mars' hill, and said, Ye men of Athens, I perceive that in all things ye are too superstitious.

22. Paulus aber stand mitten auf dem Gerichtsplatz und sprach: Ihr Männer von Athen, ich sehe, daß ihr in allen Stücken gar sehr die Götter fürchtet.

22. Entónces Pablo puesto en pié en medio del Areopago, dijo: Varones Atenienses, en todo veo que sois demásiadamente religiosos;

22 И, став Павел среди ареопага, сказал: Афиняне! по всему вижу я, что вы как бы особенно набожны.

23 Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: 'Tuntemattomalle jumalalle'. Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan.

23 Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani pyhiä paikkojanne, löysin myös alttarin johon oli kirjoitettu: ’Tuntemattomalle jumalalle’. Jota te siis palvelette vaikka ette tunne, Häntä minä teille julistan.

23. Sillä minä kävelin tässä ympäri ja katselin teidän jumalanpalvelustanne, ja löysin alttarin, jossa oli kirjoitettu: tuntemattomalle Jumalalle. Jota te siis tietämättä palvelette, sen minä teille ilmoitan.

23. Sillä minä käwelin täsä ymbärins cadzelin teidän jumalan palwelustan ja löysin yhden Altarin josa oli kirjoitettu: tundemattoman Jumalan. Nyt minä sen teille ilmoitan jolle te tietämätä Jumalan palwelusta teette.

23. Sille mine tesse ymberinskeuin/ ia catzelin teiden Jumalanpalueluxen/ Ja leusin ydhen Altarin/ iossa kirioitettu oli/ SEN tuttamattoman Jumalan. Nyt mine Sen saman teille ilmotan/ iolle te tietemetä Jumalanpalueluxen teette. (Sillä minä tässä ympärins käwin/ ja katselin teidän jumalanpalweluksen/ Ja löysin yhden alttarin/ jossa kirjoitettu oli/ Sen tuntemattoman jumalan. Nyt minä sen saman teille ilmoitan/ jolle te tietämättä jumalanpalweluksen teette.)

23. διερχόμενος γὰρ καὶ ἀναθεωρῶν τὰ σεβάσματα ὑμῶν εὗρον καὶ βωμὸν ἐν ᾧ ἐπεγέγραπτο, Ἀγνώστῳ θεῷ. ὃν οὖν ἀγνοοῦντες εὐσεβεῖτε, τοῦτον ἐγὼ καταγγέλλω ὑμῖν.

23. διερχομενος γαρ και αναθεωρων τα σεβασματα υμων ευρον και βωμον εν ω επεγεγραπτο αγνωστω θεω ον ουν αγνοουντες ευσεβειτε τουτον εγω καταγγελλω υμιν 23. dierchomenos gar kai anatheoron ta seβasmata υmon eυron kai βomon en o epegegrapto agnosto theo on oυn agnooυntes eυseβeite toυton ego kataggello υmin

23 For* (while) going through (the city) and reviewing your° worshiped objects, I also found an altar in which had been written, To An Unknown God. Therefore I am proclaiming to you°, who are ignorant, this one to whom you° are devout.

23. For as I passed by, and beheld your devotions, I found an altar with this inscription, TO THE UNKNOWN GOD. Whom therefore ye ignorantly worship, him declare I unto you.

23. Ich bin herdurchgegangen und habe gesehen eure Gottesdienste und fand einen Altar, darauf war geschrieben: Dem unbekannten Gott. Nun verkündige ich euch denselben, dem ihr unwissend Gottesdienst tut.

23. Porque pasando, y mirando vuestros santuarios, hallé un altar en el cual estaba esta inscripción: AL DIOS NO CONOCIDO. Aquel, pues, que vosotros adoráis sin conocerle, a éste os anuncio yo.

23 Ибо, проходя и осматривая ваши святыни, я нашел и жертвенник, на котором написано „неведомому Богу". Сего-то, Которого вы, не зная, чтите, я проповедую вам.

24 Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä,

24 Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on. Hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsin tehdyissä temppeleissä,

24. Jumala, joka maailman teki ja kaikki mitä siinä on, joka on taivaan ja maan Herra, ei hän asu käsillä rakennetuissa templeissä,

24. JUmala joca mailman teki ja caicki mitä sijnä on että hän on Taiwan ja maan HERra nijn ei hän asu käsillä raketuis Templeis

24. Jumala ioca Mailman teki/ ia caiki mite henesse on/ ette hen ombi Taiuahan ia Maan HERRA/ ei hen asu Templis käsillä raketuis/ (Jumala joka maailman teki/ ja kaikki mitä hänessä on/ että hän ompi taiwaan ja maan HERRA/ ei hän asu templissä käsillä rakennetuissa/)

24. ὁ Θεὸς ὁ ποιήσας τὸν κόσμον καὶ πάντα τὰ ἐν αὐτῷ, οὗτος οὐρανοῦ καὶ γῆς Κύριος ὑπάρχων οὐκ ἐν χειροποιήτοις ναοῖς κατοικεῖ

24. ο θεος ο ποιησας τον κοσμον και παντα τα εν αυτω ουτος ουρανου και γης κυριος υπαρχων ουκ εν χειροποιητοις ναοις κατοικει 24. o theos o poiesas ton kosmon kai panta ta en aυto oυtos oυranoυ kai ges kυrios υparchon oυk en cheiropoietois naois katoikei

24 The God, who made* the world and all things in it, this one being* Lord of heaven and earth, is not dwelling in temples made* with hands;

24. God that made the world and all things therein, seeing that he is Lord of heaven and earth, dwelleth not in temples made with hands;

24. Gott, der die Welt gemacht hat und alles, was darinnen ist, er, der ein HERR ist Himmels und der Erde, wohnt nicht in Tempeln mit Händen gemacht;

24. El Dios que hizo el mundo, y todas las cosas que hay en él, éste como es Señor del cielo y de la tierra, no habita en templos hechos de manos;

24 Бог, сотворивший мир и все, что в нем, Он, будучи Господом неба и земли, не в рукотворенных храмах живет

25 eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.

25 eikä Häntä ihmiskäsin palvella niin kuin Hän jotain tarvitsisi, sillä Hän itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.

25. Eikä häntä ihmisten käsillä palvella, niinkuin hän jotakin tarvitsis; sillä hän itse antaa jokaiselle elämän ja hengen sekä kaikki.

25. Eikä saada ihmisten käsillä siwellä että hän jotakin tarwidzis: sillä hän anda jocaidzelle elämän ja hengen.

25. Eikä hen mös Inhimisten käsille siwellä/ quin hen iotakin taruitzis/ Ette hen itze andapi iocaitzelle Elemen ia Hengen päldiskein. (Eikä hän myös ihmisten käsillä siwellä/ kuin hän jotakin tarwitsisi/ Että hän itse antaapi jokaiselle elämän ja hengen pääldiskäin (sekä kaikki).)

25. οὐδὲ ὑπὸ χειρῶν ἀνθρώπων θεραπεύεται προσδεόμενός τινος, αὐτὸς διδοὺς πᾶσι ζωὴν καὶ πνοὴν καὶ τὰ πάντα·

25. ουδε υπο χειρων ανθρωπων θεραπευεται προσδεομενος τινος αυτος διδους πασιν ζωην και πνοην {VAR1: κατα } {VAR2: και τα } παντα 25. oυde υpo cheiron anthropon therapeυetai prosdeomenos tinos aυtos didoυs pasin zoen kai pnoen {VAR1: kata } {VAR2: kai ta } panta

25 nor is he assisted by men’s hands, (as if) needy of anything, he is giving to all, life and breath in all things.

25. Neither is worshipped with men's hands, as though he needed any thing, seeing he giveth to all life, and breath, and all things;

25. sein wird auch nicht von Menschenhänden gepflegt, als der jemandes bedürfe, so er selber jedermann Leben und Odem allenthalben gibt.

25. Ni es servido por manos de hombres, como si necesitase de algo; pues él dá a todos vida, y aliento, y todas las cosas.

25 и не требует служения рукчеловеческих, как бы имеющий в чем-либо нужду, Сам дая всему жизнь и дыхание и все.

26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,

26 Hän on yhdestä ainoasta (verestä) tehnyt koko ihmiskunnan asumaan kaikella maankamaralla ja on säätänyt heille (ennalta) määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,

26. Ja hän on tehnyt kaiken ihmisten sukukunnan yhdestä verestä kaiken maan piirin päälle asumaan, ja määräsi aivotut ajat ja heidän asumisensa rajat:

26. Ja on tehnyt caicki ihmisten sikiät yhdestä werestä caiken maan pijrin päälle asuman ja määräis aiwoitut ajat ja asetti rajat cuinga pitkäldä ja awaralda heidän asuman piti:

26. Ja ombi tehnyt/ ette ydhest Werest caiki Inhimisten Sikiet/ päle caiken Maanpijrin asuisit/ Ja edesmäräsi aiwotudh aijat/ ia asetti raijat quinga pitkelde ia auaralda heiden asuman piti/ (Ja ompi tehnyt/ että yhdestä werestä kaikki ihmisen sikiät/ päälle kaiken maanpiirin asuisit/ Ja edesmääräsi aiwoituksen ajat/ ja asetti rajat kuinka pitkältä ja awaralta heidän asuman piti/)

26. ἐποίησέ τε ἐξ ἑνὸς αἵματος πᾶν ἔθνος ἀνθρώπων κατοικεῖν ἐπὶ πᾶν τὸ πρόσωπον τῆς γῆς, ὁρίσας προστεταγμένους καιροὺς καὶ τὰς ὁροθεσίας τῆς κατοικίας αὐτῶν,

26. εποιησεν τε εξ ενος αιματος παν εθνος ανθρωπων κατοικειν επι παν το προσωπον της γης ορισας προτεταγμενους καιρους και τας οροθεσιας της κατοικιας αυτων 26. epoiesen te eks enos aimatos pan ethnos anthropon katoikein epi pan to prosopon tes ges orisas protetagmenoυs kairoυs kai tas orothesias tes katoikias aυton

26 And he made* of one blood every nation of men to dwell upon all the face of the earth, having determined (their) appointed seasons and the borders of their residence;

26. And hath made of one blood all nations of men for to dwell on all the face of the earth, and hath determined the times before appointed, and the bounds of their habitation;

26. Und er hat gemacht, daß von einem Blut aller Menschen Geschlechter auf dem ganzen Erdboden wohnen, und hat Ziel gesetzt und vorgesehen, wie lange und wie weit sie wohnen sollen;

26. El cual hizo de una misma sangre a todas las naciones de los hombres, para que habitasen sobre toda la haz de la tierra, determinando el órden de los tiempos, y los términos de la habitación de ellos;

26 От одной крови Он произвел весь род человеческий для обитания по всему лицу земли, назначив предопределенные времена и пределы их обитанию,

27 että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää — hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;

27 jotta he etsisivät Jumalaa, jos ehkä hapuilemalla löytäisivät Hänet. Ja kuitenkaan Hän ei ole kaukana yhdestäkään meistä.

27. Että heidän piti Jumalaa etsimän, jos he hänen taitaisivat tuta ja löytää; vaikka ei hän tosin ole kaukana yhdestäkään meistä.

27. Että heidän piti Jumalata edzimän jos he hänen taidaisit löytä ja tuta waicka ei hän tosin ole caucana yhdestäkän meistä:

27. Senpäle ette heiden piti Jumalata etzimen/ ios he henen taitasit leute ia tuta/ Waicka ei hen tosin ole caucana iocaitzesta meistä/ (Senpäälle että heidän piti Jumalata etsimään/ jos he häen taitaisit löytää ja tuta/ Waikka ei hän tosin ole kaukana jokaisesta meistä/)

27. ζητεῖν τὸν Κύριον εἰ ἄρα γε ψηλαφήσειαν αὐτὸν καὶ εὕροιεν, καί γε οὐ μακρὰν ἀπὸ ἑνὸς ἑκάστου ἡμῶν ὑπάρχοντα.

27. ζητειν τον κυριον ει αρα γε ψηλαφησειαν αυτον και ευροιεν καιτοιγε ου μακραν απο ενος εκαστου ημων υπαρχοντα 27. zetein ton kυrion ei ara ge pselafeseian aυton kai eυroien kaitoige oυ makran apo enos ekastoυ emon υparchonta

27 (that they are) to seek the Lord, if then, they might yet grope after him and might find him, for-sure, he is* {Or: exists} not far from each one of us.

27. That they should seek the Lord, if haply they might feel after him, and find him, though he be not far from every one of us:

27. daß sie den HERRN suchen sollten, ob sie doch ihn fühlen und finden möchten; und fürwahr, er ist nicht ferne von einem jeglichen unter uns.

27. Para que buscasen a Dios, si en alguna manera palpando le hallasen: aunque por cierto no está léjos de cada uno de nosotros.

27 дабы они искали Бога, не ощутят ли Его и не найдут ли, хотя Он и недалеко от каждогоиз нас:

28 sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös hänen sukuansa'.

28 Sillä Hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niin kuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös Hänen sukuansa.'

28. Sillä hänessä me elämme, ja liikumme, ja olemme: niinkuin muutamat teidän runosepistänne sanoneet ovat: sillä me olemme myös hänen sukunsa.

28. Sillä hänesä me elämme ja lijcumme ja olemma: nijncuin muutamat teidän Poetaistannekin sanonet owat.

28. Sille ette Henesse me Eleme/ ia likume/ ia olema. Ninquin mös mutomat teiden Poetist sanonut ouat. (Sillä että hänessä me elämme/ ja liikumme/ ja olemme. Niinkuin myös muutamat teidän poetista (runoilijoista) sanonut owat.)

28. Ἐν αὐτῷ γὰρ ζῶμεν καὶ κινούμεθα καὶ ἐσμέν, ὡς καί τινες τῶν καθ’ ὑμᾶς ποιητῶν εἰρήκασιν· τοῦ γὰρ καὶ γένος ἐσμέν.

28. εν αυτω γαρ ζωμεν και κινουμεθα και εσμεν ως και τινες των καθ υμας ποιητων ειρηκασιν του γαρ και γενος εσμεν 28. en aυto gar zomen kai kinoυmetha kai esmen os kai tines ton kath υmas poieton eirekasin toυ gar kai genos esmen

28 For* we live and move and are in him; as some also have said according to your° own poets, For* we are also his offspring. {Possible reference to a Stoic poet, Aratus of Soli in Cilicia 270BC or Epimendes 600BC.}

28. For in him we live, and move, and have our being; as certain also of your own poets have said, For we are also his offspring.

28. Denn in ihm leben, weben und sind wir; wie auch etliche Poeten bei euch gesagt haben: "Wir sind seines Geschlechts."

28. Porque en él vivimos, y nos movemos, y tenemos nuestro ser; como también algunos de vuestros poetas dijeron: Porque somos también su linaje.

28 ибо мы Им живем и движемся и существуем, как и некоторые из ваших стихотворцев говорили: „мы Его и род".

29 Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.

29 Koska siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on saman kaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, inhimillisen taiteen ja ajatuksen luomus.

29. Koska me siis Jumalan sukua olemme, niin ei meidän pidä luuleman, että Jumala on kullan eli hopian eli kiven kaltaisen kuvan kaltainen, joka ihmisen taidon ja ajatuksen jälkeen on kaivettu.

29. Me olemma myös hänen sucuans jos me sijs Jumalan sucua olemma nijn ei meidän pidä luuleman että Jumala on cullan hopian caunistettuin kiwein ja cuwain caltainen eli ihmisten ajatuxen jälken tehtäwä.

29. Me olema mös henen Sucua's/ Jos me sis Juamala' Sucu ole'ma/ Ei meiden sis pide lwlema' ette iumal9 o'bi Cullan/ Hopian/ caunistettuin Kiuein/ ia Cuuain caltainen/ eli Inhimisten aijatoxen ielken techteue/ (Me olemme myös hänen sukuansa/ Jos me siis Jumalan sukua olemme/ Ei meidän siis pidä luuleman että Jumala ompi kullan/ hopean/ kaunistetun kiwen/ ja kuwan kaltainen/ eli ihmisten ajatuksen jälkeen tehtäwä/)

29. γένος οὖν ὑπάρχοντες τοῦ Θεοῦ οὐκ ὀφείλομεν νομίζειν χρυσῷ ἢ ἀργύρῳ ἢ λίθῳ, χαράγματι τέχνης καὶ ἐνθυμήσεως ἀνθρώπου, τὸ θεῖον εἶναι ὅμοιον.

29. γενος ουν υπαρχοντες του θεου ουκ οφειλομεν νομιζειν χρυσω η αργυρω η λιθω χαραγματι τεχνης και ενθυμησεως ανθρωπου το θειον ειναι ομοιον 29. genos oυn υparchontes toυ theoυ oυk ofeilomen nomizein chrυso e argυro e litho charagmati technes kai enthυmeseos anthropoυ to theion einai omoion

29 Therefore being* the offspring of God, we ought not to suppose that the divine* is similar to gold or silver or stone, (or) a carved thing from a craft and the contemplation of man.

29. Forasmuch then as we are the offspring of God, we ought not to think that the Godhead is like unto gold, or silver, or stone, graven by art and man's device.

29. So wir denn göttlichen Geschlechts sind, sollen wir nicht meinen, die Gottheit sei gleich den goldenen, silbernen und steinernen Bildern, durch menschliche Kunst und Gedanken gemacht.

29. Siendo pues linaje de Dios, no hemos de pensar que la Divinidad sea semejante o a oro, o a plata, o a piedra, o a escultura de artificio, o de imaginación de hombres.

29 Итак мы, будучи родом Божиим, не должны думать, что Божество подобно золоту, или серебру, или камню, получившемуобраз от искусства и вымысла человеческого.

30 Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.

30 Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on tosin kärsinyt, mutta nyt Hän *käskee kaikkia ihmisiä kaikkialla muuttamaan* mielensä.

30. Nämät eksytyksen ajat on tosin Jumala sallinut, ja ilmoittaa nyt kaikille ihmisille joka paikassa, että he parannuksen tekisivät.

30. Ja ehkä Jumala on tämän exytyxen ajan tähän asti wijwyttänyt nijn hän nyt cuitengin ilmoitta caikille ihmisille että jocainen jocapaicas parannuxen tekis

30. Ja echke Jumala ombi temen exytoxen aijan tehenasti ylitze catzonut/ Mutta nyt hen quitengi ilmoitta caikille Inhimisille/ ette iocainen caikialla Paranoxen tekis/ (Ja ehkä Jumala ompi tämän eksytyksen ajan tähän asti ylitse katsonut/ Mutta nyt hän kuitenkin ilmoittaa kaikille ihmisille/ että jokainen kaikkialla parannuksen tekisi/)

30. τοὺς μὲν οὖν χρόνους τῆς ἀγνοίας ὑπεριδὼν ὁ Θεὸς τὰ νῦν παραγγέλλει τοῖς ἀνθρώποις πᾶσι πανταχοῦ μετανοεῖν,

30. τους μεν ουν χρονους της αγνοιας υπεριδων ο θεος τα νυν παραγγελλει τοις ανθρωποις πασιν πανταχου μετανοειν 30. toυs men oυn chronoυs tes agnoias υperidon o theos ta nυn paraggellei tois anthropois pasin pantachoυ metanoein

30 Therefore indeed, God overlooked the times of ignorance. Hereafter, he is commanding all men everywhere to repent;

30. And the times of this ignorance God winked at; but now commandeth all men every where to repent:

30. Und zwar hat Gott die Zeit der Unwissenheit übersehen; nun aber gebietet er allen Menschen an allen Enden, Buße zu tun,

30. Y disimulaba Dios los tiempos de aquella ignorancia; mas ahora manda a todos los hombres, en todas partes, que se arrepientan:

30 Итак, оставляя времена неведения, Бог ныне повелевает людям всем повсюду покаяться,

31 Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista."

31 Sillä Hän on säätänyt päivän, jona Hän on määräämänsä miehen avulla tuomitseva maailman vanhurskaudessa, ja Hän on antanut kaikille siitä takeen herättämällä Hänet kuolleista."

31. Sillä hän on päivän säätänyt, jona hän on maan piirin tuomitseva vanhurskaudessa, sen miehen kautta, jonka hän on säätänyt, ja jokaiselle ilmoittaa uskon, siinä että hän hänen kuolleista herätti.

31. Sillä hän on yhden päiwän säätänyt jona hän on maan pijrin oikeudella duomidzepa sen miehen cautta josa hän on sen säätänyt ja jocaidzelle ilmoitta uscon sijnä että hän hänen cuolluista herätti.

31. Senteden ette hen ydhen peiuen sätenyt on/ cuna hen Maanpijrin oikeudhen cansa ombi domitzepa/ Sen ydhen Miehen cautta/ iossa hen ombi sen pättenyt/ ia iocaitzelle edespitepi wskon/ sijne ette hen ylesheretti henen Coolluista. (Sentähden että hän yhden päiwän säätänyt on/ kuna hän maanpiirin oikeuden kanssa ompi tuomitsewa/ Sen yhden miehen kautta/ jossa hän ompi sen säätänyt/ ja jokaiselle edespitääpi uskon/ siinä että hän ylösherätti hänen kuolleista.)

31. διότι ἔστησεν ἡμέραν ἐν ᾗ μέλλει κρίνειν τὴν οἰκουμένην ἐν δικαιοσύνῃ ἐν ἀνδρὶ ᾧ ὥρισε, πίστιν παρασχὼν πᾶσιν ἀναστήσας αὐτὸν ἐκ νεκρῶν.

31. διοτι εστησεν ημεραν εν η μελλει κρινειν την οικουμενην εν δικαιοσυνη εν ανδρι ω ωρισεν πιστιν παρασχων πασιν αναστησας αυτον εκ νεκρων 31. dioti estesen emeran en e mellei krinein ten oikoυmenen en dikaiosυne en andri o orisen pistin paraschon pasin anastesas aυton ek nekron

31 because he (has) established a future day in which to judge the inhabited-earth in righteousness in the man whom he (has) determined (beforehand); having provided (the) faith to all, (by) having raised* him from the dead. {Psa 96:13b, 98:9b}

31. Because he hath appointed a day, in the which he will judge the world in righteousness by that man whom he hath ordained; whereof he hath given assurance unto all men, in that he hath raised him from the dead.

31. darum daß er einen Tag gesetzt hat, an welchem er richten will den Kreis des Erdbodens mit Gerechtigkeit durch einen Mann, in welchem er's beschlossen hat und jedermann vorhält den Glauben, nachdem er ihn hat von den Toten auferweckt.

31. Por cuanto ha establecido un día, en el cual ha de juzgar con justicia a todo el mundo por aquel varón que él ha señalado; de lo cual ha dado testimonio a todos, levantándole de los muertos.

31 ибо Он назначил день, в который будет праведно судить вселенную, посредством предопределенного Им Мужа, подав удостоверение всем, воскресив Его из мертвых.

32 Kuullessaan kuolleitten ylösnousemuksesta toiset ivasivat, toiset taas sanoivat: "Me tahdomme kuulla sinulta tästä vielä toistekin".

32 Kuullessaan kuolleitten ylösnousemuksesta toiset ivasivat, toiset taas sanoivat: "Haluamme vielä toistekin kuulla sinulta tästä."

32. Kuin he kuulivat kuolleiden ylösnousemisen, niin muutamat nauroivat sitä, vaan toiset sanoivat: me tahdomme sinua siitä vielä kuunnella.

32. COsca he cuulit cuolluitten ylösnousemisesta mainittawan nauroit he sitä muutamat ja muutamat sanoit:

32. Coska he nyt culit Coolluten Ylesnousemisen mainittauan/ Nin mutomat site nauroit/ ia monicadhat sanoit/ (Koska he nyt kuulit kuolleitten ylösnousemisen mainittawan/ Niin muutamat sitä nauroit/ ja monikahdat sanoit/)

32. Ἀκούσαντες δὲ ἀνάστασιν νεκρῶν οἱ μὲν ἐχλεύαζον, οἱ δὲ εἶπον· Ἀκουσόμεθά σου πάλιν περὶ τούτου.

32. ακουσαντες δε αναστασιν νεκρων οι μεν εχλευαζον οι δε ειπον ακουσομεθα σου παλιν περι τουτου 32. akoυsantes de anastasin nekron oi men echleυazon oi de eipon akoυsometha soυ palin peri toυtoυ

32 Now having heard of the resurrection of the dead, some were sneering, but (some) said, We will be hearing you concerning this again.

32. And when they heard of the resurrection of the dead, some mocked: and others said, We will hear thee again of this matter.

32. Da sie hörten die Auferstehung der Toten, da hatten's etliche ihren Spott; etliche aber sprachen: Wir wollen dich davon weiter hören.

32. Y como oyeron la resurrección de los muertos, unos se burlaban; y otros decían: Te oiremos acerca de esto otra vez.

32 Услышав о воскресении мертвых, одни насмехались, а другие говорили: об этом послушаем тебя в другоевремя.

33 Ja niin Paavali lähti heidän keskeltänsä.

33 Niin Paavali lähti heidän keskeltään.

33. Ja niin Paavali läksi heidän keskeltänsä.

33. Me tahdomme sinua sijtä wielä cuullella. Mutta Pawali läxi heidän keskeldäns.

33. Me tadhom sinua sijte enemin cwlla. Nin Pauali poislexi heiden keskelde's. (Me tahdomme sinua siitä enemmin kuulla. Niin Pawali pois läksi heidän keskeltänsä.)

33. καί οὕτως ὁ Παῦλος ἐξῆλθεν ἐκ μέσου αὐτῶν.

33. και ουτως ο παυλος εξηλθεν εκ μεσου αυτων 33. kai oυtos o paυlos ekselthen ek mesoυ aυton

33 And so Paul went out from the midst of them.

33. So Paul departed from among them.

33. Also ging Paulus von ihnen.

33. Y así Pablo salió de en medio de ellos.

33 Итак Павел вышел из среды их.

34 Mutta muutamat liittyivät häneen ja uskoivat; niiden joukossa oli Dionysius, Areiopagin jäsen, ja eräs nainen, nimeltä Damaris, sekä muita heidän kanssansa.

34 Mutta muutamat miehet liittyivät häneen ja uskoivat. Niitten joukossa oli myös Dionysios, Areiopagin jäsen, myös nainen nimeltä Damaris ja muita heidän kanssaan.

34. Ja muutamat miehet riippuivat hänessä ja uskoivat: joidenka seassa myös Dionysius oli, yksi raadista, ja vaimo, nimeltä Damaris, ja muita heidän kanssansa.

34. Ja muutamat miehet ripuit hänesä ja uscoit Joidenga seas myös Dionisius oli yxi Raadista ja yxi waimo nimeldä Damaris ja muita heidän cansans.

34. Mutta mutomat Miehet kijniripuit henesse/ ia wskoit/ Joine'ga seas ol mös Dionysius/ yxi Radhista/ ia yxi Waimo nimelde Damaris/ ia muita heiden cansans. (Mutta muutamat miehet kiinni riipuit hänessä/ ja uskoit/ Joidenka seassa oli myös Dionysius/ yksi raadista/ ja yksi waimo nimeltä Damaris/ ja muita heidän kanssansa.)

34. τινὲς δὲ ἄνδρες κολληθέντες αὐτῷ ἐπίστευσαν, ἐν οἷς καὶ Διονύσιος ὁ Ἀρεοπαγίτης καὶ γυνὴ ὀνόματι Δάμαρις καὶ ἕτεροι σὺν αὐτοῖς.

34. τινες δε ανδρες κολληθεντες αυτω επιστευσαν εν οις και διονυσιος ο αρεοπαγιτης και γυνη ονοματι δαμαρις και ετεροι συν αυτοις 34. tines de andres kollethentes aυto episteυsan en ois kai dionυsios o areopagites kai gυne onomati damaris kai eteroi sυn aυtois

34 But some men believed, having joined themselves to him, among whom was also Dionysius the Areopagite and a woman, Damaris by name, and others together with them.

34. Howbeit certain men clave unto him, and believed: among the which was Dionysius the Areopagite, and a woman named Damaris, and others with them.

34. Etliche Männer aber hingen ihm an und wurden gläubig, unter welchen war Dionysius, einer aus dem Rat, und ein Weib mit Namen Damaris und andere mit ihnen.

34. Mas algunos creyeron, juntándose con él: entre los cuales fué Dionisio el del Areopago, y una mujer llamada Damaris, y otros con ellos.

34 Некоторые же мужи, пристав к нему, уверовали; междуними был Дионисий Ареопагит и женщина, именем Дамарь, и другие с ними.