18 luku

Paavali menee Korinttoon, jossa tapaa Akylaan ja Priskillan, ja toimii siellä puolitoista vuotta 1 – 11, joutuu syytettynä tuomioistuimen eteen 12 – 17 ja palaa Efeson, Kesarean ja Jerusalemin kautta Antiokiaan 18 – 22; lähtee kolmannelle lähetysmatkalleen ja vahvistaa opetuslapsia Galatiassa ja Frygiassa 23 Apollos puhuu Jeesuksesta Efesossa, ja saatuaan tarkempaa opetusta Priskillalta ja Akylaalta hän matkustaa Akaiaan 24 – 28.

1 Sen jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja meni Korinttoon.

1 Sen jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja meni Korinttoon.

1. Senjälkeen läksi Paavali Atenasta ja tuli Korintoon,

1. SEnjälken läxi Pawali Athenast ja tuli Corinthijn

1. SEnielken erisi Pauali Athenast/ ia tuli Corinthijn/ (Sen jälkeen erisi Pawali Athenasta/ ja tuli Korintiin/)

1. Μετὰ δὲ ταῦτα χωρισθεὶς ὁ Παῦλος ἐκ τῶν Ἀθηνῶν ἦλθεν εἰς Κόρινθον·

1. μετα δε ταυτα χωρισθεις ο παυλος εκ των αθηνων ηλθεν εις κορινθον 1. meta de taυta choristheis o paυlos ek ton athenon elthen eis korinthon

1 {52-53 AD. Paul at Corinth in Greece.} Now after these things, Paul, having departed from Athens, came to Corinth.

1. After these things Paul departed from Athens, and came to Corinth;

1. Darnach schied Paulus von Athen und kam gen Korinth

1. PASADAS estas cosas Pablo se partió de Aténas, y vino a Corinto.

1 После сего Павел, оставив Афины, пришел в Коринф;

2 Siellä hän tapasi erään Akylas nimisen juutalaisen, joka oli Pontosta syntyisin ja äsken tullut Italiasta, ja hänen vaimonsa Priskillan. Klaudius oli näet käskenyt kaikkien juutalaisten poistua Roomasta. Ja Paavali meni heidän luoksensa.

2 Siellä hän tapasi erään äsken Italiasta tulleen Akylas-nimisen juutalaisen, syntyään pontolaisen ja hänen vaimonsa Priskillan. Klaudius oli näet käskenyt kaikkien juutalaisten poistua Roomasta. Paavali meni heidän luokseen.

2. Ja löysi siellä Juudalaisen, Akvila nimeltä, Pontosta sukuisin, joka äsken Italiasta tullut oli, ja Priskillan hänen emäntänsä, (että Klaudius oli käskenyt kaikki Juudalaiset Roomista mennä pois,) joiden tykö hän meni.

2. Ja löysi siellä yhden Judalaisen Aquila nimeldä Pontost sucuisin joca äsken Italiast tullut oli ja Priscillan hänen emändäns: Että Claudius oli käskenyt caicki Judalaiset Romista poismennä: joiden tygö hän meni.

2. ia leusi sielle ydhe' Juttan/ Aquila nimelde Pontost sucusin ioca eske' oli tullut Wallin malta/ ia Priscilla' hene' Eme'dens/ senuoxi ette Claudius oli keskenyt caiki Juttat Romista poismenne. Sen sama' tyge he' siselle meni. (ja löysi siellä yhden juuttaan/ Aquila nimeltä Pontosta sukuisin joka äsken oli tullut Wallin (Italiasta) maalta/ ja Priscilla hänen emäntänsä/ senwuoksi että Claudius oli käskenyt kaikki juuttaat Romasta pois mennä. Sen saman tykö he sisälle meni.)

2. καὶ εὑρών τινα Ἰουδαῖον ὀνόματι Ἀκύλαν, Ποντικὸν τῷ γένει, προσφάτως ἐληλυθότα ἀπὸ τῆς Ἰταλίας, καὶ Πρίσκιλλαν γυναῖκα αὐτοῦ, διὰ τὸ διατεταχέναι Κλαύδιον χωρίζεσθαι πάντας τοὺς Ἰουδαίους ἀπὸ τῆς Ρώμης, προσῆλθεν αὐτοῖς,

2. και ευρων τινα ιουδαιον ονοματι ακυλαν ποντικον τω γενει προσφατως εληλυθοτα απο της ιταλιας και πρισκιλλαν γυναικα αυτου δια το διατεταχεναι κλαυδιον χωριζεσθαι παντας τους ιουδαιους εκ της ρωμης προσηλθεν αυτοις 2. kai eυron tina ioυdaion onomati akυlan pontikon to genei prosfatos elelυthota apo tes italias kai priskillan gυnaika aυtoυ dia to diatetachenai klaυdion chorizesthai pantas toυs ioυdaioυs ek tes romes proselthen aυtois

2 And he found a certain Jew, Aquila by name, and his wife Priscilla, a man of Pontus by race, who recently had come from Italy because Claudius had commanded all the Jews to depart out of Rome. He came to them

2. And found a certain Jew named Aquila, born in Pontus, lately come from Italy, with his wife Priscilla; (because that Claudius had commanded all Jews to depart from Rome:) and came unto them.

2. und fand einen Juden mit Namen Aquila, von Geburt aus Pontus, welcher war neulich aus Italien gekommen samt seinem Weibe Priscilla (darum daß der Kaiser Klaudius geboten hatte allen Juden, zu weichen aus Rom).

2. Y hallando a un Judío llamado Aquila, natural del Ponto, que hacía poco que había venido de Italia, y a Priscila su mujer, (porque Claudio había mandado que todos los Judíos saliesen de Roma,) se vino a ellos:

2 И, нашед некоторого Иудея, именем Акилу, родом Понтянина, недавно пришедшего из Италии, и Прискиллу, жену его, - потому что Клавдий повелел всем Иудеям удалиться из Рима, - пришел к ним,

3 Ja kun hänellä oli sama ammatti kuin heillä, jäi hän heidän luoksensa, ja he tekivät työtä yhdessä; sillä he olivat ammatiltaan teltantekijöitä.

3 Kun hänellä* oli sama ammatti, hän jäi heidän luokseen ja teki työtä; sillä he olivat ammatiltaan teltantekijöitä."

3. Ja että hän oli yhdessä ammatissa, viipyi hän heidän tykönänsä, ja teki työtä; sillä heidän ammattinsa oli telttoja tehdä.

3. Ja että hän oli yhdes wiras wijwyi hän heidän tykönäns ja opetti joca lepopäiwä Synagogas ja teki työtä.

3. Ja ette hen oli samast Wirgast ia oli heiden tykene's. Ja he' opetti Sinagogis ioca Lepopeiue/ ia teki töte. (Ja että hän oli samasta wirasta ja oli heidän tykönänsä. Ja hän opetti synagogissa joka lepopäiwä/ ja teki työtä.)

3. καὶ διὰ τὸ ὁμότεχνον εἶναι ἔμεινε παρ’ αὐτοῖς καὶ εἰργάζετο· ἦσαν γὰρ σκηνοποιοὶ τῇ τέχνῃ.

3. και δια το ομοτεχνον ειναι εμενεν παρ αυτοις και ειργαζετο ησαν γαρ σκηνοποιοι την τεχνην 3. kai dia to omotechnon einai emenen par aυtois kai eirgazeto esan gar skenopoioi ten technen

3 also because he was of the same craft. He was remaining and working beside (them), for* they were tent makers, (by) the craft.

3. And because he was of the same craft, he abode with them, and wrought: for by their occupation they were tentmakers.

3. Zu denen ging er ein; und dieweil er gleiches Handwerks war, blieb er bei ihnen und arbeitete. (Sie waren aber des Handwerks Teppichmacher).

3. Y porque era de su oficio, posó con ellos, y trabajaba; porque el oficio de ellos era hacer tiendas.

3 и, по одинаковости ремесла, остался у них и работал; ибо ремеслом их было делание палаток.

4 Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan.

4 Ja hän keskusteli synagoogassa joka sapatti ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan.

4. Mutta hän opetti synagogassa joka lepopäivä ja sai uskomaan sekä Juudalaisia että Grekiläisiä.

4. Ja heidän wircans oli teldoja tehdä: ja hän uscotti sekä Judalaiset että Grekit.

4. Ja oli heiden Wircans Teldoia tekemen. Ja vskotti seke Juttat ette Grekit. (Ja oli heidän wirkansa telttoja tekemän. Ja uskotti sekä juuttaat että krekit.)

4. διελέγετο δὲ ἐν τῇ συναγωγῇ κατὰ πᾶν σάββατον, ἔπειθέ τε Ἰουδαίους καὶ Ἕλληνας.

4. διελεγετο δε εν τη συναγωγη κατα παν σαββατον επειθεν τε ιουδαιους και ελληνας 4. dielegeto de en te sυnagoge kata pan saββaton epeithen te ioυdaioυs kai ellenas

4 Now he was reasoning in the synagogue every Sabbath and was persuading Jews and Greeks.

4. And he reasoned in the synagogue every sabbath, and persuaded the Jews and the Greeks.

4. Und er lehrte in der Schule an allen Sabbaten und beredete beide, Juden und Griechen.

4. Y razonaba en la sinagoga todos los sábados, y persuadia a Judíos, y a Griegos.

4 Во всякую же субботу он говорил в синагоге и убеждал Иудеев и Еллинов.

5 Ja kun Silas ja Timoteus tulivat Makedoniasta, oli Paavali kokonaan antautunut sanan julistamiseen ja todisti juutalaisille, että Jeesus on Kristus.

5 Kun sekä Silas että Timoteus tulivat alas Makedoniasta, Paavali oli * hengessään ahdistettu* todistaessaan juutalaisille, että Jeesus on Kristus.

5. Mutta kuin Silas ja Timoteus Makedoniasta tulivat, oli Paavali hengeltä vaadittu, ja todisti Juudalaisille, että Jesus on Kristus.

5. COsca Silas ja Timotheus Macedoniast tulit waati Hengi Pawalita todistaman Judalaisille että Jesus oli Christus.

5. Coska nyt Silas ia Timotheus tulit Macedoniast/ wasi Hengi Paualita todhistaman Juttaille/ ette Iesus oli se Christus. (Koska nyt Silas ja Timotheus tulit Makedoniasta/ waati Henki Pawalilta todistamaan juuttaille/ että Jesus oli se Kristus.)

5. Ὡς δὲ κατῆλθον ἀπὸ τῆς Μακεδονίας ὅ τε Σίλας καὶ ὁ Τιμόθεος, συνείχετο τῷ πνεύματι ὁ Παῦλος διαμαρτυρόμενος τοῖς Ἰουδαίοις τὸν Χριστόν Ἰησοῦν.

5. ως δε κατηλθον απο της μακεδονιας ο τε σιλας και ο τιμοθεος συνειχετο τω πνευματι ο παυλος διαμαρτυρομενος τοις ιουδαιοις τον χριστον ιησουν 5. os de katelthon apo tes makedonias o te silas kai o timotheos sυneicheto to pneυmati o paυlos diamartυromenos tois ioυdaiois ton christon iesoυn

5 Now as Silas and Timothy came down from Macedonia, Paul was being troubled in the spirit, thoroughly testifying to the Jews: the Christ Jesus.

5. And when Silas and Timotheus were come from Macedonia, Paul was pressed in the spirit, and testified to the Jews that Jesus was Christ.

5. Da aber Silas und Timotheus aus Mazedonien kamen, drang Paulus der Geist, zu bezeugen den Juden Jesum, daß er der Christus sei.

5. Y como Silas y Timoteo vinieron de Macedonia, Pablo era constreñido en espíritu, testificando a los Judíos que Jesús es el Cristo.

5 А когда пришли из Македонии Сила и Тимофей, то Павел понуждаем был духом свидетельствовать Иудеям, что Иисус есть Христос.

6 Mutta kun he vastustivat ja herjasivat, pudisti hän vaatteitansa ja sanoi heille: "Tulkoon teidän verenne oman päänne päälle! Viaton olen minä; tästedes minä menen pakanain tykö."

6 Mutta kun he vastustivat ja rienasivat, pudisti hän vaatteitaan ja sanoi heille: *"Vastatkaa itse verestänne!* Viatonna minä tästä lähin menen pakanain luo."

6. Kuin he puhuivat vastaan ja pilkkasivat, pudisti hän vaattensa ja sanoi heille: teidän verenne olkoon teidän päänne päälle: tästedes minä menen viatoinna pakanain tykö.

6. Cosca he wastanpuhuit ja pilckaisit pudisti hän waattens ja sanoi heille: teidän weren olcon teidän päänne päälle: Tästedes minä menen wiatoinna pacanain tygö.

6. Quin he nyt wastanpuhuit ia pilcasit/ nin hen pudhisti waattensa ia sanoi heille/ Teiden Weren olcoon teiden pälen/ Testedes mine menen wighatoinna Pacanoiden tyge. (Kuin he nyt wastaanpuhuit ja pilkkasit/ niin hän pudisti waatteensa ja sano heille/ Teidän weren olkoon teidän päällen/ Tästedes minä menen wiatoinna pakanoiden tykö.)

6. ἀντιτασσομένων δὲ αὐτῶν καὶ βλασφημούντων ἐκτιναξάμενος τὰ ἱμάτια εἶπε πρὸς αὐτούς· Τὸ αἷμα ὑμῶν ἐπὶ τὴν κεφαλὴν ὑμῶν· καθαρὸς ἐγώ· ἀπὸ τοῦ νῦν εἰς τὰ ἔθνη πορεύσομαι.

6. αντιτασσομενων δε αυτων και βλασφημουντων εκτιναξαμενος τα ιματια ειπεν προς αυτους το αιμα υμων επι την κεφαλην υμων καθαρος εγω απο του νυν εις τα εθνη πορευσομαι 6. antitassomenon de aυton kai βlasfemoυnton ektinaksamenos ta imatia eipen pros aυtoυs to aima υmon epi ten kefalen υmon katharos ego apo toυ nυn eis ta ethne poreυsomai

6 Now (while) they (were) resisting (us) and blaspheming (God), he shook-off his garment and said to them, Your° blood (is) upon your° own heads. I am clean. I will be traveling to the Gentiles from hereafter.

6. And when they opposed themselves, and blasphemed, he shook his raiment, and said unto them, Your blood be upon your own heads; I am clean: from henceforth I will go unto the Gentiles.

6. Da sie aber widerstrebten und lästerten, schüttelte er die Kleider aus und sprach: Euer Blut sei über euer Haupt! Rein gehe ich von nun an zu den Heiden.

6. Mas contradiciendo y blasfemando ellos, les dijo, sacudiendo sus vestidos: Vuestra sangre sea sobre vuestra cabeza: yo estoy limpio: desde ahora me iré a los Gentiles.

6 Но как они противились и злословили, то он, отрясши одежды свои, сказал к ним: кровь ваша на главах ваших; я чист; отныне иду к язычникам.

7 Ja hän lähti sieltä ja meni erään Titius Justus nimisen jumalaapelkääväisen miehen tykö, jonka talo oli aivan synagoogan vieressä.

7 Lähdettyään sieltä hän tuli erään [Titius] Justus nimisen Jumalaa pelkäävän miehen taloon. Hänen talonsa oli aivan synagoogan vieressä.

7. Ja hän siirsi itsensä sieltä ja meni yhden huoneesen, jonka nimi oli Justus: se oli Jumalaa palvelevainen, jonka huone oli läsnä synagogaa.

7. Ja hän sijrsi idzens sieldä ja meni yhden huonesen jonga nimi oli Justus se oli jumalinen jonga huone oli läsnä Synagogata.

7. Ja nin hen sielde sijrsijn ia meni ydhen Miehen Hoonesen/ ionga nimi oli Justus/ se oli Jumalinen Mies/ ionga Hoone oli lesse Sinagoga. (Ja niin hän sielta siirsin ja meni yhden miehen huoneeseen/ jonka nimi oli Justus/ se oli jumalinen mies/ jonka huone oli läsnä synagogaa.)

7. καὶ μεταβὰς ἐκεῖθεν ἦλθεν εἰς οἰκίαν τινὸς ὀνόματι Ἰούστου, σεβομένου τὸν Θεόν, οὗ ἡ οἰκία ἦν συνομοροῦσα τῇ συναγωγῇ.

7. και μεταβας εκειθεν ηλθεν εις οικιαν τινος ονοματι ιουστου σεβομενου τον θεον ου η οικια ην συνομορουσα τη συναγωγη 7. kai metaβas ekeithen elthen eis oikian tinos onomati ioυstoυ seβomenoυ ton theon oυ e oikia en sυnomoroυsa te sυnagoge

7 And he went-away from there and went into the house of a certain (man), Justus by name, one who worshiped God, whose house was adjoining to the synagogue. {Examples of those who are saved in the New Testament: Acts 2:14-42; 8:5-13; 8:30-39; 10:34-48; 16:13-15; 16:25-34; 18:8a; 18:8b; 19:1-7; Saul/Apostle Paul: 9:17-18, 22:6-16, 26:12-18.}

7. And he departed thence, and entered into a certain man's house, named Justus, one that worshipped God, whose house joined hard to the synagogue.

7. Und machte sich von dannen und kam in ein Haus eines mit Namen Just, der gottesfürchtig war; dessen Haus war zunächst an der Schule.

7. Y partiendo de allí, entró en casa de uno llamado Justo, temeroso de Dios, la casa del cual estaba junto a la sinagoga.

7 И пошел оттуда, и пришел к некоторому чтущему Бога, именем Иусту, которого дом был подле синагоги.

8 Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin.

8 Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan. Myös monet korinttolaiset, jotka kuuntelivat, uskoivat ja heidät kastettiin.

8. Mutta Krispus, synagogan ylimmäinen, uskoi Herran päälle kaiken huoneensa kanssa. Ja monta Korintolaisista, jotka kuulivat, uskoivat ja kastettiin.

8. Mutta Crispus Synagogan ylimmäinen uscoi HERran päälle caiken hänen huonens cansa. Ja monda Corinthist jotca pääldä cuulit uscoit ja annoit heidäns casta.

8. Mutta Crispus se Sinagogan Ylimeinen/ wskoi HERRAN päle caiken henen Hoonens cansa. Ja monda Chorintist iotca päldecwlit wskoit ia annoit heidens casta. (Mutta Crispus se synagogan ylimmäinen/ uskoi HERRAN päälle kaiken hänen huoneensa kanssa. Ja monta Korintista jotka päälle kuulit uskoit ja annoit heidäns kastaa.)

8. Κρίσπος δὲ ὁ ἀρχισυνάγωγος ἐπίστευσε τῷ Κυρίῳ σὺν ὅλῳ τῷ οἴκῳ αὐτοῦ, καὶ πολλοὶ τῶν Κορινθίων ἀκούοντες ἐπίστευον καὶ ἐβαπτίζοντο.

8. κρισπος δε ο αρχισυναγωγος επιστευσεν τω κυριω συν ολω τω οικω αυτου και πολλοι των κορινθιων ακουοντες επιστευον και εβαπτιζοντο 8. krispos de o archisυnagogos episteυsen to kυrio sυn olo to oiko aυtoυ kai polloi ton korinthion akoυontes episteυon kai eβaptizonto

8 Now Crispus, the ruler of the synagogue, believed in the Lord together with his whole house {1Co 1:14} . And many of the Corinthians hearing, were believing and were being immersed*.

8. And Crispus, the chief ruler of the synagogue, believed on the Lord with all his house; and many of the Corinthians hearing believed, and were baptized.

8. Krispus aber, der Oberste der Schule, glaubte an den HERRN mit seinem ganzen Hause; und viele Korinther, die zuhörten, wurden gläubig und ließen sich taufen.

8. Y Crispo, el príncipe de la sinagoga, creyó en el Señor con toda su casa; y muchos de los Corintios oyendo, creían, y fueron bautizados.

8 Крисп же, начальник синагоги, уверовал в Господа со всем домом своим, и многие из Коринфян, слушая, уверовали и крестились.

9 Ja Herra sanoi yöllä näyssä Paavalille: "Älä pelkää, vaan puhu, äläkä vaikene,

9 Herra sanoi yöllä näyssä Paavalille: "Älä pelkää, vaan puhu äläkä vaikene,

9. Mutta Herra sanoi yöllä Paavalille näyn kautta: älä pelkää, vaan puhu, äläkä vaikene;

9. JA HERra sanoi yöllä Pawalille näwyn cautta: älä pelkä waan puhu ja älä waickene

9. Ja HERRA sanoi öölle Paualille näwuyn cautta/ Ele pelke/ waan puhu ia ele waickene/ (Ja HERRA sanoi yöllä Pawalille näyn kautta/ Älä pelkaa/ waan puhu ja älä waikene/)

9. Εἶπε δὲ ὁ Κύριος δι’ ὁράματος ἐν νυκτὶ τῷ Παύλῳ· Μὴ φοβοῦ, ἀλλὰ λάλει καὶ μὴ σιωπήσῃς,

9. ειπεν δε ο κυριος δι οραματος εν νυκτι τω παυλω μη φοβου αλλα λαλει και μη σιωπησης 9. eipen de o kυrios di oramatos en nυkti to paυlo me foβoυ alla lalei kai me siopeses

9 Now the Lord said to Paul through a vision in the night, Do not be afraid, but speak (out) and do not be silent,

9. Then spake the Lord to Paul in the night by a vision, Be not afraid, but speak, and hold not thy peace:

9. Es sprach aber der HERR durch ein Gesicht in der Nacht zu Paulus: Fürchte dich nicht, sondern rede, und schweige nicht!

9. Entónces el Señor dijo de noche en visión a Pablo: No temas, sino habla, y no calles;

9 Господь же в видении ночью сказал Павлу: не бойся, но говори и не умолкай,

10 sillä minä olen sinun kanssasi, eikä kukaan ole ryhtyvä sinuun tehdäkseen sinulle pahaa, sillä minulla on paljon kansaa tässä kaupungissa".

10 sillä minä olen kanssasi eikä kukaan ole ryhtyvä sinuun tehdäkseen sinulle pahaa, sillä minulla on paljon kansaa tässä kaupungissa."

10. Sillä minä olen sinun kanssas, eikä yhdenkään pidä karkaaman sinun päälles vahingoittamaan sinua; sillä minulla on paljo kansaa tässä kaupungissa.

10. Sillä minä olen sinun cansas ja ei yhdengän pidä carcaman sinua wahingoittaman sillä minulla on paljo Canssa täsä Caupungis.

10. Sille ette mine olen sinun cansas/ ia eikengen pidhe carckaman sinua wahingoittaman/ Sille ette minulla ombi palio Canssa tesse Caupungis. (Sillä että minä olen sinun kanssasi/ ja eikenkään pidä karkaamaan sinua wahingoittaman/ Sillä että minulla ompi paljon kansaa tässä kaupungissa.)

10. διότι ἐγώ εἰμι μετὰ σοῦ, καὶ οὐδεὶς ἐπιθήσεταί σοι τοῦ κακῶσαί σε, διότι λαός ἐστί μοι πολὺς ἐν τῇ πόλει ταύτῃ.

10. διοτι εγω ειμι μετα σου και ουδεις επιθησεται σοι του κακωσαι σε διοτι λαος εστιν μοι πολυς εν τη πολει ταυτη 10. dioti ego eimi meta soυ kai oυdeis epithesetai soi toυ kakosai se dioti laos estin moi polυs en te polei taυte

10 because I am with you and no one will be laying (a hand) on you to mistreat you, because there are many people in this city (believing) in me.

10. For I am with thee, and no man shall set on thee to hurt thee: for I have much people in this city.

10. denn ich bin mit dir, und niemand soll sich unterstehen, dir zu schaden; denn ich habe ein großes Volk in dieser Stadt.

10. Porque yo estoy contigo, y ninguno te acometerá para hacerte mal; porque yo tengo mucho pueblo en esta ciudad.

10 ибо Я с тобою, и никто не сделает тебе зла, потому что у Меня много людей в этом городе.

11 Niin hän viipyi siellä vuoden ja kuusi kuukautta opettaen heidän keskuudessaan Jumalan sanaa.

11 Niin hän viipyi siellä vuoden ja kuusi kuukautta opettaen heidän keskellään Jumalan sanaa.

11. Niin hän istui siellä ajastajan ja kuusi kuukautta, ja opetti heille Jumalan sanaa.

11. Nijn hän istui siellä yhden wuoden ja cuusi Cuucautta ja opetti heille Jumalan sanoja.

11. Nin hen istui sielle ydhen wodhen ia cwsi Cwcauta/ ia opetti heille Jumalan sanoija. (Niin hän istui siellä yhden wuoden ja kuusi kuukautta/ ja opetti heillle Jumalan sanoja.)

11. ἐκάθισέ τε ἐνιαυτὸν καὶ μῆνας ἓξ διδάσκων ἐν αὐτοῖς τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ.

11. εκαθισεν τε ενιαυτον και μηνας εξ διδασκων εν αυτοις τον λογον του θεου 11. ekathisen te eniaυton kai menas eks didaskon en aυtois ton logon toυ theoυ

11 And he stuck-around (there) a year and six months, teaching the word of God among them. {Paul’s First & Second Letters to the Thessalonians are written.}

11. And he continued there a year and six months, teaching the word of God among them.

11. Er saß aber daselbst ein Jahr und sechs Monate und lehrte das Wort Gottes.

11. Y se quedó allí un año y seis meses, enseñándoles la palabra de Dios.

11 И он оставался там год и шесть месяцев, поучая их слову Божию.

12 Mutta Gallionin ollessa Akaian käskynhaltijana juutalaiset yksimielisesti nousivat Paavalia vastaan ja veivät hänet tuomioistuimen eteen

12 Mutta Gallionin ollessa Akaian käskynhaltijana, juutalaiset yksimielisesti nousivat Paavalia vastaan ja veivät hänet tuomarinistuimen eteen

12. Mutta kuin Gallio oli maanvanhin Akajassa, karkasivat Juudalaiset yksimielisesti Paavalin päälle ja veivät hänen tuomioistuimen eteen,

12. MUtta cosca Gallio Maanwanhin oli Achajas carcaisit Judalaiset yximielisest Pawalita wastan ja weit hänen Duomioistuimen eteen ja sanoit:

12. Mutta coska Gallio Manwanhin oli Achaias/ ylescarckasit Juttat yximielisesta Paualin wastaan/ ia weit henen Domion eten ia sanoit/ (Mutta koska Gallio maanwanhin oli Achaias/ ylös karkasit juuttaat yksimielisisesti Pawalia wastaan/ ja weit hänen tuomion eteen ja sanoit/)

12. Γαλλίωνος δὲ ἀνθυπατεύοντος τῆς Ἀχαΐας κατεπέστησαν ὁμοθυμαδὸν οἱ Ἰουδαῖοι τῷ Παύλῳ καὶ ἤγαγον αὐτὸν ἐπὶ τὸ βῆμα,

12. γαλλιωνος δε ανθυπατευοντος της αχαιας κατεπεστησαν ομοθυμαδον οι ιουδαιοι τω παυλω και ηγαγον αυτον επι το βημα 12. gallionos de anthυpateυontos tes achaias katepestesan omothυmadon oi ioυdaioi to paυlo kai egagon aυton epi to βema

12 Now Gallio being proconsul of Achaia, the Jews stood up united against Paul and led him in front of the judicial-seat,

12. And when Gallio was the deputy of Achaia, the Jews made insurrection with one accord against Paul, and brought him to the judgment seat,

12. Da aber Gallion Landvogt war in Achaja, empörten sich die Juden einmütig wider Paulus und führten ihn vor den Richtstuhl

12. Y siendo Galión procónsul de Acaya, los Judíos se levantaron unánimes contra Pablo, y le trajeron al tribunal,

12 Между тем, во время проконсульства Галлиона в Ахаии, напали Иудеи единодушно на Павла и привели его пред судилище,

13 ja sanoivat: "Tämä viettelee ihmisiä palvelemaan Jumalaa lainvastaisella tavalla".

13 ja sanoivat: "Tämä viettelee ihmisiä palvelemaan Jumalaa lain vastaisesti."

13. Sanoen: tämä neuvoo kansaa palvelemaan Jumalaa vastoin lakia.

13. Tämä neuwo Canssa palweleman Jumalata wastoin Lakia.

13. Teme neuuopi Canssa Jumalata palueleman wastoin Laki. (Tämä neuwoopi kansaa Jumalata palweleman wastoin lakia.)

13. λέγοντες ὅτι παρὰ τὸν νόμον οὗτος ἀναπείθει τοὺς ἀνθρώπους σέβεσθαι τὸν Θεόν.

13. λεγοντες οτι παρα τον νομον ουτος αναπειθει τους ανθρωπους σεβεσθαι τον θεον 13. legontes oti para ton nomon oυtos anapeithei toυs anthropoυs seβesthai ton theon

13 saying, This one is persuading men to worship God contrary to the law.

13. Saying, This fellow persuadeth men to worship God contrary to the law.

13. und sprachen: Dieser überredet die Leute, Gott zu dienen dem Gesetz zuwider.

13. Diciendo: Este persuade a los hombres a adorar a Dios contra la ley.

13 говоря, что он учит людей чтить Бога не по закону.

14 Ja kun Paavali aikoi avata suunsa, sanoi Gallion juutalaisille: "Jos olisi tehty rikos tai häijy ilkityö, olisi kohtuullista, että minä kärsivällisesti kuuntelisin teitä, juutalaiset.

14 Mutta kun Paavali aikoi avata suunsa sanoi Gallion juutalaisille: "Jos tämä (nyt) olisi jokin rikos tai häijy ilkityö, olisin syystä kärsinyt kuunnella teitä, oi juutalaiset.

14. Kuin Paavali rupesi suutansa avaamaan, sanoi Gallio Juudalaisille: jos olis jotakin vääryyttä eli jotakin hirmuista työtä tehty, oi Juudalaiset, niin olis kohtuullinen, että minä teitä kuulisin;

14. Cosca Pawali rupeis suutans awaman sanoi Gallio Judalaisille: jos olis jotakin wääryttä eli jotakin hirmuista työtä tehty ( Judalaiset ) nijn olis cohtullinen että minä teitä cuulisin.

14. Coska nyt Pauali rupesi auaman Swtans/ sanoi Gallio Juttaille/ Jos olis iotaki wärytte/ eli iotai hirmulista töte techty (Rackat Juttat) nin olis cochtolinen/ ette mine teite cwlisin. (Koska nyt Pawali rupesi awaamaan suutansa/ sanoi Gallio juuttaille/ Jos olisi jotakin wääryyttä/ eli jotain hirmullista työtä tehty (rakkaat weljet) niin olisi kohtuullinen/ että minä teitä kuulisin.)

14. μέλλοντος δὲ τοῦ Παύλου ἀνοίγειν τὸ στόμα εἶπεν ὁ Γαλλίων πρὸς τοὺς Ἰουδαίους· Εἰ μὲν οὖν ἦν ἀδίκημά τι ἢ ῥᾳδιούργημα πονηρόν, ὦ Ἰουδαῖοι, κατὰ λόγον ἂν ἠνεσχόμην ὑμῶν·

14. μελλοντος δε του παυλου ανοιγειν το στομα ειπεν ο γαλλιων προς τους ιουδαιους ει μεν ουν ην αδικημα τι η ραδιουργημα πονηρον ω ιουδαιοι κατα λογον αν ηνεσχομην υμων 14. mellontos de toυ paυloυ anoigein to stoma eipen o gallion pros toυs ioυdaioυs ei men oυn en adikema ti e radioυrgema poneron o ioυdaioi kata logon an eneschomen υmon

14 But Paul, being about to open (his) mouth, Gallio said to the Jews, Therefore if it was indeed some wrongdoing or evil villainy, O you° Jews, I might tolerate you° according to reason.

14. And when Paul was now about to open his mouth, Gallio said unto the Jews, If it were a matter of wrong or wicked lewdness, O ye Jews, reason would that I should bear with you:

14. Da aber Paulus wollte den Mund auftun, sprach Gallion zu den Juden: Wenn es ein Frevel oder eine Schalkheit wäre, liebe Juden, so höre ich euch billig;

14. Y como Pablo iba a abrir la boca, Galión dijo a los Judíos: Si fuera algún agravio, o algún crímen enorme, oh Judíos, conforme a derecho yo os tolerara;

14 Когда же Павел хотел открыть уста, Галлион сказал Иудеям: Иудеи! если бы какая-нибудь была обида или злой умысел, то я имел бы причину выслушать вас,

15 Mutta jos teillä on riitakysymyksiä opista ja nimistä ja teidän laistanne, olkoot ne teidän huolenanne; niiden tuomari minä en tahdo olla."

15 Mutta jos on riitakysymys* opista ja nimistä ja teidän laistanne, katsokaa itse eteenne, (sillä) minä en tahdo olla niitten tuomarina."

15. Mutta jos kysymys on opista ja sanoista ja teidän laistanne, niin katsokaat itse: en minä tahdo niiden tuomari olla.

15. Mutta jos kysymys on opista ja sanoista eli teidän Laistan nijn cadzocat idze en minä tahdo nijstä Duomari olla: ja poisajoi heidän Duomioistuimen edest.

15. Mutta ios Kysymys ombi Opista/ ia sanoista/ eli teiden Laistan/ Nin catzocat se itze/ Em mine tadho nijste Domari olla. Ja poisaijoi heite Domiostolin edest. (Mutta jos kysymys ompi opista/ ja sanoista/ eli teidän laistan/ Niin katskokaat se itse/ En minä tahdo niistä tuomari olla. Ja pois ajoi heitä tuomiotuolin edestä.)

15. εἰ δὲ ζήτημά ἐστι περὶ λόγου καὶ ὀνομάτων καὶ νόμου τοῦ καθ’ ὑμᾶς, ὄψεσθε αὐτοί· κριτὴς γὰρ ἐγὼ τούτων οὐ βούλομαι εἶναι.

15. ει δε ζητημα εστιν περι λογου και ονοματων και νομου του καθ υμας οψεσθε αυτοι κριτης γαρ εγω τουτων ου βουλομαι ειναι 15. ei de zetema estin peri logoυ kai onomaton kai nomoυ toυ kath υmas opsesthe aυtoi krites gar ego toυton oυ βoυlomai einai

15 But if there are debates concerning words and names and law which (is) according to you°, you° will see (to it) yourselves; for* I am not willing to be a judge of these things.

15. But if it be a question of words and names, and of your law, look ye to it; for I will be no judge of such matters.

15. weil es aber eine Frage ist von der Lehre und von den Worten und von dem Gesetz unter euch, so seht ihr selber zu; ich denke darüber nicht Richter zu sein.

15. Mas si son cuestiones de palabras, y de nombres, y de vuestra ley, védlo vosotros; porque yo no quiero ser juez de esas cosas.

15 но когда идет спор об учении и об именах и о законе вашем, то разбирайте сами; я не хочу быть судьею в этом.

16 Ja hän ajoi heidät pois tuomioistuimen edestä.

16 Ja hän ajoi heidät pois tuomarinistuimen edestä.

16. Ja ajoi pois heidät tuomioistuimen edestä.

16. Nijn caicki Grekit otit kijnni Sosthenen Synagogan Päämiehen:

16. Nin caiki Grekit kijniotit Sosthenen Sinagogan pämiehen/ (Niin kaikki krekit kiinniotin Sosthenen synagogan päämiehen/)

16. καὶ ἀπήλασεν αὐτοὺς ἀπὸ τοῦ βήματος.

16. και απηλασεν αυτους απο του βηματος 16. kai apelasen aυtoυs apo toυ βematos

16 And he drove them away from the judicial-seat.

16. And he drave them from the judgment seat.

16. Und trieb sie von dem Richtstuhl.

16. Y los echó del tribunal.

16 И прогнал их от судилища.

17 Niin he kaikki (kreikkalaiset) ottivat kiinni Soosteneen, synagoogan esimiehen, ja löivät häntä tuomioistuimen edessä, eikä Gallion välittänyt siitä mitään.

17 Niin kaikki (kreikkalaiset) ottivat kiinni Soosteneen, synagoogan esimiehen, ja löivät häntä tuomarinistuimen edessä, eikä Gallion välittänyt siitä mitään.

17. Niin kaikki Grekiläiset ottivat kiinni Sosteneen, synagogan päämiehen, ja pieksivät hänen tuomio-istuimen edessä; ja ei Gallio niitä mitään totellut.

17. Ja piexit hänen Duomioistuimen edes ja ei Gallio nijtä mitän totellut.

17. ia piexit henen Domiostolin edes/ Ja ei Gallio nijte miten totellut. (ja pieksit hänen tuomiotuolin edessä/ Ja ei Gallio niitä mitään totellut.)

17. ἐπιλαβόμενοι δὲ πάντες οἱ Ἕλληνες Σωσθένην τὸν ἀρχισυνάγωγον ἔτυπτον ἔμπροσθεν τοῦ βήματος· καὶ οὐδὲν τούτων τῷ Γαλλίωνι ἔμελεν.

17. επιλαβομενοι δε παντες οι ελληνες σωσθενην τον αρχισυναγωγον ετυπτον εμπροσθεν του βηματος και ουδεν τουτων τω γαλλιωνι εμελεν 17. epilaβomenoi de pantes oi ellenes sosthenen ton archisυnagogon etυpton emprosthen toυ βematos kai oυden toυton to gallioni emelen

17 Now all the Greeks grabbed Sosthenes, the ruler of the synagogue, and were beating him before the judicial-seat. And Gallio was not about (to judge) anything.

17. Then all the Greeks took Sosthenes, the chief ruler of the synagogue, and beat him before the judgment seat. And Gallio cared for none of those things.

17. Da ergriffen alle Griechen Sosthenes, den Obersten der Schule, und schlugen ihn vor dem Richtstuhl; und Gallion nahm sich's nicht an.

17. Entónces todos los Griegos tomando a Sóstenes, príncipe de la sinagoga, le herían delante del tribunal; y a Galión nada se le daba de ello.

17 А все Еллины, схватив Сосфена, начальника синагоги,били его перед судилищем; и Галлион нимало не беспокоился о том.

18 Mutta Paavali viipyi siellä vielä jonkun aikaa; sitten hän sanoi veljille jäähyväiset ja purjehti Syyriaan, mukanansa Priskilla ja Akylas; hän oli leikkauttanut tukkansa Kenkreassa, sillä hän oli tehnyt lupauksen.

18 Mutta Paavali viipyi siellä vielä useita päiviä. Jätettyään veljille hyvästit hän purjehti Syyriaan ja hänen mukanaan Priskilla ja Akylas. Hän oli leikkauttanut tukkansa Kenkreassa, sillä hän oli tehnyt lupauksen.

18. Mutta Paavali oli vielä siellä pitkän ajan, ja jätti veljet hyvästi, ja purjehti Syriaan, ja hänen kanssansa Priskilla ja Akvila, ja hän ajeli päänsä Kenkreissä; sillä hänellä oli lupaus.

18. MUtta Pawali oli wielä siellä pitkän ajan ja loi terweyxiä weljille ja purjehdi Syriaan ja hänen cansans Priscilla ja Aquila.

18. Mutta quin Pauali wiele oli siele pitken aian/ nin hen loi terueydhet welijlle/ ia puriecti Siriaan/ ia henen cansans Priscilla ia Aquila. (Mutta kuin Pawali wielä oli siellä pitkän ajan/ niin hän loi terweydet weljille/ ja purjehti Siriaan/ ja hänen kanssansa Priscilla ja Aquila.)

18. Ὁ δὲ Παῦλος ἔτι προσμείνας ἡμέρας ἱκανὰς, τοῖς ἀδελφοῖς ἀποταξάμενος ἐξέπλει εἰς τὴν Συρίαν, καὶ σὺν αὐτῷ Πρίσκιλλα καὶ Ἀκύλας, κειράμενος τὴν κεφαλήν ἐν Κεγχρεαῖς· εἶχε γὰρ εὐχήν.

18. ο δε παυλος ετι προσμεινας ημερας ικανας τοις αδελφοις αποταξαμενος εξεπλει εις την συριαν και συν αυτω πρισκιλλα και ακυλας κειραμενος την κεφαλην εν κεγχρεαις ειχεν γαρ ευχην 18. o de paυlos eti prosmeinas emeras ikanas tois adelfois apotaksamenos ekseplei eis ten sυrian kai sυn aυto priskilla kai akυlas keiramenos ten kefalen en kegchreais eichen gar eυchen

18 But Paul, still having remained a considerable (number of) days, bid farewell to the brethren. {Sept., 54 AD. Paul leaves Europe toward Antioch. Claudius dies; Nero becomes Emperor at Rome in Oct.}(Now) he sailed away to Syria, and together with him (was) Priscilla and Aquila; having sheared his head in Cenchreae; for* he had a vow.

18. And Paul after this tarried there yet a good while, and then took his leave of the brethren, and sailed thence into Syria, and with him Priscilla and Aquila; having shorn his head in Cenchrea: for he had a vow.

18. Paulus aber blieb noch lange daselbst; darnach machte er einen Abschied mit den Brüdern und wollte nach Syrien schiffen und mit ihm Priscilla und Aquila. Und er schor sein Haupt zu Kenchreä, denn er hatte ein Gelübde.

18. Mas Pablo habiendo permanecido aun allí muchos dias, despidiéndose de los hermanos, navegó a Siria, y con él Priscila y Aquila, habiendo raido su cabeza en Cencreas, porque tenía voto.

18 Павел, пробыв еще довольно дней, простился с братиямии отплыл в Сирию, - и с ним Акила и Прискилла, - остригши голову в Кенхреях, по обету.

19 Ja he saapuivat Efesoon; sinne hän jätti heidät. Ja hän meni synagoogaan ja keskusteli juutalaisten kanssa.

19 Ja *hän tuli Efesoon ja* jätti heidät sinne. Itse hän meni synagoogaan ja keskusteli juutalaisten kanssa.

19. Ja tuli Ephesoon ja jätti ne sinne; mutta itse hän meni synagogaan ja puhui Juudalaisten kanssa.

19. Ja hän ajeli pääns Kenchreis sillä hänellä oli lupaus. Ja tuli alas Epheson ja jätti ne sinne: mutta idze hän meni Synagogaan ja puhui Judalaisten cansa:

19. Ja hen aijeli päens Cenchreis/ Sille ette henelle oli yxi Lupaus. Ja alastuli Ephesijn/ ia ietti ne sinne. Mutta itze hen Sinagogan sisellemeni/ ia campali Juttain cansa/ (Ja hän ajeli päänsä Cenchreis/ Sillä että hänellä oli yksi lupaus. Ja alas tuli Ephesiin/ ja jätti ne sinne. Mutta itse hän synagogaan sisälle meni/ ja kamppaili juuttain kanssa/)

19. κατήντησε δὲ εἰς Ἔφεσον, κἀκείνους κατέλιπεν αὐτοῦ, αὐτὸς δὲ εἰσελθὼν εἰς τὴν συναγωγὴν διελέχθη τοῖς Ἰουδαίοις.

19. κατηντησεν δε εις εφεσον κακεινους κατελιπεν αυτου αυτος δε εισελθων εις την συναγωγην διελεχθη τοις ιουδαιοις 19. katentesen de eis efeson kakeinoυs katelipen aυtoυ aυtos de eiselthon eis ten sυnagogen dielechthe tois ioυdaiois

19 Now they arrived in Ephesus and he left those there*. And having entered into the synagogue, he reasoned with the Jews.

19. And he came to Ephesus, and left them there: but he himself entered into the synagogue, and reasoned with the Jews.

19. Und er kam gen Ephesus und ließ sie daselbst; er aber ging in die Schule und redete mit den Juden.

19. Y llegó a Efeso, y los dejó allí; mas él entrando en la sinagoga, razonó con los Judíos.

19 Достигнув Ефеса, оставил их там, а сам вошел в синагогу и рассуждал с Иудеями.

20 Ja he pyysivät häntä viipymään kauemmin, mutta hän ei suostunut,

20 He pyysivät häntä viipymään kauemmin (luonaan), mutta hän ei suostunut,

20. Ja he rukoilivat häntä, että hän enemmän aikaa viipyis heidän tykönänsä; vaan ei hän tahtonut;

20. Ja he rucoilit händä että hän enämängin aica wijwyis heidän tykönäns.

20. Ja he rucolit hende/ Ette hen enemen aica olis heiden tykenens. (Ja he rukoilit häntä/ Että hän enemmin aikaa olis heidän tykönänsä.)

20. ἐρωτώντων δὲ αὐτῶν ἐπὶ πλείονα χρόνον μεῖναι παρ’ αὐτοῖς οὐκ ἐπένευσεν,

20. ερωτωντων δε αυτων επι πλειονα χρονον μειναι παρ αυτοις ουκ επενευσεν 20. erotonton de aυton epi pleiona chronon meinai par aυtois oυk epeneυsen

20 Now they (were) requesting him to remain on (for) more time with them, he did not signal-agreement;

20. When they desired him to tarry longer time with them, he consented not;

20. Sie baten ihn aber, daß er längere Zeit bei ihnen bliebe. Und er willigte nicht ein,

20. Los cuales rogándole que se quedase con ellos por más tiempo, no se lo concedió.

20 Когда же они просили его побыть у них долее, он не согласился,

21 vaan sanoi heille jäähyväiset ja lausui: "(Minun täytyy välttämättä viettää tuleva juhla Jerusalemissa. Mutta) Minä palaan jälleen teidän tykönne, jos Jumala suo". Ja hän lähti purjehtimaan Efesosta.

21 vaan jätti heille hyvästit sanoen: "(Minun täytyy välttämättä viettää tuleva juhla Jerusalemissa. Mutta) palaan jälleen luoksenne, jos Jumala suo. " Niin hän purjehti Efesosta.

21. Mutta jätti heidät hyvästi, sanoen: minun tulee kaiketi mennä Jerusalemiin tälle juhlalle, joka nyt lähestyy. Mutta sitte minä palajan, jos Jumala suo, teidän tykönne. Ja niin hän läksi matkaan Ephesosta,

21. Waan ei hän tahtonut mutta loi heille terweyxiä sanoden: minun tule mennä Jerusalemijn tälle juhlalle cuin nyt lähesty. Mutta sijtte minä palajan ( Jumalan awulla ) teidän tygönne.

21. Nin ei hen tadhonut/ waan loi heille terueydhet sanoden/ Caiketen minun tule olla Jerusalemis telle Juhlalla ioca nyt edesseiso. Mutta sijtte mine iellenspalaian (Jumala' auulla) teiden tygen. (Niin ei hän tahtonut/ waan loi heille terweydet sanoen/ Kaiketen minun tulee olla Jerusalemissa tällä juhlalla joka nyt edessä seisoo. Mutta siitä minä jällens palajan (Jumalan awulla) teidän tykön.)

21. ἀλλὰ ἀποτάξατο αὐτοῖς εἰπών· Δεῖ με πάντως τὴν ἑορτὴν τὴν ἐρχομένην ποιῆσαι εἰς Ἱεροσόλυμα, πάλιν δὲ ἀνακάμψω πρὸς ὑμᾶς τοῦ Θεοῦ θέλοντος. καὶ ἀνήχθη ἀπὸ τῆς Ἐφέσου,

21. αλλ απεταξατο αυτοις ειπων δει με παντως την εορτην την ερχομενην ποιησαι εις ιεροσολυμα παλιν δε ανακαμψω προς υμας του θεου θελοντος και ανηχθη απο της εφεσου 21. all apetaksato aυtois eipon dei me pantos ten eorten ten erchomenen poiesai eis ierosolυma palin de anakampso pros υmas toυ theoυ thelontos kai anechthe apo tes efesoυ

21 but he bid farewell to them (and) said, It is certainly essential (for) me to make* the coming feast in Jerusalem but I will revisit to you° again, God willing. He set-sail away from Ephesus.

21. But bade them farewell, saying, I must by all means keep this feast that cometh in Jerusalem: but I will return again unto you, if God will. And he sailed from Ephesus.

21. sondern machte seinen Abschied mit ihnen und sprach: Ich muß allerdinge das künftige Fest in Jerusalem halten; will's Gott, so will ich wieder zu euch kommen. Und fuhr weg von Ephesus

21. Ántes se despidió de ellos, diciendo: Es menester que en todo caso yo guarde la fiesta que viene en Jerusalem; mas otra vez volveré a vosotros, si Dios quiere. Y se partió de Efeso.

21 а простился с ними, сказав: мне нужно непременно провести приближающийся праздник в Иерусалиме; к вам же возвращусь опять, если будет угодно Богу. И отправился из Ефеса.(Акила же и Прискилла остались в Ефесе).

22 Ja noustuaan maihin Kesareassa hän vaelsi ylös Jerusalemiin ja tervehti seurakuntaa ja meni sitten alas Antiokiaan.

22 Noustuaan maihin Kesareassa hän vaelsi ylös Jerusalemiin ja tervehdittyään seurakuntaa meni alas Antiokiaan.

22. Ja tuli Kesareaan, meni ylös ja tervehti seurakuntaa, ja meni alas Antioikiaan,

22. Ja nijn hän läxi matcan Ephesost ja tuli Cesareaan ylösmeni ja terwehti Seuracunda ja meni alas Antiochian.

22. Ja nin he' lexi matkan Ephesost/ ia tuli Cesarean/ ia ylesmeni/ ia Teruecti site Seurakunda/ Ja alasmeni Antiochian. (Ja niin hän läksi matkaan Ephesosta/ ja tuli Kesareaan/ ja ylös meni/ ja terwehti sitä seurakuntaa/ Ja alas meni Antiochiaan.)

22. καὶ κατελθὼν εἰς Καισάρειαν, ἀναβὰς καὶ ἀσπασάμενος τὴν ἐκκλησίαν κατέβη εἰς Ἀντιόχειαν,

22. και κατελθων εις καισαρειαν αναβας και ασπασαμενος την εκκλησιαν κατεβη εις αντιοχειαν 22. kai katelthon eis kaisareian anaβas kai aspasamenos ten ekklesian kateβe eis antiocheian

22 And (after) he came down into Caesarea, he went-up and greeted the congregation* and went-down into Antioch. {Late 54 AD. Paul’s Third Missionary Journey. Josephus, age 16, starts his literary career.}

22. And when he had landed at Caesarea, and gone up, and saluted the church, he went down to Antioch.

22. und kam gen Cäsarea und ging hinauf (nach Jerusalem) und grüßte die Gemeinde und zog hinab gen Antiochien.

22. Y descendido a Cesarea, subió a Jerusalem, y saludó a la iglesia, y descendió a Antioquía.

22 Побывав в Кесарии, он приходил в Иерусалим , приветствовал церковь и отошел в Антиохию.

23 Kun hän oli viettänyt siellä jonkun aikaa, lähti hän matkalle ja kulki järjestään kautta Galatian maakunnan ja Frygian, vahvistaen kaikkia opetuslapsia.

23 Viivyttyään siellä jonkin aikaa hän lähti matkaan kulkien järjestään kautta Galatian maan ja Frygian, vahvistaen kaikkia opetuslapsia.

23. Ja vietti siellä hetken aikaa, ja meni sitten matkaansa, ja vaelsi järjestänsä Galatian ja Phrygian maakunnan lävitse, vahvistain kaikkia opetuslapsia.

23. Ja wietti siellä hetken aica ja meni sijtte matcans ja waelsi Galatian ja Phrygian maacunnan läpidze wahwistain caickia Opetuslapsia.

23. Ja wietti sielle hetken aica/ Ja hen meni matkans/ ia lepitzewaelsi ieristens sen Galatian ia Phrigia' maakunnan/ wahuistaden caiki Opetuslapset. (Ja wietti siellä hetken aikaa/ Ja hän meni matkaansa/ ja läwitse waelsi järestänsä sen Galatin ja Phrigian maakunnan/ wahwistaen kaikki opetuslapset.)

23. καὶ ποιήσας χρόνον τινὰ ἐξῆλθε διερχόμενος καθεξῆς τὴν Γαλατικὴν χώραν καὶ Φρυγίαν, ἐπιστηρίζων πάντας τοὺς μαθητάς.

23. και ποιησας χρονον τινα εξηλθεν διερχομενος καθεξης την γαλατικην χωραν και φρυγιαν επιστηριζων παντας τους μαθητας 23. kai poiesas chronon tina ekselthen dierchomenos kathekses ten galatiken choran kai frυgian episterizon pantas toυs mathetas

23 And having spent some time (there), he came out and went through the region of Galatia and afterwards Phrygia, further strengthening all the disciples.

23. And after he had spent some time there, he departed, and went over all the country of Galatia and Phrygia in order, strengthening all the disciples.

23. Und verzog etliche Zeit und reiste weiter und durchwandelte nacheinander das galatische Land und Phrygien und stärkte alle Jünger.

23. Y habiendo estado allí algún tiempo, se partió, andando por órden la provincia de Galacia, y la Frigia, esforzando a todos los discípulos.

23 И, проведя там несколько времени, вышел, и проходил по порядку страну Галатийскую и Фригию, утверждаявсех учеников.

24 Ja Efesoon saapui eräs juutalainen, nimeltä Apollos, syntyisin Aleksandriasta, puhetaitoinen mies ja väkevä raamatuissa.

24 Efesoon saapui muuan juutalainen nimeltä Apollos, syntyään aleksandrialainen, kaunopuheinen mies ja taitava kirjoituksissa.

24. Niin tuli Ephesoon Juudalainen, Apollos nimeltä, Aleksandriasta sukuisin, puhelias mies ja taitava Raamatuissa.

24. NIjn tuli Ephesoon yxi Judan mies Apollo nimeldä Alexandriast sucuisin puhelias mies ja taitawa Ramatuis.

24. Nin tuli Ephesijn yxi Juttan Mies Apollo nimelde/ Alexandreast sucunen/ melke puhelias Mies/ ia ialo Kiriamies. (Niin tuli Ephesiin yksi juuttaan mies Apollo nimeltä/ Alexandreasta sukuisin/ melko puhelias mies/ ja jalo kirjamies.)

24. Ἰουδαῖος δέ τις Ἀπολλὼς ὀνόματι, Ἀλεξανδρεὺς τῷ γένει, ἀνὴρ λόγιος, κατήντησεν εἰς Ἔφεσον, δυνατὸς ὢν ἐν ταῖς γραφαῖς.

24. ιουδαιος δε τις απολλως ονοματι αλεξανδρευς τω γενει ανηρ λογιος κατηντησεν εις εφεσον δυνατος ων εν ταις γραφαις 24. ioυdaios de tis apollos onomati aleksandreυs to genei aner logios katentesen eis efeson dυnatos on en tais grafais

24 Now a certain Jew, Apollos by name, from Alexandria by birth, an eloquent man, arrived in Ephesus, being mighty in the Scriptures.

24. And a certain Jew named Apollos, born at Alexandria, an eloquent man, and mighty in the scriptures, came to Ephesus.

24. Es kam aber gen Ephesus ein Jude mit namen Apollos, von Geburt aus Alexandrien, ein beredter Mann und mächtig in der Schrift.

24. Llegó entónces a Efeso un Judío llamado Apólos, natural de Alejandría, varón elocuente, poderoso en las Escrituras.

24 Некто Иудей, именем Аполлос, родом из Александрии, муж красноречивый исведущий в Писаниях, пришел в Ефес.

25 Tälle oli opetettu Herran tie, ja hän puhui palavana hengessä ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen.

25 Hänelle oli opetettu Herran tie, ja hengessä palavana hän puhui ja opetti tarkoin Herrasta*, mutta tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen.

25. Tämä oli opetettu Herran tielle ja oli palava hengessä, puhui ja opetti visusti Herrasta, ja tiesi ainoasti Johanneksen kasteen.

25. Tämä oli opetettu HERran teille ja puhui palawalla hengellä ja opetti wisust HERrasta ja tiesi ainoastans Johannnexen Castesta.

25. Teme oli wisattu HERRAN teille/ ia puhui palaualla Hengelle/ ia opetti wisusta HERRASTA/ ia tiesi waiwoin Johannesen Castesta. (Tällä oli wiisautta HERRAN teille/ ja puhui palawalla Hengellä/ ja opetti wisusti HERRASTA/ ja tiesi waiwoin Johanneksen kasteesta.)

25. οὗτος ἦν κατηχημένος τὴν ὁδὸν τοῦ Κυρίου, καὶ ζέων τῷ πνεύματι ἐλάλει καὶ ἐδίδασκεν ἀκριβῶς τὰ περὶ τοῦ Κυρίου, ἐπιστάμενος μόνον τὸ βάπτισμα Ἰωάννου·

25. ουτος ην κατηχημενος την οδον του κυριου και ζεων τω πνευματι ελαλει και εδιδασκεν ακριβως τα περι του κυριου επισταμενος μονον το βαπτισμα ιωαννου 25. oυtos en katechemenos ten odon toυ kυrioυ kai zeon to pneυmati elalei kai edidasken akriβos ta peri toυ kυrioυ epistamenos monon to βaptisma ioannoυ

25 This one was instructing (people) in the way of the Lord, and being zealous in (his) spirit, he was speaking and teaching accurately the things concerning the Lord, (but) only knowing the immersion* of John.

25. This man was instructed in the way of the Lord; and being fervent in the spirit, he spake and taught diligently the things of the Lord, knowing only the baptism of John.

25. Dieser war unterwiesen im Weg des HERRN und redete mit brünstigem Geist und lehrte mit Fleiß von dem HERRN, wußte aber allein von der Taufe des Johannes.

25. Este era instruido en el camino del Señor; y siendo fervoroso de espíritu, hablaba y enseñaba diligentemente las cosas del Señor, entendiendo solamente el bautismo de Juan.

25 Он был наставлен в начатках пути Господня и, горя духом, говорил и учил о Господе правильно, зная только крещение Иоанново.

26 Hän rupesi rohkeasti puhumaan synagoogassa. Mutta kun Priskilla ja Akylas olivat häntä kuunnelleet, ottivat he hänet luokseen ja selvittivät hänelle tarkemmin Jumalan tien.

26 Ja hän alkoi rohkeasti puhua synagoogassa. Mutta kuunneltuaan häntä *Akylas ja Priskilla* ottivat hänet luokseen ja selittivät hänelle tarkemmin Jumalan tien.

26. Tämä rupesi rohkiasti synagogassa opettamaan. Kuin Akvila ja Priskilla hänen kuulivat, ottivat he hänen tykönsä ja selittivät tarkemmasti hänelle Jumalan tien.

26. Tämä rupeis rohkiast Synagogas opettaman. Cosa Aquila ja Priscilla sen cuulit otit he hänen tygöns ja selitit tarkemmast hänelle HERran tien. Mutta cuin hän tahdoi mennä Achajaan kirjoitit weljet ja neuwoit Opetuslapsia händä corjaman.

26. Teme sis rupesi rochkiasta opettaman Sinagogasa. Coska nyt Aquila ia Priscilla sen cwlit/ otit he henen tygens/ ia tarckemasti wlostoimitit henelle HERRan tien. Mutta quin hen tachtoi menne Achaian/ nin ne Weliet kirioitit/ ia neuuoit Opetuslapsia/ ette he hende coriaisit. (Tämä siis rupesi rohkeasti opettamaan synagogassa. Koska nyt Aquila ja Priscilla sen kuulit/ otit he hänen tykönsä/ ja tarkemmasiti ulos toimitit hänelle HERRAN tien. Mutta kuin hän tahtoi mennä Achaiaan/ niin ne weljet kirjoitit/ ja neuwoit opetuslapsia/ että he häntä korjaisit.)

26. οὗτός τε ἤρξατο παρρησιάζεσθαι ἐν τῇ συναγωγῇ. ἀκούσαντες δὲ αὐτοῦ Ἀκύλας καὶ Πρίσκιλλα προσελάβοντο αὐτὸν καὶ ἀκριβέστερον αὐτῷ ἐξέθεντο τὴν ὁδὸν τοῦ Θεοῦ.

26. ουτος τε ηρξατο παρρησιαζεσθαι εν τη συναγωγη ακουσαντες δε αυτου ακυλας και πρισκιλλα προσελαβοντο αυτον και ακριβεστερον αυτω εξεθεντο την του θεου οδον 26. oυtos te erksato parresiazesthai en te sυnagoge akoυsantes de aυtoυ akυlas kai priskilla proselaβonto aυton kai akriβesteron aυto eksethento ten toυ theoυ odon

26 And he began to speak boldly in the synagogue. But (after) Aquila and Priscilla heard him, they took him (over) to themselves and expounded to him the way of God more accurately.

26. And he began to speak boldly in the synagogue: whom when Aquila and Priscilla had heard, they took him unto them, and expounded unto him the way of God more perfectly.

26. Dieser fing an, frei zu predigen in der Schule. Da ihn aber Aquila und Priscilla hörten, nahmen sie ihn zu sich und legten ihm den Weg Gottes noch fleißiger aus.

26. Y comenzó a hablar denodadamente en la sinagoga, al cual como oyeron Priscila y Aquila, le tomaron, y le declararon más particularmente el camino de Dios.

26 Он начал смело говорить в синагоге. Услышав его, Акила и Прискилла приняли его иточнее объяснили ему путь Господень.

27 Ja kun hän tahtoi mennä Akaiaan, niin veljet kehoittivat häntä siihen ja kirjoittivat opetuslapsille, että nämä ottaisivat hänet vastaan. Ja sinne saavuttuaan hän armon kautta oli suureksi hyödyksi uskoon tulleille.

27 Kun hän tahtoi mennä Akaiaan, veljet kirjoittivat opetuslapsille kehoittaen heitä ottamaan hänet vastaan. Sinne saavuttuaan hän armon avulla oli suureksi avuksi uskoon tulleille.

27. Mutta kuin hän tahtoi mennä Akajaan, kirjoittivat veljet ja neuvoivat opetuslapsia häntä korjaamaan. Ja kuin hän sinne tuli, autti hän paljon niitä, jotka uskoivat armon kautta.

27. Ja cosca hän sinne tuli autti hän paljo heitä armon cautta jotca uscoit.

27. Ja coska hen edestullut oli/ autti hen palio heite Armon cautta iotca wskoit. (Ja koska hän edestullut oli/ autti hän paljon heitä armon kautta jotka uskoit.)

27. βουλομένου δὲ αὐτοῦ διελθεῖν εἰς τὴν Ἀχαΐαν προτρεψάμενοι οἱ ἀδελφοὶ ἔγραψαν τοῖς μαθηταῖς ἀποδέξασθαι αὐτόν· ὃς παραγενόμενος συνεβάλετο πολὺ τοῖς πεπιστευκόσι διὰ τῆς χάριτος.

27. βουλομενου δε αυτου διελθειν εις την αχαιαν προτρεψαμενοι οι αδελφοι εγραψαν τοις μαθηταις αποδεξασθαι αυτον ος παραγενομενος συνεβαλετο πολυ τοις πεπιστευκοσιν δια της χαριτος 27. βoυlomenoυ de aυtoυ dielthein eis ten achaian protrepsamenoi oi adelfoi egrapsan tois mathetais apodeksasthai aυton os paragenomenos sυneβaleto polυ tois pepisteυkosin dia tes charitos

27 Now (while) planning to go into Achaia, the brethren exhorted him and wrote to the disciples to accept him (after) he came*. He supported many who had believed through the favor (of God);

27. And when he was disposed to pass into Achaia, the brethren wrote, exhorting the disciples to receive him: who, when he was come, helped them much which had believed through grace:

27. Da er aber wollte nach Achaja reisen, schrieben die Brüder und vermahnten die Jünger, daß sie ihn aufnähmen. Und als er dahingekommen war, half er denen, die gläubig waren geworden durch die Gnade.

27. Y queriendo él pasar a Acaya, los hermanos exhortándole, escribieron a los discípulos que le recibiesen; y venido él, aprovechó mucho a los que por la gracia habían creido.

27 А когда он вознамерился идти в Ахаию, то братия послали к тамошним ученикам, располагая их принять его; и он, прибыв туда, много содействовал уверовавшим благодатью,

28 Sillä hän kumosi suurella voimalla julkisesti juutalaisten väitteet ja näytti kirjoituksista toteen, että Jeesus on Kristus.

28 Sillä voimallisesti hän julkisesti kumosi juutalaisten väitteet osoittaen Kirjoitusten avulla, että Jeesus on Kristus.

28. Sillä hän voitti miehuullisesti Juudalaiset ja osoitti julkisesti Raamatuista, että Jesus on Kristus.

28. Sillä hän woitti miehullisest Judalaiset ja osotti julkisest Ramatuista että Jesus oli Christus.

28. Sille ette hen ahkerasti ylitzewoitti Juttat/ Ja iulkisesta osotti Ramatuidhen cautta ette IesuS oli se CHRISTUS. (Sillä että hän ahkerasti ylitse woitti juuttaat/ Ja julkisesti osoitti Raamatuiden kautta että Jesus oli se KRISTUS.)

28. εὐτόνως γὰρ τοῖς Ἰουδαίοις διακατηλέγχετο δημοσίᾳ ἐπιδεικνὺς διὰ τῶν γραφῶν εἶναι τὸν Χριστὸν Ἰησοῦν.

28. ευτονως γαρ τοις ιουδαιοις διακατηλεγχετο δημοσια επιδεικνυς δια των γραφων ειναι τον χριστον ιησουν 28. eυtonos gar tois ioυdaiois diakatelegcheto demosia epideiknυs dia ton grafon einai ton christon iesoυn

28 for* he was thoroughly (and) intensely refuting the Jews in public, showing through the Scriptures that Jesus was the Christ.

28. For he mightily convinced the Jews, and that publickly, shewing by the scriptures that Jesus was Christ.

28. Denn er überwand die Juden beständig und erwies öffentlich durch die Schrift, daß Jesus Christus sei.

28. Porque con gran vehemencia convencia públicamente a los Judíos, demostrando por las Escrituras que Jesús es el Cristo.

28 ибо он сильно опровергал Иудеев всенародно, доказывая Писаниями, что Иисус есть Христос.