2 luku

Pyhä Henki vuodatetaan helluntaipäivänä, ja niin seurakunta syntyy 1 – 13; Pietari osoittaa kansanjoukolle, että profeetta Jooel on sen ennustanut 14 – 21, ja näyttää, että Jeesus on herätetty kuolleista ja korotettu Jumalan oikealle puolelle ja tehty Herraksi ja Kristukseksi 22 – 36 Noin kolmetuhatta henkeä ottaa kasteen 37 – 41 Ensimmäisten kristittyjen keskinäinen elämä ja seurakunnan lisääntyminen 42 – 47.

1 Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla.

1 Kun helluntaipäivä oli tullut*, olivat he kaikki yksimielisesti koolla.

1. Ja kuin viideskymmenes päivä täytettiin, olivat he kaikki yksimielisesti koossa.

1. JA cuin wijdeskymmenes päiwä täytettin olit he caicki yximielisest coosa.

1. Ia quin se Wideskymenes peiue teutettin/ olit he caiki yximieliseste ynne samas paicas. (Ja kuin se wiideskymmenes päiwä täytettiin/ olit he kaikki yksimielisesti ynnä samassa paikassa.)

1. Καὶ ἐν τῷ συμπληροῦσθαι τὴν ἡμέραν τῆς πεντηκοστῆς ἦσαν ἅπαντες ὁμοθυμαδὸν ἐπὶ τὸ αὐτό.

1. και εν τω συμπληρουσθαι την ημεραν της πεντηκοστης ησαν απαντες ομοθυμαδον επι το αυτο 1. kai en to sυmpleroυsthai ten emeran tes pentekostes esan apantes omothυmadon epi to aυto

1 {NOTES: Acts 1:26-2:1- Chapter and verse divisions were added by man. In the original Acts 1:26 & Acts 2:1 are the same sentence. The ‘they’ has been disputed by many. Read both Acts 1:26 and Acts 2:1 together without punctuation and decide for yourself. See also Acts 1:5, 2:6.} {Pentecost (always Sun.) May 28, 30AD Jerusalem.Pentecost is a transliterated word, G4005, which literal means ‘50th’ as in the 50th day after Passover. The day the New Covenant (Testament) came into force (Heb 9:15-17.}And while* the day of Pentecost was being fulfilled, they were all united in the same (place.)

1. And when the day of Pentecost was fully come, they were all with one accord in one place.

1. Und als der Tag der Pfingsten erfüllt war, waren sie alle einmütig beieinander.

1. Y CUANDO hubo venido cum- plidamente el día de Pentecóstes, estaban todos unánimes en un mismo lugar.

1 При наступлении дня Пятидесятницы все они были единодушно вместе.

2 Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat.

2 Niin taivaasta tuli yhtäkkiä humaus niin kuin ankaran tuulispään käydessä ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat.

2. Ja humaus tapahtui äkisti taivaasta, niinkuin suuri tuulispää olis tullut, ja täytti koko huoneen, kussa he olivat istumassa.

2. Ja humaus tapahdui äkist Taiwast nijncuin suuri tuulispää olis tullut ja täytti huonen cusa he olit istumas.

2. Ja ekiste tapachtui Taiuahast yxi Hwmaus/ ninquin sangen ialo Tulispä olis tullut/ Ja teutti caiken Honen/ cussa he olit istumas. (Ja äkisti tapahtui taiwahasta yksi humaus/ niinkuin sangen jalo tuulispää olisi tullut/ Ja täytti kaiken huoneen/ kussa he olit istumassa.)

2. καὶ ἐγένετο ἄφνω ἐκ τοῦ οὐρανοῦ ἦχος ὥσπερ φερομένης πνοῆς βιαίας, καὶ ἐπλήρωσεν ὅλον τὸν οἶκον οὗ ἦσαν καθήμενοι·

2. και εγενετο αφνω εκ του ουρανου ηχος ωσπερ φερομενης πνοης βιαιας και επληρωσεν ολον τον οικον ου ησαν καθημενοι 2. kai egeneto afno ek toυ oυranoυ echos osper feromenes pnoes βiaias kai eplerosen olon ton oikon oυ esan kathemenoi

2 And suddenly there became a noise from heaven just-like (the) bringing of a violent wind and it filled the whole house where they were sitting.

2. And suddenly there came a sound from heaven as of a rushing mighty wind, and it filled all the house where they were sitting.

2. Und es geschah schnell ein Brausen vom Himmel wie eines gewaltigen Windes und erfüllte das ganze Haus, da sie saßen.

2. Y de repente vino un estruendo del cielo como de un viento vehemente que venía con ímpetu, el cual hinchió toda la casa donde estaban sentados.

2 И внезапно сделался шум с неба, как бы от несущегося сильного ветра, и наполнил весь дом, где они находились.

3 Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle.

3 He näkivät jakautuvia kieliä, ikään kuin tulta, ja ne laskeutuivat kukin heidän päällensä.

3. Ja heille näkyivät viileskellyt kielet, niinkuin tuliset, ja istuivat kunkin heidän päällensä.

3. Ja heille näyt wijleskellyt kielet nijncuin tuliset ja istuit cungin heidän päällens.

3. Ja heille näwyit wileskellyt kielet ninquin Tuliset/ Ja ne istuit itzecunghin heidhen Pälens. (Ja heille näkyit wiileskellyt kielet niinkuin tuliset/ Ja ne istuit itsekunkin heidän päällensä.)

3. καὶ ὤφθησαν αὐτοῖς διαμεριζόμεναι γλῶσσαι ὡσεὶ πυρός, ἐκάθισέ τε ἐφ’ ἕνα ἕκαστον αὐτῶν,

3. και ωφθησαν αυτοις διαμεριζομεναι γλωσσαι ωσει πυρος εκαθισεν τε εφ ενα εκαστον αυτων 3. kai ofthesan aυtois diamerizomenai glossai osei pυros ekathisen te ef ena ekaston aυton

3 And they were seen by them, divided tongues, like fire, and it sat upon each one of them.

3. And there appeared unto them cloven tongues like as of fire, and it sat upon each of them.

3. Und es erschienen ihnen Zungen, zerteilt, wie von Feuer; und er setzte sich auf einen jeglichen unter ihnen;

3. Y les aparecieron lenguas repartidas como de fuego, y se asentó sobre cada uno de ellos.

3 И явились им разделяющиеся языки, как бы огненные, и почили по одному на каждом из них.

4 Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.

4 Ja he kaikki täyttyivät Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan kuin Henki heille puhuttavaa antoi.

4. Ja he täytettiin kaikki Pyhällä Hengellä ja rupesivat puhumaan muilla kielillä, senjälkeen kuin Henki antoi heidän puhua.

4. Ja he täytettin caicki Pyhällä Hengellä ja rupeisit puhuman muilla kielillä senjälken cuin Hengi andoi heidän puhua.

4. Ja he teutettin caiki Pyhe Henge/ ia Rupesit puhuman muilla Kielille/ sen ielken quin se Hengi andoi heiden wlospuhua. (Ja he täytettiin kaikki Pyhä Henkeä/ ja rupesit puhumaan muilla kielillä/ sen jälkeen kuin se Henki antoi heidän ulos puhua.)

4. καὶ ἐπλήσθησαν ἅπαντες Πνεύματος ἁγίου, καὶ ἤρξαντο λαλεῖν ἑτέραις γλώσσαις καθὼς τὸ Πνεῦμα ἐδίδου αὐτοῖς ἀποφθέγγεσθαι.

4. και επλησθησαν απαντες πνευματος αγιου και ηρξαντο λαλειν ετεραις γλωσσαις καθως το πνευμα εδιδου αυτοις αποφθεγγεσθαι 4. kai eplesthesan apantes pneυmatos agioυ kai erksanto lalein eterais glossais kathos to pneυma edidoυ aυtois apoftheggesthai

4 And they were all filled with (the) Holy Spirit and began to speak in other languages, just-as the Spirit was giving to them to speak out.

4. And they were all filled with the Holy Ghost, and began to speak with other tongues, as the Spirit gave them utterance.

4. und sie wurden alle voll des Heiligen Geistes und fingen an, zu predigen mit anderen Zungen, nach dem der Geist ihnen gab auszusprechen.

4. Y fueron todos llenos del Espíritu Santo, y comenzaron a hablar en otras lenguas, como el Espíritu les daba que hablasen.

4 И исполнились все Духа Святаго, и начали говорить на иных языках, как Дух давал им провещевать.

5 Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääväisiä miehiä, kaikkinaisista kansoista, mitä taivaan alla on.

5 Jerusalemissa asui juutalaisia, hurskaita miehiä kaikista kansoista, mitä taivaan alla on.

5. Niin Jerusalemissa asui Juudalaisia, Jumalaa pelkääväisiä miehiä, kaikkinaisesta kansasta, joka taivaan alla on.

5. NIjn Jerusalemis asui Judalaisia Jumalata pelkäwäisiä miehiä caickinaisesta Canssasta cuin Taiwan alla on.

5. Nin oli Jerusalemis Juttat asuuaiset Jumalata pelkeueiset Miehet/ caikinaisest Canssast/ quin Taiuan alla on. (Niin oli Jerusalemista juuttaat asuwaiset Jumalata pelkääwäiset miehet/ kaikkinaisesta kansasta/ kuin taiwaan alla on.)

5. Ἦσαν δὲ ἐν Ἱερουσαλὴμ κατοικοῦντες Ἰουδαῖοι, ἄνδρες εὐλαβεῖς ἀπὸ παντὸς ἔθνους τῶν ὑπὸ τὸν οὐρανόν·

5. ησαν δε εν ιερουσαλημ κατοικουντες ιουδαιοι ανδρες ευλαβεις απο παντος εθνους των υπο τον ουρανον 5. esan de en ieroυsalem katoikoυntes ioυdaioi andres eυlaβeis apo pantos ethnoυs ton υpo ton oυranon

5 Now Jews were dwelling in Jerusalem, devout men, from every nation under heaven.

5. And there were dwelling at Jerusalem Jews, devout men, out of every nation under heaven.

5. Es waren aber Juden zu Jerusalem wohnend, die waren gottesfürchtige Männer aus allerlei Volk, das unter dem Himmel ist.

5. (Moraban entónces en Jerusalem Judíos, varones religiosos de todas las naciones que están debajo del cielo.)

5 В Иерусалиме же находились Иудеи, люди набожные, из всякого народа под небом.

6 Ja kun tämä ääni kuului, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä.

6 Kun tämä ääni kuului, kansa tuli kokoon, ja he joutuivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä.

6. Ja kuin tämä ääni tapahtui, niin kokoontui suuri kansan paljous, ja hämmästyivät; sillä kukin kuuli niiden puhuvan omalla kielellänsä.

6. Ja cosca tämä äni tapahdui nijn coconnui suuri Canssan paljous ja hämmästyit: sillä cukin cuuli nijden puhuwan heidän kielilläns.

6. Coska nyt teme äni tapachtui/ cocontuli Ca'ssan palious/ ia hemmestyit/ Sille ette itzecukin cwli nijnen puhuuan heiden Kielillens. (Koska nyt tämä ääni tapahtui/ kokoontui kansan paljous/ ja hämmästyit/ Sillä että itsekukin kuuli niiden puhuwan heidän kielillänsä.)

6. γενομένης δὲ τῆς φωνῆς ταύτης συνῆλθε τὸ πλῆθος καὶ συνεχύθη, ὅτι ἤκουον εἷς ἕκαστος τῇ ἰδίᾳ διαλέκτῳ λαλούντων αὐτῶν.

6. γενομενης δε της φωνης ταυτης συνηλθεν το πληθος και συνεχυθη οτι ηκουον εις εκαστος τη ιδια διαλεκτω λαλουντων αυτων 6. genomenes de tes fones taυtes sυnelthen to plethos kai sυnechυthe oti ekoυon eis ekastos te idia dialekto laloυnton aυton

6 But (after) the {F} voice from this happened, the multitude came together and was confused, because each one was hearing them speaking in his own language.

6. Now when this was noised abroad, the multitude came together, and were confounded, because that every man heard them speak in his own language.

6. Da nun diese Stimme geschah, kam die Menge zusammen und wurden bestürzt; denn es hörte ein jeglicher, daß sie mit seiner Sprache redeten.

6. Y hecho este estruendo, se juntó la multitud; y estaban confusos, porque cada uno les oía hablar su propia lengua.

6 Когда сделался этот шум, собрался народ, и пришел в смятение, ибо каждый слышал их говорящих его наречием.

7 Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: "Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia?

7 Ja he (kaikki) hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen (keskenään): "Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia?

7. Ja he tyhmistyivät kaikki ja ihmettelivät, sanoen keskenänsä: katso, eikö nämät kaikki, jotka puhuvat, ole Galilealaiset?

7. Ja he tyhmistyit caicki ja ihmettelit keskenäns sanoden: cadzo eikö nämät caicki jotca puhuwat ole Galilealaiset?

7. Ja nin he caiki tyhmestyid/ ia jhmettelit keskene's saden/ Catzos/ Eikö näme caiki iotca puhuuat/ ole Galilealaiset? (Ja niin he kaikki tyhmästyit/ ja ihmettelit keskenänsä sanoen/ Katsos/ Eikö nämä kaikki jotka puhuwat/ ole Galilealaiset?)

7. ἐξίσταντο δὲ πάντες καὶ ἐθαύμαζον λέγοντες πρὸς ἀλλήλους· Οὐκ ἰδοὺ πάντες οὗτοί εἰσιν οἱ λαλοῦντες Γαλιλαῖοι;

7. εξισταντο δε παντες και εθαυμαζον λεγοντες προς αλληλους ουκ ιδου παντες ουτοι εισιν οι λαλουντες γαλιλαιοι 7. eksistanto de pantes kai ethaυmazon legontes pros alleloυs oυk idoυ pantes oυtoi eisin oi laloυntes galilaioi

7 Now they were astonished and marveling, saying to one another, Behold, are these not all Galileans who are speaking?

7. And they were all amazed and marvelled, saying one to another, Behold, are not all these which speak Galilaeans?

7. Sie entsetzten sich aber alle, verwunderten sich und sprachen untereinander: Siehe, sind nicht diese alle, die da reden, aus Galiläa?

7. Y estaban todos atónitos y maravillados, diciendo los unos a los otros: He aquí, ¿no son Galileos todos estos que hablan?

7 И все изумлялись и дивились, говоря между собою: сии говорящие не все ли Галилеяне?

8 Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet?

8 Kuinka me sitten jokainen kuulemme puhuttavan omalla kielellämme, jonka alueella olemme syntyneet?

8. Ja kuinka me kukin kuulemme heidän puhuvan meidän omalla kielellämme, jossa me syntyneet olemme?

8. Ja cuinga me cukin cuulemma heidän puhuwan meidän kielilläm josa me syndynet olemma?

8. Ja quingasta sis me itzecuki cwle'ma heiden puhuuan meide' Kielilem iossa me syndynet olema? (Ja kuinkaste siis me itsekukin kuulemme heidän puhuwan meidän kielillämme jossa me syntyneet olemme?)

8. καὶ πῶς ἡμεῖς ἀκούομεν ἕκαστος τῇ ἰδίᾳ διαλέκτῳ ἡμῶν ἐν ᾗ ἐγεννήθημεν,

8. και πως ημεις ακουομεν εκαστος τη ιδια διαλεκτω ημων εν η εγεννηθημεν 8. kai pos emeis akoυomen ekastos te idia dialekto emon en e egennethemen

8 And how are we hearing each one in our own language in which we were born?

8. And how hear we every man in our own tongue, wherein we were born?

8. Wie hören wir denn ein jeglicher seine Sprache, darin wir geboren sind?

8. ¿Cómo, pues, los oimos nosotros hablar cada uno en su lengua en que somos nacidos?

8 Как же мы слышим каждый собственное наречие, в котором родились.

9 Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa,

9 Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa ja Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa

9. Partilaiset ja Mediläiset ja Elamilaiset, ja jotka asumme Mesopotamiassa ja Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Asiassa,

9. Parthit ja Medit ja Elamitit ja Mesopotamian asuwaiset ja Judeas ja Cappadocias Pontos ja Asias.

9. Parthit ia Medit ia Elamitit/ ia ne asuuaiset Mesopotamias/ ia Judeas/ ia Cappadotias/ Pontos ia Asias/ (Parthit ja medit ja elamitit/ ja ne asuwaiset Mesopotamiassa/ ja Judeassa/ ja Kappadotiassa/ Pontossa ja Asiassa/)

9. Πάρθοι καὶ Μῆδοι καὶ Ἐλαμῖται, καὶ οἱ κατοικοῦντες τὴν Μεσοποταμίαν, Ἰουδαίαν τε καὶ Καππαδοκίαν, Πόντον καὶ τὴν Ἀσίαν,

9. παρθοι και μηδοι και ελαμιται και οι κατοικουντες την μεσοποταμιαν ιουδαιαν τε και καππαδοκιαν ποντον και την ασιαν 9. parthoi kai medoi kai elamitai kai oi katoikoυntes ten mesopotamian ioυdaian te kai kappadokian ponton kai ten asian

9 Parthians and Medes and Elamites and the dwellers in Mesopotamia, in Judea, and Cappadocia, in Pontus and Asia,

9. Parthians, and Medes, and Elamites, and the dwellers in Mesopotamia, and in Judaea, and Cappadocia, in Pontus, and Asia,

9. Parther und Meder und Elamiter, und die wir wohnen in Mesopotamien und in Judäa und Kappadozien, Pontus und Asien,

9. Partos, y Medos, y Elamitas, y los que habitamos en Mesopotamia, en Judea, y en Capadocia, en el Ponto, y en Asia,

9 Парфяне, и Мидяне, и Еламиты, и жители Месопотамии,Иудеи и Каппадокии, Понта и Асии,

10 Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset,

10 ja Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Libyan alueella ja täällä muukalaisina oleskelevat roomalaiset, sekä juutalaiset että käännynnäiset,

10. Phrygiassa ja Pamphiliassa, Egyptissä ja Libian maan rajoilla, liki Kyreniä, ja muukalaiset Roomista, Juudalaiset ja uudet Juudalaiset.

10. Phrygias ja Pamphilias Egyptis ja Libian maan rajoilla liki Kyreni ja muucalaiset Romista Judalaiset ja vdet Judalaiset Cretit ja Arabit.

10. Phrygias ia Pamphilias/ Egyptis ia Libian Maanraioilla liki Kyreni/ Ja ne mwcalaiset Romista/ Juttat ia ne Wdhet Juttat/ Cretit/ ia Arabit. (Phrygiassa ja Pamphiliassa/ Egyptissä ja Libyan maanrajoilla liki Kyreneä/ Ja ne muukalaiset Romasta/ Juuttaat ja ne uudet juuttaat/ Kretit/ ja arabit.)

10. Φρυγίαν τε καὶ Παμφυλίαν, Αἴγυπτον καὶ τὰ μέρη τῆς Λιβύης τῆς κατὰ Κυρήνην, καὶ οἱ ἐπιδημοῦντες Ρωμαῖοι, Ἰουδαῖοί τε καὶ προσήλυτοι,

10. φρυγιαν τε και παμφυλιαν αιγυπτον και τα μερη της λιβυης της κατα κυρηνην και οι επιδημουντες ρωμαιοι ιουδαιοι τε και προσηλυτοι 10. frυgian te kai pamfυlian aigυpton kai ta mere tes liβυes tes kata kυrenen kai oi epidemoυntes romaioi ioυdaioi te kai proselυtoi

10 in Phrygia and Pamphylia, in Egypt and the parts of Libya toward Cyrene and the inhabiting Romans, both Jews and Jewish-converts,

10. Phrygia, and Pamphylia, in Egypt, and in the parts of Libya about Cyrene, and strangers of Rome, Jews and proselytes,

10. Phrygien und Pamphylien, Ägypten und an den Enden von Lybien bei Kyrene und Ausländer von Rom,

10. En Frigia, y en Pamfilia, en Egipto, y en las partes de Libia que están de la otra parte de Cirene, y extranjeros de Roma, Judíos, y prosélitos,

10 Фригии и Памфилии, Египта и частей Ливии, прилежащих к Киринее, и пришедшие из Рима, Иудеи и прозелиты,

11 kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja."

11 kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja."

11. Kretalaiset ja Arabialaiset, me kuulemme heidän puhuvan meidän kielillämme Jumalan suuria tekoja.

11. Me cuulemma heidän puhuwan meidän kielilläm Jumalan suuria tecoja.

11. Me cwlema heiden puhuuan meiden Kielille/ Jumalan swria Tekoia. (Me kuulemme heidän puhuwan meidän kielillä/ Jumalan suuria tekoja.)

11. Κρῆτες καὶ Ἄραβες, ἀκούομεν λαλούντων αὐτῶν ταῖς ἡμετέραις γλώσσαις τὰ μεγαλεῖα τοῦ Θεοῦ;

11. κρητες και αραβες ακουομεν λαλουντων αυτων ταις ημετεραις γλωσσαις τα μεγαλεια του θεου 11. kretes kai araβes akoυomen laloυnton aυton tais emeterais glossais ta megaleia toυ theoυ

11 Cretans and Arabs, we hear them speaking in our languages the magnificent things of God.

11. Cretes and Arabians, we do hear them speak in our tongues the wonderful works of God.

11. Juden und Judengenossen, Kreter und Araber: wir hören sie mit unsern Zungen die großen Taten Gottes reden.

11. Cretenses, y Arabes: los oimos hablar en nuestras lenguas las maravillas de Dios.

11 критяне и аравитяне, слышим их нашими языками говорящих о великих делах Божиих?

12 Ja he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet, mitä ajatella, ja sanoivat toinen toisellensa: "Mitä tämä mahtaakaan olla?"

12 Ja he kaikki hämmästyivät ja olivat ymmällä ja sanoivat toisilleen: ”Mitä tämä onkaan?”

12. Niin he kaikki tyhmistyivät ja epäilivät, sanoen toinen toisellensa: mitäs luulet tämän olevan?

12. Nijn he caicki tyhmistyit ja ihmettelit keskenäns sanoden: mitäs luulet tämän olewan?

12. Nin tyhmestyid caiki/ ia ihmettelit keskenens sanoden/ mites lwlet temen oleuan? (Niin tyhmästyit kaikki/ ja ihmettelit keskenänsä sanoen/ mitäs luulet tämän olewan?)

12. ἐξίσταντο δὲ πάντες καὶ διηπόρουν, ἄλλος πρὸς ἄλλον λέγοντες· Τί ἂν θέλοι τοῦτο εἶναι;

12. εξισταντο δε παντες και διηπορουν αλλος προς αλλον λεγοντες τι αν θελοι τουτο ειναι 12. eksistanto de pantes kai dieporoυn allos pros allon legontes ti an theloi toυto einai

12 Now all were astonished and were perplexed, saying to one another, Whatever might this wish to be {i.e. mean} ?

12. And they were all amazed, and were in doubt, saying one to another, What meaneth this?

12. Sie entsetzten sich aber alle und wurden irre und sprachen einer zu dem andern: Was will das werden?

12. Y estaban todos atónitos y en duda, diciendo los unos a los otros: ¿Qué quiere ser esto?

12 И изумлялись все и, недоумевая, говорили друг другу: что это значит?

13 Mutta toiset pilkkasivat heitä ja sanoivat: "He ovat täynnä makeata viiniä".

13 Mutta toiset sanoivat pilkaten: ”He ovat täynnä makeaa viiniä.”

13. Vaan muut nauroivat heitä ja sanoivat: he ovat täynnänsä makiaa viinaa.

13. Waan muut nauroit heitä ja sanoit: he owat täynäns makiata wijna.

13. Waan ne mwdh nauroit heite ia sanoit/ He ouat teune makiat Wina. (Waan ne muut nauroit heitä ja sanoit/ He owat täynnä makeat wiinaa.)

13. ἕτεροι δὲ χλευάζοντες ἔλεγον ὅτι Γλεύκους μεμεστωμένοι εἰσί.

13. ετεροι δε χλευαζοντες ελεγον οτι γλευκους μεμεστωμενοι εισιν 13. eteroi de chleυazontes elegon oti gleυkoυs memestomenoi eisin

13 But others sneering, were saying, They are full of new-wine. {Footnotes: Acts 2:6, this was a miraculous event, the crowd heard all this like a single voice from afar or figuratively like ‘noisy or sounds.’}{Examples of those who are saved in the New Testament: Acts 2:14-42; 8:5-13; 8:30-39; 10:34-48; 16:13-15; 16:25-34; 18:8a; 18:8b; 19:1-7; Saul/Apostle Paul: 9:17-18, 22:6-16, 26:12-18.}

13. Others mocking said, These men are full of new wine.

13. Die andern aber hatten's ihren Spott und sprachen: Sie sind voll süßen Weins.

13. Mas otros burlándose, decían: Estos están llenos de mosto.

13 А иные, насмехаясь, говорили: они напились сладкого вина.

14 Niin Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: "Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvaiset, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani korviinne.

14 Niin Pietari astui esiin niitten yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: "Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvat, olkoon tämä teille tiettävä ja ottakaa sanani korviinne.

14. Niin Pietari seisoi yhdentoistakymmenen kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: te Juudan miehet ja kaikki, jotka asutte Jerusalemissa! tämä olkoon teille tiettävä, ja ottakaat minun sanani teidän korviinne.

14. NIjn Petari nousi yhdentoistakymmenen cansa corgotti änens ja puhui heille: te Judalaiset ja caicki jotca asutte Jerusalemis tämä olcon teille tiettäwä: ja ottacat minun sanani teidän corwijn.

14. Nin ylesnousi Petari ninen Ydhentoistakymenen cansa/ ia corotti änens/ ia puhui heille/ Te Judan Miehet/ ia te caiki iotca asutta Jerusalemis/ teme olcoon teille tietteue/ Ja ottaca minun Sanan teiden Coruijn. (Niin ylösnousi Petari niiden yhdentoista kymmenen kanssa/ ja korotti äänensä/ ja puhui heille/ Te Judan miehet/ ja te kaikki jotka asutte Jerusalemissa/ tämä olkoon teille tiettäwä/ Ja ottakaa minun sanani teidän korwiin.)

14. Σταθεὶς δὲ Πέτρος σὺν τοῖς ἕνδεκα ἐπῆρε τὴν φωνὴν αὐτοῦ καὶ ἀπεφθέγξατο αὐτοῖς· Ἄνδρες Ἰουδαῖοι καὶ οἱ κατοικοῦντες Ἱερουσαλὴμ ἅπαντες, τοῦτο ὑμῖν γνωστὸν ἔστω καὶ ἐνωτίσασθε τὰ ῥήματά μου.

14. σταθεις δε πετρος συν τοις ενδεκα επηρεν την φωνην αυτου και απεφθεγξατο αυτοις ανδρες ιουδαιοι και οι κατοικουντες ιερουσαλημ απαντες τουτο υμιν γνωστον εστω και ενωτισασθε τα ρηματα μου 14. statheis de petros sυn tois endeka eperen ten fonen aυtoυ kai apefthegksato aυtois andres ioυdaioi kai oi katoikoυntes ieroυsalem apantes toυto υmin gnoston esto kai enotisasthe ta remata moυ

14 But Peter, standing up together with the eleven, lifted up his voice and spoke out to them, saying, Men, Jews and all you° who are dwelling in Jerusalem, let this be known to you° and notice° my words.

14. But Peter, standing up with the eleven, lifted up his voice, and said unto them, Ye men of Judaea, and all ye that dwell at Jerusalem, be this known unto you, and hearken to my words:

14. Da trat Petrus auf mit den Elfen, erhob seine Stimme und redete zu ihnen: Ihr Juden, liebe Männer, und alle, die ihr zu Jerusalem wohnet, das sei euch kundgetan, und lasset meine Worte zu euren Ohren eingehen.

14. Entónces Pedro poniéndose en pié con los once, alzó su voz, y les habló, diciendo: Varones de Judea, y todos los que habitáis en Jerusalem, esto os sea notorio, y prestád oidos a mis palabras;

14 Петр же, став с одиннадцатью, возвысил голос свой и возгласил им: мужи Иудейские, и все живущие в Иерусалиме! сие да будет вам известно, и внимайте словам моим:

15 Eivät nämä ole juovuksissa, niinkuin te luulette; sillä nyt on vasta kolmas hetki päivästä.

15 Sillä eivät nämä ole juovuksissa niin kuin luulette. Onhan vasta päivän kolmas tunti.

15. Sillä ei nämät juovuksissa ole, niinkuin te luulette; sillä nyt on kolmas hetki päivästä.

15. Ei nämät juowuxis ole nijncuin te luletta: sillä nyt on colmas hetki päiwästä.

15. Sille ei näme ole iowxis ninquin te lwletta/ sille ette nyt peiueste ombi colmas hetki. (Sillä ei nämä ole juowuksissa niinkuin te luulette/ sillä että nyt päiwästä ompi kolmas hetki.)

15. οὐ γὰρ, ὡς ὑμεῖς ὑπολαμβάνετε, οὗτοι μεθύουσιν· ἔστι γὰρ ὥρα τρίτη τῆς ἡμέρας·

15. ου γαρ ως υμεις υπολαμβανετε ουτοι μεθυουσιν εστιν γαρ ωρα τριτη της ημερας 15. oυ gar os υmeis υpolamβanete oυtoi methυoυsin estin gar ora trite tes emeras

15 For* these (men) are not drunken, as you° take (it to be); for* it is (only) the third hour {i.e. 9:00 AM} of the day.

15. For these are not drunken, as ye suppose, seeing it is but the third hour of the day.

15. Denn diese sind nicht trunken, wie ihr wähnet, sintemal es ist die dritte Stunde am Tage;

15. Porque estos no están borrachos, como vosotros pensáis, siendo solamente la hora de tercia del día.

15 они не пьяны, как вы думаете, ибо теперь третий час дня;

16 Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta:

16 Vaan tämä on sitä, mikä on puhuttu profeetta Jooelin välityksellä:

16. Vaan tämä on se, mikä ennen sanottu on Joelin prophetan kautta:

16. Waan se on cuin ennen sanottu on Joelin Prophetan cautta:

16. Waan se onopi/ quin ennen sanottu on Joelin Prophetan cautta. (Waan se ompi/ kuin ennen sanottu on Joelin prophetan kautta.)

16. ἀλλὰ τοῦτό ἐστι τὸ εἰρημένον διὰ τοῦ προφήτου Ἰωήλ.

16. αλλα τουτο εστιν το ειρημενον δια του προφητου ιωηλ 16. alla toυto estin to eiremenon dia toυ profetoυ ioel

16 But this is what has been spoken through the prophet Joel,

16. But this is that which was spoken by the prophet Joel;

16. sondern das ist's, was durch den Propheten Joel zuvor gesagt ist:

16. Mas esto es lo que fué dicho por el profeta Joel:

16 но это есть предреченное пророком Иоилем:

17 'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.

17 ’Tapahtuu viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeäni kaiken lihan päälle, ja poikanne ja tyttärenne profetoivat ja nuorukaisenne näkyjä näkevät ja vanhuksenne unia uneksuvat.

17. Ja pitää tapahtuman viimeisinä päivinä (sanoo Jumala), että minä tahdon vuodattaa minun Hengestäni kaiken lihan päälle: ja teidän poikanne ja tyttärenne pitää ennustaman, ja teidän nuorukaisenne pitää näkyjä näkemän, ja teidän vanhimpanne pitää unia uneksuman.

17. Ja pitä tapahtuman wijmeisinä päiwinä sano Jumala että minä wuodatan minun Hengestäni caiken lihan päälle ja teidän poicanne ja tyttären pitä propheteraman ja teidän nuorucaisenne pitä näwyjä näkemän ja teidän Wanhimban pitä unia unexuman.

17. Ja se pite tapachtuman Wimeisine Peiuine sanopi JVMALA/ Mine wloswodhatan minun Hengesteni caiken Lihan päle/ Ja teidhen Poijat ia teidhen Tytteret pite Propheteraman/ Ja teiden Noricaiset pite Näwuyt näkemen/ ia teiden Wanhinmat pite Wnia wnestuman. (Ja se pitää tapahtuman wiimeisinä päiwinä sanoopi JUMALA/ Minä ulos wuodatan minun hengestäni kaiken lihan päälle/ Ja teidän pojat ja teidän tyttäret pitää propheteraaman/ Ja teidän nuorukaiset pitää näkyjä näkemän/ ja teidän wanhimmat pitää unia uneksuman.)

17. καὶ ἔσται ἐν ταῖς ἐσχάταις ἡμέραις, λέγει ὁ Θεός, ἐκχεῶ ἀπὸ τοῦ Πνεύματός μου ἐπὶ πᾶσαν σάρκα, καὶ προφητεύσουσιν οἱ υἱοὶ ὑμῶν καὶ αἱ θυγατέρες ὑμῶν, καὶ οἱ νεανίσκοι ὑμῶν ὁράσεις ὄψονται, καὶ οἱ πρεσβύτεροι ὑμῶν ἐνύπνια ἐνυπνιασθήσονται·

17. και εσται εν ταις εσχαταις ημεραις λεγει ο θεος εκχεω απο του πνευματος μου επι πασαν σαρκα και προφητευσουσιν οι υιοι υμων και αι θυγατερες υμων και οι νεανισκοι υμων ορασεις οψονται και οι πρεσβυτεροι υμων ενυπνια ενυπνιασθησονται 17. kai estai en tais eschatais emerais legei o theos ekcheo apo toυ pneυmatos moυ epi pasan sarka kai profeteυsoυsin oi υioi υmon kai ai thυgateres υmon kai oi neaniskoi υmon oraseis opsontai kai oi presβυteroi υmon enυpnia enυpniasthesontai

17 God says, ‘And it will be in the last days, I will pour out from My Spirit upon all flesh and your° sons and your° daughters will prophesy and your° young-men will see visions and your° elderly-men will dream dreams.

17. And it shall come to pass in the last days, saith God, I will pour out of my Spirit upon all flesh: and your sons and your daughters shall prophesy, and your young men shall see visions, and your old men shall dream dreams:

17. "Und es soll geschehen in den letzten Tagen, spricht Gott, ich will ausgießen von meinem Geist auf alles Fleisch; und eure Söhne und eure Töchter sollen weissagen, und eure Jünglinge sollen Gesichte sehen, und eure Ältesten sollen Träume haben;

17. Y será en los postreros dias, (dice Dios,) que derramaré de mi Espíritu sobre toda carne; y vuestros hijos, y vuestras hijas profetizarán, y vuestros jóvenes verán visiones, y vuestros viejos soñarán sueños.

17 И будет в последние дни, говорит Бог, излию от Духа Моего на всякую плоть, и будут пророчествовать сыны ваши и дочери ваши; и юношиваши будут видеть видения, и старцы вашисновидениями вразумляемы будут.

18 Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.

18 Myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeäni, ja he profetoivat.

18. Ja myös minun palveliaini päälle ja minun piikaini päälle niinä päivinä vuodatan minä minun Hengestäni, ja heidän pitää ennustaman.

18. Ja myös minun palweliaini päälle ja minun pijcaini päälle nijnä päiwinä wuodatan minä minun Hengestäni ja heidän pitä Propheteraman.

18. Ja mös minun Palueliaiten päle/ ia minun Picaini päle nijne peiuine mine wloswodhatan minun Hengesteni/ ia heiden pite Propheteraman. (Ja myös minun palwelijain päälle/ ja minun piikani päälle niinä päiwinä minä ulos wuodatan minun hengestäni/ ja heidän pitää propheteraaman.)

18. καί γε ἐπὶ τοὺς δούλους μου καὶ ἐπὶ τὰς δούλας μου ἐν ταῖς ἡμέραις ἐκείναις ἐκχεῶ ἀπὸ τοῦ Πνεύματός μου, καὶ προφητεύσουσι.

18. και γε επι τους δουλους μου και επι τας δουλας μου εν ταις ημεραις εκειναις εκχεω απο του πνευματος μου και προφητευσουσιν 18. kai ge epi toυs doυloυs moυ kai epi tas doυlas moυ en tais emerais ekeinais ekcheo apo toυ pneυmatos moυ kai profeteυsoυsin

18 For-sure, I will pour from my Spirit upon my (male) bondservants and upon my (female) bondservants in those days, and they will prophesy.

18. And on my servants and on my handmaidens I will pour out in those days of my Spirit; and they shall prophesy:

18. und auf meine Knechte und auf meine Mägde will ich in denselben Tagen von meinem Geist ausgießen, und sie sollen weissagen.

18. Y de cierto sobre mis siervos, y sobre mis criadas en aquellos dias derramaré de mi Espíritu; y profetizarán.

18 И на рабов Моих и на рабынь Моих в те дни излию от Духа Моего, и будутпророчествовать.

19 Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita.

19 Ja minä näytän ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja suitsuavaa savua.

19. Ja minä annan tunnustähtiä ylhäällä taivaassa ja merkkejä alhaalla maan päällä, veren ja tulen ja savun ja suitsun.

19. Ja minä annan ihmeitä ylhäldä Taiwahast ja merckejä alhalda maan päällä weren ja tulen ja sawun suidzun.

19. Ja mine annan Ihmeit ylhel Taiuahas/ ia Mercki alahal Maan päle/ Weren ia Tulen ia sawnswitzun. (Ja minä annan ihmeitä ylhääl taiwahassa/ ja merkki alhaalla maan päälle/ Weren ja tulen ja sawusuitsun.)

19. καὶ δώσω τέρατα ἐν τῷ οὐρανῷ ἄνω καὶ σημεῖα ἐπὶ τῆς γῆς κάτω, αἷμα καὶ πῦρ καὶ ἀτμίδα καπνοῦ·

19. και δωσω τερατα εν τω ουρανω ανω και σημεια επι της γης κατω αιμα και πυρ και ατμιδα καπνου 19. kai doso terata en to oυrano ano kai semeia epi tes ges kato aima kai pυr kai atmida kapnoυ

19 And I will be giving (you)° wonders in the heaven above and signs upon the earth below; blood and fire and vapor of smoke.

19. And I will shew wonders in heaven above, and signs in the earth beneath; blood, and fire, and vapour of smoke:

19. Und ich will Wunder tun oben im Himmel und Zeichen unten auf Erden: Blut und Feuer und Rauchdampf;

19. Y daré prodigios arriba en el cielo, y señales abajo en la tierra, sangre, y fuego, y vapor de humo.

19 И покажу чудеса на небе вверху и знамения на земле внизу, кровь и огонь и курение дыма.

20 Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen.

20 Aurinko muuttuu pimeäksi ja kuu vereksi ennen kuin suuri ja ihana Herran päivä tulee.

20. Auringon pitää muuttuman pimeydeksi ja kuun vereksi, ennenkuin se suuri ja julkinen Herran päivä on tuleva.

20. Auringon pitä muuttuman pimeydexi ja Cuu werexi ennen cuin se suuri ja julkinen HERran päiwä on tulewa.

20. Auringo pite mwttuma' pimeydhexi/ ia Cw werexi/ ennen quin se swri ia iulkinen HERRAN peiue tulepi. (Aurinko pitää muuttuman pimeydeksi/ ja kuu wereksi/ ennen kuin se suuri ja julkinen HERRAN päiwä tuleepi.)

20. ὁ ἥλιος μεταστραφήσεται εἰς σκότος καὶ ἡ σελήνη εἰς αἷμα πρὶν ἢ ἐλθεῖν τὴν ἡμέραν Κυρίου τὴν μεγάλην καὶ ἐπιφανῆ.

20. ο ηλιος μεταστραφησεται εις σκοτος και η σεληνη εις αιμα πριν η ελθειν την ημεραν κυριου την μεγαλην και επιφανη 20. o elios metastrafesetai eis skotos kai e selene eis aima prin e elthein ten emeran kυrioυ ten megalen kai epifane

20 The sun will be turned into darkness and the moon into blood, before the great and illustrious day of the Lord comes.

20. The sun shall be turned into darkness, and the moon into blood, before that great and notable day of the Lord come:

20. die Sonne soll sich verkehren in Finsternis und der Mond in Blut, ehe denn der große und offenbare Tag des HERRN kommt.

20. El sol se volverá en tinieblas, y la luna en sangre, ántes que venga el día del Señor grande e ilustre.

20 Солнце превратится во тьму, и луна - в кровь, прежде нежели наступит день Господень, великий и славный.

21 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.'

21 Ja tapahtuu, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.’

21. Ja pitää tapahtuman, että jokainen, joka avuksi huutaa Herran nimeä, se tulee autuaaksi.

21. Ja pitä tapahtuman että jocainen cuin rucoile HERran nime hän tule autuaxi.

21. Ja tapachtaman pite/ ette Jocainen quin HERRAN Nime auxenshwtapi/ hen tule wapadhexi. (Ja tapahtuman pitää/ että jokainen kuin HERRAN nimeä awuksensa huutaapi/ hän tulee wapahdetuksi.)

21. καὶ ἔσται πᾶς ὃς ἂν ἐπικαλέσηται τὸ ὄνομα Κυρίου σωθήσεται.

21. και εσται πας ος αν επικαλεσηται το ονομα κυριου σωθησεται 21. kai estai pas os an epikalesetai to onoma kυrioυ sothesetai

21 And it will be, that everyone, whoever calls upon the name of the Lord, will be saved.’ {Joel 2:28-32}

21. And it shall come to pass, that whosoever shall call on the name of the Lord shall be saved.

21. Und soll geschehen, wer den Namen des HERRN anrufen wird, der soll selig werden."

21. Y acontecerá, que todo aquel que invocare el nombre del Señor, será salvo.

21 И будет: всякий, кто призовет имя Господне, спасется.

22 Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niinkuin te itse tiedätte,

22 Miehet, israelilaiset, kuulkaa nämä sanat: Jeesus Nasaretilaisen, miehen, jonka Jumala osoitti teille voimateoin ja ihmein ja merkein, joita Jumala Hänen välityksellään teki keskellänne, niin kuin itsekin tiedätte,

22. :22. Te Israelin miehet! kuulkaat näitä sanoja: Jesuksen Natsarelaisen, sen miehen, joka teidän tykönänne on Jumalalta vahvistettu voimallisten tekoin, ihmetten ja merkkein kanssa, jotka Jumala hänen kauttansa teidän keskellänne teki, niinkuin te itsekin tiedätte,

22. TE Israelin miehet cuulcat näitä sanoja Jesuxesta Nazarenuxesta sijtä miehestä joca teille on Jumalalda ilmoitettu tecoin ihmetten ja merckein cansa jotca Jumala hänen cauttans teidän keskellänne teki ( nijncuin te idzekin tiedätte )

22. Te Miehet Israelist cwlcat nämet sanat/ Iesusen Nazarenusen/ sen Jumalalda annetun Miehen teiden cochtan/ Tekoin/ Ihmechten/ ia Merckein cansa/ iotca Jumala henen cauttans teki teiden keskellen (ninquin te mös itze tiedhette) (Te miehet Israelista kuulkaat nämät sanat/ Jesuksen Nazarenuksen/ sen Jumalalta annetun miehen teidän kohtaan/ tekoin/ ihmeitten/ ja merkkein kanssa/ jotka Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellän (niinkuin te myös itse tiedätte))

22. Ἄνδρες Ἰσραηλῖται, ἀκούσατε τοὺς λόγους τούτους. Ἰησοῦν τὸν Ναζωραῖον, ἄνδρα ἀπὸ τοῦ Θεοῦ ἀποδεδειγμένον εἰς ὑμᾶς δυνάμεσι καὶ τέρασι καὶ σημείοις οἷς ἐποίησε δι’ αὐτοῦ ὁ Θεὸς ἐν μέσῳ ὑμῶν, καθὼς καὶ αὐτοὶ οἴδατε,

22. ανδρες ισραηλιται ακουσατε τους λογους τουτους ιησουν τον ναζωραιον ανδρα απο του θεου αποδεδειγμενον εις υμας δυναμεσιν και τερασιν και σημειοις οις εποιησεν δι αυτου ο θεος εν μεσω υμων καθως και αυτοι οιδατε 22. andres israelitai akoυsate toυs logoυs toυtoυs iesoυn ton nazoraion andra apo toυ theoυ apodedeigmenon eis υmas dυnamesin kai terasin kai semeiois ois epoiesen di aυtoυ o theos en meso υmon kathos kai aυtoi oidate

22 Men, Israelites! Hear° these words: Jesus the Nazarene, a man from God, having been shown to you° by miracles and wonders and signs which God did through him in your° midst, just-as you° yourselves also know;

22. Ye men of Israel, hear these words; Jesus of Nazareth, a man approved of God among you by miracles and wonders and signs, which God did by him in the midst of you, as ye yourselves also know:

22. Ihr Männer von Israel, höret diese Worte: Jesum von Nazareth, den Mann, von Gott unter euch mit Taten und Wundern und Zeichen erwiesen, welche Gott durch ihn tat unter euch (wie denn auch ihr selbst wisset),

22. Varones Israelitas, oid estas palabras: Jesús el Nazareno, varón aprobado de Dios entre vosotros en maravillas, y prodigios, y señales que Dios hizo por él en medio de vosotros, como también vosotros sabéis:

22 Мужи Израильские! выслушайте слова сии: Иисуса Назорея, Мужа, засвидетельствованного вам от Бога силами и чудесами и знамениями, которые Бог сотворил через Него среди вас, как и сами знаете,

23 hänet, joka teille luovutettiin, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte.

23 Hänet, joka teille luovutettiin Jumalan määräämän päätöksen ja ennalta tietämisen mukaan, te jumalattomien* miesten kätten avulla (kiinni otettuanne) naulitsitte ristiin ja tapoitte.

23. Sen, joka Jumalan aivotun neuvon ja säännön jälkeen oli annettu ulos, te otitte ja vääräin miesten kätten kautta ristiinnaulitsitte ja surmasitte,

23. Sen ( joca Jumalan aiwoitun neuwon ja säännön jälken ulosannettu oli ) te otitta wääräin miesten kätten cautta ja ristinnaulidzitte ja surmaisitte.

23. Sen sama' (ioca Jumalan edesaigoitun neuuon ia sädhyn ielkeen oli wlosannettu) te otitta wärein Miesten Kätten cautta/ ia Ristinnaulittuna te surmasit. (Sen saman (joka Jumalan edes aiotun neuwon ja säädyn jälkeen oli ulosannettu) te otitte wääräin miesten kätten kautta/ ja ristiinnaulittuna te surmasit.)

23. τοῦτον τῇ ὡρισμένῃ βουλῇ καὶ προγνώσει τοῦ Θεοῦ ἔκδοτον λαβόντες, διὰ χειρὸς ἀνόμων προσπήξαντες ἀνείλατε·

23. τουτον τη ωρισμενη βουλη και προγνωσει του θεου εκδοτον λαβοντες δια χειρων ανομων προσπηξαντες ανειλετε 23. toυton te orismene βoυle kai prognosei toυ theoυ ekdoton laβontes dia cheiron anomon prospeksantes aneilete

23 being given up by what had been determined by the plan and foreknowledge of God; you° assassinated (him), having taken (him) and having fastened (him) to (a cross) through lawless hands;

23. Him, being delivered by the determinate counsel and foreknowledge of God, ye have taken, and by wicked hands have crucified and slain:

23. denselben (nachdem er aus bedachtem Rat und Vorsehung Gottes übergeben war) habt ihr genommen durch die Hände der Ungerechten und ihn angeheftet und erwürgt.

23. A éste, entregado por determinado consejo y providencia de Dios, tomándole vosotros, le matasteis por manos inicuas, crucificándole.

23 Сего, по определенному совету и предведению Божию преданного, вы взяли и, пригвоздив руками беззаконных, убили;

24 Hänet Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista, niinkuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää.

24 Hänet Jumala herätti lopetettuaan kuoleman kivut, niin kuin ei ollutkaan mahdollista, että se olisi voinut Hänet pitää.

24. Jonka Jumala herätti ylös ja päästi kuoleman kivuista, että se oli mahdotoin, että hän piti siltä pidettämän.

24. Sen on Jumala herättänyt ja päästi cuoleman kiwuista ettei hän taittu sildä pidettä.

24. Sen ombi Jumala ylesherettenyt/ ia masewaxi teki Cooleman kiwud/ ettei se mahdolinen ollut/ ette henen piti silde pidhettemen. (Sen ompi Jumala ylösherättänyt/ ja masewaksi teki kuoleman kiwut/ ettei se mahdollinen ollut/ että hänen piti siltä pidettämän.)

24. ὃν ὁ Θεὸς ἀνέστησε λύσας τὰς ὠδῖνας τοῦ θανάτου, καθότι οὐκ ἦν δυνατὸν κρατεῖσθαι αὐτὸν ὑπ’ αὐτοῦ.

24. ον ο θεος ανεστησεν λυσας τας ωδινας του θανατου καθοτι ουκ ην δυνατον κρατεισθαι αυτον υπ αυτου 24. on o theos anestesen lυsas tas odinas toυ thanatoυ kathoti oυk en dυnaton krateisthai aυton υp aυtoυ

24 whom God raised* up, having loosed the travails of death, insomuch as it was not possible (for him) to be held-fast by it.

24. Whom God hath raised up, having loosed the pains of death: because it was not possible that he should be holden of it.

24. Den hat Gott auferweckt, und aufgelöst die Schmerzen des Todes, wie es denn unmöglich war, daß er sollte von ihm gehalten werden.

24. Al cual Dios levantó, sueltos los dolores de la muerte; por cuanto era imposible ser detenido de ella.

24 но Бог воскресил Его, расторгнув узы смерти, потому что ей невозможно было удержать Его.

25 Sillä Daavid sanoo hänestä: 'Minä näen alati edessäni Herran, sillä hän on minun oikealla puolellani, etten horjahtaisi.

25 Sillä Daavid sanoo Hänestä: 'Minä näin alati edessäni Herran, sillä Hän on oikealla puolellani, jotten horjahtaisi.

25. Sillä David sanoo hänestä: minä olen aina Herran minun kasvoini eteen pannut, sillä hän on minun oikialla puolellani, etten minä horjahtaisi.

25. Sillä Dawid sano hänestä: Minä olen aina minun HERrani caswoni eteen pannut: sillä hän on minun oikialla puolellani etten minä wawahduis.

25. Sille Dauid sanopi heneste/ Mine Olen aina HERRAN minun casuoni eten Pannut/ Sille ette hen on minun Oikealla polella/ senpäle/ ettei minun pide Wawachtuman. (Sillä Dawid sanoopi hänestä/ Minä olen aina HERRAN minun kaswoni eteen pannut/ Sillä että hän on minun oikealla puolella/ senpäälle/ ettei minun pidä wawahtuman.)

25. Δαυῒδ γὰρ λέγει εἰς αὐτόν· προορώμην τὸν Κύριον ἐνώπιόν μου διὰ παντός, ὅτι ἐκ δεξιῶν μού ἐστιν ἵνα μὴ σαλευθῶ.

25. δαβιδ γαρ λεγει εις αυτον προωρωμην τον κυριον ενωπιον μου δια παντος οτι εκ δεξιων μου εστιν ινα μη σαλευθω 25. daβid gar legei eis aυton prooromen ton kυrion enopion moυ dia pantos oti ek deksion moυ estin ina me saleυtho

25 For* David says (in regard) to him, ‘I am seeing the Lord always before my face, in (my) sight, because he is at my right (hand), in order that I might not be shaken.

25. For David speaketh concerning him, I foresaw the Lord always before my face, for he is on my right hand, that I should not be moved:

25. Denn David spricht von ihm: "Ich habe den HERRN allezeit vorgesetzt vor mein Angesicht; denn er ist an meiner Rechten, auf daß ich nicht bewegt werde.

25. Porque David dice de él: Yo veía al Señor siempre delante de mí; porque le tengo a mi diestra, no seré movido:

25 Ибо Давид говорит о Нем: видел я пред собою Господа всегда, ибо Он одесную меня, дабы я не поколебался.

26 Sentähden minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, ja myös minun ruumiini on lepäävä toivossa;

26 Sen vuoksi sydämeni iloitsi ja kieleni riemuitsi, vieläpä ruumiini on lepäävä toivossa,

26. Sentähden iloitsi minun sydämeni, ja minun kieleni riemuitsi, ja minun lihani on myös lepäävä toivossa.

26. Sentähden iloidze minun sydämeni ja minun kieleni riemuidze ja minun lihan on myös lewäwä toiwosa.

26. Senteden minun sydemen iloitze/ ia minun Kielen riemuitze/ Ja mös minun Lihani pite Lepemen toiwouxes. (Sentähden minun sydämen iloitsee/ ja minun kieleni riemuitsee/ Ja myös minun lihani pitää lepäämän toiwossa.)

26. διὰ τοῦτο ηὐφράνθη ἡ καρδία μου καὶ ἠγαλλιάσατο ἡ γλῶσσά μου, ἔτι δὲ καὶ ἡ σάρξ μου κατασκηνώσει ἐπ’ ἐλπίδι,

26. δια τουτο ευφρανθη η καρδια μου και ηγαλλιασατο η γλωσσα μου ετι δε και η σαρξ μου κατασκηνωσει επ ελπιδι 26. dia toυto eυfranthe e kardia moυ kai egalliasato e glossa moυ eti de kai e sarks moυ kataskenosei ep elpidi

26 Because of this, my heart was joyous and my tongue was glad. Now my flesh will also still reside in hope;

26. Therefore did my heart rejoice, and my tongue was glad; moreover also my flesh shall rest in hope:

26. Darum ist mein Herz fröhlich, und meine Zunge freuet sich; denn auch mein Fleisch wird ruhen in der Hoffnung.

26. Por lo cual mi corazón se alegró, y mi lengua se regocijó, y aun mi carne descansará en esperanza:

26 От того возрадовалось сердце мое и возвеселился язык мой; даже и плоть моя упокоится в уповании,

27 sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta.

27 sillä sinä et jätä sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä maatumista.

27. Sillä et sinä anna ylön minun sieluani helvetissä, etkä salli sinun pyhäs näkevän turmelusta.

27. Sillä et sinä ylönanna minun sieluani helwetis etkä salli sinun Pyhäs mätänewän.

27. Sille ettet sine ylenanna Minun Sieluani Heluetis/ ia et sine mös salli sinun Pyhes Turmelusta näkemen. (Sillä ettet sinä ylenanna minun sieluani helwetissä/ ja et sinä myös salli sinun pyhäsi turmelusta näkemän.)

27. ὅτι οὐκ ἐγκαταλείψεις τὴν ψυχήν μου εἰς ᾅδου οὐδὲ δώσεις τὸν ὅσιόν σου ἰδεῖν διαφθοράν.

27. οτι ουκ εγκαταλειψεις την ψυχην μου εις αδου ουδε δωσεις τον οσιον σου ιδειν διαφθοραν 27. oti oυk egkataleipseis ten psυchen moυ eis adoυ oυde doseis ton osion soυ idein diafthoran

27 because you will not forsake my soul to Hades, neither will you give your Holy One to see decay.

27. Because thou wilt not leave my soul in hell, neither wilt thou suffer thine Holy One to see corruption.

27. Denn du wirst meine Seele nicht dem Tode lassen, auch nicht zugeben, daß dein Heiliger die Verwesung sehe.

27. Que no dejarás mi alma en el infierno, ni permitirás que tu Santo vea corrupción.

27 ибо Ты не оставишь души моей в аде ине дашь святому Твоему увидеть тления.

28 Sinä teet minulle tiettäviksi elämän tiet, sinä täytät minut ilolla kasvojesi edessä.'

28 Sinä teit minulle tiettäväksi elämän tiet, sinä täytät minut ilolla kasvojesi edessä.’

28. Sinä olet minulle tiettäväksi tehnyt elämän tiet, sinä täytät minun ilolla sinun kasvois edessä.

28. Sinä olet minulle tiettäwäxi tehnyt elämän tiet sinä täytät minun ilolla sinun caswostas.

28. Sine olet minulle tietteuexi tehnyt Elemen tiedh/ Sine teutet minun Ilolla sinun Casuos edhes. (Sinä olet minulle tiettäwäksi tehnyt elämän tiet/ Sinä täytät minun ilolla sinun kaswosi edessä.)

28. ἐγνώρισάς μοι ὁδοὺς ζωῆς, πληρώσεις με εὐφροσύνης μετὰ τοῦ προσώπου σου.

28. εγνωρισας μοι οδους ζωης πληρωσεις με ευφροσυνης μετα του προσωπου σου 28. egnorisas moi odoυs zoes pleroseis me eυfrosυnes meta toυ prosopoυ soυ

28 You made known to me the ways of life. You will fill me with joy with your countenance.’ {Psa 16:8-11}

28. Thou hast made known to me the ways of life; thou shalt make me full of joy with thy countenance.

28. Du hast mir kundgetan die Wege des Lebens; du wirst mich erfüllen mit Freuden vor deinem Angesicht."

28. Me hiciste conocer los caminos de la vida: henchirme has de gozo con tu presencia.

28 Ты дал мне познать путь жизни, Ты исполнишь меня радостью пред лицем Твоим.

29 Te miehet, veljet, on lupa teille rohkeasti sanoa, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu; onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä.

29 Miehet, veljet, on lupa puhua teille rohkeasti, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu, ja hänen hautansa on keskellämme tänäkin päivänä.

29. Te miehet, rakkaat veljet, olkoon lupa rohkiasti teille puhua patriarkasta Davidista! hän on sekä kuollut että haudattu ja hänen hautansa on meidän tykönämme hamaan tähän päivään asti:

29. Te miehet rackat weljet että lupa on rohkiast teille puhua Patriarchast Dawidist: hän on cuollut ja haudattu ja hänen hautans on meidän tykönäm haman tähän päiwän asti.

29. Te Miehet Rackat Weliet/ Ette lupa ombi rochkiast teille puhu sijte Esijsest Dauidist. Hen on coollut ia Haudattu ia henen Hautans ombi meiden tykene/ haman tehen peiuen asti. (Te miehet rakkaat weljet/ Että lupa ompi rohkeasti teille puhua siitä esi-isästä Dawidista. Hän on kuollut ja haudattu ja hänen hautansa ompi meidän tykönä/ hamaan tähän päiwään asti.)

29. Ἄνδρες ἀδελφοί, ἐξὸν εἰπεῖν μετὰ παρρησίας πρὸς ὑμᾶς περὶ τοῦ πατριάρχου Δαυῒδ ὅτι καὶ ἐτελεύτησε καὶ ἐτάφη καὶ τὸ μνῆμα αὐτοῦ ἔστιν ἐν ἡμῖν ἄχρι τῆς ἡμέρας ταύτης.

29. ανδρες αδελφοι εξον ειπειν μετα παρρησιας προς υμας περι του πατριαρχου δαβιδ οτι και ετελευτησεν και εταφη και το μνημα αυτου εστιν εν ημιν αχρι της ημερας ταυτης 29. andres adelfoi ekson eipein meta parresias pros υmas peri toυ patriarchoυ daβid oti kai eteleυtesen kai etafe kai to mnema aυtoυ estin en emin achri tes emeras taυtes

29 Men, brethren, it is legal (for me) to speak publicly to you° concerning the patriarch David, that he both died* and was buried and his tomb is among us to this day.

29. Men and brethren, let me freely speak unto you of the patriarch David, that he is both dead and buried, and his sepulchre is with us unto this day.

29. Ihr Männer, liebe Brüder, lasset mich frei reden zu euch von dem Erzvater David. Er ist gestorben und begraben, und sein Grab ist bei uns bis auf diesen Tag.

29. Varones y hermanos, se os puede libremente decir del patriarca David, que murió, y fué sepultado, y su sepulcro está con nosotros hasta el día de hoy.

29 Мужи братия! да будет позволено с дерзновением сказать вам о праотце Давиде, что он и умер и погребен, и гроб его у нас до сего дня.

30 Koska hän nyt oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli valalla vannoen hänelle luvannut asettavansa (Kristuksen,) hänen kupeittensa hedelmän (lihan mukaan) hänen valtaistuimelleen,

30 Koska hän siis oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli hänelle valalla vannonut asettavansa (Kristuksen,) hänen kupeittensa hedelmän (lihan mukaan) istumaan hänen valtaistuimelleen,

30. Että hän siis oli propheta ja tiesi Jumalan hänelle valalla vannoneen, että hän oli hänen kupeensa hedelmästä lihan jälkeen herättävä Kristuksen hänen istuimellansa istumaan,

30. Että hän oli Propheta ja tiesi että Jumala oli hänelle walalla luwannut että hänen cupeins hedelmäst pidäis hänen istuimellans istuman.

30. Quin hen nyt yxi Propheta oli/ ia tiesi ette Jumala oli henelle wannotull Walall luuanut/ iotta henen Cupens hedhelmest pideis istuman henen Istuimens päle/ (Kuin hän nyt yksi propheta oli/ ja tiesi että Jumala oli hänelle wannotulla walalla luwannut/ jotta häne kupeensa hedelmästä pitäisi istuman hänen istuimensa päällä/)

30. προφήτης οὖν ὑπάρχων, καὶ εἰδὼς ὅτι ὅρκῳ ὤμοσεν αὐτῷ ὁ Θεὸς ἐκ καρποῦ τῆς ὀσφύος αὐτοῦ τὸ κατὰ σάρκα ἀναστήσειν τὸν Χριστὸν καθίσαι ἐπὶ τοῦ θρόνου αὐτοῦ,

30. προφητης ουν υπαρχων και ειδως οτι ορκω ωμοσεν αυτω ο θεος εκ καρπου της οσφυος αυτου το κατα σαρκα αναστησειν τον χριστον καθισαι επι του θρονου αυτου 30. profetes oυn υparchon kai eidos oti orko omosen aυto o theos ek karpoυ tes osfυos aυtoυ to kata sarka anastesein ton christon kathisai epi toυ thronoυ aυtoυ

30 Therefore being* a prophet, and knowing that God had sworn with an oath to him, that from the fruit of his loins, to raise* up the Christ according to the flesh to sit upon his throne. {Psa 89:3-4, 132:11}

30. Therefore being a prophet, and knowing that God had sworn with an oath to him, that of the fruit of his loins, according to the flesh, he would raise up Christ to sit on his throne;

30. Da er nun ein Prophet war und wußte, daß ihm Gott verheißen hatte mit einem Eide, daß die Frucht seiner Lenden sollte auf seinem Stuhl sitzen, {}

30. Así que siendo profeta, y sabiendo que con juramento le había Dios jurado, que del fruto de sus lomos en cuanto a la carne, le levantaría el Cristo, que se asentase sobre su trono:

30 Будучи же пророком и зная, что Бог с клятвою обещал ему от плода чресл его воздвигнуть Христа во плоти и посадить на престоле его,

31 niin hän edeltä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, sanoen, ettei Kristus ollut jäävä hyljätyksi tuonelaan eikä hänen ruumiinsa näkevä katoavaisuutta.

31 niin hän ennalta nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, ettei *Hänen sieluansa jätetty* tuonelaan eikä Hänen lihansa nähnyt maatumista.

31. Näki hän ennen ja puhui Kristuksen ylösnousemisesta, ettei hänen sieluansa annettu ylön helvetissä, eikä hänen lihansa nähnyt turmelusta.

31. Nijn hän ennen näki ja puhui Christuxen ylösnousemisest ettei hänen sieluans pitänyt ylönannettaman Helwetis eikä hänen lihans pitänyt mätänemän.

31. nin hen ennen näki ia puhui Christusen Ylesnousemisest/ Ettei hene' Sieluns pitenyt ylenannettaman Heluetis/ eikä henen Lihans pitenyt näkemen turmelusta. (niin hän ennen näki ja puhui Kristuksen ylösnousemisesta/ Ettei hänen sielunsa pitänyt ylenannettaman helwetissä/ eikä hänen lihansa pitänyt näkemän turmelusta.)

31. προϊδὼν ἐλάλησε περὶ τῆς ἀναστάσεως τοῦ Χριστοῦ ὅτι οὐ κατελείφθη ἡ ψυχὴ αὐτοῦ εἰς ᾅδου οὔτε ἡ σὰρξ αὐτοῦ εἶδε διαφθοράν.

31. προιδων ελαλησεν περι της αναστασεως του χριστου οτι ου κατελειφθη η ψυχη αυτου εις αδου ουδε η σαρξ αυτου ειδεν διαφθοραν 31. proidon elalesen peri tes anastaseos toυ christoυ oti oυ kateleifthe e psυche aυtoυ eis adoυ oυde e sarks aυtoυ eiden diafthoran

31 Having foreseen this, he spoke concerning the resurrection of the Christ, that neither was his soul left to Hades, nor did his flesh see decay. {Psa 16:10}

31. He seeing this before spake of the resurrection of Christ, that his soul was not left in hell, neither his flesh did see corruption.

31. hat er's zuvor gesehen und geredet von der Auferstehung Christi, daß seine Seele nicht dem Tode gelassen ist und sein Fleisch die Verwesung nicht gesehen hat.

31. Viendo esto ántes, habló de la resurrección del Cristo, que su alma no haya sido dejada en el infierno, ni su carne haya visto corrupción.

31 Он прежде сказал о воскресении Христа, что не оставлена душа Его в аде, и плоть Его не видела тления.

32 Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme.

32 Tämän Jeesuksen Jumala herätti, minkä todistajia me kaikki olemme.

32. Tämän Jesuksen on Jumala herättänyt, jonka todistajat me kaikki olemme.

32. Tämän Jesuxen on Jumala herättänyt jonga todistajat me caicki olemma.

32. Temen Iesusen ombi Jumala ylesherettenyt/ ionga Todhistaijat me caiki olema. (Tämän Jesuksen ompi Jumala ylösherättänyt/ jonka todistajat me kaikki olemme.)

32. τοῦτον τὸν Ἰησοῦν ἀνέστησεν ὁ Θεός, οὗ πάντες ἡμεῖς ἐσμεν μάρτυρες.

32. τουτον τον ιησουν ανεστησεν ο θεος ου παντες ημεις εσμεν μαρτυρες 32. toυton ton iesoυn anestesen o theos oυ pantes emeis esmen martυres

32 This Jesus, God raised* up, of whom we are all witnesses.

32. This Jesus hath God raised up, whereof we all are witnesses.

32. Diesen Jesus hat Gott auferweckt; des sind wir alle Zeugen.

32. A este Jesús resucitó Dios, de lo cual todos nosotros somos testigos.

32 Сего Иисуса Бог воскресил, чему все мы свидетели.

33 Koska hän siis on Jumalan oikean käden voimalla korotettu ja on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen, on hän vuodattanut sen, minkä te nyt näette ja kuulette.

33 Koska Hänet siis on Jumalan *oikealla kädellä* korotettu ja Hän on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen, niin Hän on vuodattanut sen, minkä nyt näette ja kuulette.

33. Hän on siis Jumalan oikialle kädelle korotettu ja on Isältä saanut lupauksen Pyhästä Hengestä: hän on tämän vuodattanut, kuin te nyt näette ja kuulette.

33. Että hän on nyt Jumalan oikialle kädelle corgotettu ja on Isäldä saanut lupauxen Pyhästä Hengestä hän on nyt tämän wuodattanut cuin te näettä ja cuuletta.

33. Ette hen nyt Jumalan oikealla Kädhelle ombi yleskorghotettu/ Ja on saanut Iselde Lupauxen Pyhest Hengest/ hen onopi nyt wloswodhattanut teme' quin te näett ia cwlet. (Että hän nyt Jumalan oikealle kädelle ompi ylös koroitettu/ Ja on saanut Isältä lupauksen Pyhästä Hengestä/ hän ompi nyt ulos wuodattanut tämän kuin te näet ja kuulet.)

33. τῇ δεξιᾷ οὖν τοῦ Θεοῦ ὑψωθεὶς, τήν τε ἐπαγγελίαν τοῦ ἁγίου Πνεύματος λαβὼν παρὰ τοῦ πατρὸς, ἐξέχεε τοῦτο ὃ νῦν ὑμεῖς βλέπετε καὶ ἀκούετε.

33. τη δεξια ουν του θεου υψωθεις την τε επαγγελιαν του αγιου πνευματος λαβων παρα του πατρος εξεχεεν τουτο ο νυν υμεις βλεπετε και ακουετε 33. te deksia oυn toυ theoυ υpsotheis ten te epaggelian toυ agioυ pneυmatos laβon para toυ patros eksecheen toυto o nυn υmeis βlepete kai akoυete

33 Therefore having been exalted by the right (hand) of God, and having received the promise of the Holy Spirit from the Father, he poured out this, which you° are seeing and hearing now.

33. Therefore being by the right hand of God exalted, and having received of the Father the promise of the Holy Ghost, he hath shed forth this, which ye now see and hear.

33. Nun er durch die Rechte Gottes erhöht ist und empfangen hat die Verheißung des Heiligen Geistes vom Vater, hat er ausgegossen dies, das ihr sehet und höret.

33. Así que ensalzado por la diestra de Dios, y recibiendo del Padre la promesa del Espíritu Santo, ha derramado esto que vosotros ahora veis y oís.

33 Итак Он, быв вознесен десницею Божиею и приняв от Отца обетование Святаго Духа, излил то, что вы ныне видите и слышите.

34 Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,

34 Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaihin, vaan hän sanoo itse: 'Herra sanoi Herralleni: Istu oikealle puolelleni,

34. Sillä ei David ole taivaasen astunut, vaan hän sanoo: Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni,

34. Sillä ei Dawid ole Taiwasen astunut waan hän sanoi: HERra sanoi minun HERralleni istu minun oikialle kädelleni

34. Sille eipe Dauid ole Taiuasen astunut/ waan hen sanoi/ HERRA sanoi minun Herralleni/ Istu minun Oikealle Kädhelleni/ (Sillä eipä Dawid ole taiwaaseen astunut/ waan hän sanoi/ HERRA sanoi minun Herralleni/ Istu minun oikealle kädelleni/)

34. οὐ γὰρ Δαυῒδ ἀνέβη εἰς τοὺς οὐρανούς, λέγει δὲ αὐτός· εἶπεν Κύριος τῷ Κυρίῳ μου, κάθου ἐκ δεξιῶν μου

34. ου γαρ δαβιδ ανεβη εις τους ουρανους λεγει δε αυτος ειπεν ο κυριος τω κυριω μου καθου εκ δεξιων μου 34. oυ gar daβid aneβe eis toυs oυranoυs legei de aυtos eipen o kυrios to kυrio moυ kathoυ ek deksion moυ

34 For* David did not ascend into the heavens, but he himself says, ‘The Lord said to my Lord, Sit at my right (hand),

34. For David is not ascended into the heavens: but he saith himself, The LORD said unto my Lord, Sit thou on my right hand,

34. Denn David ist nicht gen Himmel gefahren. Er spricht aber: "Der HERR hat gesagt zu meinem HERRN: Setze dich zu meiner Rechten,

34. Porque David no ha subido a los cielos; empero él dice: Dijo el Señor a mi Señor, asiéntate a mi diestra,

34 Ибо Давид не восшел на небеса; но сам говорит: сказал Господь Господу моему: седи одеснуюМеня,

35 kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.'

35 kunnes panen vihollisesi jalkaisi astinlaudaksi.'

35. Siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.

35. Sijhenasti cuin minä panen sinun wihollises sinun jalcais astinlaudaxi.

35. Sihe'asti ette mine panen sinun Wiholises sinun Jalcais astinlaudhaxi. (Siihen asti että minä panen sinun wihollisesi sinun jalkaisi astinlaudaksi.)

35. ἕως ἂν θῶ τοὺς ἐχθρούς σου ὑποπόδιον τῶν ποδῶν σου.

35. εως αν θω τους εχθρους σου υποποδιον των ποδων σου 35. eos an tho toυs echthroυs soυ υpopodion ton podon soυ

35 until I should place your enemies (as the) footstool of your feet.’ {Psa 110:1}

35. Until I make thy foes thy footstool.

35. bis daß ich deine Feinde lege zum Schemel deiner Füße."

35. Hasta que ponga tus enemigos por estrado de tus piés.

35 доколе положу врагов Твоих в подножие ног Твоих.

36 Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."

36 Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on tehnyt Hänet Herraksi ja Kristukseksi, tämän Jeesuksen, jonka te naulitsitte ristiin."

36. Niin pitää siis totisesti kaiken Israelin huoneen tietämän, että Jumala on tämän Jesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte, Herraksi ja Kristukseksi tehnyt.

36. Nijn pitä nyt totisest caiken Israelin huonen tietämän että Jumala on sen Jesuxen jonga te ristinnaulidzitta HERraxi ja Christuxexi tehnyt.

36. Nin pite nyt wissiste caiken Israelin Honen tietemen/ Ette Jumala ombi sen Iesusen ionga te Ristinnaulitzitt HErraxi ia Christusexi tehnyt. (Niin pitää nyt wissiste kaiken Israelin huoneen tietämän/ että Jumala ompi sen Jesuksen jonka te ristiinnaulitsit Herraksi ja Kristukseksi tehnyt.)

36. ἀσφαλῶς οὖν γινωσκέτω πᾶς οἶκος Ἰσραὴλ ὅτι καὶ Κύριον καὶ Χριστὸν αὐτὸν ὁ Θεὸς ἐποίησε, τοῦτον τὸν Ἰησοῦν ὃν ὑμεῖς ἐσταυρώσατε.

36. ασφαλως ουν γινωσκετω πας οικος ισραηλ οτι και κυριον και χριστον αυτον ο θεος εποιησεν τουτον τον ιησουν ον υμεις εσταυρωσατε 36. asfalos oυn ginosketo pas oikos israel oti kai kυrion kai christon aυton o theos epoiesen toυton ton iesoυn on υmeis estaυrosate

36 Therefore, let all the house of Israel know with certainty, that God made* him both Lord and Christ, this Jesus whom you° crucified.

36. Therefore let all the house of Israel know assuredly, that God hath made that same Jesus, whom ye have crucified, both Lord and Christ.

36. So wisse nun das ganze Haus Israel gewiß, daß Gott diesen Jesus, den ihr gekreuzigt habt, zu einem HERRN und Christus gemacht hat.

36. Sepa pues certísimamente toda la casa de Israel, que a éste ha hecho Dios Señor y Cristo, a este Jesús que vosotros crucificasteis.

36 Итак твердо знай, весь дом Израилев, что Бог соделал Господом и Христом Сего Иисуса, Которого вы распяли.

37 Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?"

37 Tämän kuullessaan he saivat piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: Miehet, veljet, mitä meidän on tehtävä?"

37. Mutta kuin he nämät kuulivat, kävi se läpi heidän sydämensä, ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: te miehet, rakkaat veljet! mitä meidän pitää tekemän?

37. COsca he nämät cuulit käwi se läpi heidän sydämens ja sanoit Petarille ja muille Apostoleille: te miehet rackat weljet mitä meidän pitä tekemän?

37. Coska he sis nämet cwlit/ se keui heiden lepi sydhemens/ ia sanoit Petarille/ ia muille Apostolille/ Te Miehet Rackat weliet/ Mite meiden pite tekemen? (Koska he siis nämät kuulit/ se käwi heidän läpi sydämensä/ ja sanoit Petarille/ ja muille apostoleille/ Te miehet rakkaat weljet/ Mitä meidän pitää tekemän?)

37. Ἀκούσαντες δὲ κατενύγησαν τῇ καρδίᾳ, εἶπόν τε πρὸς τὸν Πέτρον καὶ τοὺς λοιποὺς ἀποστόλους· Τί ποιήσομεν, ἄνδρες ἀδελφοί;

37. ακουσαντες δε κατενυγησαν τη καρδια ειπον τε προς τον πετρον και τους λοιπους αποστολους τι ποιησομεν ανδρες αδελφοι 37. akoυsantes de katenυgesan te kardia eipon te pros ton petron kai toυs loipoυs apostoloυs ti poiesomen andres adelfoi

37 Now (after) they heard (this,) they were pierced in their heart and said to Peter and the rest of the apostles, Men, brethren, what will we do?

37. Now when they heard this, they were pricked in their heart, and said unto Peter and to the rest of the apostles, Men and brethren, what shall we do?

37. Da sie aber das hörten, ging's ihnen durchs Herz, und fragten Petrus und die andern Apostel: Ihr Männer, was sollen wir tun?

37. Y oidas estas cosas, fueron compungidos de corazón, y dijeron a Pedro, y a los otros apóstoles: Varones y hermanos, ¿qué haremos?

37 Услышав это, они умилились сердцем и сказали Петруи прочим Апостолам: что нам делать, мужи братия?

38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

38 Pietari vastasi heille: "Muuttakaa mielenne ja kastattakoon kukin teistä itsensä Jeesuksen Kristuksen nimeen syntien anteeksi saamiseksi, niin saatte Pyhän Hengen lahjan.

38. Vaan Pietari sanoi heille: tehkäät parannus, ja antakaan jokainen itsensä kastaa Jesuksen Kristuksen nimeen, syntein anteeksi antamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

38. Petari sanoi heille: tehkät parannus ja andacan jocainen hänens casta Jesuxen Christuxen nimeen syndein andexi andamisexi nijn te saatte Pyhän Hengen lahjan:

38. Petari sanoi heille/ Techket para'nost/ ia iocainen teiste andacan Henens casta Iesuse' Christusen Nimen/ syndein andexiandmisexi/ Nin te satta sen Pyhen Hengen Lahian. (Petari sanoi heille/ Tehkäät parannusta/ ja jokainen teistä antakaan hänen kastaa Jesuksen Kristuksen nimeen/ syntein anteeksiantamiseksi/ Niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.)

38. Πέτρος δὲ ἔφη πρὸς αὐτούς· Μετανοήσατε, καὶ βαπτισθήτω ἕκαστος ὑμῶν ἐπὶ τῷ ὀνόματι Ἰησοῦ Χριστοῦ εἰς ἄφεσιν ἁμαρτιῶν, καὶ λήψεσθε τὴν δωρεὰν τοῦ ἁγίου Πνεύματος.

38. πετρος δε εφη προς αυτους μετανοησατε και βαπτισθητω εκαστος υμων επι τω ονοματι ιησου χριστου εις αφεσιν αμαρτιων και ληψεσθε την δωρεαν του αγιου πνευματος 38. petros de efe pros aυtoυs metanoesate kai βaptistheto ekastos υmon epi to onomati iesoυ christoυ eis afesin amartion kai lepsesthe ten dorean toυ agioυ pneυmatos

38 Now Peter said to them, Repent° and be immersed* each one of you° in the name of Jesus Christ into the forgiveness of your° sins, and you° will be receiving the gift of the Holy Spirit. {F}

38. Then Peter said unto them, Repent, and be baptized every one of you in the name of Jesus Christ for the remission of sins, and ye shall receive the gift of the Holy Ghost.

38. Petrus sprach zu ihnen: Tut Buße und lasse sich ein jeglicher taufen auf den Namen Jesu Christi zur Vergebung der Sünden, so werdet ihr empfangen die Gabe des Heiligen Geistes.

38. Entónces Pedro les dijo: Arrepentíos, y sed bautizados cada uno de vosotros en el nombre de Jesu Cristo para remisión de los pecados; y recibiréis el don del Espíritu Santo.

38 Петр же сказал им: покайтесь, и да крестится каждый из вас во имя Иисуса Христа для прощения грехов; и получите дар Святаго Духа.

39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

39 Sillä tämä lupaus kuuluu teille ja lapsillenne ja kaikille kaukana oleville, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

39. Sillä teille ja teidän lapsillenne on tämä lupaus annettu, ja kaikille, jotka taampana ovat, kutka ikänä Herra meidän Jumalamme kutsuu.

39. Sillä teille ja teidän lapsillen on tämä lupaus annettu ja caikille jotca taambana owat ja HERRa meidän Jumalamme cudzu.

39. Sille ette teille ia teiden Lapsillen ombi teme Lupaus annettu/ ia caikille iotca taambana ouat/ cutka Jumala meiden HErra tehen cutzupi. (Sillä että teille ja teidän lapsillen ompi tämä lupaus annettu/ ja kaikille jotka taampana owat/ kutka Jumala meidän Herra tähän kutsuupi.)

39. ὑμῖν γάρ ἐστιν ἡ ἐπαγγελία καὶ τοῖς τέκνοις ὑμῶν καὶ πᾶσι τοῖς εἰς μακρὰν, ὅσους ἂν προσκαλέσηται Κύριος ὁ Θεὸς ἡμῶν.

39. υμιν γαρ εστιν η επαγγελια και τοις τεκνοις υμων και πασιν τοις εις μακραν οσους αν προσκαλεσηται κυριος ο θεος ημων 39. υmin gar estin e epaggelia kai tois teknois υmon kai pasin tois eis makran osoυs an proskalesetai kυrios o theos emon

39 For* the promise is to you° and to your° children and to all those at afar (off), as many as the Lord our God may call.

39. For the promise is unto you, and to your children, and to all that are afar off, even as many as the Lord our God shall call.

39. Denn euer und eurer Kinder ist diese Verheißung und aller, die ferne sind, welche Gott, unser HERR, herzurufen wird.

39. Porque a vosotros es hecha la promesa, y a vuestros hijos, y a todos los que están léjos: a cualesquiera que el Señor nuestro Dios llamare.

39 Ибо вам принадлежит обетование и детям вашим и всем дальним, кого ни призовет Господь Бог наш.

40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta".

40 Myös monin muin sanoin hän vakaasti todisti ja kehoitti sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta."

40. Ja monilla muillakin sanoilla todisti hän, ja neuvoi heitä, sanoen: antakaat teitänne autettaa tästä pahanilkisestä suvusta.

40. Ja monilla muillakin sanoilla todisti hän ja neuwoi heitä sanoden: andacat teitän autta tästä pahanelkisestä sugusta.

40. Ja mös monilla muilla sanoilla hen todhisti/ ia neuuoi heite sanoden/ Andacat teiten autetta teste pahaelkisest Sughusta. (Ja myös monilla muilla sanoilla hän todisti/ ja neuwoi heitä sanoen/ Antakaat teitä autettaa tästä pahanilkisestä suwusta.)

40. ἑτέροις τε λόγοις πλείοσι διεμαρτύρατο καὶ παρεκάλει λέγων· Σώθητε ἀπὸ τῆς γενεᾶς τῆς σκολιᾶς ταύτης.

40. ετεροις τε λογοις πλειοσιν διεμαρτυρετο και παρεκαλει λεγων σωθητε απο της γενεας της σκολιας ταυτης 40. eterois te logois pleiosin diemartυreto kai parekalei legon sothete apo tes geneas tes skolias taυtes

40 Now he was thoroughly testifying and encouraging them with many other words, saying, Save° yourselves from this crooked generation.

40. And with many other words did he testify and exhort, saying, Save yourselves from this untoward generation.

40. Auch mit vielen anderen Worten bezeugte und ermahnte er: Lasset euch erretten aus diesem verkehrten Geschlecht!

40. Y con otras muchas palabras testificaba, y los exhortaba, diciendo: Salváos de esta perversa generación.

40 И другими многими словами он свидетельствовал и увещевал, говоря: спасайтесь от рода сего развращенного.

41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.

41 Jotka nyt (halukkaasti) ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja sinä päivänä tuli lisää noin kolmetuhatta.

41. Jotka siis mielellänsä hänen sanansa ottivat vastaan, ne kastettiin; ja sinä päivänä lisääntyi lähes kolmetuhatta sielua.

41. Jotca sijs mielelläns hänen sanans otit wastan ne annoit heidäns casta ja sinä päiwänä lisändyi lähes colme tuhatta sielua.

41. Jotca sis mielellens wastanotit henen Sana's/ ne annoit heidens casta/ Ja sinä peiuene iouckoon tuli/ lehes colmet Tuhata Sielua. (Jotka siis mielellänsä wastaanotit hänen sanansa/ ne annoit heidäns kastaa/ Ja sinä päiwänä joukkoon tuli/ lähes kolme tuhatta sielua.)

41. οἱ μὲν οὖν ἀσμένως ἀποδεξάμενοι τὸν λόγον αὐτοῦ ἐβαπτίσθησαν, καὶ προσετέθησαν τῇ ἡμέρᾳ ἐκείνῃ ψυχαὶ ὡσεὶ τρισχίλιαι.

41. οι μεν ουν ασμενως αποδεξαμενοι τον λογον αυτου εβαπτισθησαν και προσετεθησαν τη ημερα εκεινη ψυχαι ωσει τρισχιλιαι 41. oi men oυn asmenos apodeksamenoi ton logon aυtoυ eβaptisthesan kai prosetethesan te emera ekeine psυchai osei trischiliai

41 Therefore indeed, they, who gladly accepted his word, were immersed*, and approximately three thousand souls were added to them in that day.

41. Then they that gladly received his word were baptized: and the same day there were added unto them about three thousand souls.

41. Die nun sein Wort gern annahmen, ließen sich taufen; und wurden hinzugetan an dem Tage bei dreitausend Seelen.

41. Entónces los que recibieron con gusto su palabra fueron bautizados; y fueron añadidas a la iglesia aquel día como tres mil almas.

41 Итак охотно принявшие слово его крестились, и присоединилось в тот день душ около трех тысяч.

42 Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.

42 He pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.

42. Ja he pysyivät alati apostolien opissa ja osallisuudessa, ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.

42. JA he pysyit alati Apostolitten opis ja osallisudes ja leiwän murtamises ja rucouxis.

42. Mutta nin he pysyit alati Apostolitten opis/ ia Osaliseuxes/ ia Leiuen murtamises/ ia Rucouxes. (Mutta niin he pysyit alati apostolitten opissa/ ja osallisuudessa/ ja leiwän murtamisessa/ ja rukouksessa.)

42. ἦσαν δὲ προσκαρτεροῦντες τῇ διδαχῇ τῶν ἀποστόλων καὶ τῇ κοινωνίᾳ καὶ τῇ κλάσει τοῦ ἄρτου καὶ ταῖς προσευχαῖς.

42. ησαν δε προσκαρτερουντες τη διδαχη των αποστολων και τη κοινωνια και τη κλασει του αρτου και ταις προσευχαις 42. esan de proskarteroυntes te didache ton apostolon kai te koinonia kai te klasei toυ artoυ kai tais proseυchais

42 Now they were persevering in the apostles’ teaching and in fellowship and in the breaking of the bread and in the prayers. {Acts 2:38 has been a constant ‘revolving door’ as: ‘*for,’ ‘into,’ ‘to/toward,’ ‘leading to,’ ‘leading toward,’ ‘to obtain’ have all been used in the MLV and not everyone is ever satisfied. But they only complain about Acts 2:38 not the other four places this same Greek construction is in the Bible. People who are defending Acts 2:38 keep wanting something besides ‘for.’ Which was never the translation in the MLV; see list above. ‘For’ in English can mean ‘because’ but this word is ‘eis’ (G1519). No translation has ever used ‘because’ or ‘because of’ in Acts 2:38, including the ones made by the Baptist denomination (sadly though some had to put it in as a footnote, ironically some of their older translations used ‘leading to/toward’). Thayer used “to obtain.” This misunderstanding is also due to the fact the MLV is the only English translation that corrected all the ‘for’ words by translating them to their more accurate English word. Other than ‘for*,’ all ‘for’ words in the MLV which literally meant ‘because’ are translated as such.The second part could possibly be translated ‘you° will receive the Holy Spirit’s gift.’We are not sorry that the theologians need to learn the Bible!}

42. And they continued stedfastly in the apostles' doctrine and fellowship, and in breaking of bread, and in prayers.

42. Sie blieben aber beständig in der Apostel Lehre und in der Gemeinschaft und im Brotbrechen und im Gebet.

42. Y perseveraban en la doctrina de los apóstoles, y en la comunión, y en el rompimiento del pan, y en las oraciones.

42 И они постоянно пребывали в учении Апостолов, в общении и преломлении хлеба и в молитвах.

43 Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta.

43 Ja jokaiselle sielulle tuli pelko, ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien välityksellä.

43. Mutta jokaiselle sielulle tuli pelko; ja tehtiin apostolien kautta monta ihmettä ja merkkiä.

43. Ja jocaidzelle sielulle tuli pelco ja tehtin Apostoleilda monda ihmettä ja merckiä.

43. Ja iocaitzen Sielun päle tuli pelco/ Ja monda Ihmett ia Mercki techtin Apostoleiten cautta. (Ja jokaisen sielun päälle tuli pelko/ Ja monta ihmettä ja merkkiä tehtiin apostoleiden kautta.)

43. Ἐγένετο δὲ πάσῃ ψυχῇ φόβος, πολλά τε τέρατα καὶ σημεῖα διὰ τῶν ἀποστόλων ἐγίνετο.

43. εγενετο δε παση ψυχη φοβος πολλα τε τερατα και σημεια δια των αποστολων εγινετο 43. egeneto de pase psυche foβos polla te terata kai semeia dia ton apostolon egineto

43 Now there became fear upon every soul and many wonders and signs were happening through the apostles.

43. And fear came upon every soul: and many wonders and signs were done by the apostles.

43. Es kam auch alle Seelen Furcht an, und geschahen viel Wunder und Zeichen durch die Apostel.

43. Y toda alma tenía temor; y muchas maravillas y señales eran hechas por los apóstoles.

43 Был же страх на всякой душе; и много чудес и знамений совершилось через Апостолов в Иерусалиме.

44 Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä,

44 Ja kaikki uskovaiset olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä.

44. Mutta kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikki yhteisenä.

44. Ja caicki jotca uscoit olit yhdes ja pidit caicki yhteisnä mitä heillä oli.

44. Mutta caiki iotca Uskoit/ olit ydhes/ ia pidhit caiki mite heille oli ychteisse. (Mutta kaikki jotka uskoit/ olit yhdessä/ ja pidit kaikki mitä heillä oli yhteistä.)

44. πάντες δὲ οἱ πιστεύσαντες ἦσαν ἐπὶ τὸ αὐτὸ καὶ εἶχον ἅπαντα κοινά,

44. παντες δε οι πιστευοντες ησαν επι το αυτο και ειχον απαντα κοινα 44. pantes de oi pisteυontes esan epi to aυto kai eichon apanta koina

44 But all who believe were in the same (mind) and had all things common.

44. And all that believed were together, and had all things common;

44. Alle aber, die gläubig waren geworden, waren beieinander und hielten alle Dinge gemein.

44. Y todos los que creían estaban juntos; y tenían todas las cosas comunes.

44 Все же верующие были вместе и имели все общее.

45 ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi.

45 He myivät maansa ja tavaransa ja jakoivat ne kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi.

45. Ja he myivät hyvyytensä ja tavaransa, ja jakoivat ne kaikille, sen jälkeen kuin kukin tarvitsi.

45. He myit heidän hywydens ja tawarans ja jaoit caikille sen jälken cuin cukin tarwidzi.

45. Heiden Hywydhens ia Tauarans he poismyit ia iagoit ne caikille/ senperest quin cuki taruitzi/ (Heidän hywyytensä ja tawaransa he pois myit ja jaoit ne kaikille/ sen perästä kuin kukin tarwitsi/)

45. καὶ τὰ κτήματα καὶ τὰς ὑπάρξεις ἐπίπρασκον καὶ διεμέριζον αὐτὰ πᾶσι καθότι ἄν τις χρείαν εἶχε·

45. και τα κτηματα και τας υπαρξεις επιπρασκον και διεμεριζον αυτα πασιν καθοτι αν τις χρειαν ειχεν 45. kai ta ktemata kai tas υparkseis epipraskon kai diemerizon aυta pasin kathoti an tis chreian eichen

45 They were selling* (their) properties and possessions and dividing them to all, if, insomuch as, anyone was having a need.

45. And sold their possessions and goods, and parted them to all men, as every man had need.

45. Ihre Güter und Habe verkauften sie und teilten sie aus unter alle, nach dem jedermann not war.

45. Y vendían las posesiones y las haciendas, y las repartían a todos, como cada uno había menester.

45 И продавали имения и всякую собственность, и разделяли всем, смотря по нужде каждого.

46 Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella,

46 Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä, ja mursivat kodeissa leipää ja söivät ruokansa iloiten ja *vilpittömin sydämin,

46. Ja he pysyivät joka päivä yksimielisesti templissä, ja mursivat huoneessa leipää, ja ottivat ruokaa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella,

46. Ja he olit jocapäiwä yximielisest Templis ja mursit leipä muunna täsä muunna toises huones ja söit toinen toisens cansa.

46. Ja he olit iocapeiue ia alati yximielisest Templis/ ia mwrsit Leipe hone Honelda/ södhen toinen toisens cansa/ (Ja he olit jokapäiwä ja alati yksimielisesti templissä/ ja mursit leipää huone huoneelta/ syöden toinen toisensa kanssa/)

46. καθ’ ἡμέραν τε προσκαρτεροῦντες ὁμοθυμαδὸν ἐν τῷ ἱερῷ, κλῶντές τε, κατ’ οἶκον ἄρτον, μετελάμβανον τροφῆς ἐν ἀγαλλιάσει καὶ ἀφελότητι καρδίας,

46. καθ ημεραν τε προσκαρτερουντες ομοθυμαδον εν τω ιερω κλωντες τε κατ οικον αρτον μετελαμβανον τροφης εν αγαλλιασει και αφελοτητι καρδιας 46. kath emeran te proskarteroυntes omothυmadon en to iero klontes te kat oikon arton metelamβanon trofes en agalliasei kai afeloteti kardias

46 And persevering every day, united in the temple and breaking bread house to house, they were taking their nourishment in gladness and simplicity of heart,

46. And they, continuing daily with one accord in the temple, and breaking bread from house to house, did eat their meat with gladness and singleness of heart,

46. Und sie waren täglich und stets beieinander einmütig im Tempel und brachen das Brot hin und her in Häusern,

46. Y perseverando unánimes cada día en el templo, y rompiendo el pan en las casas, comían juntos con alegría y con sencillez de corazón,

46 И каждый день единодушно пребывали в храме и, преломляя по домам хлеб, принимали пищу в веселии и простоте сердца,

47 kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä (seurakuntaan) joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.

47 kiittäen Jumalaa. Ja he nauttivat kaiken kansan suosiota. Ja Herra lisäsi seurakuntaan* joka päivä niitä, jotka pelastuivat.

47. Ja kiittäin Jumalaa olivat kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi joka päivä autuaaksi tulevaisia seurakunnalle.

47. Ja kijtit Jumalata riemulla ja sydämen yxikertaisudella ja olit caiken Canssan suosiosa. Ja HERra lisäis jocapäiwä nijlle Seuracunda jotca autuaxi tulit.

47. ia kijtit Jumalata/ remulla ia sydhemen yxikertauxella/ ia olit caiken Canssan sosios. Ja HERRA lisesi iocapeiue Seurakunda nijllä/ iotca wapadhexi piti tuleman. (Ja kiitit Jumalata/ riemulla ja sydämen yksikertaisuudella/ ja olit kaiken kansan suosiossa. Ja HERRA lisäsi jokapäiwä seurakuntaa niillä/ jotka wapahaksi piti tuleman.)

47. αἰνοῦντες τὸν Θεὸν καὶ ἔχοντες χάριν πρὸς ὅλον τὸν λαόν. ὁ δὲ Κύριος προσετίθει τοὺς σῳζομένους καθ’ ἡμέραν τῇ ἐκκλησίᾳ.

47. αινουντες τον θεον και εχοντες χαριν προς ολον τον λαον ο δε κυριος προσετιθει τους σωζομενους καθ ημεραν τη εκκλησια 47. ainoυntes ton theon kai echontes charin pros olon ton laon o de kυrios prosetithei toυs sozomenoυs kath emeran te ekklesia

47 praising God, and having favor toward the whole people. Now the Lord was adding to the congregation* (of believers) those who are saved every day.

47. Praising God, and having favour with all the people. And the Lord added to the church daily such as should be saved.

47. nahmen die Speise und lobten Gott mit Freuden und einfältigem Herzen und hatten Gnade beim ganzen Volk. Der HERR aber tat hinzu täglich, die da selig wurden, zu der Gemeinde.

47. Alabando a Dios, y teniendo favor cerca de todo el pueblo. Y el Señor añadía cada día a la iglesia los que habían de ser salvos.

47 хваля Бога и находясь в любви у всего народа. Господь же ежедневно прилагал спасаемых к Церкви.