20 luku

Paavali matkustaa Makedoniaan ja Kreikkaan ja lähtee, vaikutettuaan Kreikassa kolme kuukautta, paluumatkalle ja saapuu Trooaaseen 1 – 6, jossa herättää Eutykuksen 7 – 12, kulkee maitse Assoon ja sieltä laivalla Miletoon 13 – 17, pitää siellä Efeson vanhimmille jäähyväispuheen; tässä hän muistuttaa toimestaan Efesossa 18 – 21, ilmaisee ahdistusten kohtaavan häntä Jerusalemissa 22 – 27, kehoittaa seurakunnan kaitsijoita uskollisuuteen 28 – 31 ja osoittaa olleensa heille esikuvana 32 – 35 Hän rukoilee heidän kanssaan ja lähtee laivaan 36 – 38.

1 Kun meteli oli asettunut, kutsui Paavali opetuslapset luoksensa; ja rohkaistuaan heitä hän jätti heidät hyvästi ja lähti matkustamaan Makedoniaan.

1 Kun meteli oli asettunut, kutsui Paavali opetuslapset luokseen. [Rohkaistuaan heitä] hän jätti hyvästit ja lähti matkaamaan Makedoniaan.

1. Sittekuin kapina lakkasi, kutsui Paavali opetuslapset tykönsä ja tervehti heitä, ja läksi matkaansa Makedoniaan.

1. SIjttecuin capina lackais cudzui Pawali Opetuslapset tygöns ja terwehti heitä ja läxi matcans Macedoniaan.

1. SIttequin se Capina lackasi/ cutzui Pauali Opetuslapset tygens ia teruecti heite/ ia lexi matkans Macedonian menemen. (Sittenkuin se kapina lakkasi/ kutsui Pawali opetuslapset tykönsä ja terwehti heitä/ ja läksi matkaansa Makedoniaan menemään.)

1. Μετὰ δὲ τὸ παύσασθαι τὸν θόρυβον προσκαλεσάμενος ὁ Παῦλος τοὺς μαθητὰς καὶ ἀσπασάμενος ἐξῆλθε πορευθῆναι εἰς Μακεδονίαν.

1. μετα δε το παυσασθαι τον θορυβον προσκαλεσαμενος ο παυλος τους μαθητας και ασπασαμενος εξηλθεν πορευθηναι εις την μακεδονιαν 1. meta de to paυsasthai ton thorυβon proskalesamenos o paυlos toυs mathetas kai aspasamenos ekselthen poreυthenai eis ten makedonian

1 {May 58 to March 59 AD. Games in honor of Artemis at Ephesus. 10 months in Europe (Macedonia & Greece). Paul’s Second Letter to the Corinthians is written.} Now after the uproar ceased, having called the disciples, Paul hugged (them). (Then) he came out to travel into Macedonia.

1. And after the uproar was ceased, Paul called unto him the disciples, and embraced them, and departed for to go into Macedonia.

1. Da nun die Empörung aufgehört, rief Paulus die Jünger zu sich und segnete sie und ging aus, zu reisen nach Mazedonien.

1. Y DESPUÉS que cesó el albo- roto, llamando Pablo a los discípulos, habiéndolos abrazado, se partió para ir a Macedonia.

1 По прекращении мятежа Павел, призвав учеников и дав им наставления и простившись с ними, вышел ипошел в Македонию.

2 Ja kuljettuaan niiden paikkakuntien läpi ja puhuttuaan siellä monta kehoituksen sanaa hän tuli Kreikkaan.

2 Kuljettuaan niitten paikkakuntien läpi ja rohkaistuaan heitä monin sanoin hän tuli Kreikkaan.

2. Ja kuin hän ne maakunnat vaelsi, ja oli heitä monilla sanoilla neuvonut, tuli hän Grekan maalle,

2. Ja cuin hän ne maacunnat waelsi ja oli heitä monilla sanoilla neuwonut tuli hän Grecan maalle ja wijwyi siellä colme Cuucautta.

2. Ja quin hen ne Makunnat lepitzewaelsi/ ia oli heite neuuonut monilla sanoilla/ tuli hen Grekin maalle/ ia wipyi sielle colme Cwcautta. (Ja kuin hän ne maakunnat läwitse waelsi/ ja oli heitä neuwonut monilla sanoilla/ ja tuli hän Krekin maalle/ ja wiipyi siellä kolme kuukautta.)

2. διελθὼν δὲ τὰ μέρη ἐκεῖνα καὶ παρακαλέσας αὐτοὺς λόγῳ πολλῷ ἦλθεν εἰς τὴν Ἑλλάδα·

2. διελθων δε τα μερη εκεινα και παρακαλεσας αυτους λογω πολλω ηλθεν εις την ελλαδα 2. dielthon de ta mere ekeina kai parakalesas aυtoυs logo pollo elthen eis ten ellada

2 Now having gone through those parts and having encouraged them with much speech, he came into Greece.

2. And when he had gone over those parts, and had given them much exhortation, he came into Greece,

2. Und da er diese Länder durchzogen und sie ermahnt hatte mit vielen Worten, kam er nach Griechenland und verzog allda drei Monate.

2. Y cuando hubo andado por aquellas partes, y les hubo exhortado con abundancia de palabra, vino a Grecia.

2 Пройдя же те места и преподав верующим обильные наставления, пришел в Елладу.

3 Siellä hän oleskeli kolme kuukautta. Ja kun juutalaiset olivat tehneet häntä vastaan salahankkeen hänen aikoessaan lähteä meritse Syyriaan, päätti hän tehdä paluumatkansa Makedonian kautta.

3 Siellä hän viipyi kolme kuukautta. Juutalaisten tehtyä häntä vastaan salahankkeen hänen aikoessaan purjehtia Syyriaan, heräsi hänessä ajatus palata Makedonian kautta.

3. Ja viipyi siellä kolme kuukautta, ja että Juudalaiset väijyivät häntä, kuin hänen piti Syriaan menemään, aikoi hän palata Makedonian kautta.

3. Ja että Judalaiset wäjyit händä cosca hänen piti Syriaan menemän aicoi hän palaita Macedonian cautta.

3. Ja ette Juttat wäghuit hende/ coska henen piti Sirian menemen/ otti hen neuuoxens/ iellens palataxens Macedonian cautta. (Ja että juuttaat wäiyit häntä/ koska hänen piti Syrian menemään/ otti hän neuwoksensa/ jällens palataksensa Makedonian kautta.)

3. ποιήσας τε μῆνας τρεῖς, γενομένης αὐτῷ ἐπιβουλῆς ὑπὸ τῶν Ἰουδαίων μέλλοντι ἀνάγεσθαι εἰς τὴν Συρίαν, ἐγένετο γνώμη τοῦ ὑποστρέφειν διὰ Μακεδονίας.

3. ποιησας τε μηνας τρεις γενομενης αυτω επιβουλης υπο των ιουδαιων μελλοντι αναγεσθαι εις την συριαν εγενετο γνωμη του υποστρεφειν δια μακεδονιας 3. poiesas te menas treis genomenes aυto epiβoυles υpo ton ioυdaion mellonti anagesthai eis ten sυrian egeneto gnome toυ υpostrefein dia makedonias

3 And he spent three months (there). {AD 58, Paul’s Letter to the Romans is written. Luke joins Paul.} (After) it became (known) to him of a pact by the Jews, (while) being about to set-sail *for Syria, it became (his) intention to return through Macedonia.

3. And there abode three months. And when the Jews laid wait for him, as he was about to sail into Syria, he purposed to return through Macedonia.

3. Da aber ihm die Juden nachstellten, als er nach Syrien wollte fahren, beschloß er wieder umzuwenden durch Mazedonien.

3. Y habiendo estado tres meses allí, y estando para navegar a Siria, fuéronle puestas asechanzas por los Judíos; y tomó consejo de volverse por Macedonia.

3 Там пробыл он три месяца. Когда же, по случаю возмущения, сделанного против него Иудеями, он хотел отправиться в Сирию, то пришло ему намысль возвратиться через Македонию.

4 Ja häntä seurasivat berealainen Soopater, Pyrruksen poika, ja tessalonikalaisista Aristarkus ja Sekundus, derbeläinen Gaius, Timoteus sekä aasialaiset Tykikus ja Trofimus.

4 Häntä seurasivat (Aasiaan saakka) berealainen Soopater [, Pyrruksen poika,] ja tessalonikalaisista Aristarkus ja Sekundus, derbeläinen Gaius, Timoteus sekä aasialaiset Tykikus ja Trofimus.

4. Mutta Sopater Bereasta seurasi häntä Asiaan asti, ja Tessalonikasta Aristarkus ja Sekundus, ja Gajus Derbestä, ja Timoteus; mutta Asiasta Tykikus ja Trophimus.

4. Mutta Sopater Berreast seurais händä Asian asti waan Thessalonicast Aristarchus ja Secundus ja Gajus Derbenist ja Timotheus.

4. Mutta Sopater Berreast seurasi hende Asian asti/ waan Tessaloniast Aristarchus ia Secundus/ ia Gaius Derbenist/ ia Timotheus. (Mutta Sopater Berreasta seurasi häntä Asiaan asti/ waan Tessalonikasta Aristarchus ja Sekundus/ ja Gaius Derbenistä/ ja Timotheus.)

4. συνείπετο δὲ αὐτῷ ἄχρι τῆς Ἀσίας Σώπατρος Βεροιαῖος, Θεσσαλονικέων δὲ Ἀρίσταρχος καὶ Σεκοῦνδος, καὶ Γάϊος Δερβαῖος καὶ Τιμόθεος, Ἀσιανοὶ δὲ Τυχικὸς καὶ Τρόφιμος.

4. συνειπετο δε αυτω αχρι της ασιας σωπατρος βεροιαιος θεσσαλονικεων δε αρισταρχος και σεκουνδος και γαιος δερβαιος και τιμοθεος ασιανοι δε τυχικος και τροφιμος 4. sυneipeto de aυto achri tes asias sopatros βeroiaios thessalonikeon de aristarchos kai sekoυndos kai gaios derβaios kai timotheos asianoi de tυchikos kai trofimos

4 Now Sopater from Berea, and (the) Thessalonians, Aristarchus and Secundus, and Gaius from Derbe, and Timothy and Tychicus and Trophimus of Asia, were accompanying him to Asia.

4. And there accompanied him into Asia Sopater of Berea; and of the Thessalonians, Aristarchus and Secundus; and Gaius of Derbe, and Timotheus; and of Asia, Tychicus and Trophimus.

4. Es zogen aber mit ihm bis nach Asien Sopater von Beröa, von Thessalonich aber Aristarchus und Sekundus, und Gajus von Derbe und Timotheus, aus Asien aber Tychikus und Trophimus.

4. Y le acompañaron hasta Asia Sopater de Berea; y de los Tesalonicenses, Aristarco y Segundo; y Gayo de Derbe; y Timoteo; y de Asia, Tiquico y Trófimo.

4 Его сопровождали до Асии Сосипатр Пирров, Вериянин, и изФессалоникийцев Аристарх и Секунд, и Гаий Дервянин и Тимофей, и Асийцы Тихик и Трофим.

5 Nämä menivät edeltä ja odottivat meitä Trooaassa;

5 Mentyään edeltä nämä odottivat meitä Trooassa.

5. Nämät läksivät edellä ja odottivat meitä Troadassa.

5. Mutta Asiasta Tychicus ja Trophimus. Nämät läxit edellä ja odotit meitä Troadas.

5. Mutta Asiasta Tychicus ia Trophimus. Nämet lexit edhelle/ ia odhotit meite Troadas. (Mutta Asiasta Tychikus ja Trophimus. Nämät läksit edelle/ ja odotit meitä Troadassa.)

5. οὗτοι προελθόντες ἔμενον ἡμᾶς ἐν Τρῳάδι·

5. ουτοι προελθοντες εμενον ημας εν τρωαδι 5. oυtoi proelthontes emenon emas en troadi

5 But these having gone (ahead), were remaining in Troas for us.

5. These going before tarried for us at Troas.

5. Diese gingen voran und harrten unser zu Troas.

5. Estos yendo delante, nos esperaron en Troas.

5 Они, пойдя вперед, ожидали нас в Троаде.

6 mutta me purjehdimme happamattoman leivän juhlan jälkeen Filippistä ja tulimme viidentenä päivänä heidän luoksensa Trooaaseen ja viivyimme siellä seitsemän päivää.

6 Mutta me purjehdimme hapattomain leipäin juhlan jälkeen Filippistä ja tulimme viidentenä päivänä heidän luokseen Trooaaseen, jossa viivyimme seitsemän päivää.

6. Mutta me purjehdimme jälkeen pääsiäisen Philipistä ja tulimme heidän tykönsä Troadaan viitenä päivänä, ja viivyimme siellä seitsemän päivää.

6. Mutta me purjehdimma jälken Pääsiäisen Philippistä ja tulimma heidän tygöns Troadaan wijdesä päiwäsä ja wijwyimme siellä seidzemen päiwä.

6. Mutta me puriectima ielken Päsieisen Philippiste/ ia tulima heiden tygens Troadaan widhen peiuen siselle/ ia wiwuyime sielle seitzemen peiue. (Mutta me purjehdimme jälkeen Pääsiäisen Philippistä/ ja tulimme heidän tykönsä Troadaan wiiden päiwän sisälle/ ja wiiwyimme siellä seitsemän päiwää.)

6. ἡμεῖς δὲ ἐξεπλεύσαμεν μετὰ τὰς ἡμέρας τῶν ἀζύμων ἀπὸ Φιλίππων καὶ ἤλθομεν πρὸς αὐτοὺς εἰς τὴν Τρῳάδα ἄχρι ἡμερῶν πέντε, οὗ διετρίψαμεν ἡμέρας ἑπτά.

6. ημεις δε εξεπλευσαμεν μετα τας ημερας των αζυμων απο φιλιππων και ηλθομεν προς αυτους εις την τρωαδα αχρις ημερων πεντε ου διετριψαμεν ημερας επτα 6. emeis de eksepleυsamen meta tas emeras ton azυmon apo filippon kai elthomen pros aυtoυs eis ten troada achris emeron pente oυ dietripsamen emeras epta

6 Now we sailed away from Philippi after the days of unleavened (bread) {i.e. Passover} , and came to them in Troas until {i.e. within} five days, where we stayed seven days.

6. And we sailed away from Philippi after the days of unleavened bread, and came unto them to Troas in five days; where we abode seven days.

6. Wir aber schifften nach den Ostertagen von Philippi bis an den fünften Tag und kamen zu ihnen gen Troas und hatten da unser Wesen sieben Tage.

6. Y nosotros, pasados los dias de los panes sin levadura, navegámos desde Filipos, y vinimos a ellos a Troas en cinco dias, donde estuvimos siete dias.

6 А мы, после дней опресночных, отплыли из Филипп и дней в пять прибыли к ним в Троаду, где пробыли семь дней.

7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.

7 Kun *opetuslapset olivat* viikon ensimmäisenä päivänä kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssaan ja jatkoi puhetta keskiyöhön saakka.

7. Mutta ensimmäisenä viikonpäivänä, kuin opetuslapset kokoontuivat leipää taittamaan, saarnasi heille Paavali, ja aikoen toisena päivänä matkustaa, pitensi saarnan puoli-yöhön asti.

7. MUtta ensimäisnä lepopäiwänä cosca Opetuslapset cocounsit leipä taittaman saarnais heille Pawali. Ja toisna päiwänä tahdoi hän matcusta ja pidensi saarnans haman puoli yöhön asti.

7. Mutta ychten Lepopeiuen/ coska Opetuslapset cokounsit Leipe taittaman/ sarnasi heille Pauali. Ja toisna peiuen hen tachtoi matkusta/ ia wenytti sarnans haman poli öön asti. (Mutta yhtenä lepopäiwänä/ koska opetuslapset kokounsit leipää taittamaan/ saarnasi heille Pawali. Ja toisena päiwän hän tahtoi matkustaa/ ja wenytti saarnansa hamaan puoli yöhön asti.)

7. Ἐν δὲ τῇ μιᾷ τῶν σαββάτων συνηγμένων τῶν μαθητῶν κλάσαι ἄρτον, ὁ Παῦλος διελέγετο αὐτοῖς, μέλλων ἐξιέναι τῇ ἐπαύριον, παρέτεινέ τε τὸν λόγον μέχρι μεσονυκτίου.

7. εν δε τη μια των σαββατων συνηγμενων των μαθητων του κλασαι αρτον ο παυλος διελεγετο αυτοις μελλων εξιεναι τη επαυριον παρετεινεν τε τον λογον μεχρι μεσονυκτιου 7. en de te mia ton saββaton sυnegmenon ton matheton toυ klasai arton o paυlos dielegeto aυtois mellon eksienai te epaυrion pareteinen te ton logon mechri mesonυktioυ

7 Now on the first (day) of the week, (the) disciples having been gathered together with (us) to break bread, Paul was reasoning (many things) with them, being about to go-forth on the next-day, and he was prolonging the speech {Or: sermon} till midnight.

7. And upon the first day of the week, when the disciples came together to break bread, Paul preached unto them, ready to depart on the morrow; and continued his speech until midnight.

7. Am ersten Tage der Woche aber, da die Jünger zusammenkamen, das Brot zu brechen, predigte ihnen Paulus, und wollte des andern Tages weiterreisen und zog die Rede hin bis zu Mitternacht.

7. Y el primer día de la semana, juntados los discípulos para romper el pan, Pablo les predicaba, habiendo de partir al día siguiente; y alargó su sermón hasta la media noche.

7 В первый же день недели, когда ученики собрались для преломления хлеба, Павел, намереваясь отправиться в следующий день, беседовал с ними и продолжил слово до полуночи.

8 Ja monta lamppua oli palamassa yläsalissa, jossa me olimme koolla.

8 Ja yläsalissa, jossa * he olivat * koolla, oli monta lamppua palamassa.

8. Ja monta kynttilää oli sytytetty salissa, jossa me olimme koossa.

8. Ja monda kyntilätä oli sytytetyt Salisa josa me olimma cogosa.

8. Ja monda Kynttele olit sytytetyt Salisa iossa me olima cokoneet. (Ja monta kynttilää olit sytytetyt salissa jossa me olimme kokoontuneet.)

8. ἦσαν δὲ λαμπάδες ἱκαναὶ ἐν τῷ ὑπερῴῳ οὗ ἦμεν συνηγμένοι.

8. ησαν δε λαμπαδες ικαναι εν τω υπερωω ου ησαν συνηγμενοι 8. esan de lampades ikanai en to υperoo oυ esan sυnegmenoi

8 Now a considerable (number of) lamps were in the upstairs-room where we were gathering together with (them).

8. And there were many lights in the upper chamber, where they were gathered together.

8. Und es waren viel Lampen auf dem Söller, da sie versammelt waren.

8. Y había muchas lámparas en el cenadero donde estaban congregados.

8 В горнице, где мы собрались, было довольно светильников.

9 Niin eräs nuorukainen, nimeltä Eutykus, istui ikkunalla, ja kun Paavalin puhe kesti niin kauan, vaipui hän sikeään uneen ja putosi unen vallassa kolmannesta kerroksesta maahan; ja hänet nostettiin ylös kuolleena.

9 Mutta muuan nuorukainen nimeltä Eutykus istui ikkunalla sikeään uneen vaipuneena, kun Paavali puhui kauan. Unen valtaamana hän putosi kolmannesta kerroksesta alas ja hänet nostettiin ylös kuolleena.

9. Niin nuorukainen, nimeltä Eutykus, istui akkunalla, ja raukesi syvään uneen, ja Paavalin kauvan puhuessa, tuli hän unelta voitetuksi ja putosi alas kolmannesta ullakosta, ja otettiin kuolleena ylös.

9. Nijn yxi nuorucainen nimeldä Eutychus istui ackunalla ja raukeis sikiään uneen Pawalin cauwan puhues ja raukeis wielä enämmin uneen ja langeis alas colmannest ullacost ja otettin cuolluna ylös.

9. Nin yxi Noricainen/ nimelde Eutychus/ istui ackonalla/ ia raukes sikieen wnehen/ Paualin cauuan puhuues/ ia wnehen enemin raukesi/ ia alaslangesi colmanest wllacost/ ia cooluna ylesotettijn. (Niin yksi nuorukainen/ nimeltä Eutychus/ istui akkunalla/ ja raukesi sikeään unehen/ Pawalin kauan puhuessa/ ja unehen enemmin raukesi/ ja alas lankesi kolmannesta ullakosta/ ja kuolleena ylös otettiin.)

9. καθήμενος δέ τις νεανίας ὀνόματι Εὔτυχος ἐπὶ τῆς θυρίδος, καταφερόμενος ὕπνῳ βαθεῖ διαλεγομένου τοῦ Παύλου ἐπὶ πλεῖον, κατενεχθεὶς ἀπὸ τοῦ ὕπνου ἔπεσεν ἀπὸ τοῦ τριστέγου κάτω καὶ ἤρθη νεκρός.

9. καθημενος δε τις νεανιας ονοματι ευτυχος επι της θυριδος καταφερομενος υπνω βαθει διαλεγομενου του παυλου επι πλειον κατενεχθεις απο του υπνου επεσεν απο του τριστεγου κατω και ηρθη νεκρος 9. kathemenos de tis neanias onomati eυtυchos epi tes thυridos kataferomenos υpno βathei dialegomenoυ toυ paυloυ epi pleion katenechtheis apo toυ υpnoυ epesen apo toυ tristegoυ kato kai erthe nekros

9 But a certain young-man, Eutychus by name, (while) sitting in (the) window, having been carried away by deep sleep, (while) Paul (is) reasoning on (even) more, fell downward, having (finally) been carried away by his sleep, from the third story and was lifted (up being) dead.

9. And there sat in a window a certain young man named Eutychus, being fallen into a deep sleep: and as Paul was long preaching, he sunk down with sleep, and fell down from the third loft, and was taken up dead.

9. Es saß aber ein Jüngling mit namen Eutychus in einem Fenster und sank in tiefen Schlaf, dieweil Paulus so lange redete, und ward vom Schlaf überwältigt und fiel hinunter vom dritten Söller und ward tot aufgehoben.

9. Y un mancebo llamado Eutico, que estaba sentado en una ventana, tomado de un sueño profundo, como Pablo razonaba luengamente, derribado del sueño, cayó desde el tercer piso abajo; y fué alzado muerto.

9 Во время продолжительной беседы Павловой один юноша, именем Евтих, сидевший на окне, погрузился в глубокий сон и, пошатнувшись, сонный упал вниз с третьего жилья, и поднят мертвым.

10 Mutta Paavali meni alas, heittäytyi hänen ylitsensä, kiersi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: "Älkää hätäilkö, sillä hänessä on vielä henki".

10 Mutta mentyään alas Paavali heittäytyi hänen ylitsensä, kiersi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: ”Älkää olko levottomia, sillä hänen henkensä on hänessä.”

10. Niin Paavali astui alas, ja laski itsensä hänen päällensä, ja otti syliinsä, ja sanoi: älkäät kapinoitko; sillä hänen sielunsa on vielä hänessä.

10. Nijn Pawali astui alas ja laski idzens hänen päällens ja otti sylijns ja sanoi: älkät capinoitco sillä hänen sieluns on wielä hänes.

10. Nin Pauali alasastui/ ia panihin henen pälens ia otti sylihins ia sanoi/ Elkä murehtico/ sille henen Sieluns ombi wiele henes. (Niin Pawali alas astui/ ja panihin hänen päällensä ja otti syliinsä ja sanoi/ Älkää murehtiko/ sillä hänen sielunsa ompi wielä hänessä.)

10. καταβὰς δὲ ὁ Παῦλος ἐπέπεσεν αὐτῷ καὶ συμπεριλαβὼν εἶπε· Μὴ θορυβεῖσθε· ἡ γὰρ ψυχὴ αὐτοῦ ἐν αὐτῷ ἐστιν.

10. καταβας δε ο παυλος επεπεσεν αυτω και συμπεριλαβων ειπεν μη θορυβεισθε η γαρ ψυχη αυτου εν αυτω εστιν 10. kataβas de o paυlos epepesen aυto kai sυmperilaβon eipen me thorυβeisthe e gar psυche aυtoυ en aυto estin

10 Now Paul went-down and fell upon him, and having embraced him, said, Do° not be in an uproar, for* his life is in him.

10. And Paul went down, and fell on him, and embracing him said, Trouble not yourselves; for his life is in him.

10. Paulus aber ging hinab und legte sich auf ihn, umfing ihn und sprach: Machet kein Getümmel; denn seine Seele ist in ihm.

10. Mas descendiendo Pablo, derribóse sobre él, y abrazándole, dijo: No os alborotéis, que su vida está en él.

10 Павел, сойдя, пал на него и, обняв его, сказал: не тревожьтесь, ибо душа его в нем.

11 Niin hän meni jälleen ylös, mursi leipää ja söi; ja hän puhui kauan heidän kanssansa, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkalle.

11 Niin hän meni ylös, mursi leipää ja söi. Hän puhui kauan, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkaan.

11. Niin hän nousi, ja taitti leipää, ja söi, ja puheli kauvan heidän kanssansa, päivän koittamaan asti, niin hän läksi matkaansa.

11. Nijn hän nousi ja taitti leipä ja söi ja puheli cauwan heidän cansans haman päiwän coittaman asti ja nijn läxi hän matcans.

11. Nin hen ylesastui/ ia taittoi Leiuen ia söi/ ia cauuan puheli heiden cansans/ haman peiuencoittaman asti/ ia nin hen matkaans lexi. (Niin hän ylös astui/ ja taittoi leiwän ja söi/ ja kauan puheli heidän kanssansa/ hamaan päiwän koittamaan asti/ niin hän matkaansa läksi.)

11. ἀναβὰς δὲ καὶ κλάσας ἄρτον καὶ γευσάμενος ἐφ’ ἱκανόν τε ὁμιλήσας ἄχρις αὐγῆς, οὕτως ἐξῆλθεν.

11. αναβας δε και κλασας αρτον και γευσαμενος εφ ικανον τε ομιλησας αχρις αυγης ουτως εξηλθεν 11. anaβas de kai klasas arton kai geυsamenos ef ikanon te omilesas achris aυges oυtos ekselthen

11 Now having gone-up and broken the bread and eaten, and (Paul) conversed on (for) a considerable (time) till dawn, so he went away.

11. When he therefore was come up again, and had broken bread, and eaten, and talked a long while, even till break of day, so he departed.

11. Da ging er hinauf und brach das Brot und aß und redete viel mit ihnen, bis der Tag anbrach; und also zog er aus.

11. Y subiendo, y rompiendo el pan, y comiendo, habló largamente hasta el alba, y así se partió.

11 Взойдя же и преломив хлеб и вкусив, беседовал довольно, даже до рассвета, и потом вышел.

12 Ja he veivät pojan sieltä elävänä ja tulivat suuresti lohdutetuiksi.

12 Mutta he veivät pojan elävänä ja tulivat suuresti lohdutetuiksi.

12. Niin he toivat nuorukaisen elävänä ja tulivat siitä lohdutetuksi.

12. Nijn he toit sen nuorucaisen eläwänä ja tulit sijtä suurest lohdutetuxi.

12. Nin he edestoit sen Nnoricaisen eleuenä/ ia tulit sijte ei wähen lohutetuxi. (Niin he edestoit sen nuorukaisen eläwänä/ ja tulit siitä ei wähän lohdutetuksi.)

12. ἤγαγον δὲ τὸν παῖδα ζῶντα, καὶ παρεκλήθησαν οὐ μετρίως.

12. ηγαγον δε τον παιδα ζωντα και παρεκληθησαν ου μετριως 12. egagon de ton paida zonta kai pareklethesan oυ metrios

12 And they led the living child (Eutychus upstairs), and they were immeasurably comforted.

12. And they brought the young man alive, and were not a little comforted.

12. Sie brachten aber den Knaben lebendig und wurden nicht wenig getröstet.

12. Y trajeron al mancebo vivo, y fueron consolados no poco.

12 Между тем отрока привели живого, и немало утешились.

13 Mutta me menimme edeltäpäin ja astuimme laivaan ja purjehdimme Assoon. Sieltä aioimme ottaa Paavalin laivaan, sillä hän oli niin määrännyt, aikoen itse kulkea maitse.

13 Mentyämme edeltä nousimme laivaan ja purjehdimme Assoon. Sieltä aioimme ottaa Paavalin laivaan, sillä hän oli niin määrännyt aikoen itse kulkea jalan.

13. Mutta me astuimme edellä haahteen ja purhjehdimme Assoon, aikoen siellä ottaa Paavalin sisälle; sillä hän oli niin käskenyt, ja tahtoi itse maata myöten mennä.

13. MUtta me astuimma hahten ja purjehdimma Assonijn ja tahdoimma siellä Pawalin otta sisälle: sillä hän oli hanginnut maata myöden menemän.

13. Mutta me astuime Hachten/ ia puriectima Assonijn/ ia tadhoima sielle Paualin siselle otta/ Sille ette hen oli nin Hanginut/ ette hen tachtoi maise mennä. (Mutta me astuimme haahteen/ ja purjehdimme Assoniin/ ja tahdoimme siellä Pawalin sisälle ottaa/ Sillä että hän oli niin hankinnut/ että hän tahtoi maissa mennä.)

13. Ἡμεῖς δὲ προελθόντες ἐπὶ τὸ πλοῖον ἀνήχθημεν εἰς τὴν Ἆσσον, ἐκεῖθεν μέλλοντες ἀναλαμβάνειν τὸν Παῦλον· οὕτω γὰρ ἦν διατεταγμένος, μέλλων αὐτὸς πεζεύειν.

13. ημεις δε προελθοντες επι το πλοιον ανηχθημεν εις την ασσον εκειθεν μελλοντες αναλαμβανειν τον παυλον ουτως γαρ ην διατεταγμενος μελλων αυτος πεζευειν 13. emeis de proelthontes epi to ploion anechthemen eis ten asson ekeithen mellontes analamβanein ton paυlon oυtos gar en diatetagmenos mellon aυtos pezeυein

13 But having gone on the ship, we set-sail to Assos, being about to take up Paul from there; for* so he had commanded, he himself being about to go on foot.

13. And we went before to ship, and sailed unto Assos, there intending to take in Paul: for so had he appointed, minding himself to go afoot.

13. Wir aber zogen voran auf dem Schiff und fuhren gen Assos und wollten daselbst Paulus zu uns nehmen; denn er hatte es also befohlen, und er wollte zu Fuße gehen.

13. Y nosotros subiendo en la nave navegámos a Asos, para recibir de allí a Pablo; porque así lo había determinado, queriendo él mismo ir a pié.

13 Мы пошли вперед на корабль и поплыли в Асс, чтобы взять оттуда Павла; ибо он так приказал нам, намереваясь сам идти пешком.

14 Ja kun hän yhtyi meihin Assossa, otimme hänet laivaan ja kuljimme Mityleneen.

14 Kun hän yhtyi meihin Assossa otimme hänet laivaan ja tulimme Mityleneen.

14. Kuin hän Assossa meidän kanssamme yhteen tuli, otimme me hänen sisälle ja tulimme Mityleneen.

14. Cosca me Assonis yhdyimme otimma me hänen sisälle ja tulimma Mitylenaan.

14. Coska me sis yhdyime Assonis/ nin me henen siselle otim/ ia tulima sijtte Mitylenaan. (Koska me siis yhdyimme Assonissa/ niin me hänen sisälle otimme/ ja tulimme sitten Mitylenaan.)

14. ὡς δὲ συνέβαλεν ἡμῖν εἰς τὴν Ἆσσον, ἀναλαβόντες αὐτὸν ἤλθομεν εἰς Μιτυλήνην·

14. ως δε συνεβαλεν ημιν εις την ασσον αναλαβοντες αυτον ηλθομεν εις μιτυληνην 14. os de sυneβalen emin eis ten asson analaβontes aυton elthomen eis mitυlenen

14 Now as he confronted us in Assos, we took him up and went to Mitylene.

14. And when he met with us at Assos, we took him in, and came to Mitylene.

14. Als er nun zu uns traf zu Assos, nahmen wir ihn zu uns und kamen gen Mitylene.

14. Y como se juntó con nosotros en Asos, tomándole vinimos a Mitilene.

14 Когда же он сошелся с нами в Ассе, то, взяв его, мы прибыли в Митилину.

15 Sieltä me purjehdimme ja saavuimme toisena päivänä Kion kohdalle; seuraavana päivänä laskimme Samoon. (Viivyttyämme Trogyllionissa), ja tulimme sen jälkeisenä päivänä Miletoon.

15 Purjehdittuamme sieltä saavuimme seuraavana päivänä Kion kohdalle ja toisena* päivänä purjehdimme Samoon. (Viivyttyämme Trogyllionissa), tulimme seuraavana päivänä Miletoon.

15. Sieltä me purhjehdimme ja tulimme toisena päivänä Kion kohdalle. Ja taas pävää jälkeen tulimme me Samoon, ja viivyimme Trogylliossa. Ja päivää jälkeen tulimme me Miletoon.

15. Sieldä me purjehdimma ja tulimma toisna päiwänä Chion cohdalle. Ja taas päiwä jälken tulimma me Samoon ja wijwyimme Trogiliosa.

15. Sielde me puriectima/ ia tulima toisna peiuen Chion cohdalle. Ja nin taas peiuen perest/ tulima me Samum/ ia wiwyime Trogiliosa. (Sieltä me purjehdimme/ ja tulimme toisena päiwän Chion kohdalle. Ja niin taas päiwän perästä/ tulmme se Samoon/ ja wiiwyimme Trogiliossa.)

15. κἀκεῖθεν ἀποπλεύσαντες τῇ ἐπιούσῃ κατηντήσαμεν ἀντικρὺ Χίου, τῇ δὲ ἑτέρᾳ παρεβάλομεν εἰς Σάμον, καὶ μείναντες ἐν Τρωγυλίῳ τῇ ἐχομένῃ ἤλθομεν εἰς Μίλητον.

15. κακειθεν αποπλευσαντες τη επιουση κατηντησαμεν αντικρυ χιου τη δε ετερα παρεβαλομεν εις σαμον και μειναντες εν τρωγυλλιω τη εχομενη ηλθομεν εις μιλητον 15. kakeithen apopleυsantes te epioυse katentesamen antikrυ chioυ te de etera pareβalomen eis samon kai meinantes en trogυllio te echomene elthomen eis mileton

15 And having sailed from there, we arrived the next (day) opposite Chios, and we put (the ship) in at Samos in another (day). And having remained in Trogyllium, we came to Miletus on the next (day).

15. And we sailed thence, and came the next day over against Chios; and the next day we arrived at Samos, and tarried at Trogyllium; and the next day we came to Miletus.

15. Und von da schifften wir und kamen des andern Tages hin gegen Chios; und des folgenden Tages stießen wir an Samos und blieben in Trogyllion; und des nächsten Tages kamen wir gen Milet.

15. Y navegando de allí, al día siguiente vinimos delante de Chio, y al otro día tomámos puerto en Samo; y habiendo reposado en Trogilio, el día siguiente vinimos a Mileto.

15 И, отплыв оттуда, в следующий день мы остановились против Хиоса, а на другой пристали к Самосу и, побывав в Трогиллии, в следующий день прибыли в Милит,

16 Sillä Paavali oli päättänyt purjehtia Efeson ohitse, ettei häneltä kuluisi aikaa Aasiassa; sillä hän kiiruhti joutuakseen, jos suinkin mahdollista, helluntaiksi Jerusalemiin.

16 Paavali oli näet päättänyt purjehtia Efeson ohi, jottei tulisi kuluttaneeksi aikaa Aasiassa, sillä hän kiirehti ollakseen, jos se oli hänelle mahdollista, helluntaipäivänä Jerusalemissa.

16. Sillä Paavali oli päättänyt purjehtia Epheson ohitse, ettei hän Asiassa aikaa kuluttaisi; sillä hän kiiruhti, jos hänelle olis mahdollinen ollut, helluntaiksi Jerusalemiin.

16. Ja lähimmäistä päiwä jälken tulimma me Miletumijn: sillä Pawali oli aicoinut purjehtia Epheson ohidze ettei hän Asias aica culutais: sillä hän kijruhti ( jos hänelle olis mahdollinen ollut ) Heluntaixi Jerusalemijn.

16. Ja lehimeisen peiuen ielken/ tulima me Miletum/ Sille ette Pauali oli aikonut Ephesin ohitze puriechtia/ ettei hen aica culutais Asias. Sille ette hen kijructi (ios henelle olis madholinen ollut) Heluntaixi tulla Jerusalemijn. (Ja lähimmäisen päiwän jälkeen/ tulimme me Miletoon/ Sillä että Pawali oli aikonut Ephesin ohitse purjehtia/ ettei hän aikaa kuluttaisi Asiassa. Sillä että hän kiiruusti (jos hänellä olisi mahdollinen ollut) Helluntaiksi tulla Jerusalemiin.)

16. ἔκρινε γὰρ ὁ Παῦλος παραπλεῦσαι τὴν Ἔφεσον, ὅπως μὴ γένηται αὐτῷ χρονοτριβῆσαι ἐν τῇ Ἀσίᾳ· ἔσπευδε γὰρ, εἰ δυνατὸν ἦν αὐτῷ, τὴν ἡμέραν τῆς πεντηκοστῆς γενέσθαι εἰς Ἱεροσόλυμα.

16. εκρινεν γαρ ο παυλος παραπλευσαι την εφεσον οπως μη γενηται αυτω χρονοτριβησαι εν τη ασια εσπευδεν γαρ ει δυνατον ην αυτω την ημεραν της πεντηκοστης γενεσθαι εις ιεροσολυμα 16. ekrinen gar o paυlos parapleυsai ten efeson opos me genetai aυto chronotriβesai en te asia espeυden gar ei dυnaton en aυto ten emeran tes pentekostes genesthai eis ierosolυma

16 For* Paul (had) decided to sail by Ephesus; for* he was hurrying, *that it might not happen to him to loiter in Asia; if it was possible for him to come* into Jerusalem (on) the day of Pentecost. {Early 59 AD. Miletus.}

16. For Paul had determined to sail by Ephesus, because he would not spend the time in Asia: for he hasted, if it were possible for him, to be at Jerusalem the day of Pentecost.

16. Denn Paulus hatte beschlossen, an Ephesus vorüberzuschiffen, daß er nicht müßte in Asien Zeit zubringen; denn er eilte, auf den Pfingsttag zu Jerusalem zu sein, so es ihm möglich wäre.

16. Porque Pablo había propuesto de pasar adelante de Efeso, por no detenerse en Asia; porque se apresuraba por estar el día de Pentecóstes, si le fuese posible, en Jerusalem.

16 ибо Павлу рассудилось миновать Ефес, чтобы не замедлить ему в Асии; потому что он поспешал, если можно, в день Пятидесятницы быть в Иерусалиме.

17 Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat.

17 Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui luokseen seurakunnan vanhimmat.

17. Mutta hän lähetti Miletosta sanan Ephesoon ja kutsutti seurakunnan vanhimmat.

17. MUtta hän lähetti Miletumist sanan Ephesoon ja cudzutti Seuracunnan wanhimmat tygöns.

17. Mutta hen lehetti Miletumist sanan Ephesin/ ia cutzutti Seurakunnan Wanhimmat tygens. (Mutta hän lähetti Miletosta sanan Ephesiin/ ja kutsutti seurakunnan wanhimmat tykönsä.)

17. Ἀπὸ δὲ τῆς Μιλήτου πέμψας εἰς Ἔφεσον μετεκαλέσατο τοὺς πρεσβυτέρους τῆς ἐκκλησίας.

17. απο δε της μιλητου πεμψας εις εφεσον μετεκαλεσατο τους πρεσβυτερους της εκκλησιας 17. apo de tes miletoυ pempsas eis efeson metekalesato toυs presβυteroυs tes ekklesias

17 Now from Miletus, he sent to Ephesus and called the elders of the congregation*.

17. And from Miletus he sent to Ephesus, and called the elders of the church.

17. Aber von Milet sandte er gen Ephesus und ließ fordern die Ältesten von der Gemeinde.

17. Y enviando desde Mileto a Efeso, hizo llamar a los ancianos de la iglesia.

17 Из Милита же послав в Ефес, он призвал пресвитеров церкви,

18 Ja kun he saapuivat hänen tykönsä, sanoi hän heille: "Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti, kun minä Aasiaan tulin, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne;

18 Heidän saavuttuaan hänen luokseen hän sanoi heille: "Tiedätte, kuinka ensimmäisestä päivästä lähtien, jona tulin Aasiaan, olen kaiken aikaa ollut kanssanne;

18. Kuin he tulivat hänen tykönsä, sanoi hän heille: te tiedätte, kuinka minä olen ollut kaiken ajan teidän tykönänne ensimmäisestä päivästä, jona minä Asiaan tulin,

18. Cosca he tulit sanoi hän heille: te tiedätte cuinga minä olen ollut aina teidän tykönän ensimäisest päiwäst asti cuin minä Asiaan tulin:

18. Coska he nyt tulit henen tygens/ sanoi hen heille/ Te tiedhette quinga mine olen ollut aina teiden tykenen/ sijte ensimeisest peiuest asti/ quin mine Asian tulin/ (Koska he nyt tulit hänen tykönsä/ sanoi hän heille/ Te tiedätte kuinka minä olen ollut aina teidän tykönän/ siitä ensimmäisestä päiwästä asti/ kuin minä Asiaan tulin/)

18. ὡς δὲ παρεγένοντο πρὸς αὐτὸν, εἶπεν αὐτοῖς· Ὑμεῖς ἐπίστασθε, ἀπὸ πρώτης ἡμέρας ἀφ’ ἧς ἐπέβην εἰς τὴν Ἀσίαν, πῶς μεθ’ ὑμῶν τὸν πάντα χρόνον ἐγενόμην,

18. ως δε παρεγενοντο προς αυτον ειπεν αυτοις υμεις επιστασθε απο πρωτης ημερας αφ ης επεβην εις την ασιαν πως μεθ υμων τον παντα χρονον εγενομην 18. os de paregenonto pros aυton eipen aυtois υmeis epistasthe apo protes emeras af es epeβen eis ten asian pos meth υmon ton panta chronon egenomen

18 Now as they came* to him, he said to them, You° know, from the first day of which I stepped into Asia, how I happened (to be) with you° all the time,

18. And when they were come to him, he said unto them, Ye know, from the first day that I came into Asia, after what manner I have been with you at all seasons,

18. Als aber die zu ihm kamen, sprach er zu ihnen: Ihr wisset, von dem Tage an, da ich bin nach Asien gekommen, wie ich allezeit bin bei euch gewesen

18. Los cuales como vinieron a él, les dijo: Vosotros sabéis desde el primer día que entré en Asia, como he sido con vosotros por todo el tiempo,

18 и, когда они пришли к нему, он сказал им: вы знаете, как я с первого дня, в который пришелв Асию, все время был с вами,

19 kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden;

19 palvellen Herraa kaikessa nöyränä ja (monin) kyynelin, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeitten vuoksi;

19. Palvellen Herraa kaikella sydämen nöyryydellä, ja monilla kyyneleillä, ja kiusauksilla, jotka minulle Juudalaisten väijymisistä tapahtuivat:

19. Palwellen HERra caikella sydämen nöyrydellä ja monilla kyyneleillä ja kiusauxilla jotca minun cohtani Judalaisten wäjymisest tulit:

19. paluellen HERRA caiken sydhemen neurydhen cansa/ ia monilla Kynelille/ ia kiusauxilla/ iotca minun cochtani tulit Juttain wäghymisest/ (palwellen HERRAA kaiken sydämen nöyryyden kanssa/ ja monilla kyyneleillä/ ja kiusauksilla/ jotka minun kohtaani tuli juuttain wäijymisestä/)

19. δουλεύων τῷ Κυρίῳ μετὰ πάσης ταπεινοφροσύνης καὶ πολλῶν δακρύων καὶ πειρασμῶν τῶν συμβάντων μοι ἐν ταῖς ἐπιβουλαῖς τῶν Ἰουδαίων,

19. δουλευων τω κυριω μετα πασης ταπεινοφροσυνης και πολλων δακρυων και πειρασμων των συμβαντων μοι εν ταις επιβουλαις των ιουδαιων 19. doυleυon to kυrio meta pases tapeinofrosυnes kai pollon dakrυon kai peirasmon ton sυmβanton moi en tais epiβoυlais ton ioυdaion

19 serving* the Lord with all humility and from many tears, and from tests which befell me among the pacts of the Jews;

19. Serving the Lord with all humility of mind, and with many tears, and temptations, which befell me by the lying in wait of the Jews:

19. und dem HERRN gedient habe mit aller Demut und mit viel Tränen und Anfechtung, die mir sind widerfahren von den Juden, so mir nachstellten;

19. Sirviendo al Señor con toda humildad de ánimo, y con muchas lágrimas y tentaciones que me han venido por las asechanzas de los Judíos.

19 работая Господу со всяким смиренномудрием и многими слезами, среди искушений, приключавшихся мне по злоумышлениям Иудеев;

20 kuinka minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta,

20 kuinka en ole salannut mitään julistaessani teille sitä, mikä on hyödyllistä ja opettaessani teitä julkisesti ja huone huoneelta.

20. Etten minä ole mitään tarpeellista teiltä salannut, jota en minä ole teille ilmoittanut, ja olen teille opettanut julkisesti ja huone huoneelta,

20. En ole minä myös mitän tarpellista teildä salannut jota en minä ole teille ilmoittanut mutta olen teitä opettanut julkisest ja erinäns.

20. Quinga mine mös en ole miteken tarpelista teilde salanut/ iota em mine ole teille ilmoittanut/ ia opettanut teite iulkisesta ia erinense/ (Kuinka minä myös en ole mitäkään tarpeellista teiltä salannut/ jota en minä ole teille ilmoittanut/ ja opettanut teitä julkisesti ja erinensä/)

20. ὡς οὐδὲν ὑπεστειλάμην τῶν συμφερόντων τοῦ μὴ ἀναγγεῖλαι ὑμῖν καὶ διδάξαι ὑμᾶς δημοσίᾳ καὶ κατ’ οἴκους,

20. ως ουδεν υπεστειλαμην των συμφεροντων του μη αναγγειλαι υμιν και διδαξαι υμας δημοσια και κατ οικους 20. os oυden υpesteilamen ton sυmferonton toυ me anaggeilai υmin kai didaksai υmas demosia kai kat oikoυs

20 how I did not retreat back (in) anything of what is advantageous for you°, proclaiming and teaching you° in public and in every house,

20. And how I kept back nothing that was profitable unto you, but have shewed you, and have taught you publickly, and from house to house,

20. wie ich nichts verhalten habe, das da nützlich ist, daß ich's euch nicht verkündigt hätte und euch gelehrt, öffentlich und sonderlich;

20. Como nada que os fuese útil, me he retraido de anunciaros, enseñando públicamente, y de casa en casa,

20 как я не пропустил ничего полезного, о чем вам не проповедывал бы и чему не учил бы вас всенародно и по домам,

21 vaan olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen.

21 Olen vakaasti julistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille mielenmuutosta Jumalan suhteen ja uskoa Herraamme Jeesukseen Kristukseen.

21. Todistain sekä Juudalaisille että Grekiläisille sitä kääntymystä, joka Jumalan tykö on, ja sitä uskoa, joka meidän Herran Jesuksen Kristuksen päälle on.

21. Todistain sekä Judalaisten että Grekein edes sitä parannust cuin Jumalan edes on ja sitä usco joca meidän HERran Jesuxen Christuxen päälle on.

21. todhistain seke Juttain ette Grekein edes site Paranost/ ioca on Jumalan edes/ Ja sen Wskon/ ioca on meiden HERRAN Iesusen Christusen päle. (todistan seka juuttain että krekein edessä sitä parannusta/ joka on Jumalan edessä/ Ja sen uskon/ joka on meidän HERRAN Jesuksen Kristuksen päälle.)

21. διαμαρτυρόμενος Ἰουδαίοις τε καὶ Ἕλλησι τὴν εἰς τὸν Θεὸν μετάνοιαν καὶ πίστιν τὴν εἰς τὸν Κύριον ἡμῶν Ἰησοῦν Χριστόν.

21. διαμαρτυρομενος ιουδαιοις τε και ελλησιν την εις τον θεον μετανοιαν και πιστιν την εις τον κυριον ημων ιησουν χριστον 21. diamartυromenos ioυdaiois te kai ellesin ten eis ton theon metanoian kai pistin ten eis ton kυrion emon iesoυn christon

21 thoroughly testifying both to Jews and to Greeks the repentance toward God and faith toward our Lord Jesus.

21. Testifying both to the Jews, and also to the Greeks, repentance toward God, and faith toward our Lord Jesus Christ.

21. und habe bezeugt, beiden, den Juden und Griechen, die Buße zu Gott und den Glauben an unsern HERRN Jesus Christus.

21. Testificando a los Judíos, y también a los Griegos el arrepentimiento hacia Dios, y la fé hacia nuestro Señor Jesu Cristo.

21 возвещая Иудеям и Еллинам покаяние пред Богом и веру в Господа нашего Иисуса Христа.

22 Ja nyt, katso, minä matkustan, sidottuna hengessä, Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa.

22 Mutta nyt, katso, matkustan hengessä sidottuna Jerusalemiin tietämättä, mitä minulle siellä tapahtuu,

22. Ja nyt katso, minä sidottuna hengessä matkustan Jerusalemiin, enkä tiedä, mitä minulle siellä tapahtuman pitää:

22. Ja cadzo minä sidottuna Hengesä matcustan Jerusalemijn engä tiedä mitä minulle siellä tapahtu:

22. Ja nyt catzos/ Mine Hengesse sidhottuna/ matkustan Jerusalemijn/ en tiedhe mite minun cochtani sielle tuleua ombi/ (Ja nyt katsos/ Minä hengessä sidottuna/ matkustan Jerusalemiin/ en tiedä mitä minun kohtaani siellä tulewa ompi/)

22. καὶ νῦν ἰδοὺ ἐγὼ δεδεμένος τῷ πνεύματι πορεύομαι εἰς Ἱερουσαλήμ, τὰ ἐν αὐτῇ συναντήσοντά μοι μὴ εἰδώς,

22. και νυν ιδου εγω δεδεμενος τω πνευματι πορευομαι εις ιερουσαλημ τα εν αυτη συναντησοντα μοι μη ειδως 22. kai nυn idoυ ego dedemenos to pneυmati poreυomai eis ieroυsalem ta en aυte sυnantesonta moi me eidos

22 And now, behold, I travel to Jerusalem, having been bound in the spirit, not knowing the things which will be meeting with me (there),

22. And now, behold, I go bound in the spirit unto Jerusalem, not knowing the things that shall befall me there:

22. Und nun siehe, ich, im Geiste gebunden, fahre hin gen Jerusalem, weiß nicht, was mir daselbst begegnen wird,

22. Y ahora he aquí, que yo, constreñido del Espíritu, voy a Jerusalem sin saber lo que allá me ha de acontecer:

22 И вот, ныне я, по влечению Духа, иду в Иерусалим, не зная, что там встретится со мною;

23 Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat.

23 paitsi että Pyhä Henki joka kaupungissa todistaa minulle sanoen, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat.

23. Vaan että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa tunnustaa ja sanoo siteet ja murheet minun edessäni olevan.

23. Waan että Pyhä Hengi jocaidzes Caupungis ennusta ja sano sitet ja murhet minua siellä odottawan.

23. Waan ette se Pyhe Hengi/ iocaitzes Caupungis ennusta ia sano/ Ette Siteit ia Murehet odhottauat minua sielle. (Waan että se Pyhä Henki/ jokaisessa kaupungissa ennustaa ja sanoo/ Että siteet ja murheet odottawat minua siellä.)

23. πλὴν ὅτι τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον κατὰ πόλιν διαμαρτύρεται λέγον ὅτι δεσμά με καὶ θλίψεις μένουσιν.

23. πλην οτι το πνευμα το αγιον κατα πολιν διαμαρτυρεται λεγον οτι δεσμα με και θλιψεις μενουσιν 23. plen oti to pneυma to agion kata polin diamartυretai legon oti desma me kai thlipseis menoυsin

23 other-than, that the Holy Spirit is thoroughly testifying to me in every city, saying that bonds and afflictions are remaining (for) me.

23. Save that the Holy Ghost witnesseth in every city, saying that bonds and afflictions abide me.

23. nur daß der heilige Geist in allen Städten bezeugt und spricht, Bande und Trübsal warten mein daselbst.

23. Solo que el Espíritu Santo por todas las ciudades me da testimonio, diciendo: Que prisiones y tribulaciones me esperan.

23 только Дух Святый по всем городам свидетельствует, говоря, что узы и скорби ждут меня.

24 En minä kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ja sen viran, jonka minä Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen.

24 Mutta en (mistään välitä enkä) pidä henkeäni itselleni kalliina*, jotta (iloiten) täyttäisin juoksuni ja sen viran, jonka Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon ilosanoman todistamisen.

24. Mutta en minä siitä lukua pidä, enkä tottele paljon hengestäni: että minä juoksuni päättäisin ilolla ja sen viran, jonka minä olen Herralta Jesukselta saanut, todistaakseni evankeliumia Jumalan armosta.

24. Mutta en minä nijstä lucua pidä engä tottele paljo hengestäni että minä juoxuni täytäisin ilolla ja sen wiran jonga minä olen HERralda Jesuxelda ottanut todistaxeni Evangeliumi Jumalan armosta.

24. Mutta em mine nijste miten tottele/ Enge mös palio lucu pidhe He'gesteni. Senpäle ette mine teutteisin minun Jooxoni ilolla/ ia sen Wirghan ionga mine ottanut olen Herralda Iesuselda/ todhistaxen Euangeliumi Jumalan armoista. (Mutta en minä niistä mitään tottele/ Enkä myös paljon lukua pidä hengestäni. Sen päälle että minä täyttäisin minun juoksuni ilolla/ ja sen wiran jonka minä ottanun olen Herralta Jesukselta/ todistaaksen ewankeliumin Jumalan armosta.)

24. ἀλλ’ οὐδενὸς λόγον ποιοῦμαι οὐδὲ ἔχω τὴν ψυχήν μου τιμίαν ἐμαυτῷ, ὡς τελειώσαι τὸν δρόμον μου μετὰ χαρᾶς καὶ τὴν διακονίαν ἣν ἔλαβον παρὰ τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ, διαμαρτύρασθαι τὸ εὐαγγέλιον τῆς χάριτος τοῦ Θεοῦ.

24. αλλ ουδενος λογον ποιουμαι ουδε εχω την ψυχην μου τιμιαν εμαυτω ως τελειωσαι τον δρομον μου μετα χαρας και την διακονιαν ην ελαβον παρα του κυριου ιησου διαμαρτυρασθαι το ευαγγελιον της χαριτος του θεου 24. all oυdenos logon poioυmai oυde echo ten psυchen moυ timian emaυto os teleiosai ton dromon moυ meta charas kai ten diakonian en elaβon para toυ kυrioυ iesoυ diamartυrasthai to eυaggelion tes charitos toυ theoυ

24 But I make* account of nothing, nor am I holding my life as precious to myself, as (I desire) to complete my course with joy, and the service which I received from the Lord Jesus, to thoroughly testify the good-news of the favor of God.

24. But none of these things move me, neither count I my life dear unto myself, so that I might finish my course with joy, and the ministry, which I have received of the Lord Jesus, to testify the gospel of the grace of God.

24. Aber ich achte der keines, ich halte mein Leben auch nicht selbst teuer, auf daß ich vollende meinen Lauf mit Freuden und das Amt, das ich empfangen habe von dem HERRN Jesus, zu bezeugen das Evangelium von der Gnade Gottes.

24. Mas de ninguna de estas cosas hago caso, ni tengo mi vida por cosa preciosa a mí mismo, con tal que acabe mi carrera con gozo, y el ministerio que recibí del Señor Jesús, para dar testimonio del evangelio de la gracia de Dios.

24 Но я ни на что не взираю и не дорожу своею жизнью, только бы с радостью совершить поприще мое и служение, которое я принял от Господа Иисуса, проповедать Евангелие благодати Божией.

25 Ja nyt, katso, minä tiedän, ettette enää saa nähdä minun kasvojani, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa minä olen vaeltanut ja saarnannut valtakuntaa.

25 Ja nyt, katso, tiedän, ettei kasvojani enää näe kukaan teistä, joitten keskellä olen vaeltanut saarnaten Jumalan valtakuntaa.

25. Ja nyt katso, minä tiedän, ettette silleen saa nähdä minun kasvojani, kaikki te, joiden kautta minä olen vaeltanut ja Jumalan valtakuntaa saarnannut.

25. Ja cadzo minä tiedän ettet te sillen saa nähdä minun caswojani caicki te joidenga cautta minä olen waeldanut ja Jumalan waldacunda saarnannut.

25. Ja nyt catzos/ mine tiedhen ettei te sillen saa nähdä minun Casuotani caiki te ioinenga cautta mine olen waeltanut/ ia sarnanut Jumalan Waldakunda. (Ja nyt katsos/ minä tiedän ettei te silleen saa nähdä minun kaswojani kaikki te joinenka kautta minä olen waeltanut/ ja saarnannut Jumalan waltakuntaa.)

25. καὶ νῦν ἰδοὺ ἐγὼ οἶδα ὅτι οὐκέτι ὄψεσθε τὸ πρόσωπόν μου ὑμεῖς πάντες, ἐν οἷς διῆλθον κηρύσσων τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ.

25. και νυν ιδου εγω οιδα οτι ουκετι οψεσθε το προσωπον μου υμεις παντες εν οις διηλθον κηρυσσων την βασιλειαν του θεου 25. kai nυn idoυ ego oida oti oυketi opsesthe to prosopon moυ υmeis pantes en ois dielthon kerυsson ten βasileian toυ theoυ

25 And now, behold, I know that you° all, among whom I went through preaching the kingdom of God, will be seeing my face no more,

25. And now, behold, I know that ye all, among whom I have gone preaching the kingdom of God, shall see my face no more.

25. Und nun siehe, ich weiß, daß ihr mein Angesicht nicht mehr sehen werdet, alle die, bei welchen ich durchgekommen bin und gepredigt habe das Reich Gottes.

25. Y ahora he aquí, yo sé que ninguno de todos vosotros por entre quienes he pasado predicando el reino de Dios, verá más mi rostro.

25 И ныне, вот, я знаю, что уже не увидите лица моего все вы, между которыми ходил я, проповедуя Царствие Божие.

26 Sentähden minä todistan teille tänä päivänä, että minä olen viaton kaikkien vereen.

26 Sen vuoksi todistan teille tänä päivänä, että olen viaton kaikkien vereen.

26. Sentähden minä todistan teille tänäpänä, että minä olen viatoin kaikkein verestä.

26. Sentähden minä todistan teille tänäpän että minä olen wiatoin caickein werestä:

26. Senteden mine todhistan teille tenepene/ Ette mine wiatoin olen caikein Wereste/ (Sentähden minä todistan teille tänäpänä/ että minä wiatoin olen kaikkein werestä/)

26. διό μαρτύρομαι ὑμῖν ἐν τῇ σήμερον ἡμέρᾳ ὅτι καθαρός ἐγὼ ἀπὸ τοῦ αἵματος πάντων·

26. διο μαρτυρομαι υμιν εν τη σημερον ημερα οτι καθαρος εγω απο του αιματος παντων 26. dio martυromai υmin en te semeron emera oti katharos ego apo toυ aimatos panton

26 because I testify to you° on this very day, that I am clean from the blood of all (men).

26. Wherefore I take you to record this day, that I am pure from the blood of all men.

26. Darum bezeuge ich euch an diesem heutigen Tage, daß ich rein bin von aller Blut;

26. Por tanto yo os protesto el día de hoy, que yo estoy limpio de la sangre de todos.

26 Посему свидетельствую вам в нынешний день, что чистя от крови всех,

27 Sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa.

27 Sillä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan päätöstä.

27. Sillä en minä ole estänyt itsiäni ilmoittamasta teille kaikkea Jumalan neuvoa.

27. Sillä en minä ole mitän teildä salannut waan olen teille caiken Jumalan neuwon ilmoittanut.

27. Sille em mine ole miteken salanut teilde/ iota em mine ole teille ilmoittanut/ caiken Jumalan neuuon. (Sillä en minä ole mitäkään salannut teiltä/ jota en minä ole teille ilmoittanut/ kaiken Jumalan neuwon.)

27. οὐ γὰρ ὑπεστειλάμην τοῦ μὴ ἀναγγεῖλαι ὑμῖν πᾶσαν τὴν βουλὴν τοῦ Θεοῦ.

27. ου γαρ υπεστειλαμην του μη αναγγειλαι υμιν πασαν την βουλην του θεου 27. oυ gar υpesteilamen toυ me anaggeilai υmin pasan ten βoυlen toυ theoυ

27 For* I did not retreat back from proclaiming to you° all the plan of God.

27. For I have not shunned to declare unto you all the counsel of God.

27. denn ich habe euch nichts verhalten, daß ich nicht verkündigt hätte all den Rat Gottes.

27. Porque no me he retraido de anunciaros todo el consejo de Dios.

27 ибо я не упускал возвещать вам всю волю Божию.

28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.

28 Ottakaa siis vaari itsestänne ja koko laumasta, johon Pyhä Henki on pannut teidät kaitsijoiksi, paimentamaan Jumalan seurakuntaa, jonka Hän omalla verellään on itselleen ansainnut.

28. Niin ottakaat siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät piispoiksi pannut, kaitsemaan Jumalan seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä ansainnut on.

28. NIjn ottacat sijs idzestänne waari ja caikesta laumasta johon Pyhä Hengi on teidän Pispaxi pannut caidzeman Jumalan Seuracunda jonga hän werelläns on woittanut.

28. Nin ottacat sis nyt itzesten waari/ ia caikesta Laumasta/ ioillen pyhe Hengi ombi teite pannut Pispaxi/ caitzemaan Jumalan seurakunda/ ionga hen on Werens cautta woittanut. (Niin ottakaat siis nyt itsestänne waari/ ja kaikesta laumasta/ joillen Pyhä Henki ompi teitä pannut piispaksi/ kaitsemaan Jumalan seurakuntaa/ jonka hän on werensä kautta woittanut.)

28. προσέχετε οὖν ἑαυτοῖς καὶ παντὶ τῷ ποιμνίῳ, ἐν ᾧ ὑμᾶς τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον ἔθετο ἐπισκόπους, ποιμαίνειν τὴν ἐκκλησίαν τοῦ Κυρίου καὶ Θεοῦ, ἣν περιεποιήσατο διὰ τοῦ ἰδίου αἵματος.

28. προσεχετε ουν εαυτοις και παντι τω ποιμνιω εν ω υμας το πνευμα το αγιον εθετο επισκοπους ποιμαινειν την εκκλησιαν του θεου ην περιεποιησατο δια του ιδιου αιματος 28. prosechete oυn eaυtois kai panti to poimnio en o υmas to pneυma to agion etheto episkopoυs poimainein ten ekklesian toυ theoυ en periepoiesato dia toυ idioυ aimatos

28 Therefore, take-heed° to yourselves and to all the flock, in which the Holy Spirit placed you° (as) overseers, to shepherd the congregation* of the Lord and God, which (the Lord) acquired through his own blood.

28. Take heed therefore unto yourselves, and to all the flock, over the which the Holy Ghost hath made you overseers, to feed the church of God, which he hath purchased with his own blood.

28. So habt nun acht auf euch selbst und auf die ganze Herde, unter welche euch der heilige Geist gesetzt hat zu Bischöfen, zu weiden die Gemeinde Gottes, welche er durch sein eigen Blut erworben hat.

28. Por tanto mirád por vosotros, y por todo el rebaño sobre el que el Espíritu Santo os ha puesto por sobreveedores, para apacentar la iglesia de Dios, la cual él ganó con su propia sangre.

28 Итак внимайте себе и всему стаду, в котором Дух Святый поставил вас блюстителями, пасти Церковь Господа и Бога, которую Он приобрел Себе Кровию Своею.

29 Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,

29 Sillä tiedän (sen), että lähtöni jälkeen keskellenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä.

29. Sillä minä tiedän minun lähtemiseni jälkeen tulevan teidän sekaanne hirmuiset sudet, jotka ei laumaa säästä.

29. Sillä minä tiedän minun lähtemiseni jälken tulewan teidän secaan hirmuiset sudet jotca ei lauma armahda.

29. Sille sen mine tiedhen/ ette minun lechtemisen ielken/ tuleuat teiden secaan hirmuiset Sudhet/ iotca eiuet Lauman päle armaitze. (Sillä sen minä tiedän/ että minun lähtemisen jälkeen/ tulewat teidän sekaan hirmuiset sudet/ jotka eiwät lauman päälle armaitse.)

29. ἐγὼ γὰρ οἶδα τοῦτο, ὅτι εἰσελεύσονται μετὰ τὴν ἄφιξίν μου λύκοι βαρεῖς εἰς ὑμᾶς μὴ φειδόμενοι τοῦ ποιμνίου·

29. εγω γαρ οιδα τουτο οτι εισελευσονται μετα την αφιξιν μου λυκοι βαρεις εις υμας μη φειδομενοι του ποιμνιου 29. ego gar oida toυto oti eiseleυsontai meta ten afiksin moυ lυkoi βareis eis υmas me feidomenoi toυ poimnioυ

29 For* I know this: after my goodbye, cruel wolves will be entering into you°, not sparing the flock;

29. For I know this, that after my departing shall grievous wolves enter in among you, not sparing the flock.

29. Denn das weiß ich, daß nach meinem Abschied werden unter euch kommen greuliche Wölfe, die die Herde nicht verschonen werden.

29. Porque yo sé, que después de mi partida entrarán entre vosotros graves lobos, que no perdonarán al rebaño;

29 Ибо я знаю, что, по отшествии моем, войдут к вам лютые волки, не щадящие стада;

30 ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.

30 Ja omasta joukostanne nousee miehiä, jotka puhuvat väärää puhetta, vetääkseen opetuslapset mukaansa.

30. Ja itse teistänne nousevat miehet, jotka vääryyttä puhuvat, vetääksensä pois opetuslapsia peräänsä.

30. Ja teidän seastan nousewat miehet jotca wäärä opetusta puhuwat ja wetäwät Opetuslapsia tygöns.

30. Ja mös teiste itzestenne ylesnouseuat Miehet/ iotca wären Opetuxen puhuuat/ ia wetäuet Opetuslapsi tygens. (Ja myös teistä itsestänne ylös nousewat miehet/ jotka wäärän opetuksen puhuwat/ ja wetäwät opetuslapsia tykönsä.)

30. καὶ ἐξ ὑμῶν αὐτῶν ἀναστήσονται ἄνδρες λαλοῦντες διεστραμμένα τοῦ ἀποσπᾶν τοὺς μαθητὰς ὀπίσω αὐτῶν.

30. και εξ υμων αυτων αναστησονται ανδρες λαλουντες διεστραμμενα του αποσπαν τους μαθητας οπισω αυτων 30. kai eks υmon aυton anastesontai andres laloυntes diestrammena toυ apospan toυs mathetas opiso aυton

30 and men will be standing up from among yourselves, speaking perverse things, to pull away the disciples after themselves.

30. Also of your own selves shall men arise, speaking perverse things, to draw away disciples after them.

30. Auch aus euch selbst werden aufstehen Männer, die da verkehrte Lehren reden, die Jünger an sich zu ziehen.

30. Y que de entre vosotros mismos se levantarán también hombres, que hablen cosas perversas, para llevar discípulos en pos de sí.

30 и из вас самих восстанут люди, которыебудут говорить превратно, дабы увлечь учеников за собою.

31 Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin.

31 Valvokaa siis, muistaen, että kolmeen vuoteen en ole lakannut yötä päivää kyynelin neuvomasta itse kutakin.

31. Sentähden valvokaat, muistain etten minä kolmena ajastaikana ole lakannut yöllä ja päivällä teitä kyyneleillä neuvomasta itsekutakin.

31. Sentähden olcat walpat ja muistacat etten minä colmena ajastaicana ole lacainnut öillä ja päiwillä cutakin teitä kyyneleillä neuwomasta.

31. Senteden olcat walpat ia muistacat sen päle/ Etten mine colmen aijastaian siselle/ ole lacannut öille ia peiuille/ itzecutakin teite kynelden cansa neuuomasta. (Sen tähden olkaat walppaat ja muistakaat sen päälle/ Etten minä kolmen ajastajan sisällä/ ole lakannut yöllä ja päiwälla/ itsekutakin teitä kyynelten kanssa neuwomasta.)

31. διὸ γρηγορεῖτε, μνημονεύοντες ὅτι τριετίαν νύκτα καὶ ἡμέραν οὐκ ἐπαυσάμην μετὰ δακρύων νουθετῶν ἕνα ἕκαστον.

31. διο γρηγορειτε μνημονευοντες οτι τριετιαν νυκτα και ημεραν ουκ επαυσαμην μετα δακρυων νουθετων ενα εκαστον 31. dio gregoreite mnemoneυontes oti trietian nυkta kai emeran oυk epaυsamen meta dakrυon noυtheton ena ekaston

31 Hence watch°, remembering (that for) three years I ceased not (from) admonishing each one (of you)° night and day with tears.

31. Therefore watch, and remember, that by the space of three years I ceased not to warn every one night and day with tears.

31. Darum seid wach und denket daran, daß ich nicht abgelassen habe drei Jahre, Tag und Nacht, einen jeglichen mit Tränen zu vermahnen.

31. Por tanto velád, acordándoos que por tres años, de noche y de día, no he cesado de amonestar con lágrimas a cada uno de vosotros.

31 Посему бодрствуйте, памятуя, что я три года день и ночь непрестанно со слезами учил каждого из вас.

32 Ja nyt minä uskon teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, hänen, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa.

32 Ja nyt uskon teidät (,veljet,) Jumalan ja Hänen armonsa* sanan haltuun, Hänen, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa.

32. Ja nyt, rakkaat veljet, minä annan teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, joka väkevä on teitä rakentamaan ja antamaan teille perinnön kaikkein pyhitettyin seassa.

32. Ja rackat weljet minä annan teidän Jumalan ja hänen armons sanan halduun joca wäkewä on teitä rakendaman ja andaman teille perinnön caickein pyhitettyin seasa.

32. Ja nyt/ rackat Weliet/ Mine annan teiden Jumalan/ ia henen Armoins Sanan haltun/ ioca wäkeue on teite ylesrakendamaan/ ia andaman teille Perimisen caikein Pyhitettyen seas. (Ja nyt/ rakkaat weljet/ Minä annan teidän Jumalan/ ja hänen armonsa sanan haltuun/ joka wäkewä on teitä ylös rakentamaan/ ja antamaan teille perimisen kaikkein pyhitettyjen seassa.)

32. καὶ τὰ νῦν παρατίθεμαι ὑμᾶς, ἀδελφοί, τῷ Θεῷ καὶ τῷ λόγῳ τῆς χάριτος αὐτοῦ τῷ δυναμένῳ ἐποικοδομῆσαι καὶ δοῦναι ὑμῖν κληρονομίαν ἐν τοῖς ἡγιασμένοις πᾶσιν.

32. και {VAR1: τανυν } {VAR2: τα νυν } παρατιθεμαι υμας αδελφοι τω θεω και τω λογω της χαριτος αυτου τω δυναμενω εποικοδομησαι και δουναι υμιν κληρονομιαν εν τοις ηγιασμενοις πασιν 32. kai {VAR1: tanυn } {VAR2: ta nυn } paratithemai υmas adelfoi to theo kai to logo tes charitos aυtoυ to dυnameno epoikodomesai kai doυnai υmin kleronomian en tois egiasmenois pasin

32 And hereafter I consign you° brethren to God, and to the word of his favor, which is able to build you° up and to give you° an inheritance among all those who have been made holy.

32. And now, brethren, I commend you to God, and to the word of his grace, which is able to build you up, and to give you an inheritance among all them which are sanctified.

32. Und nun, liebe Brüder, ich befehle euch Gott und dem Wort seiner Gnade, der da mächtig ist, euch zu erbauen und zu geben das Erbe unter allen, die geheiligt werden.

32. Y ahora, hermanos, os encomiendo a Dios, y a la palabra de su gracia, la cual es poderosa para edificaros, y daros herencia con todos los que son santificados.

32 И ныне предаю вас, братия, Богу и слову благодати Его, могущему назидать вас более и дать вам наследие со всеми освященными.

33 En minä ole halunnut kenenkään hopeata tai kultaa tai vaatteita;

33 En ole halunnut kenenkään hopeaa tai kultaa tai vaatteita.

33. En minä ole yhdenkään hopiaa eikä kultaa eikä vaatteita pyytänyt.

33. En minä ole yhdengän hopiata eli culda elickä waatteita pyytänyt:

33. Em mine ole ydhengen Hopia eli Culda elike Waatteita pytenyt/ (En minä ole yhdenkään hopeaa eli kultaa elika waatteita pyytänyt/)

33. ἀργυρίου ἢ χρυσίου ἢ ἱματισμοῦ οὐδενὸς ἐπεθύμησα·

33. αργυριου η χρυσιου η ιματισμου ουδενος επεθυμησα 33. argυrioυ e chrυsioυ e imatismoυ oυdenos epethυmesa

33 I lusted (after) no one’s silver or gold or garment.

33. I have coveted no man's silver, or gold, or apparel.

33. Ich habe euer keines Silber noch Gold noch Kleid begehrt.

33. La plata, o el oro, o el vestido de nadie he codiciado.

33 Ни серебра, ни золота, ни одежды я ни от кого не пожелал:

34 te tiedätte itse, että nämä minun käteni ovat työllänsä hankkineet, mitä minä ja seuralaiseni olemme tarvinneet.

34 (vaan) tiedätte itse, että nämä käteni ovat palvelleet minun ja seuralaisteni tarpeita.

34. Vaan te itse tiedätte, että nämät kädet ovat minua tarpeissani ja niitä, jotka minun kanssani olivat, palvelleet.

34. Sillä idze te kyllä tiedätte että nämät kädet owat minun tarpeni ja nijden jotca minun cansani olit saattanet.

34. Sille te itze kylle tiedhette ette nämet Kädhet ouat minun Tarpeheni/ ia ninen iotca minun cansani olit/ saattanet. (Sillä te itse kyllä tiedätte että nämät kädet owat minun tarpeeni/ ja niiden jotka minun kanssani olit/ saattaneet.)

34. αὐτοὶ γινώσκετε ὅτι ταῖς χρείαις μου καὶ τοῖς οὖσι μετ’ ἐμοῦ ὑπηρέτησαν αἱ χεῖρες αὗται.

34. αυτοι δε γινωσκετε οτι ταις χρειαις μου και τοις ουσιν μετ εμου υπηρετησαν αι χειρες αυται 34. aυtoi de ginoskete oti tais chreiais moυ kai tois oυsin met emoυ υperetesan ai cheires aυtai

34 You° yourselves know that these hands attended to my needs, and to those who are with me.

34. Yea, ye yourselves know, that these hands have ministered unto my necessities, and to them that were with me.

34. Denn ihr wisset selber, daß mir diese Hände zu meiner Notdurft und derer, die mit mir gewesen sind, gedient haben.

34. Ántes vosotros sabéis, que para lo que me ha sido necesario, y a los que estaban conmigo, estas manos me han servido.

34 сами знаете, что нуждам моим и нуждам бывшихпри мне послужили руки мои сии.

35 Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: 'Autuaampi on antaa kuin ottaa'."

35 Olen teille kaikessa osoittanut, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa Herran Jeesuksen sanat — että Hän itse sanoi: 'Autuaampi on antaa kuin ottaa.'”

35. Kaikki olen minä teille osoittanut, että niin pitää työtä tehtämän: heikkoja korjattaman ja muistettaman Herran Jesuksen sanoja, jotka hän sanoi: autuaampi on antaa kuin ottaa.

35. Minä olen teille caicki ilmoittanut että nijn pitä työtä tehtämän: corjaman heickoja ja muistaman HERran Jesuxen sanoja cuin hän sanoi: autuambi on anda cuin otta.

35. Mine olen teille caiki ilmoittanut/ Ette nin töte tehden pite coriaman nijte heickoia/ Ja muistaman HERRAN IesuSEN sanan päle/ iota hen sanoi/ Autuambi on anda quin otta. (Minä olen teille kaikki ilmoittanut/ Että niin työtä tehden pitää korjaaman niitä heikkoja/ Ja muistaman HERRAN Jesuksen sanan päälle/ jota hän sanoi/ Autuaampi on antaa kuin ottaa.)

35. πάντα ὑπέδειξα ὑμῖν ὅτι οὕτω κοπιῶντας δεῖ ἀντιλαμβάνεσθαι τῶν ἀσθενούντων, μνημονεύειν τε τῶν λόγων τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ, ὅτι αὐτὸς εἶπε· μακάριόν ἐστι μᾶλλον διδόναι ἢ λαμβάνειν.

35. παντα υπεδειξα υμιν οτι ουτως κοπιωντας δει αντιλαμβανεσθαι των ασθενουντων μνημονευειν τε των λογων του κυριου ιησου οτι αυτος ειπεν μακαριον εστιν διδοναι μαλλον η λαμβανειν 35. panta υpedeiksa υmin oti oυtos kopiontas dei antilamβanesthai ton asthenoυnton mnemoneυein te ton logon toυ kυrioυ iesoυ oti aυtos eipen makarion estin didonai mallon e lamβanein

35 I showed to you° (an example) in all things, that so laboring, it is essential to help the weak and to remember the words of the Lord Jesus, that he himself said, It is more fortunate to give than to receive.

35. I have shewed you all things, how that so labouring ye ought to support the weak, and to remember the words of the Lord Jesus, how he said, It is more blessed to give than to receive.

35. Ich habe es euch alles gezeigt, daß man also arbeiten müsse und die Schwachen aufnehmen und gedenken an das Wort des HERRN Jesus, daß er gesagt hat: "Geben ist seliger denn Nehmen!"

35. En todo os he enseñado, que trabajando así, debéis sobrellevar a los enfermos, y acordaros del dicho del Señor Jesús, el cual dijo: Más bienaventurado es dar, que recibir.

35 Во всем показал я вам, что, так трудясь, надобно поддерживать слабых и памятовать слова Господа Иисуса, ибо Он Сам сказал: „блаженнее давать, нежели принимать".

36 Ja tämän sanottuaan hän polvistui ja rukoili kaikkien heidän kanssansa.

36 Tämän sanottuaan hän polvistui ja rukoili kaikkien heidän kanssaan.

36. Ja kuin hän nämät sanonut oli, lankesi hän polvillensa ja rukoili kaikkein heidän kanssansa.

36. Ja cuin hän nämät sanonut oli langeis hän polwillens ja rucoili caickein heidän cansans.

36. Ja quin hen näme sanonut oli/ langesi hen poluillens ia Rucoli heiden caikein cansa. (Ja kuin hän nämä sanonut oli/ lankesi hän polwillensa ja rukoili heidän kaikkein kanssa.)

36. καὶ ταῦτα εἰπὼν, θεὶς τὰ γόνατα αὐτοῦ σὺν πᾶσιν αὐτοῖς προσηύξατο.

36. και ταυτα ειπων θεις τα γονατα αυτου συν πασιν αυτοις προσηυξατο 36. kai taυta eipon theis ta gonata aυtoυ sυn pasin aυtois proseυksato

36 And having said these things, he placed (himself on his) knees and prayed together with them all.

36. And when he had thus spoken, he kneeled down, and prayed with them all.

36. Und als er solches gesagt, kniete er nieder und betete mit ihnen allen.

36. Y como hubo dicho estas cosas, puesto de rodillas oró con todos ellos.

36 Сказав это, он преклонил колени свои и со всеми ими помолился.

37 Ja he ratkesivat kaikki haikeasti itkemään ja lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä,

37 Kaikki itkivät haikeasti, heittäytyivät Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä rakkaasti.

37. Ja suuri itku tuli heille kaikille ja lankesivat Paavalin kaulaan ja suuta antoivat hänen,

37. Ja suuri itcu tuli heille caikille ja langeisit Pawalin caulaan ja suuta annoit hänelle murehtien enimmitten sen sanan tähden cuin hän oli sanonut:

37. Ja tuli swri idku heille caikille/ Ja langesit Paualin caulan/ ia swtannoit henen murechtien/ Enimitten sen sanan tedhen/ quin hen oli sanonut/ (Ja tuli suuri itku heille kaikille/ Ja lankesit Pawalin kaulaan/ ja suuta annoit hänen murehtien/ Enimmitten sen sanan tähden/ kuin hän oli sanonut/)

37. ἱκανὸς δὲ ἐγένετο κλαυθμὸς πάντων, καὶ ἐπιπεσόντες ἐπὶ τὸν τράχηλον τοῦ Παύλου κατεφίλουν αὐτόν,

37. ικανος δε εγενετο κλαυθμος παντων και επιπεσοντες επι τον τραχηλον του παυλου κατεφιλουν αυτον 37. ikanos de egeneto klaυthmos panton kai epipesontes epi ton trachelon toυ paυloυ katefiloυn aυton

37 But there became considerable weeping from all, and having fallen upon Paul’s neck, they were kissing him,

37. And they all wept sore, and fell on Paul's neck, and kissed him,

37. Es war aber viel Weinen unter ihnen allen, und sie fielen Paulus um den Hals und küßten ihn,

37. Entónces hubo un gran llanto de todos; y derribándose sobre el cuello de Pablo, le besaban,

37 Тогда немалый плач был у всех, и, падая на выю Павла, целовали его,

38 ja enimmän suretti heitä se sana, jonka hän oli sanonut, etteivät he enää saisi nähdä hänen kasvojansa. Ja he saattoivat hänet laivaan.

38 Eniten heitä suretti se sana jonka hän oli sanonut, etteivät he enää näkisi hänen kasvojaan. Ja he saattoivat hänet laivaan.

38. Murehtien suuresti sen sanan tähden, jonka hän oli sanonut, ettei heidän pitänyt enempi hänen kasvojansa näkemän. Ja he saattivat häntä haahteen.

38. Ettei heidän pitänyt enämbi hänen caswojans näkemän. Ja saatit händä hahten.

38. Ettei heiden pitenyt enembi henen Caswotans näkemen. Ja nin he saatit hende Hachteen. (Ettei heidän pitänyt enempi hänen kaswojansa näkemän. Ja niin he saatit häntä haahteen.)

38. ὀδυνώμενοι μάλιστα ἐπὶ τῷ λόγῳ ᾧ εἰρήκει, ὅτι οὐκέτι μέλλουσι τὸ πρόσωπον αὐτοῦ θεωρεῖν. προέπεμπον δὲ αὐτὸν εἰς τὸ πλοῖον.

38. οδυνωμενοι μαλιστα επι τω λογω ω ειρηκει οτι ουκετι μελλουσιν το προσωπον αυτου θεωρειν προεπεμπον δε αυτον εις το πλοιον 38. odυnomenoi malista epi to logo o eirekei oti oυketi melloυsin to prosopon aυtoυ theorein proepempon de aυton eis to ploion

38 sorrowing especially upon the word which he had spoken, because they are about to view his face no more. Now they were sending him onward to the ship.

38. Sorrowing most of all for the words which he spake, that they should see his face no more. And they accompanied him unto the ship.

38. am allermeisten betrübt über das Wort, das er sagte, sie würden sein Angesicht nicht mehr sehen; und geleiteten ihn in das Schiff.

38. Dolíendose sobre todo por la palabra que dijo, que no habían de ver más su rostro. Y le acompañaron hasta la nave.

38 скорбя особенно от сказанного им слова, что они уже не увидят лица его. И провожали его до корабля.