4 Mosexen kirja
372
saacka: sillä Ammonin maan äret olit
wahwat.
21:25 Ja näin Israel sai caicki nämät
Caupungit/ ja asui caikis Amorrerein
Caupungeis/ Hesbonis ja caikis hänen
tyttärisäns.
21:26 Sillä Hesbonin caupungi oli
Sihonin Amorrerein Cuningan oma/ ja
hän sodei ennen Moabiterein
Cuningan cansa/ ja otti caiken hänen
maans Arnonin asti.
21:27 Sijtä sanan lascus sanotan: tulcat
Hesbonijn/ rakendaman ja
wahwistaman Sihonin Caupungi:
21:28 Sillä tuli on käynyt Hesbonist
ulos/ ja liecki Sihonin Caupungist. Hän
on culuttanut Moabiterein Arin/ ja
Arnonin corkeuden asuwaiset.
21:29 Woi sinuas Moab/ sinä Camonin
Canssa olet huckunut. Hänen poicans
lyötin paosa/ ja hänen tyttärens wietin
fangina Sihonin Amorrerein Cuningan
tygö.
21:30 Heidän cunnians tuli tyhjäxi/
Hesbonist nijn Dibonijn/ ja hän
häwitettin Nophan asti/ joca
Medbahan ulottu.
21:31 Ja nijn Israel asui Amorrerein
maacunnas.
21:32 Ja Moses lähetti wacojat
Jaeserin/ ja woitit sen tyttärinens ja
omisti ne Amorrerit jotca sijnä asuit.
21:33 Ja he palaisit ja menit ylöspäin
sitä tietä Basanin. Nijn Og Cuningas
Basanijst meni heitä wastan wäkinens/
sotiman Edreis.
21:34 Ja HERra sanoi Mosexelle: älä
pelkä händä: sillä minä annoin hänen
sinun käsijs/ sekä hänen maacundans
ja caiken Canssan/ tee hänelle nijncuin
sinä Sihonille Amorrerein Cuningalle
teit/ joca Hesbonis asui.
21:35 Ja he löit hänen ja hänen
poicans/ ja caiken hänen wäkens/
sijhenasti/ ettei yxikän eläwänä löytty/
ja omisti hänellens maacunnan.
Vers.6. Tuliset kärmet) Sentähden
cudzutan nämät kärmet tulisixi/ että
ne/ joita he purit/ mätänit
palawudesta/ ja cuolit sijtte äkist/
nijncuin rutosta. v. 9. Waskikärme)
tämä awisti Christusta/ nijncuin hän
idze sano Ioh.3:14. Nijncuin Moses/ etc.
v. 24. Arnonist) on se corkia wuori joca
on Besuphas/ se on pilwis ja ylhällä
tuulesa/ alaisella puolella owat ojat/ ja
se ulottu ojinens Arin asti. v. 25. Caikis
hänen tyttärisäns) se on/ kylisäns ja
wähis Caupungeisans/ jotca olit
Caupungin ymbärillä.
XXII. Lucu.
BAlac lähettä Bileamin kiroileman
Israeli woittaxens heitä/ v. 5. HERra
kieldä hänen menemäst/ v. 9. Balac
lähettä jalommat miehet ensimäisiä/ v.
15. ja HERra saldi/ v. 20. Bileamin tiellä
olles/ seiso HERran Engeli händä
wastan/ ja cosca Asi ei tahdo edes/ lyö
hän händä/ ja Asi puhu/ v. 21. Bileam
äckä HERran Engelin joca käske hänen
mennä/ mutta ei muuta puhua cuin
