P. Pawalin Toinen Epistola Corintherein tygö
2132
11:30 Että minun pitä nyt idziäni
kerscaman/ nijn minä kerscan idziäni
minun heickoudestani.
11:31 Jumalan ja meidän HERran
Jesuxen Christuxen Isä/ joca olcon
ylistetty ijancaickisest/ tietä etten minä
walehtele.
11:32 Damascus/ Arethan Cuningan
Maanwanhin/ wartioidzi Damascun
Caupungita/ ja tahdoi minun otta
kijnni.
11:33 Ja minä laskettin maahan muurin
ackunast corisa/ ja pääsin nijn hänen
käsistäns.
Vers.10. Poisotettaman) Nijncuin
juoxewa wesi pitä myös minun
kerscauxen pysymän ja estämätä
culkeman v. 21. Häwäistyxen tähden)
Se on: me laitam idzem nyt nijncuin
heicot/ joita teidän kärsimän pitä/ joca
cuitengin meille häpiä on/ että meidän
pitä kärsimän teitä. v. 29. Cuca on
heicko) Heidän tähtens/ jotca uscosa
heicot olit/ jätta hän monda asiata/
cuin hän kyllä muutoin olis tainnut
tehdä/ nijncuin hän myös sano/ 1. Cor.
9:2. ja 12:27. v. eod. En minä pala) Se
on: se teki hänen sydämens paha/
cosca heickoja pahettin.
XII. Lucu .
PAwali sano/ että hän oli saanut suuria
näkyjä ja ilmestyxiä HERralda/ v. 1.
Waicka ei hän nijstä kerscata tahtonut/
waan paremmin hänen
heickoudestans/ v. 5. Päättä nijn tämän
hänen wastauxens/ että hän on
waadittu sitä tekemän/ ja turwa heihin/
ettei hän misäkän ollut halwembi/ cuin
jocu nijstä corkeistakin Apostoleista/
kärsimises eli woimallisis töisä. v. 11.
Paidzi sitä/ ettei hän ollut heitä
rasittanut/ v. 13. Lupa nijn wielä
colmannen kerran tulla heidän tygöns/
v. 14. Jos hän ainoastans löydäis heidän
nijncuin hän toiwois/ v. 20.
12 :1 EI minun ole hywä minun
kerscamisestan/ tulen cuitengin
näkyihin ja HERran ilmoituxihin.
12:2 Minä tunnen yhden ihmisen
Christuxes ennen neljätoistakymmendä
ajastaica/ olico hän ruumisa/ en minä
tiedä/ eli olico hän ulcona ruumista/ en
minä sitäkän tiedä/ Jumala sen tietä. Se
ylöstemmattin haman colmanden
Taiwasen.
12:3 Ja minä tunnen sen ihmisen. Jos
hän ruumisa/ taicka ulcona ruumista
oli/ en minä tiedä/ Jumala sen tietä.
12:4 Hän ylöstemmatmin Paradisijn/ ja
cuuli sanomattomita sanoja/ joita ei
yxikän ihminen taida puhua.
12:5 Sijtä minä idziäni kerscan/ mutta
en minä idzestäni kersca/ waan minun
heickoudestani.
12:6 Ja jos minä idziäni kerscaisin/ nijn
en minä tekis tyhmästi: sillä minä
tahdon totuden tunnusta. Mutta
cuitengin minä idzeni sijnä pidätän/
ettei jocu minua corkiammaxi lukis cuin
hän minun näke/ eli minusta cuule.
