P. Pawalin Toinen Epistola Corintherein tygö
2116
Nijn hänesä/ ja owat Amen hänesä/
Jumalan kijtoxexi meidän cauttam.
1:21 Mutta Jumala on se/ joca meitä
teidän cansan Christuxes wahwista/ ja
on meitä woidellut.
1:22 Ja lukinnut/ ja andoi Hengen
pandixi meidän sydämihim.
1:23 Mutta minä otan Jumalan
todistajaxi sieluni päälle/ että minä
olen säästänyt teitä/ sijnä/ etten minä
wielä ole Corinthijn tullut.
1:24 Ei nijn/ että me hallidzisimma
teidän uscoan/ waan me olemma
auttajat teidän ilohon: sillä te pysytte
uscosa.
Vers.6. Teidän hywäxen. Item . teillen
lohduxexi) Että he taisit lohdutta
heitäns sijtä: että cosca Jumala Pawalin
ja muut hänen pyhäns ristin alla piti/
joita hän cuitengin suurest racasti/
jotca hän jällens pelasti/ ja sitte
suurella cunnialla ja ilolla tahdoi
caunista: Nijn ei tainnet he myös toiwo
wapautta rististä/ eli sijtä ajatella/ että
Jumala oli heille wihainen/ eli epäillä
hänen awustans ja tugestans.1 v. 20.
Amen) Se on: ne owat totiset ja lujat.1
v. 21. & 22. Woidellut/ lukinnut/ andoi
pandixi) Nämät colme sana/ owat
caicki yhtä/ nimittäin/ että Jumala on
wahwistanut lupauxes meisä hänen
Hengens cautta/ jonga hän meidän
sydämihim on andanut.
II. Lucu .
APostoli sano syyn/ mixei hän
Corintherein tygö tullut/ cuin hän
luwannut oli/ v. 23. Liewittä ja estä
cowan duomions huorintekiätä wastan/
joca äitipuolens ottanut oli/ v. 1. ja
käske händä armoihin otta ja jällens
Seuracundaan päästä/ v. 6. Tietä anda
heidän/ cuinga hän suuren hyödytyxen
ja hedelmän cansa oli Christuxen
Evangeliumita Saarnannut/ v. 12.
2:1 Mutta sitä minä olen idzelläni
aicoinut/ etten minä taas murhella
teidän tygön tulis:
2:2 Sillä jos minä teidän murHesen
saatan/ cucasta minua ilahutta/ waan
se joca minulda on murhellisexi tehty.
2:3 Ja sen minä olen teille kirjoittanut/
etten minä tulduani sais nijstä
murhetta/ joista minun tulis ilo saada:
sillä minulla on sencaltainen uscallus
caickein teidän tygönne/ että minun
ilon caickein teidän ilon on.
2:4 Sillä minä kirjoitin teille suuresa
waiwas ja sydämen kiwus/ ja monilla
kyyneleillä/ ei että teidän pidäis
murhettiman/ waan että te
ymmärräisitte sen erinomaisen
rackauden/ cuin minulla on teidän
cohtanne.
2:5 Jos jocu on murhen matcan
saattanut/ ei hän ole minua
murhellisexi saattanut/ waan
puolittain/ etten minä teitä caickia
rasitais.
