1 Mosexen kirja
167
päästettin miehet menemän Aseinens.
44:4 Ja cosca he olit lähtenet
Caupungista/ eikä wielä cauwas
joutunet/ sanoi Joseph huonens
haldialle: nouse ja aja taca miehiä/ ja
coscas heidän saat taca/ nijn sano
heille: mixi te oletta hywän pahalla
maxanet?
44:5 Eikö se ole/ josta minun herrani
juo? ja jolla hän ennusta? te oletta
pahoin tehnet.
44:6 Ja cuin hän käsitti heidän/ puhui
hän nämät sanat heille.
44:7 He wastaisit händä: mixi minun
herran sencaltaista puhu? pois se/ että
sinun palwelias nijn tekis.
44:8 Cadzo/ rahan jonga me löysim
säckeimme suusta/ olemma me jällens
sinulle tuonet Canaan maalda/
cuingasta sijs me warastimme hopiata
eli culda sinun herras huonesta?
44:9 Jonga tykö sinun palwelioistas se
löytän/ hän cuolcan/ nijn tahdom me
myös olla orjat minun herralleni.
44:10 Hän sanoi: olcon teidän sanan
jälken/ jonga tykö se löytän/ hän olcan
minun orjan/ mutta te oletta wapat.
44:11 Ja he laskit kijrust idzecukin
säckins maahan/ ja jocainen awais
säckins.
44:12 Ja hän edzei ruweten
wanhimmast/ nijn nuorimban asti/ ja
hopiamalja löyttin BenJaminin säkistä.
44:13 NIin he rewäisit waattens/ ja
idzecukin pani cuormans Asin päälle/ ja
palaisit Caupungijn.
44:14 Ja Juda meni weljinens Josephin
huoneseen (sillä hän oli wielä silloin
siellä) ja he langeisit maahan hänen
eteens.
44:15 Joseph sanoi heille: cuinga te
tohdeitte sen tehdä? ettäkö te tiedä/
että sencaltainen mies cuin minä olen/
on tietäjä.
44:16 Ja Juda sanoi: mitä me
wastamme minun herralleni? taicka
mitä me puhumme? taicka millä me
taidam idzem puhdista? Jumala on
löytänyt sinun palweliais wääryden/
cadzo/ me olem meidän herram orjat/
sekä me/ että se jolda malja löyttin.
44:17 Mutta hän sanoi: pois se/ että
minä nijn tekisin/ sen miehen/ jolda
malja on löytty/ pitä oleman minun
orjan/ mutta mengät te rauhas Isänne
tygö.
44:18 NIin Juda astui hänen tygöns/ ja
sanoi: minun herran/ suo nyt sinun
palwelias puhua yxi sana minun herrani
corwisa/ ja älkön julmistuco sinun
wihas sinun palwelias päälle/ sillä sinä
olet nijncuin Pharao.
44:19 Minun herran kysyi hänen
palwelioillens/ sanoden: ongo teillä Isä
taicka welje.
44:20 Nijn me wastaisimme: meillä on
wanha Isä ja nuorucainen/ syndynyt
hänen wanhalla ijälläns/ jonga weli on
cuollut/ ja hän on yxinäns jäänyt hänen
äitistäns/ ja hänen Isäns pitä hänen
rackana.
44:21 Nijn sinä sanoit palwelioilles:
tuocat händä tänne minun tygöni/ ja
minä hänelle hywä teen.
