1 Mosexen kirja
163
sanan/ ettet te cuolis. Ja he teit nijn.
42:21 Mutta he sanoit keskenäns:
tämän me olem ansainnet meidän
ricoxellam weljem wastan: sillä me
näim hänen ahdistuxens/ cosca hän
rucoili meitä/ ja en me händä cuullet/
sentähden olem me tähän murheseen
joutunet.
42:22 Ruben wastais heitä/ sanoden:
engö minä puhunut teille? sanoden:
älkät tehkö wääryttä nuorucaiselle/ ja
ette tahtonet cuulla? Ja nyt hänen
werens meildä waaditan.
42:23 Waan ei he tiennet Josephin sitä
ymmärtäwän: sillä hän puhui heille
tulkin cautta.
42:24 Ja hän käänsi idzens heistä/ ja
itki. Cosca hän jällens käänsi heidän
puolens ja puhutteli heitä/ otti hän
Simeonin heildä/ ja sidoi hänen heidän
nähtens.
42:25 Ja käski heidän säckins täytettä
jywillä/ ja annetta heidän rahans jällens
idzecungin omaan säckijns/ ja annetta
heille ewästä matcalle. Ja heille tehtin
nijn.
42:26 Ja he panit caluns Aseins päälle
ja läxit sieldä.
42:27 Cosca yxi heistä awais säckins/
syöttäxens Asians syötinsialla/ ja äckäis
rahans säckins suusa.
42:28 Ja sanoi weljillens: minulle on
annettu minun rahan jällens/ cadzo/ se
on minun säkisäni. Nijn heidän
sydämens wawahdui/ ja hämmästyit
keskenäns/ sanoden: mixi on Jumala
meille näin tehnyt?
42:29 COsca he cotia jouduit Jacobin
heidän Isäns tygö Canaan maalle/
ilmoitit he hänelle caicki/ mitä heille
tapahtunut oli sanoden:
42:30 Se mies/ sen maan herra puhui
cowast meidän tygöm/ ja piti meitä
maan wacojana.
42:31 Ja me wastaisim händä: me olem
wagat/ ja em ole ikänäns ollet wacojat.
42:32 Me olemma caxitoistakymmendä
weljestä meidän Isäm poica/ yxi ei ole
sillen eleis/ ja nuorin on wielä Isäm
tykönä Canaan maalla.
42:33 Sanoi maan herra meille: sijtä
minä tunnen jos te oletta wagat/ yxi
teidän weljistän jättäkät minun tygöni/
ja ottacat teidän taloin tarwe/ ja
mengät pois.
42:34 Ja tuocat teidän nuorin weljen
tänne minun tygöni/ nijn minä
ymmärrän ettet te ole wacojat/ waan
wagat/ nijn annan minä myös teidän
weljen jällens/ ja saatte tehdä teidän
parastan täsä maacunnasa.
42:35 Ja cosca he tyhjänsit heidän
säckejäns/ löysi idzecukin rahakääröns
säkistäns/ ja cuin he näit heidän
rahakääröns/ hämmästyit he Isäns
cansa.
42:36 NIin sanoi Jacob heidän Isäns: te
oletta saattanet minun lapsitomaxi/
Joseph ei ole eläwisä/ jo on myös
Simeon pois/ ja BenJaminin tahdotta te
wielä wiedä pois/ minun cohtani nämät
caicki tapahtuwat.
42:37 Ruben wastais Isällens/ sanoden:
jollen minä händä jällens sinulle cotia
