Psaltarit
1157
hädistäns.
107:20 Hän lähetti sanans ja paransi
heitä/ ja peasti heitä/ ettei he cuollet.
107:21 Kijttäkän he sijs HERra hänen
laupiudens edest/ ja hänen ihmeittens
tähden/ jotca hän ihmisten lasten
cohtan teke.
107:22 Ja uhratcan kijtosuhri/ ja
luetelcan hänen tecons ilolla.
107:23 JOtca haaxilla meres
waeldawat/ ja asians toimittawat
suurilla wesillä.
107:24 He owat tundenet HERran
tegot/ ja hänen ihmeitäns sywydes.
107:25 Cuin hän sanoi/ ja paisutti
suuren ilman/ joca allot nosti.
107:26 Nijn he menit ylös taiwasta
cohden/ ja menit sywyten asti/ että
heidän sieluns ahdistuxest epäili.
107:27 Että he horjuit ja hoipertelit
nijncuin juopunet/ ja ei sillen neuwo
tietänet.
107:28 Ja he huusit HERra heidän
tuskisans/ ja hän autti heitä heidän
hädistäns.
107:29 Ja hän hillidzi cowan ilman/ että
allot heitäns asetit.
107:30 Ja he tulit iloisexi/ että tyweni/
ja hän wei heitä satamaan heidän
mielens jälken.
107:31 Kijttäkän he sijs HERra hänen
laupiudens edest/ ja hänen ihmeittens
tähden/ jotca hän ihmisten lasten
cohtan teke.
107:32 Ja ylistäkän händä Canssain
seuracunnisa/ ja kijttäkän händä
wanhimbain seas.
107:33 JOiden ojat cuiwit/ lähtet
wuotamasta lackaisit.
107:34 Ettei hedelmällinen maa mitän
candanut/ heidän pahudens tähden/
jotca sijnä asuit.
107:35 Ja se cuin cuiwa oli/ sen hän
taas wetisexi teki/ ja cuiwan maan
wesilähteixi.
107:36 Ja asetti sinne isowaiset/
walmistaman sijhen Caupungita/ josa
he asuisit.
107:37 Ja pellot kylwäisit/ ja wijnapuita
istutaisit/ ja wuosittain hedelmän saisit.
107:38 Ja hän siunais heitä/
enändämän sangen heitäns/ ja andoi
heille paljo carja.
107:39 JOtca alaspainetut ja sortut olit
pahoilda/ jotca heitä waatinet ja
waiwannet olit.
107:40 Cosca ylöncadze päämiesten
päälle wuodatettu oli/ ja caicki maa
exyxis ja autiana oli.
107:41 Ja hän warjeli köyhä
radollisudesta/ ja enänsi hänen sucuns
nijncuin lauman.
107:42 Näitä wanhurscat näkewät ja
iloidzewat/ ja jocainen paha suu pitä
tukittaman.
107:43 Cuca on taitawa/ ja näitä kätke
? nijn he astaidzewat cuinga monet
hywät tegot HERra osotta.
Vers.4. Ensimäiset owat köyhät ja
wiheljäiset/ joilla ei ole coto eli
cartanota/ ja ei tiedä mitä heidän
tekemän pitä. v. 10. Toiset owat/ jotca
pahan tecons tähden fangeuxella
