421
Tuomarien kirja
sinun on'? Mutta daanilaiset sanoivat hänelle: Herkeä huutamasta
meille, muuten miehet ärtyvät ja käyvät kimppuunne, ja te menetät-
te henkenne, sekä sinä että sinun perheesi. Niin daanilaiset jatkoi-
vat matkaansa, ja kun Miika näki, että he olivat häntä voimak-
kaammat, kääntyi hän ja palasi kotiinsa. Otettuaan siis sen, minkä
Miika oli teettänyt, sekä hänen pappinsa, hyökkäsivät he Laiksen
rauhassa ja huoletonna elävän kansan kimppuun ja surmasivat hei-
dät miekan terällä ja polttivat kaupungin tulella. Eikä kukaan tullut
avuksi, sillä se oli kaukana Siidonista eivätkä he olleet tekemisissä
muitten ihmisten kanssa; se oli Beet-Rehobin tasangolla. Daanilaiset
rakensivat kaupungin uudestaan ja asettuivat siihen. Ja he antoivat
kaupungille nimen Daan, isänsä Daanin nimen mukaan, hänen, joka
oli Israelille syntynyt; mutta ennen oli kaupungin nimi ollut Lais. Sit-
ten daanilaiset pystyttivät itsellensä sen veistetyn jumalankuvan; ja
Joonatan, Manassen pojan Geersomin poika, ja hänen poikansa oli-
vat daanilaisten sukukunnan pappeina, kunnes maan väestö vietiin
pakkosiirtolaisuuteen. He pystyttivät itsellensä sen veistetyn juma-
lankuvan, jonka Miika oli teettänyt, ja se oli siinä koko ajan, minkä
Jumalan huone oli Siilossa.
Siihen aikaan, kun ei ollut kuningasta Israelissa, asui eräs leeviläi-
nen mies muukalaisena Efraimin vuoriston perukoilla, ja hän otti it-
selleen sivuvaimon Juudan Beetlehemistä. Mutta hänen sivuvaimon-
sa oli hänelle uskoton ja meni hänen luotansa isänsä kotiin Juu-
dan Beetlehemiin, ja hän oli siellä jonkun aikaa, neljä kuukautta.
Sitten hänen miehensä nousi ja lähti hänen jälkeensä viihdytelläk-
seen häntä ja palauttaakseen hänet luokseen; ja hänellä oli muka-
naan palvelija ja aasipari. Ja nainen vei hänet isänsä kotiin; ja kun
naisen isä näki hänet, riensi hän iloisena häntä vastaan. Ja hänen
appensa, naisen isä, pidätteli häntä, niin että hän viipyi hänen luo-
naan kolme päivää; he söivät ja joivat ja olivat siellä yötä. Neljän-
tenä päivänä hän varhain aamulla nousi lähteäkseen; mutta naisen
isä sanoi vävyllensä: Vahvista itseäsi leipäpalalla; sitten saatte läh-
teä. Niin he istuivat, söivät ja joivat molemmat yhdessä. Sitten nai-
sen isä sanoi miehelle: Suostu jäämään yöksi, ja olkoon sydämesi
