414
Tuomarien kirja
tä, vai kuinka? Niin Simsonin vaimo ahdisti häntä itkullaan ja sanoi:
Sinähän vihaat minua etkä rakasta; sinä olet pannut arvoituksen
minun kansalaisilleni etkä selitä sitä minulle. Mutta hän vastasi hä-
nelle: En ole selittänyt sitä edes isälleni enkä äidilleni, sinulleko
sen selittäisin! Niin hän ahdisti häntä itkullaan ne seitsemän päivää,
jotka heidän pitonsa kestivät. Mutta seitsemäntenä päivänä Simson
selitti hänelle, koska vaimo häntä ahdisti. Ja vaimo selitti arvoituk-
sen kansalaisilleen. Niin kaupungin miehet sanoivat hänelle seitse-
mäntenä päivänä, ennenkuin aurinko laski: Mikä on makeampaa
kuin hunaja, ja mikä leijonaa väkevämpi? Hän vastasi heille: Ellette
olisi kyntäneet minun vasikallani, ette olisi arvoitustani arvanneet.
Silloin Herran henki tuli häneen, ja hän meni Askeloniin, löi siellä
kuoliaaksi kolmekymmentä miestä, otti heiltä vaatteet ja antoi juh-
lapuvut arvoituksen selittäjille. Ja hänen vihansa syttyi, ja hän meni
isänsä kotiin. Mutta Simsonin vaimo joutui sille sulhaspojista, joka
oli ollut yljän ystävänä.
Jonkun ajan kuluttua, nisunleikkuuaikana, tuli Simson katsomaan
vaimoansa, tuomisinaan vohla, ja sanoi: Minä menen vaimoni luo
sisähuoneeseen. Mutta tämän isä ei sallinut hänen mennä, vaan
sanoi: Minä tosiaankin luulin, että olit ruvennut vihaamaan häntä, ja
annoin hänet sinun sulhaspojallesi. Mutta onhan hänen nuorempi
sisarensa häntä kauniimpi, sinä saat hänet toisen sijaan. Mutta
Simson vastasi heille: Nyt minä en tule syynalaiseksi filistealaisista,
vaikka teenkin heille pahaa. Niin Simson meni ja pyydysti kolmesa-
taa kettua. Ja hän otti tulisoihtuja, sitoi aina kaksi häntää yhteen
ja asetti tulisoihdun kunkin häntäparin väliin. Sitten hän sytytti tu-
lisoihdut ja päästi ketut menemään filistealaisten viljapeltoihin; näin
hän sytytti palamaan sekä kuhilaat että kasvavan viljan, viinitarhat
ja öljypuut. Niin filistealaiset kysyivät: Kuka tämän on tehnyt? Vas-
tattiin: Simson, timnalaisen vävy, koska tämä otti hänen vaimonsa
ja antoi sen hänen sulhaspojalleen. Niin filistealaiset menivät ja
polttivat sekä vaimon että hänen isänsä tulessa. Mutta Simson sa-
noi heille: Koska te näin teette, niin totisesti minä en lakkaa, en-
nenkuin olen kostanut teille. Ja hän pieksi heitä pahasti kupeisiin