427
Tuomarien kirja
miset että eläimet, kaiken, minkä tapasivat; myöskin pistivät he tu-
leen kaikki kaupungit, joihin tulivat.
Israelin miehet olivat vannoneet Mispassa ja sanoneet: Ei kukaan
meistä anna tytärtään benjaminilaiselle vaimoksi. Ja kansa tuli Bee-
teliin, ja he istuivat siellä aina iltaan asti Jumalan edessä, korotti-
vat äänensä ja itkivät katkerasti ja sanoivat: Miksi, oi Herra, Israelin
Jumala, on Israelissa käynyt niin, että Israelista nyt puuttuu yksi
sukukunta? Varhain seuraavana päivänä kansa nousi ja rakensi sin-
ne alttarin ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja. Ja israelilaiset
sanoivat: Onko yhdessäkään Israelin sukukunnassa ketään, joka ei
ole tullut seurakunnan kanssa tänne Herran eteen? Sillä siitä, joka
ei tulisi Herran luo Mispaan, oli vannottu ankara vala: Hän on kuo-
lemalla rangaistava. Ja israelilaisten tuli sääli veljeänsä Benjaminia,
ja he sanoivat: Tänä päivänä on yksi sukukunta hakattu pois Israe-
lista. Mitä meidän on tehtävä, että jäljelle jääneet saavat vaimoja?
Sillä itse me olemme vannoneet Herran kautta, ettemme anna heil-
le tyttäriämme vaimoiksi. Ja he kysyivät: Onko Israelin sukukunnissa
ainoatakaan, joka ei ole tullut Herran eteen Mispaan? Ja katso, Gi-
leadin Jaabeksesta ei ollut ketään tullut leiriin, seurakuntakokouk-
seen. Sillä kun kansasta pidettiin katselmus, niin katso, siellä ei ol-
lut ketään Gileadin Jaabeksen asukkaista. Niin kansa lähetti sinne
kaksitoista tuhatta sotakuntoista miestä ja käski heitä sanoen:
Menkää ja surmatkaa miekan terällä Gileadin Jaabeksen asukkaat
vaimoineen ja lapsineen. Tehkää näin: kaikki miehenpuolet ja kaikki
naiset, jotka ovat yhtyneet mieheen, vihkikää tuhon omiksi. Ja Gi-
leadin Jaabeksen asukkaista he löysivät neljäsataa nuorta naista,
jotka olivat neitsyitä eivätkä olleet yhtyneet mieheen; ja he veivät
nämä leiriin Siiloon, joka on Kanaanin maassa. Sitten koko kansa
lähetti sanansaattajia puhumaan benjaminilaisten kanssa, jotka oli-
vat Rimmonin kalliolla, ja tarjosi heille rauhaa. Silloin benjaminilaiset
palasivat takaisin, ja heille annettiin ne naiset, jotka oli jätetty hen-
kiin Gileadin Jaabeksen naisista. Mutta ne eivät riittäneet heille.
Niin kansan tuli sääli Benjaminia, koska Herra oli tehnyt aukon Is-
raelin sukukuntiin. Ja kansan vanhimmat sanoivat: Mitä meidän on
