418
Tuomarien kirja
Silloin Simson huusi Herraa ja sanoi: Herra, Herra, muista minua ja
vahvista minua ainoastaan tämä kerta, oi Jumala, niin että saisin
filistealaisille yhdellä kertaa kostetuksi molemmat silmäni! Sitten
Simson kiersi käsivartensa molempien keskipylväiden ympäri, joiden
varassa rakennus oli, toisen ympäri oikean ja toisen ympäri va-
semman käsivartensa, ja painautui niitä vastaan. Ja Simson sanoi:
Menköön oma henkeni yhdessä filistealaisten kanssa! Ja hän taivut-
tautui eteenpäin niin rajusti, että rakennus luhistui ruhtinasten ja
kaiken siinä olevan kansan päälle. Ja kuolleita, jotka hän surmasi
kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläes-
sään. Niin hänen veljensä ja koko hänen isänsä perhe menivät ja
ottivat hänet ja veivät ja hautasivat hänet Soran ja Estaolin välille,
hänen isänsä Maanoahin hautaan. Hän oli ollut tuomarina Israelissa
kaksikymmentä vuotta.
Efraimin vuoristossa oli mies, nimeltä Miika. Hän sanoi äidillensä:
Ne tuhat ja sata hopeasekeliä, jotka sinulta otettiin ja joiden täh-
den sinä lausuit vannotuksen minunkin kuulteni, katso, ne rahat
ovat minulla; minä ne otin. Silloin sanoi hänen äitinsä: Herra siu-
natkoon sinua, poikani! Niin hän antoi takaisin äidilleen ne tuhat ja
sata hopeasekeliä. Mutta hänen äitinsä sanoi: Minä pyhitän nämä
rahat Herralle ja luovutan ne pojalleni veistetyn ja valetun jumalan-
kuvan teettämistä varten. Nyt minä annan ne sinulle takaisin. Mutta
hän antoi rahat takaisin äidilleen. Ja hänen äitinsä otti kaksisataa
hopeasekeliä ja antoi ne kultasepälle, joka niistä teki veistetyn ja
valetun jumalankuvan. Se oli sitten Miikan talossa. Sillä miehellä,
Miikalla, oli siis jumalanhuone, ja hän teetti kasukan ja kotijumalien
kuvia ja asetti yhden pojistaan itsellensä papiksi. Siihen aikaan ei
ollut kuningasta Israelissa, ja jokainen teki sitä, mikä hänen omasta
mielestään oli oikein. Juudan Beetlehemissä oli nuori mies, Juudan
sukukuntaa; hän oli leeviläinen ja asui siellä muukalaisena. Tämä
mies lähti siitä kaupungista, Juudan Beetlehemistä, asuaksensa
muukalaisena, missä vain sopisi; ja vaeltaessaan tietänsä hän tuli
Efraimin vuoristoon, Miikan talolle asti. Miika kysyi häneltä: Mistä
sinä tulet? Hän vastasi: Minä olen leeviläinen Juudan Beetlehemistä
