2032
Toinen makkabealaisten kirja
jotakin odottamatonta taikka saapuisi tieto jostakin vastoinkäymi-
sestä, kotona olevat eivät tulisi rauhattomiksi, kun tiesivät, kenelle
valtakunnan hallitus oli jätetty, ja kun vielä tämän lisäksi otan
huomioon, kuinka läheisten maiden hallitsijat ja valtakunnan naapu-
rit vaanivat sopivaa hetkeä ja odottavat, miten on käyvä, niin mää-
rään täten poikani Antiokuksen kuninkaaksi - hänet minä jo mones-
ti olenkin, matkustaessani ylämaakuntiin, uskonut hoidettavaksi
useille teistä ja sulkenut hänet suosioonne, ja hänelle olen myös
kirjoittanut sen, mitä tässä on kirjoitettuna - niin minä kehoitan ja
pyydän teitä kaikkia, että he itsekukin, muistaen niitä hyviä tekoja,
joita yhteisesti ja yksityisesti olette saaneet osaksenne, säilyttäisitte
poikaanikin kohtaan sen ystävällisen mielenlaadun, joka teillä minua
kohtaan on. Sillä minä ole varma, että hän, minun periaatteitani
seuraten, on kohteleva teitä lempeästi ja ihmisystävällisesti." Näin
siis tämä murhamies ja pilkkaaja sai kärsiä ylen kovia tuskia, niin-
kuin hän itse oli niitä muille tuottanut, ja erosi elämästä mitä sur-
kuteltavimmalla kuolemalla, vuoristossa, vieraalla maalla. Hänen
ruumiinsa toimitti haudatuksi hänen kasvinkumppaninsa Filippus.
Mutta peläten Antiokuksen poikaa tämä siirtyi Egyptiin Ptolemaios
Filopatorin luokse.
Mutta Makkabilainen ja hänen väkensä ottivat Herran heitä johtaes-
sa jälleen haltuunsa pyhäkön ja kaupungin. Ja alttarit, jotka paka-
nat olivat rakentaneet torille, samoinkuin pyhät lehdotkin, he hävit-
tivät. Ja puhdistettuansa temppelin he tekivät toisen alttarin. Sitten
he hankkivat tulta iskemällä kipinöitä kivistä ja uhrasivat taas kah-
den vuoden jälkeen uhreja; myöskin he järjestivät suitsutuksen ja
lamput ja näkyleivät. Tämän tehtyänsä he lankesivat kasvoilleen
maahan ja rukoilivat Herraa, ettei hän enää sallisi heidän joutua
senkaltaisiin onnettomuuksiin, vaan että hän, jos he vielä tekisivät-
kin syntiä, kurittaisi heitä lempeästi eikä jättäisi heitä Jumalaa her-
jaavien ja julmien pakanain käsiin. Mutta sattui niin, että temppelin
puhdistus tapahtui juuri samana päivänä, jona pakanat olivat sen
saastuttaneet, saman kuun, kislev-kuun, kahdentenakymmenentenä
viidentenä päivänä. Ja he viettivät iloiten juhlaa kahdeksan päivää,
