2030
Toinen makkabealaisten kirja
puolesta ja että juutalaisia siitä syystä ei voitu haavoittaa, koska
he noudattivat niitä lakeja, jotka hän oli heille säätänyt.
Siihen aikaan tapahtui, että Antiokuksen täytyi häpeällisesti vetäy-
tyä pois Persian maan ääriltä. Hän oli nimittäin mennyt Persepolis
nimiseen kaupunkiin aikoen ryöstää temppelin ja pitää kaupungin
vallassaan. Siitä syystä nousivat kaupunkilaiset miehissä vastarin-
taan ja turvautuivat aseisiin. Ja niin täytyi Antiokuksen, kaupungin
asukkaiden pakoon ajamana, häpeällisesti palata takaisin. Kun hän
sitten oli lähellä Ekbatanaa, saapui hänelle sanoma siitä, miten oli
käynyt Nikanorin sekä Timoteuksen ja hänen väkensä. Vihansa
vimmassa hän silloin aikoi kostaa juutalaisille senkin pahan, minkä
ne, jotka olivat ajaneet hänet pakoon, olivat tuottaneet hänelle. Sii-
tä syystä hän käski vaununohjaajaa ajamaan hellittämättä, siksi
kunnes matka oli suoritettu; ja kuitenkin oli taivaan tuomio jo hä-
nen kintereillänsä. Sillä näin hän sanoi röyhkeydessänsä: "Kun saa-
vun Jerusalemiin, teen minä sen suureksi hautausmaaksi juutalaisil-
le". Mutta Herra, Israelin Jumala, joka näkee kaiken, löi hänet pa-
rantumattomalla ja näkymättömällä vaivalla. Tuskin hän oli lopetta-
nut puheensa, kun hän sai hellittämättömän sisusvaivan ja kovia
tuskia sisälmyksiinsä, mikä olikin aivan oikein hänelle, joka oli toi-
sille tuottanut niin paljon hirmuista tuskaa heidän sisimpäänsä.
Mutta hän ei silti yhtään lakannut pöyhkeydestään, vaan oli yhä
täynnä ylimielisyyttä, puuskuen tulta vihassansa juutalaisia vastaan
ja käskien jouduttamaan matkaa. Silloin tapahtui, että hän syöksyi
maahan vaunuista, jotka kiitivät tavattomalla nopeudella, ja pudo-
tessaan loukkantui niin pahasti, että hänen ruumiinsa kaikki jäsenet
murskautuivat. Ja hän, joka yli ihmismittojen menevässä pöyh-
keydessään luuli voivansa käskeä meren aaltoja ja uskoi voivansa
vaa'alla punnita korkeat vuoret, makasi nyt maahan viskattuna, niin
että hänet oli kannettava paareilla pois, ollen kaikille ilmeisenä
osoituksena Jumalan voimasta. Vieläpä tuon jumalattoman ruumiis-
ta kihisi joukoittain matojakin, ja hänen vielä eläessään tuskissa ja
vaivoissa hänen lihansa lohkeili pois, ja koko leiri kärsi kovasti hä-
nen mätänevän ruumiinsa hajusta. Ja häntä, joka vähää aikaisem-
