1738
Kirje hebrealaisille
iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle
kuuliaiset, hän, jota Jumala nimittää "ylimmäiseksi papiksi Mel-
kisedekin järjestyksen mukaan." Tästä meillä on paljon sanottavaa,
ja sitä on vaikea selittää, koska olette käyneet hitaiksi kuulemaan.
Sillä te, joiden olisi jo aika olla opettajia, olette taas sen tarpees-
sa, että teille opetetaan Jumalan sanojen ensimmäisiä alkeita; te
olette tulleet maitoa tarvitseviksi, ei vahvaa ruokaa. Sillä jokainen,
joka vielä nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa,
sillä hän on lapsi; mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä
varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan
hyvän pahasta.
Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme
täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta:
parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja
kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikki-
sesta tuomiosta. Ja niin me tahdomme tehdä, jos vain Jumala sal-
lii. Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaal-
lista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja
maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia,
ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jäl-
leen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki hä-
päisevät. Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan
sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljellään-
kin, saa siunauksen Jumalalta; mutta se, joka tuottaa orjantappu-
roita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu
on, että se poltetaan. Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on
parempaa ja mikä koituu teille pelastukseksi - vaikka puhummekin
näin. Sillä Jumala ei ole väärämielinen, niin että hän unhottaisi tei-
dän työnne ja rakkautenne, jota olette osoittaneet hänen nimeänsä
kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja vielä palvelette. Mutta me
halajamme sitä, että kukin teistä osoittaa samaa intoa, säilyttääk-
seen toivon varmuuden loppuun asti, ettette kävisi veltoiksi, vaan
että teistä tulisi niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden
kautta perivät sen, mikä luvattu on. Sillä kun Jumala oli antanut
