1737
Kirje hebrealaisille
olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkei-
sestä päivästä. Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tule-
va. Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teois-
taan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa. Ahkeroikaamme
siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa
tottelemattomuuden esimerkkiä. Sillä Jumalan sana on elävä ja
voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tun-
kee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet,
ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; eikä mikään luo-
tu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua
hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili. Kun meillä siis
on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan
Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Sillä ei meillä ole sel-
lainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme,
vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kui-
tenkin ilman syntiä. Käykäämme sentähden uskalluksella armon is-
tuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon,
avuksemme oikeaan aikaan.
Sillä jokainen ylimmäinen pappi, ollen ihmisten joukosta otettu, ase-
tetaan ihmisten puolesta toimittamaan sitä, mikä Jumalalle tulee,
uhraamaan lahjoja ja uhreja syntien edestä, ja hän voi säälien
kohdella tietämättömiä ja eksyviä, koska hän itsekin on heikkouden
alainen, ja tämän heikkoutensa tähden hänen täytyy, samoinkuin
kansan puolesta, niin itsensäkin puolesta uhrata syntien edestä. Ei-
kä kukaan sitä arvoa itselleen ota, vaan Jumala kutsuu hänet niin-
kuin Aaroninkin. Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä
ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän, joka sanoi hänelle: "Sinä
olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin"; niinkuin hän
toisessakin paikassa sanoo: "Sinä olet pappi iankaikkisesti Mel-
kisedekin järjestyksen mukaan." Ja lihansa päivinä hän väkevällä
huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi
hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen
jumalanpelkonsa tähden. Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä,
mitä hän kärsi, kuuliaisuuden, ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän
