Psalttarit
CXXXVII. Psalmi.
Ensimeinen Osa Psalmist on yxi Walitos sijte Babilonian Fangiuxest/ Ja
sijte Pacanain coriast ia Ylpiest Eikistuxest/ pidhoitoxest ia
Osottelemisest. Waan toinen poli/ ombi Lohutoxest/ Ette Juttain
Fangius lopetetaan/ Ja ette heiden Wiholisens pite sangen
rangastettaman.
Ps 137:1 LIki nijte Wirtoia Babelis me istuime/ Ja idkimme/ Coska me
Zionin päle muistimme.
Liki niitä wirtoja Babelissa me istuimme/ ja itkimme/ koska me Zionin
päälle muistimme.
Ps 137:2 Meiden Candelenna me ripustimme Paiuhin/ Jotca sielle ouat.
Meidän kanteleemme me ripustimme puihin/ jotka siellä owat.
Ps 137:3 Sille sielle he keskit meite weisata/ iotca meite Fangina pidhit/
ia iloita meiden Idkussanna/ Weisatka meille iongun Zionin Weisu.
Sillä siellä he käskit meitä weisata/ jotka meitä wankina pidit/ ja iloita
meidän itkussamme/ Weisatkaa meille jonkun Zionin weisuu.
Ps 137:4 Quinga me Weisasim HERRAN Weisun/ Wieralla Maalla?
Kuinka me weisasimme HERRAN weisuun/ wieraalla maalla?
Ps 137:5 Jos mine vnodhan sinua Jerusalem/ Nin olcoon minun Oikia
käten vnodhettu.
Jos minä unohdan sinua Jerusalem/ niin olkoon minun oikea käteni
unohdettu.
Ps 137:6 Kijnitartucon minun Kielen minun kitaani/ Ellen mine sinun
päles muista/ Ellen mine tee Jerusalemit minun ylimeisexi iloxeni.
Kiinni tarttukoon minun kieleni minun kitaani/ ellen minä sinun päällesi
muista/ ellen minä tee Jerusalemia minun ylimmäiseksi ilokseni.
Ps 137:7 HERRA muista Edomin Lasten päle sinä Jerusalemin peiuene/
Jotca sanouat/ Ratelkat/ Ratelkat caiki haman henen Perustoxens asti.
HERRA muista Edomin lasten päälle sinä Jerusalemin päiwänä/ jotka
sanowat/ Raadelkaat/ Raadelkaat kaikki hamaan hänen perustukseensa
