Se P. Johannesen Theologin Ilmestys
teden/ Sille ette henen witzauxens oli sangen swri.
Ja suuri rae niinkun leiwiskän raskaus/ alaslankesi taiwahasta ihmisten
päälle. Ja ne ihmiset pilkkasit Jumalata rakeen witsauksen tähden/ Sillä
että hänen witsauksensa oli sangen suuri.
XVII. Lucu
17:1 JA tuli yxi nijste seitzemiste Engeliste/ ioilla ne seitzemen Malia
oli/ puhui minun cansani ia sanoi minulle/ Tule/ mine osotan sinulle
sen swren Porton Domion/ ioca jstupi palioin wettein päle/
Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä/ joilla ne seitsemän maljaa oli/
puhui minun kanssani ja sanoi minulle/ Tule/ minä osoitan sinulle sen
suuren porton tuomion/ joka istuupi paljon wetten päälle/
17:2 ionga cansa ma' Kuningat ouat Hauristelluet/ ia ne iotca Maan
päle asuuat/ ouat ioopunuet henen Hoorudens winasta.
jonka kanssa maan kuninkaat owat hauristelleet/ ja ne jotka maan
päällä asuwat/ owat juopuneen hänen huoruutensa wiinasta.
17:3 Ja hen wei minua Hengese Corpehen. Ja mine näin Waimon
istuuan ydhen werencaruaisen Pedhon päle teunens pilcan Nimeie/ iolla
oli seitzemen Pääte ia kymmenen Saruia.
Ja hän wei minua Hengessä korpehen. Ja minä näin waimon istuwan
yhden werenkarwaisen pedon päällä täynnänsä pilkan nimeä/ jolla oli
seitsemän päätä ja kymmenen sarwea.
17:4 Ja se Waimo oli watettu Purpurilla/ ia Werencaruaisella/ ia
ylicullattu Cullalla ia calleilla Kiuille ia Perleile/ ia piti Kädhesens
Cullaisen Pullan/ teunne cauhistosta/ ia henen Horudhens rietautta.
Ja waimo oli waatettu purppuralla/ ja werenkarwaisella/ ja ylikullattu
kullalla ja kalleilla kiwillä ja päärleillä/ ja piti kädessänsä kultaisen
pullon/ täynnä kauhistusta/ ja hänen huoruutensa riettautta.
17:5 Ja henen Otzasans se Nimi kirioitettu/ Salaus se swri Babilon/ se
Horudhen Äiti/ ia caiken Cauhistoxen Maan päle.
Ja hänen otsassansa se nimi kirjoitettu/ Salaus se suuri Babylon/ se
