JOONA
3. Luku.
I. Jona, saatuansa vastuutisen käskyn, saarnaa Ninivessä. II. Niniven miehet tekevät katumuksen, ja saavat armon.
I. Niin Herran sana tapahtui toisen kerran Jonalle ja sanoi:
2. Nouse, mene suureen kaupunkiin Niniveen, saarnaamaan siellä sitä saarnaa, jonka minä sinulle sanon.
3. Silloin Jona nousi ja meni Niniveen* Herran sanan jälkeen. Ja Ninive oli Jumalan suuri kaupunki, kolmen päiväkunnan matka.
4. Ja kuin Jona rupesi siinä käymään yhden päiväkunnan matkan, huusi hän ja sanoi: vielä on neljäkymmentä päivää; niin Niniven pitää hukkuman.
5. II. Niin Niniven miehet uskoivat* Jumalan päälle, ja antoivat saarnata, että paastottaisiin+, ja pukivat säkit yllensä sekä pienet että suuret.
6. Ja kuin Niniven kuningas sen kuuli, nousi hän istuimeltansa ja riisui kalliit vaatteensa, kääri itsensä säkkiin ja istui tuhkaan,
7. Ja antoi kuuluttaa ja sanoa Ninivessä kuninkaan tahdosta ja hänen sankareinsa käskystä, sanoen: ettei yksikään ihminen taikka eläin, karja eli lampaat pidä mitään maistaman eikä laitumelle ajettaman, ja ei vettäkään juoman;
8. Vaan ihmiset ja eläimet pitää säkkiin puetettaman, ja heidän pitää lujasti Jumalan tykö huutaman. Ja jokainen palatkaan pahasta tiestänsä ja kätensä väkivallasta.
9. Kukaties Jumala taitaa kääntyä ja katua*, ja lakata hirmuisesta vihastansa, ettemme huku.
10. Kuin Jumala näki heidän työnsä, että he palasivat pahasta tiestänsä, katui Jumala* sitä pahaa, jota hän oli puhunut heille tehdäksensä, ja ei tehnytkään.