TOBIAN KIRJA
5. Luku.
Nuori Tobia vaeltaa enkelin seurassa Mediaan.
Silloin vastasi nuori Tobia isäänsä ja sanoi: kaikki, mitäs minulle sanonut olet, minun isäni, tahdon minä tehdä.
2. Mutta kuinka minun tätä rahaa anoman pitää, en minä tiedä: ei hän minua tunne, enkä minä häntä. Mitä minun pitää merkiksi viemän; että hän minun uskois? En tiedä minä myös tietä sinne.
3. Niin vastasi häntä hänen isänsä, ja sanoi: hänen kirjoituksensa on minulla; koskas sen hänelle näytät, niin hän kohta sinulle antaa rahan.
4. Mene nyt ja etsi sinulles uskollinen kumppani, joka palkan edestä sinun kanssas menis, ettäs sen rahan minun eläissäni jälleen saisit.
5. Niin meni nuori Tobia ulos, Ja löysi kauniin nuorukaisen seisomasta, joka oli itsensä vyöttänyt ja valmistanut vaeltamaan,
6. Ja ei tietänyt, että se Jumalan enkeli oli, tervehti häntä ja sanoi: kustas olet, hyvä nuorukainen?
7. Ja hän sanoi: minä olen Israelin lapsista.
8. Tobia sanoi hänelle: tiedätkös tien Median maalle? Hän vastasi: tiedän kyllä, ja olen usein sitä vaeltanut, ja olen majaa ollut
meidän veljemme Gabelln tykönä, joka asuu Rageksessa Mediassa, joka on Ekbatanan vuorella.
9. Ja Tobia sanoi hänelle: odotas vähä aikaa, siihenasti että minä sen isälleni sanon.
10. Ja Tobia meni ja sanoi sen isällensä; ja isä ihmetteli, ja rukoili, että se nuorukainen tulis sisälle.
11. Ja hän meni sisälle vanhan tykö, ja tervehti häntä, ja sanoi: Jumala antakoon sinulle iloa!
12. Ja Tobia sanoi hänelle: mikä ilo minulla oleman pitäis, jonka pimeydessä istuman pitää, ja taivaan valkeutta en nähdä taida?
13. Ja nuorukainen sanoi hänelle: ole kärsivällinen; Jumala sinua pian auttaa.
14. Ja Tobia sanoi hänelle: tahdotkos minun poikani johdattaa Ragekseen Mediaan Gabelin tykö? niin minä annan sinulle sinun palkkas, kuin palajat.
15. Ja enkeli sanoi hänelle: minä tahdon hänen sinne viedä, ja jälleen sinun tykös tänne tuoda.
16. Ja Tobia sanoi hänelle: minä rukoilen sinua: sano minulle: mistä suvusta ja kenenkä sukukunnasta sinä olet?
17. Ja enkeli Raphael sanoi: ole ääneti! eikö siinä kyllä ole, että sinulla on sanansaattaja; mitä sinun tarvitsee tietää, kusta minä olen?
18. Kuitenkin ettäs sitä vähemmin pelkäisit, niin minä sanon sinulle: minä olen Atsaria, suuren Ananian poika.
19. Ja Tobia sanoi: sinä olet hyvästä suvusta. Minä rukoilen sinua, ettet vihastuisi, että minä sinun sukuas kysynyt olen.
20. Ja enkeli sanoi: minä tahdon sinun poikas terveenä sinne ja jälleen tänne saattaa.
21. Tobia vastasi: niin menkäät matkaan, Jumala olkoon teidän kanssanne tiellä, ja hänen enkelinsä johdattakoon teitä!
22. Silloin valmisti Tobia itsensä ja kaikki, mitä hän kanssansa ottaa tahtoi, ja siunasi isänsä ja ja äitinsä, ja meni matkaansa kumppaninensa.
23. Ja hänen äitinsä rupesi itkemään ja sanoi: meidän vanhuuden lohdutuksen olet sinä ottanut ja lähettänyt pois.
24. Minä soisin, ettei se raha ikänä olisi ollut, jonka tähden sinä hänen olet lähettänyt pois.
25. Me olisimme tyytyneet meidän köyhyytemme; se olis suuri rikkaus, että meidän poikamme tykönämme olis.
26. Ja Tobia sanoi: älä itke! meidän poikamme menee raittiina ja palajaa terveenä, ja sinun silmäs pitää näkemän hänen.
27. Sillä minä uskon, että Jumalan hyvä enkeli johdattaa hänen, ja kaikki hyvin toimittaa, mitä hänellä toimittamista on, niin että hän ilolla jälleen meidän tykömme palajaa.
28. Niin hänen äitinsä vaikeni ja tyytyi siihen.