TOBIAN KIRJA
11. Luku.
Nuori Tobia, kotia tultuansa, parantaa isänsä silmät, ja ilahuttaa vanhempansa.
Ja tiellä, kuin he tulivat Haraniin, joka on puolivälissä Ninivetä, ensimmäisenä päivänä toistakymmentä,
2. Sanoi enkeli: veljeni Tobia, sinä tiedät, mihinkä tilaan sinä jätit isäs;
3. Jos sinun tahtos on, niin käykäämme edellä, ja antakaamme sinun emäntäs väen ja karjan kanssa jäljestä tulla.
4. Ja kuin se Tobialle kelpasi, sanoi Raphael: ota myötäs kalan sappea, sillä se on tarpeellinen. Niin Tobias otti tykönsä kalan sappea, ja he menivät niin edellä.
5. Mutta Hanna istui joka päivä tien vieressä mäellä, niin että hän sai katsoa kauvas ympärillensä.
6. Ja kuin hän siinä paikassa katseli, näki hän poikansa kaukaa ja tunsi kohta hänen, ja juoksi ilmoittamaan miehellensä, ja sanoi: katso, sinun poikas tulee!
7. Ja Raphael sanoi Tobialle: kohta kuin sinä huoneesen tulet, niin rnkoile ja huuda Herran tykö, ja kiitä häntä, ja mene sitte isäs tykö, ja anna hänelle suuta.
8. Ja voitele kohta hänen silmänsä kalan sapella, joka sinulla on, niin hänen silmänsä kohta aukenevat, ja sinun isäs taas näkee ja suuresti iloitsee.
9. Niin juoksi koira edellä, jonka he kanssansa ottaneet olivat, ja liehakoitsi hännällänsä, hyppeli ja oli iloinen.
10. Ja hänen sokia isänsä nousi äkisti, ja kiiruhti niin kovin, että hän loukkasi itsensä; niin hän kutsui palvelian tykönsä, joka häntä talutti kädestä kohtaamaan poikaansa.
11. Sitä teki myös äiti, ja he suuta antoivat hänelle, ja itkivät molemmin ilosta.
12. Ja kuin he rukoilleet olivat ja kiittäneet Jumalaa, istuivat he kaikki maahan.
13. Silloin otti Tobia kalan sappea, ja voiteli isänsä silmät.
14. Ja hän kärsi sitä puolen hetkeä, ja kaihi läksi hänen silmistänsä, niinkuin munan kalvo!
15. Ja Tobia otti sen ja repäisi pois hänen silmistänsä, ja hän sai kohta näkönsä jälleen.
16. Ja he kiittivät Jumalaa, hän ja hänen emäntänsä, ja kaikki jotka sen tietää saivat.
17. Ja Tobia sanoi: minä kiitän sinua Herra, Israelin Jumala, ettäs minua kuritit, ja autit minua jälleen, niin että minä rakkaan poikani saan nähdä jälleen.
18. Ja seitsemän päivän perästä tuli Saara, hänen poikansa vaimo, kaiken perheensä, karjansa ja kameleinsa kanssa, ja toi paljo rahaa kanssansa, niin myös sen rahan, jonka hän Gabelilta saanut oli.
19. Ja Tobia jutteli vanhemmillensa, kuinka paljon hyvää Jumala hänelle tehnyt oli, sen kumppanin kautta, Joka hänen kanssansa vaeltanut oli.
20. Akior ja Nabat, Tobian langot, tulivat hänen tykönsä ja toivottivat hänelle onnea, ja iloitsivat hänen kanssansa kaikesta siitä hyvästä, jonka Herra hänelle antanut oli.
21. Ja he söivät yhdessä seitsemän päivää, ja olivat iloiset