TOBIAN KIRJA
14. Luku.
Vanhan Tobian ennustus, niin myös hänen ja hänen heimolaistensa autuaallinen loppu.
Kuin nämät olivat tapahtuneet, ja Tobia oli näkönsä saanut jälleen, eli hän vielä sitte kaksiviidettäkymmentä ajastaikaa, ja näki lapsensa lapset.
2. Ja kuin hän sadan ja kahden (a) ajastajan vanhana oli, haudattiin hän Ninivessä kunniallisesti.
(a) Grekan teksti sanoo hänen 158 ajastajan vanhaksi.
3. Sillä kuin hän kuudenkuudettakymmentä ajastajan vanha oli, tuli hän sokiaksi, ja kuudentenakymmenentenä vuonna sai hän näkönsä jälleen.
4. Ja sen muun ikänsä kulutti hän ilolla ja menestyi Jumalan pelvossa, ja kuoli hyvässä rauhassa.
5. Mutta ennen kuolemaansa kutsui hän poikansa Tobian eteensä, ja seitsemän nuorta poikaista, hänen poikansa lasta, ja sanoi heille:
6. Ninive pitää pian hävitettämän, sillä ei Herran sana puutu; mutta Mediassa pitää vielä sitte kauvan rauhan oleman, ja meidän veljemme, jotka Israelin maalta hajoitetut ovat, pitää tuleman jälleen.
7. Ja meidän maamme, joka nyt kylmillä on, pitää joka paikassa asutuksi tuleman. Ja Jumalan huone, joka poltettu on, pitää rakennettaman jälleen, ja kaikki, jotka Jumalaa pelkäävät, sinne tuleman jälleen.
8. Ja pakanat pitää myös hylkäämän epäjumalansa, ja tuleman Jerusalemiin ja siellä asuman.
9. Ja kaikki pakanat ja kuninkaat pitää siellä iloitseman, ja palveleman Israelin Jumalaa.
10. Niin kuulkaat nyt, minun poikani, teidän isäänne: palvelkaat Herraa totuudessa, ja olkaat vaat hänessä, ja turvatkaat häneen täydellisesti.
11. Tehkäät, mitä hän käskenyt on, ja opettakaat se teidän lapsillenne, että he myös almua antaisivat, että he aina Jumalaa pelkäisivät ja luottaisivat hänen päällensä kaikesta sydämestänsä.
12. Ja, rakkaat lapset, kuulkaat minua, ja älkäät pysykö tässä Ninivessä, vaan kuin te äitinne haudanneet olette minun tyköni minun hautaani, niin nouskaat menemään täältä pois.
13. Sillä minä näen, että Niniven synti lopettaa hänen.
14. Ja kohta äitinsä kuoleman jälkeen meni Tobia Ninivestä, emäntänsä, lastensa ja lasten lastensa kanssa Mediaan appensa ja emäntänsä sukuin tykö, ja löysi heidät terveinä hyvässä voimassansa, ja hän holhosi heitä.
15. Ja kuin he kuolivat, painoi hän myös heidän silmänsä kiinni, ja sai niin kaiken perinnön ja Raguelin tavaran, ja eli hamaan viidenteen polveen, ja näki lapsensa ja lastensa lapset.
16. Ja kuin hän yhdeksänkymmenen ja yhdeksän vuotinen oli, jotka hän Jumalan pelvossa ilolla elänyt oli, hautasivat hänen sukunsa hänen.
17. Ja kaikki hänen sukunsa elivät jumalisesti ja kunniallisesti, niin että he sekä Jumalalle että ihmisille ja kaikille, jotka maakunnassa asuivat, otolliset olivat.
Tobian Kirjan loppu