VALITUSVIRRET
33/38 RAAMATTU |
1776 BIBLIA |
3. Luku |
3 Luku |
|
|
|
Propheta vaikeroitsee vielä kansansa viheliäisyyttä. |
|
II. Lohduttaa itsiänsä toivolla Jumalan armoon. |
|
III. Opettaa minkä tähden Jumala rankaisee omiansa, ja neuvoo kääntymykseen. |
|
IV. Rohkaisee itsiänsä Herran avulla. |
|
|
1. Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla. |
1. Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta. |
2. Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen. |
2. Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen. |
3. Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää. |
3. Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani. |
4. Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni. |
4. Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut. |
|
|
Ps. 51:10 Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet. |
|
|
|
5. Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla. |
5. Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri. |
6. Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet. |
6. Hän on minut pannut pimeyteen, niin kuin aikaa kuolleet. |
|
|
Ps. 143:3 Sillä vihollinen vainoaa minun sieluani, hän on ruhjonut minun elämäni maahan ja pannut minut pimeään niinkuin ammoin kuolleet. |
|
|
|
7. Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin. |
7. Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut. |
8. Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni. |
8. Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani. |
|
|
Job 19:7 Katso, minä huudan: 'Väkivaltaa!' enkä saa vastausta; huudan apua, mutta ei ole mitään oikeutta. |
|
Ps. 22:3 Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta. |
|
|
|
9. Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni. |
9. Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut. |
|
|
Job 19:8 Hän on aidannut tieni, niin etten pääse ylitse, ja on levittänyt pimeyden poluilleni. |
Job 19:8. Hän on aidannut minun tieni, etten minä taida sitä käydä, ja pannut pimeyden minun poluilleni. |
|
|
10. Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona. |
10. Hän on väijynyt minua niin kuin karhu, niin kuin jalopeura salaisuudessa. |
|
|
Hoos. 5:14 Sillä minä olen Efraimille kuin leijona, Juudan heimolle kuin nuori jalopeura: minä, minä raatelen, menen ja kannan pois, eikä pelastajaa ole. |
Job 10:16. Noustessa sinä ajat minua takaa niin kuin jalopeura, ja taas ihmeellisesti minun kanssani menettelet. |
Hoos. 13:7 Niin minusta tuli heille ikäänkuin leijona, niinkuin pantteri tien ohessa minä heitä väijyin. |
|
|
|
11. Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt. |
11. Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi*, ja minut autioksi tehnyt. |
|
|
|
Hos 5:14. Sillä minä olen Ephraimille niin kuin julma jalopeura, ja Juudan huoneelle niin kuin nuori jalopeura. Minä, minä itse heitä raatelen, ja menen pois, minä vien heidät pois, ja ei kenkään heitä voi pelastaa. |
|
Hos 13:7. Minä myös tahdon olla heidän kohtaansa niin kuin jalopeura, ja tahdon heitä väijyä niin kuin pardi tiellä. |
|
Hos 13:8. Minä tahdon heitä kohdata niin kuin karhu*, jonka pojat ovat otetut pois, ja reväistä heidän paatuneen sydämensä rikki, ja tahdon heidät siellä syödä ylös, niin kuin jalopeura; metsän pedot pitää heidät rikki repimän. |
|
|
12. Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi. |
12. Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi. |
|
|
Job 16:12 Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut, hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut. Hän asetti minut maalitaulukseen; |
Job 16:12. Minä olin rauhassa, vaan hän on minun murentanut, hän on tarttunut minun kaulaani, ja särkenyt minun, ja pannut minun hänellensä maaliksi. |
Ps. 7:13 Jos kääntymystä ei tule, niin hän teroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä; |
|
Valit. 2:4 Hän jännitti jousensa kuin vihamies, seisoi oikea käsi koholla kuin vihollinen ja tappoi kaiken, mihin silmä oli ihastunut. Tytär Siionin majaan hän vuodatti kiivautensa kuin tulen. |
|
|
|
13. Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset. |
13. Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet. |
14. Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa. |
14. Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä. |
|
|
Job 30:9 Heille minä olen nyt tullut pilkkalauluksi, olen heidän jutuksensa joutunut; |
Job 30:9. Ja nyt minä olen heidän lauluksensa tullut, ja minun täytyy heidän juttunansa olla. |
Ps. 69:12 Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan. |
Ps 69:12. Ja minä puin säkin ylleni, ja olin heille sananlaskuksi. |
Jer. 20:7 Sinä olet taivutellut minua, Herra, ja minä olen taipunut; sinä olet tarttunut minuun ja voittanut. Minä olen ollut nauruna pitkin päivää, kaikki pilkkaavat minua. |
|
|
|
15. Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla. |
15. Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut. |
16. Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun. |
16. Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa. |
17. Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen. |
17. Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa. |
18. Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus. |
18. Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut. |
19. Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä. |
19. Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen. |
20. Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu. |
20. Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee. |
21. Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon. |
21. Minä panen sen sydämeeni; sen tähden minä vielä nyt toivon. |
22. Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut: . |
22. Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut. |
23. se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa. |
23. Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri. |
24. Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen. |
24. Herra on minun osani*, sanoo minun sieluni; sen tähden tahdon minä häneen toivoa. |
|
|
Ps. 16:5 Herra on minun pelto- ja malja-osani; sinä hoidat minun arpani. |
Ps 16:5. Mutta Herra on minun tavarani ja osani: sinä tähteelle panet minun perimiseni. |
Ps. 73:26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti. |
Ps 73:26. Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani. |
Ps. 119:57 Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi. |
|
|
|
25. Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii. |
25. Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät. |
26. Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua. |
26. Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa. |
27. Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan. |
27. Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa* nuoruudessansa; |
|
|
Ps. 119:71 Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi. |
Matt 11:29. Ottakaat minun ikeeni teidän päällenne, ja oppikaat minusta, että minä olen siviä ja nöyrä sydämestä*: ja te löydätte levon teidän sieluillenne+; |
Matt. 11:29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. |
|
|
|
28. Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut. |
28. Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee, |
29. Laskekoon suunsa tomuun - ehkä on vielä toivoa. |
29. Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa, |
30. Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä. |
30. Ja antaa lyödä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii. |
|
|
Matt. 5:39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin; |
|
|
|
31. Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;. |
31. Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti. |
|
|
Ps. 103:9 Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti. |
|
|
|
32. vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa. |
32. Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa. |
33. Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia. |
33. Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata, |
34. Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa, |
34. Niin kuin hän tahtois raadolliset (a) maan päällä ratki jalkainsa alla polkea, (a) Hebr. sidottu. |
35. kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä, |
35. Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois, |
36. kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan - eikö Herra sitä näkisi? |
36. Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niin kuin ei Herra sitä näkisikään. |
37. Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt? |
37. Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä? |
|
|
Ps. 33:9 Sillä hän sanoi, ja tapahtui niin, hän käski, ja se oli tehty. |
|
|
|
38. Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä? |
38. Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta? |
|
|
Jes. 45:7 minä, joka teen valkeuden ja luon pimeyden, joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden; minä, Herra, teen kaiken tämän. |
Jes 45:7. Minä joka teen valkeuden* ja luon pimeyden**, minä joka annan rauhan+ ja luon pahan++; minä olen Herra, joka kaikki nämät teen. |
Aam. 3:6 Puhalletaanko pasunaan kaupungissa, niin ettei kansa peljästy? Tahi tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta, jota ei Herra ole tuottanut? |
Am 3:6. Soitetaanko vaskitorvea kaupungissa, ja ei kansa hämmästy? Onko myös jotain pahaa kaupungissa, jota ei Herra tee? |
|
|
39. Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa? |
39. Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan. |
|
|
Luuk. 23:44 Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen, |
|
|
|
40. Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö. |
40. Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö. |
41. Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa. |
41. Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö. |
42. Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi, |
42. Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet*; (sen tähden) et sinä säästänytkään. |
|
|
Ps. 106:6 Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat. |
Ps 106:6. Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat. |
|
Judit.7:19. Me olemme syntiä tehneet ynnä meidän isäimme kanssa, me olemme väärin tehneet ja olleet jumalattomat. |
|
|
43. olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;. |
43. Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut. |
44. olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse. |
44. Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse. |
45. Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa. |
45. Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt. |
46. Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme. |
46. Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan. |
|
|
Valit. 2:16 Suu ammollaan sinua vastaan ovat kaikki sinun vihamiehesi. He viheltävät, kiristelevät hampaitaan ja sanovat: Me olemme sen hävittäneet. Tämä on juuri se päivä, jota olemme toivoneet; se on meille tullut, olemme sen nähneet. |
|
|
|
47. Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen. |
47. Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella. |
|
|
Jes. 24:17 Kauhu ja kuoppa ja paula on edessäsi, sinä maan asukas. |
|
Jer. 48:43 Kauhu ja kuoppa ja paula on edessäsi, sinä Mooabin asukas, sanoo Herra. |
|
|
|
48. Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden. |
48. Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden. |
|
|
Jer. 9:1 Oi, jospa minun pääni olisi silkkaa vettä ja minun silmäni kyynellähde, niin minä itkisin päivät ja yöt tyttären, minun kansani, kaatuneita! |
|
Jer. 14:17 Ja sano heille tämä sana: Minun silmistäni vuotavat kyyneleet yötä päivää, eivät lakkaa; sillä neitsyt, tytär, minun kansani, on raskaasti runneltu, ylen kipeällä iskulla. |
|
Valit. 1:16 Näitä minä itken, minun silmäni, silmäni vuotaa vettä; sillä kaukana on minusta lohduttaja, joka virvoittaisi minun sieluani. Hävitetyt ovat minun lapseni, sillä vihamies on väkevä. |
|
|
|
49. Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä. |
49. Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu, |
50. siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta. |
50. Siihen asti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee. |
51. Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden. |
51. Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden. |
52. Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni. |
52. Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niin kuin lintua ilman syytä. |
53. He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä. |
53. He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni. |
|
|
Jer. 38:6 Silloin he ottivat Jeremian ja heittivät hänet Malkian, kuninkaan pojan, kaivoon, joka oli vankilan pihassa; he laskivat Jeremian köysillä alas. Mutta kaivossa ei ollut vettä, vaan liejua, ja Jeremia vajosi liejuun. |
|
|
|
54. Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa. |
54. Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen. |
55. Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä. |
55. Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta; |
|
|
Ps. 88:7 Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin. |
Ps 88:7. Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen. |
|
Ps 130:1. Syvyydessä* minä huudan sinua, Herra. |
|
|
56. Sinä kuulit minun huutoni: Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää. |
56. Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani. |
57. Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: Älä pelkää. |
57. Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää. |
|
|
Ps. 145:18 Herra on lähellä kaikkia, jotka häntä avuksensa huutavat, kaikkia, jotka totuudessa häntä avuksensa huutavat. |
|
|
|
58. Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni. |
58. Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni. |
|
|
|
Ps 43:1. Tuomitse minua, Jumala, ja ratkaise minun asiani armotointa kansaa vastaan, ja päästä minua kavaloista ja vääristä ihmisistä. |
|
|
59. Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus. |
59. Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni. |
60. Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan. |
60. Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta. |
61. Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan. |
61. Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan, |
62. Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää. |
62. Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää. |
63. Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna. |
63. Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat. |
64. Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot. |
64. Kosta heille, Herra, niin kuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen. |
|
|
Ps. 28:4 Anna heille heidän työnsä mukaan ja heidän tekojensa pahuuden mukaan; anna heille heidän kättensä tekojen mukaan, kosta heille, mitä he ovat tehneet. |
|
|
|
65. Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi. |
65. Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta. |
|
|
Ps. 69:24 Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan. |
|
2. Kor. 3:14 Mutta heidän mielensä paatuivat, sillä vielä tänäkin päivänä sama peite, vanhan liiton kirjoituksia luettaessa, pysyy poisottamatta, sillä vasta Kristuksessa se katoaa. |
|
|
|
66. Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta. |
66. Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta. |
|
|
|
|