33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

4 Luku

4 Luku.

Väkivaltaa ja kateus tekevät elämän toivottamaksi. Yksinäisen turha vaivannäkö. Esimerkki suurista, mutta turhaan rauenneista toiveista.

Väkivalta ja kateus hallitsee ihmisten seassa. II. Tyytyväisyys on hyödyllinen ja ahneus vahingollinen. III. Opetukset aviosäädyn ja ystävällisen seuran hyödyllisyydestä, kunnia-arvon huikentelevaisuudesta, ja jumalanpalveluksen kiivaudesta.

1. Taas minä katselin kaikkea sortoa, jota harjoitetaan auringon alla, ja katso, siinä on sorrettujen kyyneleet, eikä ole heillä lohduttajaa; väkivaltaa tekee heidän sortajainsa käsi, eikä ole heillä lohduttajaa.

1. Minä käänsin minuni ja katsoin kaikkia vaivatuita* auringon alla, ja katso, siinä olivat heidän kyyneleensä+, jotka vääryyttä kärsivät, ja ei ollut heillä lohduttajaa; ja jotka vääryyttä tekivät, olivat voimalliset, niin ettei ne lohduttajaa löytäneet.

Job 35:9 Sorron suuruutta valitetaan, huudetaan apua suurten käsivartta vastaan,

Jes 5:7. Mutta Herran Zebaotin viinamäki on Israelin huone, ja Juudan miehet hänen suloinen istuttamansa. Hän odottaa oikeutta, ja katso, ei ole muuta kuin väkivaltaa, vanhurskautta, niin on sula valitus.

Saarn. 3:16 Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.

Job 35:9. Ne huutavat, kuin heille paljo väkivaltaa tapahtuu, ja valittavat voimallisten käsivartta,

2. Ja minä ylistin vainajia, jotka ovat jo kuolleet, onnellisemmiksi kuin eläviä, jotka vielä ovat elossa,.

2. Silloin ylistin minä kuolleita, jotka jo kuolleet olivat, enemmin kuin eläviä, joissa vielä henki oli;

Job 3:3 Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt.'

Saarn. 7:1 Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.

Jer. 20:14 Kirottu olkoon se päivä, jona minä synnyin; älköön se päivä, jona äitini minut synnytti, olko siunattu.

3. ja onnellisemmaksi kuin nämä kumpikaan sitä, joka ei vielä ole olemassa eikä ole nähnyt sitä pahaa, mikä tapahtuu auringon alla.

3. Ja sitä, joka ei vielä ollut, enempi kuin heitä molempia, ettei hän ole koetellut pahaa, mikä auringon alla tapahtuu.

4. Ja minä näin kaikesta vaivannäöstä ja työn kunnollisuudesta, että se on toisen kateutta toista kohtaan.

4. Ja minä katsoin kaikkea työn vaivaa, ja kaikkea työn toimellisuutta, että ihminen kadehtii lähimmäistänsä. Ja sekin on turhuus ja hengen vaiva.

5. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. Tyhmä panee kädet ristiin ja kalvaa omaa lihaansa.

5. Sillä tyhmä pusertelee käsiänsä, ja syö omaa lihaansa.

Sananl. 6:10 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,

6. Parempi on pivollinen lepoa kuin kahmalollinen vaivannäköä ja tuulen tavoittelua.

6. Parempi on pivon täysi levossa, kuin täysinäiset kahmalot vaivassa ja hengen ahdistuksessa.

San l. 15:16. Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.

San l. 17:1. Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.

7. Taas minä näin turhuuden auringon alla:

7. Minä käänsin minuni, ja näin turhuuden auringon alla.

8. Tuossa on yksinäinen, ei ole hänellä toista, ei poikaa, ei veljeäkään ole hänellä; mutta ei ole loppua kaikella hänen vaivannäöllänsä, eikä hänen silmänsä saa kylläänsä rikkaudesta. Ja kenen hyväksi minä sitten vaivaa näen ja pidätän itseni nautinnoista? Tämäkin on turhuutta ja on paha asia.

8. Joka on yksinäinen ilman toista, ja ei ole hänellä lasta, eli veljeä, ja ei ole kuitenkaan loppua hänen työllänsä, eikä hänen silmänsä täytetä ikänä* rikkaudesta. Kenenkä hyväksi minä työtä teen, ja en tee sielulleni hyvää? Se on myös turhuus ja paha suru.

Sananl. 27:20 Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös saa kylläänsä ihmisen silmät.

San l. 27:20. Helvetti ja kadotus ei tule ikänä täyteen*, ja ihmisen silmät ovat tyytymättömät+.

Saarn. 5:9 Ja maalle on kaikessa hyödyksi, että viljellyllä maalla on kuningas.

San l. 30:15. Verenimijällä on kaksi tytärtä: tuo tänne, tuo tänne. Kolme on tyytymätöintä, ja tosin neljä ei sano kyllä olevan:

Saarn 5:9. Joka rahaa rakastaa, ei hän ikänä rahaan suutu*; ja joka rikkautta rakastaa, ei hänelle pidä siitä hyödytystä oleman+: se on myös turhuus.

Jes 56:11. Mutta he ovat häpeemättömät väkevät koirat, jotka ei ikänä taida tulla ravituiksi. Ei paimenet itsekään tiedä mitään eli ymmärrä; jokainen ottaa vaarin omasta tiestänsä, kukin noudattaa ahneuttansa hänen tilassansa.

9. Kahden on parempi kuin yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka.

9. Parempi on kaksi kuin yksi*; sillä heille on hyödytys työstänsä.

1. Moos. 2:18 Ja Herra Jumala sanoi: Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva.

1 Mos 2:18. Ja Herra Jumala sanoi: ei ole hyvä ihmisen yksinänsä olla, minä teen hänelle avun, joka hänen tykönänsä oleman pitää.

Siir 26:1 Onnellinen on hyvän vaimon mies, ja hänen päiviensä luku tulee kaksinkertaiseksi.

San l. 5:19. Se on suloinen niin kuin naaras hirvi, ja otollinen niin kuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa.

Sir 26:4. Joko hän on rikas eli köyhä, niin hän on kuitenkin hänelle lohdutukseksi, ja aina häntä ilahuttaa.

10. Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinäistä, jos hän lankeaa! Ei ole toista nostamassa häntä ylös.

10. Sillä jos toinen heistä lankee, niin hänen kumppaninsa auttaa hänen ylös. Voi yksinäistä, jos hän lankee, niin ei ole toista saapuvilla häntä auttamaan!

11. Myös, jos kaksi makaa yhdessä, on heillä lämmin; mutta kuinka voisi yksinäisellä olla lämmin?

11. Ja koska kaksi yhdessä makaavat, niin he lämmittävät itsensä; mutta kuinka yksinäinen tulee lämpimäksi?

12. Ja yksinäisen kimppuun voi joku käydä, mutta kaksi pitää sille puolensa. Eikä kolmisäinen lanka pian katkea.

12. Yksi voitetaan, vaan kaksi seisovat vastaan; sillä kolminkertainen köysi ei katkee niin pian.

13. Parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria.

13. Köyhä ja viisas lapsi on parempi* vanhaa kuningasta+, joka tyhmä on ja ei taida ottaa neuvoa.

Siir 10:3 Kuriton kuningas saattaa kansansa turmioon, mutta vallassaolijain ymmärtäväisyys asuttaa kaupungin.

Saarn 2:13. Silloin minä näin viisauden voittavan hulluuden, niin kuin valkeus voittaa pimeyden,

Sir 10:3. Taitamatoin kuningas turmelee maan ja kansan, mutta kuin päämiehet ovat toimelliset, silloin kaupunki on hyvin.

14. Sillä vankilasta tuo toinen lähti tullaksensa kuninkaaksi, vaikka oli hänen kuninkaana ollessaan syntynyt köyhänä.

14. Vankeudesta tullaan kuninkaalliseen valtaan, ja se, joka kuninkaalliseen valtaan syntynyt on, köyhtyy.

Ps. 113:7 Hän, joka tomusta nostaa alhaisen, korottaa loasta köyhän

Ps 113:7. Joka köyhän tomusta ylentää, ja vaivaisen loasta korottaa,

Luuk. 1:52 Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset.

Ps 113:8. Istuttaaksensa häntä päämiesten sivuun, kansansa päämiesten sivuun;

Luuk 1:52. Voimalliset on hän kukistanut istuimelta ja korotti nöyrät.

15. Minä näin kaikkien, jotka elivät ja vaelsivat auringon alla, olevan nuorukaisen puolella, tuon toisen, joka oli astuva hänen sijaansa.

15. Minä katsoin kaikkia, jotka elävät ja käyvät auringon alla, toisen nuorukaisen kanssa*, joka tulee hänen siaansa,

2 Sam 15:13. Ja yksi tuli ja ilmoitti sen Davidille, ja sanoi: Israelin miesten sydän on kääntynyt Absalomin jälkeen.

1 Kun K 1:5. Mutta Adonia Haggitin poika* korotti itsensä ja sanoi: minä tahdon olla kuningas; ja rakensi itsellensä vaunut ja hevosmiehiä, ja viisikymmentä miestä juoksemaan edellänsä.

16. Ei ollut loppua kaikella sillä väellä, niillä kaikilla, joita hän johti; mutta jälkipolvet eivät hänestä iloitse. Sillä sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.

16. Ja ei ollut loppua kaikella kansalla, joka hänen edellänsä oli, eikä jälkeen tulevaiset hänestä iloinneet*. Ja sekin turhuus ja viheliäisyys.

2 Sam 18:14. Joab sanoi: en minä enää sinun tykönäs viivy; ja otti kolme keihästä käteensä ja pisti ne Absalomin sydämeen, kuin hän vielä tammessa eli;

2 Sam 18:15. Ja kymmenen nuorukaista Joabin asetten kantajista piirittivät hänen; he löivät ja tappoivat Absalomin.

1 Kun K 1:49. Niin hämmästyivät ja nousivat kaikki jotka Adonia kutsunut oli, ja menivät itse kukin tiellensä.

1 Kun K 1:50. Vaan Adonia pelkäsi Salomoa, nousi ja meni ja tarttui alttarin sarviin.

1. Varo jalkasi, kun menet Jumalan huoneeseen. Tulo kuulemaan on parempi kuin tyhmäin teurasuhrin-anto, sillä he ovat tietämättömiä, ja niin he tekevät pahaa.

17. Varjele jalkas, koskas menet Jumalan huoneesen, ja tule kuulemaan. Se on parempi kuin tyhmäin uhri*, jotka ei tiedä, että he pahaa tekevät.

Matt. 6:7 Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan.

1 Sam 15: 22. Mutta Samuel sanoi: kelpaako Herralle paremmin polttouhri ja uhri, kuin että sinä kuulisit Herran äänen? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri, ja totella parempi kuin oinasten lihavuus.

Jaak. 1:19 Te tiedätte sen, rakkaat veljeni. Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan;

San l. 15:8. Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus*; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.

San l. 21:27. Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.

Hos 6:6. Sillä minulle kelpaa armo ja ei uhri; Jumalan tunto ja ei polttouhri.