2 luku

Paavali sanoo heikkoudessa ja pelossa julistaneensa ristiinnaulittua Kristusta eikä tehneensä sitä ihmisviisauden sanoilla, vaan Hengen voimassa 1 – 5 Evankeliumi on Jumalan viisaus, salattu maailman viisailta, mutta Pyhän Hengen ilmoittama hengellisille 6 – 16.

1 Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.

1 Niin minä, tullessani luoksenne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.

1. Ja, rakkaat veljet, kuin minä teidän tykönne tulin, en minä tullut korkeilla sanoilla enkä syvällä viisaudella ilmoittamaan teille Jumalan todistusta.

1. JA rackat weljeni cosca minä teidän tygönne tulin en minä tullut corkioilla sanoilla engä sywällä wijsaudella ilmoittaman teille Jumalan todistusta.

1. JA mine rackat Welieni/ koska mine tulin teiden tykenne/ em mine tullut corckiain Sanain/ eli corkian Wijsaudhen cansa/ teille ilmoittaman site Jumalan Todhistusta. (Ja minä rakkaat weljeni/ koska minä tulin teidän tykönne/ en minä tullut korskein sanoin/ eli korkean wiisauden kanssa/ teille ilmoittaman sitä Jumalan todistusta.)

2 Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.

2 Sillä olin päättänyt teidän keskellänne olla tuntematta mitään muuta kuin Jeesuksen Kristuksen, ja Hänet ristiin naulittuna.

2. Sillä en minä itsiäni pitänyt teidän seassanne mitäkään tietämäni, vaan ainoasti Jesuksen Kristuksen ja sen ristiinnaulitun.

2. Sillä en minä idziäni pitänyt teidän seasan nijncuin minä olisin jotakin tiennyt waan ainoastans Jesuxen Christuxen ja sen ristinnaulitun.

2. Sille em mine itzeni pitenyt ninquin mine olisin iotaki tienyt teiden seassanna/ Waan ainostans Iesusen Christusen ia sengi ristinnaulitun. (Sillä en minä itseni pitänyt niinkuin minä olisi jotakin tiennyt teidän seassanne/ Waan ainostansa Jesuksen Kristuksen ja senkin ristiinnaulitun.)

3 Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa,

3 Olin luonanne heikkona ja pelossa ja suuressa vavistuksessa,

3. Ja minä olin teidän kanssanne heikkoudessa, ja pelvossa, ja suuressa vapistuksessa.

3. Ja minä olin teidän cansan heickoudes pelgos ja suures wapistuxes.

3. Ja mine olin teiden cansanne heickoudhes ia pelghosa/ ia swre' wapistoxen cansa. (Ja minä olin teidän kanssanne heikkoudessa ja pelossa/ ja suuren wapistuksen kanssa.)

4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,

4 eikä puheeni ja saarnani ollut kiehtovia (inhimillisen) viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,

4. Ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kaunistetuissa sanoissa ihmisten viisauden jälkeen, mutta hengen ja voiman osoituksessa,

4. Ja minun puhen ja saarnan ei ollut caunistetuis jutuis ihmisten wijsauden jälken mutta Hengen ja wäen osotuxes

4. Ja minun Puhen ia minun Sarnan/ ei ollut caunistetuissa Jutuisa Inhimisten wijsaudhen ielkin/ Mutta Hengen ia wäen osotuxesa/ (Ja minun puheeni ja minun saarnan/ ei ollut kaunistetuissa jutuissa ihmisen wiisauden jälkeen/ Mutta Hengen ja wäen osoituksessa/)

5 ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

5 jottei uskonne olisi ihmisten viisauden, vaan Jumalan voiman varassa.

5. Ettei teidän uskonne olisi ihmisten viisaudessa, vaan Jumalan voimassa.

5. Ettei teidän uscon olis ihmisten wijsaudes mutta Jumalan wäes.

5. ettei teiden wskonna pidhe seisoman Inhimisten wijsaudhen päle/ Mutta Jumalan wäen päle. (ettei teidän uskonne pidä seisoman ihmisten wiisauden päälle/ Mutta Jumalan wäen päälle.)

6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,

6 Kuitenkin puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailmanajan viisautta emmekä tämän maailmanajan hallitsijain, jotka katoavat,

6. Mutta me puhumme siitä viisaudesta, joka on täydellisten tykönä, ei tämän maailman viisaudesta, eikä tämän maailman päämiesten, jotka hukkuvat.

6. Mutta se josta me puhumma on cuitengin wijsaus täydellisten tykönä. Ei tämän mailman eikä tämän mailman Päämiesten wijsaus joca hucku.

6. Mutta se iosta me puhuma/ ombi quitengin Wijsaus/ ninen Teudhelistein tykene. Ei temen Mailman/ eikä temen Mailman pämiesten Wijsaus/ ioca huickupi. (Mutta se josta me puhumme/ ompi kuitenkin wiisaus/ niiden täydellisten tykönä. Ei tämän maailman/ eikä tämän maailman päämiesten wiisaus/ joka hukkuupi.)

7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,

7 vaan puhumme Jumalan viisautta salaisuutena, sitä kätkettyä, jonka Jumala on ennalta määrännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,

7. Vaan me puhumme siitä salatusta Jumalan viisaudesta, jonka Jumala on ennen maailman alkua säätänyt meidän kunniaksemme,

7. Waan me puhumma sijtä salatusta Jumalan wijsaudesta jonga Jumala on ennen mailman alcua säätänyt meidän cunniaxem

7. Waan me puhuma sijte sala peitetusta Jumalan Wijsaudhesta/ Jonga JUMala ombi ennen Mailman Alcu edessätenyt meiden Cunniaxi/ (Waan me puhumme siitä salaa peitetystä Jumalan wiisaudesta/ Jonka Jumala ompi ennen maailman alkua edessäätänyt meidän kunniaksi/)

8 sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut — sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet,

8 sitä, jota ei kukaan tämän maailmanajan hallitsijoista ole tuntenut — sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa naulinneet ristiin —

8. Jota ei yksikään tämän maailman päämiehistä tuntenut; sillä jos he olisivat tunteneet, niin ei he olisi kunnian Herraa ristiinnaulinneet.

8. Jota ei yxikän tämän mailman Päämiehistä tundenut: Sillä jos he olisit hänen tundenet nijn ei he olis Cunnian HERra ristinnaulinnet.

8. Jota eikengen temen Mailman pämiehiste tundenut/ Sille ios he olisit henen tundeneet/ eiuet he olisi ensingen Cunnian HERRA ristinnaulineet. (Jota ei kenkään tämän päämiehistä tuntenut/ Sillä jos he olisit hänen tunteneet/ eiwät he olisi ensinkään kunnian HERRAA ristiinnaulinneet..)

9 vaan niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".

9 vaan niin kuin on kirjoitettu: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut eikä ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka Häntä rakastavat.”

9. Vaan niinkuin kirjoitettu on: joita ei silmä ole nähnyt, eikä korva ole kuullut, ja ei ihmisen sydämeen ole astunut, joita Jumala on niille valmistanut, jotka häntä rakastavat.

9. Waan nijncuin kirjoitettu on: Ei yxikän silmä ole nähnyt eikä yxikän corwa ole cuullut ja ei yhdengän ihmisen sydämeen ole astunut sijtä cuin Jumala on nijlle walmistanut jotca händä racastawat.

9. Waan ninquin kirioitettu ombi/ Jota ei yxiken Silme nähnyt ole/ ia ei yxiken Corua ole cwllut/ ia ei ydhegen Inhimisen Sydhemehe' tullut ole site on Jumala nijlle Walmistanut/ iotca he'de racastauae (Waan niinkuin kirjoitettu ompi/ Jota ei yksikään silmä nähnyt ole/ ja ei yksikään korwa ole kuullut/ ja ei yhdenkään ihmisen sydämehen tullut sitä on Jumala niille walmistanut/ jotka häntä rakastawat.)

10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.

10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä välityksellä. Henki näet tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.

10. Mutta meille on Jumala sen ilmoittanut Henkensä kautta; sillä Henki kaikki tutkistelee, Jumalan syvyydetkin.

10. Mutta meille on Jumala sen ilmoittanut Hengens cautta: sillä Hengi tutkistele caicki cappalet Ja Jumalan sywydet.

10. Mutta meille on Jumala sen ilmoittanut henen Hengense lepitze/ Sille ette se Hengi caiki cappalet tutkistele/ Ja/ mös Jumaludhen syweydhet. (Mutta meille on Jumala sen ilmoittanut hänen henkensä läwitse/ Sillä että se Henki kaikki kappaleet tutkistelee/ Ja/ myös jumaluuden sywyydet.)

11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.

11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myöskään kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.

11. Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, vaan ihmisen henki, joka hänessä on? Niin myös ei yksikään tiedä, mitä Jumalassa on, vaan Jumalan Henki.

11. Sillä cuca ihminen sen tietä mitä ihmises on waan ihmisen Hengi joca hänesä on? Nijn myös ei yxikän tiedä mitä Jumalas on waan Jumalan Hengi.

11. Sille cuca Inhiminen sen tiete mite Inhimises on/ waan Inhimisen Hengi ioca henesse on? Nin mös eikengen tiedhä mite Jumalassa on/ waan Jumalan Hengi. (Sillä kuka ihminen sen tietää mitä ihmisessä on/ waan ihmisen henki joka hänessä on? Niin myös ei kenkään tiedä mitä Jumalassa on/ waan Jumalan Henki.)

12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;

12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta lähtöisin, tietääksemme, mitä Jumala on meille lahjoittanut.

12. Mutta emme ole saaneet tämän maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka Jumalasta on, että me tietäisimme, mitä meille Jumalalta annettu on,

12. Mutta en me ole saanet tämän mailman henge: waan sen Hengen joca Jumalasta on että me taidaisimma tietä mitä meille Jumalalda annettu on.

12. Mutta emme me ole saaneet temen Mailman Henge. waan sen Hengen/ ioca Jumalasta on/ ette me taidhaisima tietä/ mite meille Jumalasta on annettu. (Mutta emme me ole saaneet tämän maailman henkeä. waan sen Hengen/ joka Jumalasta on/ että me taitaisimme tietää/ mitä meille Jumalasta on annettu.)

13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.

13 Siitä me myös puhumme, emme ihmisviisauden opettamin sanoin, vaan (Pyhän) Hengen opettamin, selittäen hengelliset hengellisesti.

13. Jota me myös puhumme, ei niillä sanoilla, joita inhimillinen viisaus opettaa, vaan niillä, joita Pyhä Henki opettaa, ja me tuomitsemme hengelliset asiat hengellisesti.

13. jota me myös puhumma ei sencaltaisilla sanoilla cuin inhimillinen wijsaus opetta: waan sencaltaisilla sanoilla cuin Pyhä Hengi opetta ja me duomidzemma hengelliset asiat hengellisest.

13. Jota me mös puhuma ei sencaltaisilla sanoilla quin Inhimilinen Wijsaus opetta/ Waan sencaltaisilla sanoilla quin se Pyhe Hengi opetta/ Ja me Domitzema ne Hengeliset asiat hengelisesta. (Jota me myös puhumme ei sen kaltaisilla sanoilla kuin inhimillinen wiisaus opettaa/ Waan senkaltaisilla sanoilla kuin se Pyhä Henki opettaa/ Ja me tuomitsemme ne hengelliset asia hengellisesti.)

14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.

14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on, sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se tutkistellaan hengellisesti.

14. Mutta ei luonnollinen ihminen ymmärrä niitä, mitkä Jumalan Hengen ovat; sillä ne ovat hänelle hulluus, ja ei taida käsittää, sillä ne hengellisesti tuomitaan.

14. Mutta ei luonnollinen ihminen ymmärrä Jumalan Hengestä mitän: sillä se on hänelle hulluus ja ei taida sitä käsittä joca hengellisest duomittaman pitä.

14. Mutta se loonolinen Inhiminen ei ymmerdhä miteken Jumalan hengeste/ Sille ette se on henelle yxi hulluus/ ia ei taidha site käsitte/ Sille sen pite hengelisesta Domittama'. (Mutta se luonnollinen ihminen ei ymmärrä mitäkään Jumalan Hengestä/ Sillä että se on hänelle yksi hulluus/ ja ei taida sitä käsittää/ Sillä sen pitää hengellisesti tuomittaman.)

15 Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.

15 Sen sijaan hengellinen ihminen tutkistelee kaikkea, mutta häntä itseään ei kukaan pätevästi tutkistele.

15. Mutta hengellinen tuomitsee tosin kaikkia, vaan ei hän keltäkään tuomita.

15. Mutta hengellinen duomidze caickia asioita ja ei hän keldäkän duomita.

15. Mutta se * Hengelinen caiki asioita Domitzepi/ ia ei hen keldeken Domita. (Mutta se hengellinen kaikkia asioita tuomitseepi/ ja ei hän keltäkään tuomita.)

16 Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Kristuksen mieli.

16 Sillä "kuka on tuntenut Herran mielen, kuka* neuvoisi Häntä?” Mutta meillä on Kristuksen mieli.

16. Sillä kuka on tietänyt Herran mielen, joka tahtoo hänelle neuvoa antaa? Mutta meillä on Kristuksen mieli.

16. Sillä cuca on tiennyt HERran mielen? Eli cuca tahdo hänen neuwo anda? Mutta meillä on Christuxen mieli.

16. Sille cuca on tienyt HERRAN mielen? eli cuca tachto henen Neuuo anda? Mutta meille ombi Christusen mieli. (Sillä kuka on tiennyt HERRAN mielen? eli kuka tahtoo hänen neuwoa antaa? Mutta meillä ompi Kristuksen mieli.)