3 luku

Varoitus kielen synneistä 1 – 12 ja kehoitus etsimään ylhäältä tulevaa viisautta ja osoittamaan sitä vaelluksessa 13 – 18.

1 Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion.

1 Veljeni, älkää monet *olko opettajia*, sillä tiedätte, että saamme sitä kovemman tuomion.

1. Älkäät, rakkaat veljeni, jokainen pyytäkö opettajana olla, tietäen, että me sitä suuremman tuomion saamme.

1. ÄLkät rackat weljeni jocainen pyytkö opettajana olla tieten että me sitä suuremman duomion saamme:

1. ELket rackat Welieni/ iocainen pytkö Opettaiat olla/ Tieten/ ette me site swreman Domion saama. (Älkäät rakkaat weljeni/ jokainen pyytäkö opettajat olla/ Tieten/ että me sitä suuremman tuomion saamme.)

1. Μὴ πολλοὶ διδάσκαλοι γίνεσθε, ἀδελφοί μου, εἰδότες ὅτι μεῖζον κρίμα ληψόμεθα·

1. μη πολλοι διδασκαλοι γινεσθε αδελφοι μου ειδοτες οτι μειζον κριμα ληψομεθα 1. me polloi didaskaloi ginesthe adelfoi moυ eidotes oti meizon krima lepsometha

1 My brethren, do° not (let) many (of) you° become teachers, knowing that we will be receiving a greater judgment.

1. My brethren, be not many masters, knowing that we shall receive the greater condemnation.

1. Liebe Brüder, unterwinde sich nicht jedermann, Lehrer zu sein, und wisset, daß wir desto mehr Urteil empfangen werden.

1. HERMANOS míos, no os hagáis muchos de vosotros maestros, sabiendo que recibiremos mayor condenación.

1 Братия мои! не многие делайтесь учителями, зная, что мы подвергнемся большему осуждению,

2 Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.

2 Sillä usein* kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään koko ruumiinsa.

2. Sillä moninaisissa me kukin puutumme. Mutta joka ei puheessa lankee, se on täydellinen mies, joka voi myös koko ruumiinsa suistaa.

2. Sillä moninaises me cukin puutumma. Mutta joca ei puhes lange se on täydellinen mies joca woi coco ruumins suista.

2. Sille moninaises me caiki putu'ma. Mutta ioca ei Puhesa langea/ se on teudhelinen Mies/ ioca woi mös coco rumins Suiszila hallita. (Sillä moninaisessa me kaikki puutumme. Mutta joka ei puheessa lankea/ se on täydellinen mies/ joka woi myös koko ruumiinsa suitsilla hallita.)

2. πολλὰ γὰρ πταίομεν ἅπαντες. εἴ τις ἐν λόγῳ οὐ πταίει, οὗτος τέλειος ἀνήρ, δυνατὸς χαλιναγωγῆσαι καὶ ὅλον τὸ σῶμα.

2. πολλα γαρ πταιομεν απαντες ει τις εν λογω ου πταιει ουτος τελειος ανηρ δυνατος χαλιναγωγησαι και ολον το σωμα 2. polla gar ptaiomen apantes ei tis en logo oυ ptaiei oυtos teleios aner dυnatos chalinagogesai kai olon to soma

2 For* we all trip in many things. If anyone does not trip in speech, this one is a mature man, (is) also able to bridle the whole body.

2. For in many things we offend all. If any man offend not in word, the same is a perfect man, and able also to bridle the whole body.

2. Denn wir fehlen alle mannigfaltig. Wer aber auch in keinem Wort fehlt, der ist ein vollkommener Mann und kann auch den ganzen Leib im Zaum halten.

2. Porque todos ofendemos en muchas cosas. Si alguno no ofende en palabra, éste es varón perfecto, que también puede con freno gobernar todo el cuerpo.

2 ибо все мы много согрешаем. Кто не согрешает в слове, тот человек совершенный, могущий обуздать и все тело.

3 Kun panemme suitset hevosten suuhun, että ne meitä tottelisivat, niin voimme ohjata niiden koko ruumiin.

3 *Katso, panemme suitset hevosten suuhun, että ne meitä tottelisivat, ja* ohjaamme niitten koko ruumiin.

3. Katso, me panemme hevosten suuhun suitset, että he meitä kuulisivat, ja heidän koko ruumiinsa me käännämme ympäri.

3. Cadzo me panemma hewoisten suuhun suidzet että he meitä cuulisit ja heidän coco ruumins me ymbärinskäännämme.

3. Catzo me panema Heuoisten Suhun Suitzet/ ette he meite cwlisit/ ia heiden coco rumins me ymberinskänem. (Katso me panemme hewosten suuhun suitset/ että me meitä kuulisit/ ja heidän koko ruumiinsa me ympärinsä käännämme.)

3. ἴδε τῶν ἵππων τοὺς χαλινοὺς εἰς τὰ στόματα βάλλομεν πρὸς τὸ πείθεσθαι αὐτοὺς ἡμῖν, καὶ ὅλον τὸ σῶμα αὐτῶν μετάγομεν.

3. ιδου των ιππων τους χαλινους εις τα στοματα βαλλομεν προς το πειθεσθαι αυτους ημιν και ολον το σωμα αυτων μεταγομεν 3. idoυ ton ippon toυs chalinoυs eis ta stomata βallomen pros to peithesthai aυtoυs emin kai olon to soma aυton metagomen

3 Behold we put the bridles into the mouths of the horses *that* they should be obedient to us, and we direct their whole body.

3. Behold, we put bits in the horses' mouths, that they may obey us; and we turn about their whole body.

3. Siehe, die Pferde halten wir in Zäumen, daß sie uns gehorchen, und wir lenken ihren ganzen Leib.

3. He aquí, nosotros ponemos a los caballos frenos en las bocas para que nos obedezcan, y gobernamos todo su cuerpo.

3 Вот, мы влагаем удила в рот коням, чтобы они повиновались нам, и управляем всем телом их.

4 Katso, laivatkin, vaikka ovat niin suuria ja tuimain tuulten kuljetettavia, ohjataan varsin pienellä peräsimellä, minne perämiehen mieli tekee.

4 Katso, laivatkin, jotka ovat niin isoja ja tuimain tuulten kuljetettavia, ohjataan varsin pienellä peräsimellä, minne (tahansa) perämiehen mieli tekee.

4. Katso, laivat myös, ehkä kuinka suuret he ovat ja jaloilta tuulilta ajetaan, kuitenkin he käännetään ympäri vähällä perälaudalla, kuhunka se tahtoo, joka sitä hallitsee.

4. Cadzo Laiwat myös ehkä cuinga suuret he omat ja jaloilda tuulilda ajetan cuitengin he ymbärinskäätän pienellä styrillä cuhunga se tahto joca sitä hallidze:

4. Catzos/ Laiuat mös echke quinga swret ne ouat ia ialoilda Twlilda aetan/ quite'gi he ymberiketen pienelle Styryllä cuhunga hen tacto ioca sen hallitzepi. (Katsos/ Laiwat myös ehkä kuinka suuret ne owat ja jaloilta tuulilta ajetaan/ kuitenkin he ympäri käännetäään pienella styrillä (peräsimellä) kuhunka hän tahtoo joka sen hallitseepi.)

4. ἰδοὺ καὶ τὰ πλοῖα, τηλικαῦτα ὄντα καὶ ὑπὸ σκληρῶν ἀνέμων ἐλαυνόμενα, μετάγεται ὑπὸ ἐλαχίστου πηδαλίου ὅπου ἂν ἡ ὁρμὴ τοῦ εὐθύνοντος βούληται.

4. ιδου και τα πλοια τηλικαυτα οντα και υπο σκληρων ανεμων ελαυνομενα μεταγεται υπο ελαχιστου πηδαλιου οπου αν η ορμη του ευθυνοντος βουληται 4. idoυ kai ta ploia telikaυta onta kai υpo skleron anemon elaυnomena metagetai υpo elachistoυ pedalioυ opoυ an e orme toυ eυthυnontos βoυletai

4 Behold also the ships, (though) being so-great and are driven by harsh winds, yet they are directed by a little rudder, wherever the impulse of the steersman is planning.

4. Behold also the ships, which though they be so great, and are driven of fierce winds, yet are they turned about with a very small helm, whithersoever the governor listeth.

4. Siehe, die Schiffe, ob sie wohl so groß sind und von starken Winden getrieben werden, werden sie doch gelenkt mit einem kleinen Ruder, wo der hin will, der es regiert.

4. He aquí también las naos, siendo tan grandes, y siendo llevadas de impetuosos vientos, son sin embargo gobernadas con un muy pequeño gobernalle por donde quiera que quisiere la gana del que las gobierna.

4 Вот, и корабли, как ни велики они и как ни сильными ветрами носятся, небольшим рулем направляются, куда хочет кормчий;

5 Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se sytyttää!

5 Samoin myös kieli on pieni jäsen, mutta kerskaa kovasti*. Katso, pieni tuli — kuinka suuren metsän se sytyttää!

5. Niin myös kieli on piskuinen jäsen, ja kuitenkin suuria asioita toimittaa. Katso, vähä tuli, kuinka suuren metsän se sytyttää,

5. Nijn myös kieli on piscuinen jäsen ja cuitengin suuria asioita toimitta.

5. Nin mös Kieli ombi yxi piskuinen Jäsen/ ia swret cappalet wlostoimitta. (Niin myös kieli ompi yksi piskuinen jäsen/ ja suuret kappaleet ulos toimittaa.)

5. οὕτω καὶ ἡ γλῶσσα μικρὸν μέλος ἐστὶ καὶ μεγαλαυχεῖ. ἰδοὺ ὀλίγον πῦρ ἡλίκην ὕλην ἀνάπτει!

5. ουτως και η γλωσσα μικρον μελος εστιν και μεγαλαυχει ιδου ολιγον πυρ ηλικην υλην αναπτει 5. oυtos kai e glossa mikron melos estin kai megalaυchei idoυ oligon pυr eliken υlen anaptei

5 So the tongue is also a little member and boasts of magnificent things. Behold, how-vast a forest it kindles with (such) a small fire!

5. Even so the tongue is a little member, and boasteth great things. Behold, how great a matter a little fire kindleth!

5. Also ist auch die Zunge ein kleines Glied und richtet große Dinge an. Siehe, ein kleines Feuer, welch einen Wald zündet's an!

5. Semejantemente también la lengua es un pequeñito miembro, mas se gloría de grandes cosas. He aquí, un pequeño fuego, ¡cuán grande bosque enciende!

5 так и язык – небольшой член, но много делает. Посмотри, небольшой огонь как много вещества зажигает!

6 Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.

6 Myös kieli on tuli, vääryyden maailma. (Näin) kieli on jäsenistämme se, joka tahraa koko ruumiin ja sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.

6. Ja kieli on myös tuli, maailma vääryyttä täynnänsä; niin on myös kieli meidän jäsentemme seassa, joka koko ruumiin saastuttaa, ja sytyttää kaiken meidän menomme, koska se helvetistä syttyy.

6. Cadzo wähä tuli suuren medsän sytyttä. Ja kieli on myös yxi tuli mailma wääryttä täynäns. Nijn on myös kieli meidän jäsendem seas joca coco ruumin saastutta ja sytyttä caiken meidän menom cosca se helwetistä sytty.

6. Catzos/ yxi wähe tuli/ quinga swren Metzen se sytyttepi? Ja Kieli o'bi mös yxi Tuli/ yxi Mailma wärytte teune's. Nin ombi Kieli meide' Jäsenein seas/ ia saastutta coco rumin/ ia ylessytyttepi caiken meiden Meno'na/ coska se Heluetiste ylessyttypi. (Katsos/ yksi wähä tuli/ kuinka suuren metsän se sytyttääpi? Ja kieli ompi myös yksi tuli/ yksi maailma wääryyttä täynnänsä. Niin ompi kieli meidän jäsenein seassa/ ja saastuttaa koko ruumiin/ ja ylös sytyttääpi kaiken meidän menonne/ koska se helwetistä ylös syttyypi.)

6. καὶ ἡ γλῶσσα πῦρ, ὁ κόσμος τῆς ἀδικίας. οὕτως ἡ γλῶσσα καθίσταται ἐν τοῖς μέλεσιν ἡμῶν ἡ σπιλοῦσα ὅλον τὸ σῶμα καὶ φλογίζουσα τὸν τροχὸν τῆς γενέσεως καὶ φλογιζομένη ὑπὸ τῆς γεέννης.

6. και η γλωσσα πυρ ο κοσμος της αδικιας ουτως η γλωσσα καθισταται εν τοις μελεσιν ημων η σπιλουσα ολον το σωμα και φλογιζουσα τον τροχον της γενεσεως και φλογιζομενη υπο της γεεννης 6. kai e glossa pυr o kosmos tes adikias oυtos e glossa kathistatai en tois melesin emon e spiloυsa olon to soma kai flogizoυsa ton trochon tes geneseos kai flogizomene υpo tes geennes

6 And the tongue is a fire, the world of unrighteousness. Thus the tongue is designated among our members (as) what stains the whole body and ignites the birth cycle {i.e. the cycle of life} and is ignited by hell.

6. And the tongue is a fire, a world of iniquity: so is the tongue among our members, that it defileth the whole body, and setteth on fire the course of nature; and it is set on fire of hell.

6. Und die Zunge ist auch ein Feuer, eine Welt voll Ungerechtigkeit. Also ist die Zunge unter unsern Gliedern und befleckt den ganzen Leib und zündet an allen unsern Wandel, wenn sie von der Hölle entzündet ist.

6. Y la lengua es un fuego, digo, un mundo de maldad. Así la lengua está puesta entre nuestros miembros, la cual contamina todo el cuerpo, e inflama la rueda natural; y es inflamada del infierno.

6 И язык – огонь, прикраса неправды; язык в таком положении находится между членами нашими, что оскверняет все тело и воспаляет круг жизни, будучи сам воспаляем от геенны.

7 Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon, voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt;

7 Sillä kaiken, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon ihmisluonto kesyttää ja on kesyttänyt.

7. Sillä kaikki luonto, sekä petoin että lintuin ja kärmetten ja merellisten, tehdään lakiaksi, ja on lakiaksi tehty inhimilliseltä luonnolta.

7. Sillä caicki luonnot sekä petoin että linduin ja kärmetten ja merellisten tehdän lakiaxi ja owat lakiaxi tehdyt inhimillisestä luonnosta.

7. Sille ette caiki Loonot seke Petoin ette Linduin/ ia Kermetten ia Merelisten/ Lakioitetan/ ia lakioitut ouat Inhimilisesta Loonosta. (Sillä että kaikki luonnot sekä petoin että lintuin/ ja käärmeitten ja merellisten/ lakioitetaan/ ja lakioitut owat inhimillisestä luonnosta.)

7. πᾶσα γὰρ φύσις θηρίων τε καὶ πετεινῶν ἑρπετῶν τε καὶ ἐναλίων δαμάζεται καὶ δεδάμασται τῇ φύσει τῇ ἀνθρωπίνῃ,

7. πασα γαρ φυσις θηριων τε και πετεινων ερπετων τε και εναλιων δαμαζεται και δεδαμασται τη φυσει τη ανθρωπινη 7. pasa gar fυsis therion te kai peteinon erpeton te kai enalion damazetai kai dedamastai te fυsei te anthropine

7 For* every nature of beasts and birds, of reptiles and sea-creatures, is tamed and has been tamed by human nature.

7. For every kind of beasts, and of birds, and of serpents, and of things in the sea, is tamed, and hath been tamed of mankind:

7. Denn alle Natur der Tiere und der Vögel und der Schlangen und der Meerwunder wird gezähmt und ist gezähmt von der menschlichen Natur;

7. Porque toda naturaleza de bestias fieras, y de aves, y de serpientes, y de los de la mar, se doma, y es domada por la naturaleza humana;

7 Ибо всякое естество зверей и птиц, пресмыкающихся и морских животных укрощается и укрощено естеством человеческим,

8 mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää; se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä.

8 Mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää. Se on hillitön* ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä.

8. Mutta kieltä ei taida yksikään ihminen asettaa, sitä levotointa pahuutta, kuolettavaista myrkkyä täynnänsä.

8. Mutta kieldä ei taida yxikän ihminen lakiaxi tehdä sitä lewotoinda pahutta cuolettawaista myrckyä täynäns.

8. Mutta Kieldä ei yxiken Inhiminen taida lakioitta/ se Leuotoin pahuus/ teusi surmalisie Myrkyie. (Mutta kieltä ei yksikään ihminen taida lakioittaa/ se lewotoin pahuus/ täysi surmallisia myrkkyä.)

8. τὴν δὲ γλῶσσαν οὐδεὶς δύναται ἀνθρώπων δαμάσαι· ἀκατάσχετον κακόν, μεστὴ ἰοῦ θανατηφόρου.

8. την δε γλωσσαν ουδεις δυναται ανθρωπων δαμασαι ακατασχετον κακον μεστη ιου θανατηφορου 8. ten de glossan oυdeis dυnatai anthropon damasai akatascheton kakon meste ioυ thanateforoυ

8 But no one from mankind is able to tame the tongue; (it is) an uncontrollable evil, full of deadly poison.

8. But the tongue can no man tame; it is an unruly evil, full of deadly poison.

8. aber die Zunge kann kein Mensch zähmen, das unruhige Übel, voll tödlichen Giftes.

8. Pero ningún hombre puede domar la lengua: es un mal que no puede ser refrenado, y está llena de veneno mortal.

8 а язык укротить никто из людей не может: это – неудержимое зло; он исполнен смертоносного яда.

9 Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja;

9 Sen avulla kiitämme Jumalaa* ja Isää, ja sillä kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja.

9. Sen kautta me kiitämme Jumalaa ja Isää, ja sen kautta me myös kiroilemme ihmisiä, jotka Jumalan kuvan jälkeen luodut ovat.

9. Sen cautta me kijtämme Jumalata ja Isä ja sen cautta me myös kiroilemma ihmisiä jotca Jumalan cuwan jälken luodut owat.

9. Sen cautta kijte'me me Jumalata ia Ise/ ia sen sama' cautta me kiroileme Inhimisie iotca Jumalan Cuuan ielkin loodhut ouat. (Sen kautta kiitämme me Jumalata ja Isää/ ja sen saman kautta me kiroilemme ihmisiä jotka Jumalan kuwan jälkeen luodut owat.)

9. ἐν αὐτῇ εὐλογοῦμεν τὸν Θεὸν καὶ πατέρα, καὶ ἐν αὐτῇ καταρώμεθα τοὺς ἀνθρώπους τοὺς καθ’ ὁμοίωσιν Θεοῦ γεγονότας·

9. εν αυτη ευλογουμεν τον θεον και πατερα και εν αυτη καταρωμεθα τους ανθρωπους τους καθ ομοιωσιν θεου γεγονοτας 9. en aυte eυlogoυmen ton theon kai patera kai en aυte katarometha toυs anthropoυs toυs kath omoiosin theoυ gegonotas

9 We are giving-thanks to God and (the) Father with* it and we curse men with* it, those who have become according to the likeness of God.

9. Therewith bless we God, even the Father; and therewith curse we men, which are made after the similitude of God.

9. Durch sie loben wir Gott, den Vater, und durch sie fluchen wir den Menschen, die nach dem Bilde Gottes gemacht sind.

9. Con ella bendecimos a Dios, y al Padre, y con ella maldecimos a los hombres, los cuales son hechos a la semejanza de Dios.

9 Им благословляем Бога и Отца, и им проклинаем человеков, сотворенных по подобию Божию.

10 samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni.

10 Samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Veljeni, tämä ei saa olla näin.

10. Yhdestä suusta kiitos ja kirous käy ulos. Ei se niin, rakkaat veljeni, oleman pidä.

10. Yhdestä suusta kijtos ja kirous uloskäy. Ei sen nijn ( rackat weljet ) oleman pidä.

10. Samasta Suusta Kitos ia Kirous wloskieuuet. Eipe sen nijn (rackat Welieni) oleman pidhe. (Samasta suusta kiitos ja kirous ulos käywät. Eipä sen niin (rakkaat weljeni) oleman pidä.)

10. ἐκ τοῦ αὐτοῦ στόματος ἐξέρχεται εὐλογία καὶ κατάρα. οὐ χρή, ἀδελφοί μου, ταῦτα οὕτω γίνεσθαι.

10. εκ του αυτου στοματος εξερχεται ευλογια και καταρα ου χρη αδελφοι μου ταυτα ουτως γινεσθαι 10. ek toυ aυtoυ stomatos ekserchetai eυlogia kai katara oυ chre adelfoi moυ taυta oυtos ginesthai

10 A thanks and a curse comes out of the same mouth. My brethren, these things do not need to become so!

10. Out of the same mouth proceedeth blessing and cursing. My brethren, these things ought not so to be.

10. Aus einem Munde geht Loben und Fluchen. Es soll nicht, liebe Brüder, also sein.

10. De una misma boca procede bendición y maldición. Hermanos míos, no conviene que estas cosas sean así hechas.

10 Из тех же уст исходит благословение ипроклятие: не должно, братия мои, сему так быть.

11 Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta vettä?

11 Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta?

11. Kuohuuko joku lähde yhdestä huovosta makiaa ja karvasta vettä?

11. Cuohuco jocu lähde yhdestä huogosta makiata ja carwasta wettä?

11. Wloskohuco mös yxi Lehdhe ydheste Hoosta makian ia caruan wedhen? (Ulos kuohuuko myös yksi lähde yhdestä huokosesta makian ja karwaan weden?)

11. μήτι ἡ πηγὴ ἐκ τῆς αὐτῆς ὀπῆς βρύει τὸ γλυκὺ καὶ τὸ πικρόν;

11. μητι η πηγη εκ της αυτης οπης βρυει το γλυκυ και το πικρον 11. meti e pege ek tes aυtes opes βrυei to glυkυ kai to pikron

11 The spring is not gushing sweet and bitter (water) from the same hole (in the ground, is it)?

11. Doth a fountain send forth at the same place sweet water and bitter?

11. Quillt auch ein Brunnen aus einem Loch süß und bitter?

11. ¿Echa alguna fuente por un mismo manantial agua dulce y amarga?

11 Течет ли из одного отверстия источника сладкая игорькая вода ?

12 Eihän, veljeni, viikunapuu voi tuottaa öljymarjoja eikä viinipuu viikunoita? Eikä myöskään suolainen lähde voi antaa makeata vettä.

12 Veljeni, ei kai viikunapuu voi tuottaa öljymarjoja tai viinipuu viikunoita? *Samoin ei mikään lähde voi antaa suolaista ja makeaa vettä.*

12. Taitaako, rakkaat veljeni, fikunapuu kantaa öljyä, taikka viinapuu fikunia? Niin ei taida myös yksikään lähde suolaista ja makiaa vettä vuotaa.

12. Taitaco myös rackat weljet yxi Ficunapuu canda Öljyä taicka wijnapuu ficunita? Nijn ei taida myös yxikän lähde suolaista ja makiata wettä wuota.

12. Taitaco mös/ rackat weliet/ yxi Ficuna Puu ca'da Oliu/ taicka wina puu Ficunata? Nin ei taidha mös yxiken Lehdhe soolaista ia makiata wette anda. (Taitaako myös/ rakkaat weljet/ yksi wiikunapuu kantaa öljy/ taikka wiinapuu wiikunata? Niin ei taida myös yksikään lähde suolaista ja makiata wettä antaa.)

12. μὴ δύναται, ἀδελφοί μου, συκῆ ἐλαίας ποιῆσαι ἢ ἄμπελος σῦκα; οὕτως οὐδεμία πηγὴ ἁλυκὸν καὶ γλυκὺ ποιῆσαι ὕδωρ.

12. μη δυναται αδελφοι μου συκη ελαιας ποιησαι η αμπελος συκα ουτως ουδεμια πηγη αλυκον και γλυκυ ποιησαι υδωρ 12. me dυnatai adelfoi moυ sυke elaias poiesai e ampelos sυka oυtos oυdemia pege alυkon kai glυkυ poiesai υdor

12 My brethren, a fig tree is not able to produce olives or a vine (produce) figs, are they? Thus no spring (is able) to produce (both) salty and sweet water.

12. Can the fig tree, my brethren, bear olive berries? either a vine, figs? so can no fountain both yield salt water and fresh.

12. Kann auch, liebe Brüder, ein Feigenbaum Ölbeeren oder ein Weinstock Feigen tragen? Also kann auch ein Brunnen nicht salziges und süßes Wasser geben.

12. Hermanos míos, ¿puede la higuera producir aceitunas; o la vid, higos? Así ninguna fuente puede dar agua salada y dulce.

12 Не может, братия мои, смоковница приносить маслины или виноградная лоза смоквы. Также и один источник не может изливать соленую и сладкую воду.

13 Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä.

13 Kuka keskellänne on viisas ja ymmärtäväinen? Tuokoon hän hyvällä vaelluksellaan näkyviin tekonsa viisauden sävyisyydessä.

13. Kuka viisas ja taitava on teidän seassanne, se osoittakaan hyvällä menollansa työnsä viisauden siveydessä.

13. Cuca wijsas ja cawala on teidän seasan? Se osottacan hänen hywällä menollans hänen työns siweydes ja wijsaudes.

13. Cuca Wisas ia Cauala ombi teidhen keskenen? Se osottacan henen hyuelle Menollans henen Töönse Siweydhes ia wisaudhes. (Kuka wiisas ja kawala ompi teidän keskenän? Se osoittakan hänen hywällä menollansa hänen työnsä siweydessä ja wiisaudessa.)

13. Τίς σοφὸς καὶ ἐπιστήμων ἐν ὑμῖν; δειξάτω ἐκ τῆς καλῆς ἀναστροφῆς τὰ ἔργα αὐτοῦ ἐν πραΰτητι σοφίας.

13. τις σοφος και επιστημων εν υμιν δειξατω εκ της καλης αναστροφης τα εργα αυτου εν πραυτητι σοφιας 13. tis sofos kai epistemon en υmin deiksato ek tes kales anastrofes ta erga aυtoυ en praυteti sofias

13 Who (is) wise and knowledgeable among you°? Let him show out of his good conduct his works in meekness of wisdom.

13. Who is a wise man and endued with knowledge among you? let him shew out of a good conversation his works with meekness of wisdom.

13. Wer ist weise und klug unter euch? Der erzeige mit seinem guten Wandel seine Werke in der Sanftmut und Weisheit.

13. ¿Quién es sabio, y entendido entre vosotros? muestre por buena conversación sus obras en mansedumbre de sabiduría.

13 Мудр ли и разумен кто из вас, докажи это на самомделе добрым поведением с мудрою кротостью.

14 Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan.

14 Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää pöyhkeilkö älkääkä valhetelko totuutta vastaan.

14. Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riita sydämessänne, niin älkäät kerskatko ja älkäät valehdelko totuutta vastaan;

14. Mutta jos teillä on catkera kijwaus ja rijta sydämesän nijn älkät kerscatco ja älkät walehtelco totuutta wastan.

14. Mutta ios teille ombi catkera kijuaus/ ia Rijta teidhe' Sydemesen/ nin elket kerskaco/ ia elket walectelco Totutta wastan. (Mutta jos teille ompi katkera kiiwaus/ ja riita teidän sydämessänne/ niin älkäät kerskatko/ ja älkäät walhetelko totuutta wastaan.)

14. εἰ δὲ ζῆλον πικρὸν ἔχετε καὶ ἐριθείαν ἐν τῇ καρδίᾳ ὑμῶν, μὴ κατακαυχᾶσθε καὶ ψεύδεσθε κατὰ τῆς ἀληθείας.

14. ει δε ζηλον πικρον εχετε και εριθειαν εν τη καρδια υμων μη κατακαυχασθε και ψευδεσθε κατα της αληθειας 14. ei de zelon pikron echete kai eritheian en te kardia υmon me katakaυchasthe kai pseυdesthe kata tes aletheias

14 But if you° have bitter jealousy and selfish ambition in your° heart, do° not boast and lie° against the truth.

14. But if ye have bitter envying and strife in your hearts, glory not, and lie not against the truth.

14. Habt ihr aber bitteren Neid und Zank in eurem Herzen, so rühmt euch nicht und lügt nicht wider die Wahrheit.

14. Empero si tenéis envidia amarga, y contención en vuestros corazones, no os glorieis, ni seais mentirosos contra la verdad;

14 Но если в вашем сердце вы имеете горькую зависть и сварливость, то не хвалитесь и не лгите на истину.

15 Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.

15 Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajista lähtevää.

15. Sillä ei se ole viisaus, joka ylhäältä tullut on, vaan maallinen, inhimillinen ja perkeleellinen.

15. Sillä ei se ole se wijsaus joca ylhäldä tullut on waan maalinen inhimillinen ja Perkelelinen.

15. Sille eipe teme ole se wisaus ioca ylehelde tullut ombi/ wa' Maalinen/ Inhimilinen/ ia Perkelelinen. (Sillä eipä tämä ole se wiisaus joka ylhäältä tullut ompi/ waan maallinen/ inhimillinen/ ja perkeleellinen.)

15. οὐκ ἔστιν αὕτη ἡ σοφία ἄνωθεν κατερχομένη, ἀλλ’ ἐπίγειος, ψυχική, δαιμονιώδης.

15. ουκ εστιν αυτη η σοφια ανωθεν κατερχομενη αλλ επιγειος ψυχικη δαιμονιωδης 15. oυk estin aυte e sofia anothen katerchomene all epigeios psυchike daimoniodes

15 This wisdom is not (a wisdom) coming down from above, but is earthly, physical, demonic.

15. This wisdom descendeth not from above, but is earthly, sensual, devilish.

15. Das ist nicht die Weisheit, die von obenherab kommt, sondern irdisch, menschlich und teuflisch.

15. Porque esta sabiduría no es la que desciende de lo alto, sino que es terrena, animal, y demoniaca.

15 Это не есть мудрость, нисходящая свыше, но земная, душевная, бесовская,

16 Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.

16 Sillä missä on kiivaus ja riitaisuus, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.

16. Sillä kussa kiivaus ja riita on, siellä on myös sekaseuraisuus ja kaikki paha meno.

16. Sillä cusa kijwaus ja rijta on siellä on myös secaseuraisus ja caicki paha meno.

16. Sille ette cusa Kijuaus ia Rijta ombi/ sielle ombi Secaseuraus/ ia caiki paha Meno. (Sillä että kussa kiiwaus ja riita ompi/ siellä ompi sekaseuraus/ ja kaikki paha meno.)

16. ὅπου γὰρ ζῆλος καὶ ἐριθεία, ἐκεῖ ἀκαταστασία καὶ πᾶν φαῦλον πρᾶγμα.

16. οπου γαρ ζηλος και εριθεια εκει ακαταστασια και παν φαυλον πραγμα 16. opoυ gar zelos kai eritheia ekei akatastasia kai pan faυlon pragma

16 For* where jealousy and selfish ambition (are), there (is) unrest and every evil matter.

16. For where envying and strife is, there is confusion and every evil work.

16. Denn wo Neid und Zank ist, da ist Unordnung und eitel böses Ding.

16. Porque donde hay envidia y contención, allí hay tumulto, y toda obra perversa.

16 ибо где зависть и сварливость, там неустройство и все худое.

17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.

17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksi puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, epäilemätön ja teeskentelemätön.

17. Mutta se viisaus, joka ylhäältä on, se on ensisti tosin puhdas, sitte rauhallinen, siviä, uskova, täynnä laupiutta ja hyviä hedelmiä, eriseuratoin ja ulkokullatoin.

17. Mutta se wijsaus joca ylhäldä on se on puhdas rauhallinen siwiä uscowa täynäns laupiutta ja hywiä hedelmitä eriseuratoin ja ulcocullatoin.

17. Mutta se Wisaus ioca ylhelde ombi/ se on ensin puhdas/ sitelehin Rauhalinen/ Siuie/ Uskoittaua/ teusi Laupiutta/ ia hyuie Hedhelmite/ Eriseuratoin Wlconcullatoin. (Mutta se wiisaus joka ylhäältä ompi/ se on ensin puhdas/ siitä lähin rauhallinen/ siweä/ uskottawa/ täysi laupiutta/ ja hywää hedelmitä/ eriseuratoin ulkokullatoin.)

17. ἡ δὲ ἄνωθεν σοφία πρῶτον μὲν ἁγνή ἐστιν, ἔπειτα εἰρηνική, ἐπιεικής, εὐπειθής, μεστὴ ἐλέους καὶ καρπῶν ἀγαθῶν, ἀδιάκριτος καὶ ἀνυπόκριτος.

17. η δε ανωθεν σοφια πρωτον μεν αγνη εστιν επειτα ειρηνικη επιεικης ευπειθης μεστη ελεους και καρπων αγαθων αδιακριτος και ανυποκριτος 17. e de anothen sofia proton men agne estin epeita eirenike epieikes eυpeithes meste eleoυs kai karpon agathon adiakritos kai anυpokritos

17 But the wisdom (which is) from above is indeed first pure, thereafter (is) peaceful, gentle, compliant, full of mercy and good fruits, impartial and non-pretended.

17. But the wisdom that is from above is first pure, then peaceable, gentle, and easy to be intreated, full of mercy and good fruits, without partiality, and without hypocrisy.

17. Die Weisheit von obenher ist auf's erste keusch, darnach friedsam, gelinde, läßt sich sagen, voll Barmherzigkeit und guter Früchte, unparteiisch, ohne Heuchelei.

17. Empero la sabiduría que es de lo alto, primeramente es pura, después pacífica, modesta, fácil de persuadir, llena de misericordia y de buenos frutos, no juzgadora, no fingida.

17 Но мудрость, сходящая свыше, во-первых, чиста, потом мирна, скромна, послушлива, полна милосердия и добрых плодов, беспристрастна и нелицемерна.

18 Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.

18 Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.

18. Mutta vanhurskauden hedelmä rauhassa kylvetään niille, jotka rauhan pitävät.

18. Mutta wanhurscauden hedelmät rauhasa kylwetän nijlle jotca rauhan pitäwät.

18. Mutta ne Wanhurskaudhen Hedhelmet/ kylueten rauhasa ninen iotca Rauhan piteuet. (Mutta ne wanhurskauden hedelmät/ kylwetään rauhassa niiden jotka rauhan pitäwät.)

18. καρπὸς δὲ τῆς δικαιοσύνης ἐν εἰρήνῃ σπείρεται τοῖς ποιοῦσιν εἰρήνην.

18. καρπος δε της δικαιοσυνης εν ειρηνη σπειρεται τοις ποιουσιν ειρηνην 18. karpos de tes dikaiosυnes en eirene speiretai tois poioυsin eirenen

18 And the fruit of righteousness is sown in peace by those who are making* peace.

18. And the fruit of righteousness is sown in peace of them that make peace.

18. Die Frucht aber der Gerechtigkeit wird gesät im Frieden denen, die den Frieden halten.

18. Y el fruto de justicia se siembra en paz para aquellos que hacen paz.

18 Плод же правды в мире сеется у тех, которые хранят мир.