1 luku

Jaakob lähettää tervehdyksen Israelin kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle 1, kehoittaa kestävyyteen kiusauksissa 2 – 18 ja ottamaan hiljaisuudella vastaan Jumalan sanan ja tekemään sen mukaan 19 – 27.

1 Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle.

1 Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, tervehtii kahtatoista hajallaan* elävää sukukuntaa.

1. Jakob, Jumalan ja Herran Jesuksen Kristuksen palvelia, kahdelletoistakymmenelle sukukunnalle, jotka hajalla ovat, toivottaa terveyttä!

1. JAcob Jumalan ja HERran Jesuxen Christuxen palwelia. Cahdelletoistakymmenelle sucucunnalle jotca hajalla owat toiwotta terweyttä.

1. JAcob Jumalan ia HErran Iesusen Christusen Paluelia/ nijlle Cadheltoistakymenelle Sucucunnille iotca haiolla ouat/ Terueydhen toiuotta. (Jakob Jumalan ja Herran Jesuksen Kristuksen palwelija/ niille kahdelletoistakymmenelle sukukunnalle jotka hajalla owat/ terweyden toiwottaa.)

1. Ἰάκωβος, Θεοῦ καὶ Κυρίου Ἰησοῦ Χριστοῦ δοῦλος ταῖς δώδεκα φυλαῖς ταῖς ἐν τῇ διασπορᾷ χαίρειν.

1. ιακωβος θεου και κυριου ιησου χριστου δουλος ταις δωδεκα φυλαις ταις εν τη διασπορα χαιρειν 1. iakoβos theoυ kai kυrioυ iesoυ christoυ doυlos tais dodeka fυlais tais en te diaspora chairein

1 James, a bondservant of God and of the Lord Jesus Christ, to the twelve tribes, those (who are) in the dispersion. Hail (to you)°!

1. James, a servant of God and of the Lord Jesus Christ, to the twelve tribes which are scattered abroad, greeting.

1. Jakobus, ein Knecht Gottes und des HERRN Jesu Christi, den zwölf Geschlechtern, die da sind hin und her, Freude zuvor!

1. SANTIAGO siervo de Dios y del Señor Jesu Cristo, a las doce tribus que están en la dispersión, salud.

1 Иаков, раб Бога и Господа Иисуса Христа, двенадцати коленам, находящимся в рассеянии, – радоваться.

2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,

2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,

2. Minun rakkaat veljeni, pitäkäät se sulana riemuna, kuin te moninaisiin kiusauksiin lankeatte,

2. MInun rackat weljeni pitäkät se sulana riemuna cosca te moninaisijn kiusauxijn langette/

2. Minun Rackat Welieni/ piteket se sulana Riemuna/ coska te moninaisijn Kiusauxijn langeta/ (Minun rakkaat weljeni/ pitäkäät se sulana riemuna/ koska te moninaisiin kiusauksiin lankeatte/)

2. Πᾶσαν χαρὰν ἡγήσασθε, ἀδελφοί μου, ὅταν πειρασμοῖς περιπέσητε ποικίλοις,

2. πασαν χαραν ηγησασθε αδελφοι μου οταν πειρασμοις περιπεσητε ποικιλοις 2. pasan charan egesasthe adelfoi moυ otan peirasmois peripesete poikilois

2 My brethren, deem° it (with) all joy, whenever you° fall into various temptations,

2. My brethren, count it all joy when ye fall into divers temptations;

2. Meine lieben Brüder, achtet es für eitel Freude, wenn ihr in mancherlei Anfechtungen fallet,

2. Hermanos míos, tenéd por todo gozo cuando cayereis en diversas tribulaciones:

2 С великою радостью принимайте, братия мои, когда впадаете в различные искушения,

3 tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.

3 tietäen, että uskonne koetus saa aikaan kärsivällisyyttä.

3. Tietäen, että teidän uskonne koettelemus vaikuttaa kärsivällisyyden.

3. Tieten että teidän vsconne coettelemus jos se muutoin toimellinen on waicutta kärsimisen:

3. tieten ette teidhen Uskon ios hen mutoin toimelinen on/ waicuttapi Kersimisen/ (tietäen että teidän uskonne jos hän muutoin toimellinen on/ waikuttaapi kärsimisen/)

3. γινώσκοντες ὅτι τὸ δοκίμιον ὑμῶν τῆς πίστεως κατεργάζεται ὑπομονήν·

3. γινωσκοντες οτι το δοκιμιον υμων της πιστεως κατεργαζεται υπομονην 3. ginoskontes oti to dokimion υmon tes pisteos katergazetai υpomonen

3 knowing that the proving of your° faith {Or: belief; and throughout the N.T.} is working out endurance.

3. Knowing this, that the trying of your faith worketh patience.

3. und wisset, daß euer Glaube, wenn er rechtschaffen ist, Geduld wirkt.

3. Sabiendo que la prueba de vuestra fé obra paciencia.

3 зная, что испытание вашей веры производит терпение;

4 Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset.

4 Mutta kärsivällisyydellä olkoon täydellinen teko, niin että olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset.

4. Mutta olkoon kärsivällisyydellä täydellinen työ, että te täydelliset ja kokonaiset olisitte ja ei missään puuttuvaiset.

4. Mutta kärsimys haman loppun asti wahwana pysy että te täydelliset ja coconaiset olisitta ja ei misän puuttuwaiset.

4. Mutta Kersimus pite wahuana pysyme' haman loppun asti/ Senpäle ette te olisitta teudheliset ia coconaiset/ ia ei miseken puuttuuaiset. (Mutta kärsimys pitää wahwana pysymän hamaan loppuun asti/ Sen päälle että te olisitte täydelliset ja kokonaiset/ ja ei missäkään puuttuwaiset.)

4. ἡ δὲ ὑπομονὴ ἔργον τέλειον ἐχέτω, ἵνα ἦτε τέλειοι καὶ ὁλόκληροι, ἐν μηδενὶ λειπόμενοι.

4. η δε υπομονη εργον τελειον εχετω ινα ητε τελειοι και ολοκληροι εν μηδενι λειπομενοι 4. e de υpomone ergon teleion echeto ina ete teleioi kai olokleroi en medeni leipomenoi

4 But let endurance have (its) completed work, in order that you° may be completed and whole, deficient in nothing.

4. But let patience have her perfect work, that ye may be perfect and entire, wanting nothing.

4. Die Geduld aber soll festbleiben bis ans Ende, auf daß ihr seid vollkommen und ganz und keinen Mangel habet.

4. Mas tenga la paciencia su obra perfecta, para que seais perfectos y cabales, sin faltar en alguna cosa.

4 терпение же должно иметь совершенное действие, чтобы вы были совершенны во всей полноте, без всякого недостатка.

5 Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.

5 Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin sitä annetaan hänelle.

5. Mutta jos joltain teistä viisautta puuttuis, hän anokaan sitä Jumalalta, joka hänelle antaa yksinkertaisesti, ja ei soimaa, ja se hänelle annetaan.

5. MUtta jos joldain teisä wijsautta puuttuis hän anocan sitä Jumalalda joca jocaidzelle anda yxikertaisest ja ei soima nijn se hänelle annetan.

5. Mutta ios ioldain teisse Wisautta putuis/ se anocan Jumalalda/ ioca andapi yxikerdalisesta iocaitzelle/ ia ei soima/ nin se henelle annetan. (Mutta jos joltain teissä wiisautta puuttuisi/ se anokaan Jumalalta/ joka antaapi yksinkertaallisesta jokaiselle/ ja ei soimaa/ niin se hänelle annetaan.)

5. Εἰ δέ τις ὑμῶν λείπεται σοφίας, αἰτείτω παρὰ τοῦ διδόντος Θεοῦ πᾶσιν ἁπλῶς καὶ μὴ ὀνειδίζοντος, καὶ δοθήσεται αὐτῷ·

5. ει δε τις υμων λειπεται σοφιας αιτειτω παρα του διδοντος θεου πασιν απλως και μη ονειδιζοντος και δοθησεται αυτω 5. ei de tis υmon leipetai sofias aiteito para toυ didontos theoυ pasin aplos kai me oneidizontos kai dothesetai aυto

5 But if anyone of you° is deficient of wisdom, let him ask from God, who gives to all liberally and does not reproach (any), and it will be given to him.

5. If any of you lack wisdom, let him ask of God, that giveth to all men liberally, and upbraideth not; and it shall be given him.

5. So aber jemand unter euch Weisheit mangelt, der bitte Gott, der da gibt einfältig jedermann und rücket's niemand auf, so wird sie ihm gegeben werden.

5. Y si alguno de vosotros tiene falta de sabiduría, demándela a Dios, (el cual da a todos dadivosamente, y no zahiere,) y serle ha dada.

5 Если же у кого из вас недостает мудрости, да просит у Бога, дающего всем просто и без упреков, – и дастся ему.

6 Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee.

6 Anokoon kuitenkin uskossa, lainkaan epäilemättä, sillä epäilevä on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa ja heittelee.

6. Mutta anokaan uskossa epäilemättä; sillä joka epäilee, se on meren aallon kaltainen, joka tuulelta ajetaan ja liikutetaan,

6. Mutta hän anocan vscos epäilemät: sillä joca epäile se on meren allon caltainen joca tuulelda ajetan ja lijcutetan.

6. Mutta hen anocan Uskosa ilman epälemet/ Sille/ ioca epeile/ se ombi Meren Alon caltainen/ ioca Twlelda aietan ia prijskoitetan. (Mutta hän anokaan uskossa ilman epäilemättä/ Sillä/ joka epäilee/ se ompi meren aallon kaltainen/ joka tuulelta ajetaan ja priiskoitetaan.)

6. αἰτείτω δὲ ἐν πίστει, μηδὲν διακρινόμενος· ὁ γὰρ διακρινόμενος ἔοικε κλύδωνι θαλάσσης ἀνεμιζομένῳ καὶ ριπιζομένῳ.

6. αιτειτω δε εν πιστει μηδεν διακρινομενος ο γαρ διακρινομενος εοικεν κλυδωνι θαλασσης ανεμιζομενω και ριπιζομενω 6. aiteito de en pistei meden diakrinomenos o gar diakrinomenos eoiken klυdoni thalasses anemizomeno kai ripizomeno

6 But let him ask in faith, doubting nothing in himself. For* he who is doubting himself resembles a wave of the sea being blown by the wind and tossed (around).

6. But let him ask in faith, nothing wavering. For he that wavereth is like a wave of the sea driven with the wind and tossed.

6. Er bitte aber im Glauben und zweifle nicht; denn wer da zweifelt, der ist wie die Meereswoge, die vom Winde getrieben und gewebt wird.

6. Empero demande en fé, no dudando nada; porque el que duda, es semejante a la onda de la mar, que es movida del viento, y es echada de una parte a otra.

6 Но да просит с верою, нимало не сомневаясь, потому что сомневающийся подобен морской волне, ветром поднимаемой и развеваемой.

7 Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa,

7 Älköön näet sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa,

7. Älkään se ihminen luulko jotakin Herralta saavansa.

7. Älkän sencaltainen ihminen luulco jotain HERralda saawans.

7. Sencaltainen Inhiminen elken luuco/ ette hen iotain HErralda saapi. (Senkaltainen ihminen älkään luulko/ että hän jotain Herralta saapi.)

7. μὴ γὰρ οἰέσθω ὁ ἄνθρωπος ἐκεῖνος ὅτι λήψεταί τι παρὰ τοῦ Κυρίου.

7. μη γαρ οιεσθω ο ανθρωπος εκεινος οτι ληψεται τι παρα του κυριου 7. me gar oiestho o anthropos ekeinos oti lepsetai ti para toυ kυrioυ

7 For* do not let that man assume that he will be receiving anything from the Lord–

7. For let not that man think that he shall receive any thing of the Lord.

7. Solcher Mensch denke nicht, daß er etwas von dem HERRN empfangen werde.

7. No piense pues el tal hombre que recibirá cosa alguna del Señor.

7 Да не думает такой человек получить что-нибудь отГоспода.

8 kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.

8 kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.

8. Epäileväinen mies horjuu kaikissa teissänsä.

8. Epäilewä horju caikis hänen teisäns.

8. Yxi Epäleua ombi horiuua caikisa henen Teisens. (Yksi epäilewä ompi horjuwa kaikissa hänen teissänsä.)

8. ἀνὴρ δίψυχος, ἀκατάστατος ἐν πάσαις ταῖς ὁδοῖς αὐτοῦ.

8. ανηρ διψυχος ακαταστατος εν πασαις ταις οδοις αυτου 8. aner dipsυchos akatastatos en pasais tais odois aυtoυ

8 an indecisive man is restless in all his ways.

8. A double minded man is unstable in all his ways.

8. Ein Zweifler ist unbeständig in allen seinen Wegen.

8. El hombre de doblado ánimo, es inconstante en todos sus caminos.

8 Человек с двоящимися мыслями не тверд во всех путях своих.

9 Alhainen veli kerskatkoon ylhäisyydestään,

9 Alhainen veli kerskatkoon ylhäisyydestään,

9. Mutta veli, joka nöyrä on, kehukaan korotuksestansa;

9. Mutta yxi weli joca nöyrä on kehucan hänen corgotuxestans.

9. Mutta yxi weli ioca neurä ombi/ kehucan henen Corghotoxesans/ (Mutta yksi weli joka nöyrä ompi/ kehukaan hänen korotuksessansa.)

9. καυχάσθω δὲ ὁ ἀδελφὸς ὁ ταπεινὸς ἐν τῷ ὕψει αὐτοῦ,

9. καυχασθω δε ο αδελφος ο ταπεινος εν τω υψει αυτου 9. kaυchastho de o adelfos o tapeinos en to υpsei aυtoυ

9 But let the humble brother boast in his elevation,

9. Let the brother of low degree rejoice in that he is exalted:

9. Ein Bruder aber, der niedrig ist, rühme sich seiner Höhe;

9. Además, el hermano que es de humilde condición, gloríese en su ensalzamiento;

9 Да хвалится брат униженный высотою своею,

10 mutta rikas alhaisuudestaan, sillä hän on katoava niinkuin ruohon kukka.

10 mutta rikas alhaisuudestaan, sillä hän on katoava niin kuin ruohon kukka.

10. Ja taas, joka rikas on, (se kehukaan) alentamisestansa; sillä niinkuin ruohon kukoistus pitää hänen katooman pois.

10. Ja taas joca ricas on hän kehucan hänen alendamisestans. Sillä nijncuin ruohon cucoistus poiscatoa.

10. Ja wastoinpäin/ ioca Rikas ombi hen kehucan henen Alandamisesans. Sille ette ninquin Roohon Cu'coistos pite henen poiskatoman. (Ja wastoin päin/ joka rikas ompi hän kehukaan hänen alentamisessansa. Sillä että niinkuin ruohon kukoistus pitää hänen pois katoaman.)

10. ὁ δὲ πλούσιος ἐν τῇ ταπεινώσει αὐτοῦ, ὅτι ὡς ἄνθος χόρτου παρελεύσεται.

10. ο δε πλουσιος εν τη ταπεινωσει αυτου οτι ως ανθος χορτου παρελευσεται 10. o de ploυsios en te tapeinosei aυtoυ oti os anthos chortoυ pareleυsetai

10 but the rich (brother) in his humbleness, because like the flower of the grass, he will be passing away.

10. But the rich, in that he is made low: because as the flower of the grass he shall pass away.

10. und der da reich ist, rühme sich seiner Niedrigkeit, denn wie eine Blume des Grases wird er vergehen.

10. Mas el que es rico, en su humillación; porque él se pasará como la flor de la yerba:

10 а богатый – унижением своим, потому что он прейдет, как цвет на траве.

11 Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, ja sen kukka varisee, ja sen muodon sulous häviää; niin on rikaskin lakastuva retkillänsä.

11 Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, ja sen kukka varisee ja sen muodon kauneus häviää. Niin on rikaskin lakastuva retkillään.

11. Sillä aurinko nousi helteen kanssa ja kuivasi ruohon, ja sen kukkanen varisi, ja hänen kauneutensa katosi; niin myös rikkaan pitää teissänsä lakastuman.

11. Auringo coitta helten cansa ja ruoho taipu ja hänen cuckaisens warise ja hänen cauneudens lacastu nijn myös sen rickan pitä tawaroistans taipuman.

11. Auringo yleskoitta Helten cansa/ ia Roho taipu/ ia henen Cuckans poiswarise/ ia henen Cuniudhens mooto hucastui. Nein mös sen Rickan pite henen Tauaroisans taipuman. (Aurinko ylös koittaa helteen kanssa/ ja ruoho taipuu/ ja hänen kukkansa pois warisee/ ja hänen kauneutensa muoto hukastui. Näin myös sen rikkaan pitää hänen tawaroissansa taipuman.)

11. ἀνέτειλε γὰρ ὁ ἥλιος σὺν τῷ καύσωνι καὶ ἐξήρανε τὸν χόρτον, καὶ τὸ ἄνθος αὐτοῦ ἐξέπεσε, καὶ ἡ εὐπρέπεια τοῦ προσώπου αὐτοῦ ἀπώλετο. οὕτω καὶ ὁ πλούσιος ἐν ταῖς πορείαις αὐτοῦ μαρανθήσεται.

11. ανετειλεν γαρ ο ηλιος συν τω καυσωνι και εξηρανεν τον χορτον και το ανθος αυτου εξεπεσεν και η ευπρεπεια του προσωπου αυτου απωλετο ουτως και ο πλουσιος εν ταις πορειαις αυτου μαρανθησεται 11. aneteilen gar o elios sυn to kaυsoni kai ekseranen ton chorton kai to anthos aυtoυ eksepesen kai e eυprepeia toυ prosopoυ aυtoυ apoleto oυtos kai o ploυsios en tais poreiais aυtoυ maranthesetai

11 For* the sun rose together with the burning heat, and dried up the grass, and its flower fell and the beauty of its face perished. So will the rich man also fade away in his pursuits.

11. For the sun is no sooner risen with a burning heat, but it withereth the grass, and the flower thereof falleth, and the grace of the fashion of it perisheth: so also shall the rich man fade away in his ways.

11. Die Sonne geht auf mit der Hitze, und das Gras verwelkt, und seine Blume fällt ab, und seine schöne Gestalt verdirbt: also wird der Reiche in seinen Wegen verwelken.

11. Que salido el sol con ardor, la yerba se secó, y su flor se cayó, y su hermosa apariencia pereció: así también se marchitará el rico en sus caminos.

11 Восходит солнце, настает зной, и зноем иссушает траву, цвет ее опадает, исчезает красота вида ее; такувядает и богатый в путях своих.

12 Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!

12 Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kestettyään koetuksen hän saa elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka Häntä rakastavat.

12. Autuas on se mies, joka kiusauksen kärsii; sillä koska hän koeteltu on, niin hänen pitää elämän kruunun saaman, jonka Herra niille luvannut on, jotka häntä rakastavat.

12. Autuas on se mies joca kiusauxen kärsi: sillä cosca hän coeteldu on nijn hänen pitä elämän Cruunun saaman jonga Jumala nijlle luwannut on jotca händä racastawat.

12. Autuas ombi se Mies ioca Kiusauxen kersipi/ Sille coska he' coeteltu ombi/ pite henen saaman sen Elemisen Crunun/ ionga Jumala ombi luuanut ninen iotca hende racastauat. (Autuas ompi se mies joka kiusauksen kärsiipi/ Sillä koska hän koeteltu ompi/ pitää hänen saaman sen elämisen kruunun/ jonka Jumala ompi luwannut niiden jotka häntä rakastawat.)

12. Μακάριος ἀνὴρ ὃς ὑπομένει πειρασμόν· ὅτι δόκιμος γενόμενος λήψεται τὸν στέφανον τῆς ζωῆς, ὃν ἐπηγγείλατο ὁ Κύριος τοῖς ἀγαπῶσιν αὐτόν.

12. μακαριος ανηρ ος υπομενει πειρασμον οτι δοκιμος γενομενος ληψεται τον στεφανον της ζωης ον επηγγειλατο ο κυριος τοις αγαπωσιν αυτον 12. makarios aner os υpomenei peirasmon oti dokimos genomenos lepsetai ton stefanon tes zoes on epeggeilato o kυrios tois agaposin aυton

12 The fortunate man who is enduring temptation, because, (after) he became approved, he will be receiving the crown of life, which the Lord promised to those who love* him.

12. Blessed is the man that endureth temptation: for when he is tried, he shall receive the crown of life, which the Lord hath promised to them that love him.

12. Selig ist der Mann, der die Anfechtung erduldet; denn nachdem er bewährt ist, wird er die Krone des Lebens empfangen, welche Gott verheißen hat denen, die ihn liebhaben.

12. Bienaventurado el varón que sufre tentación; porque después que fuere probado, recibirá la corona de vida, que Dios ha prometido a los que le aman.

12 Блажен человек, который переносит искушение, потому что, быв испытан, он получит венец жизни, который обещал Господь любящим Его.

13 Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: "Jumala minua kiusaa"; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa.

13 Älköön kukaan kiusattuna ollessaan sanoko: "Jumala minua kiusaa", sillä Jumala ei ole pahan* kiusattavissa eikä Hän ketään kiusaa.

13. Älkään kenkään sanoko, kuin häntä kiusataan, että hän Jumalalta kiusataan; sillä ei Jumala ole kiusaaja pahuuteen, ja ei hän ketään kiusaa,

13. Älkän kengän sanoco cosca hän kiusatan että hän Jumalalda kiusatan: Sillä ei Jumala ole kiusaja pahuteen: Ei hän ketän kiusa.

13. Elken kengen sanoco coska hen kiusatan/ ette hen Jumalalda kiusatan/ Sille eipe Jumala ole kiusaia pahude' päin/ nin ei hen kete' kiusa. (Älkään kenkään sanoko koska hän kiusataan/ että hän Jumalalta kiusataan/ Sillä eipä Jumala ole kiusaaja pahuuteen päin/ niin ei hän ketään kiusaa.)

13. Μηδεὶς πειραζόμενος λεγέτω ὅτι ἀπὸ Θεοῦ πειράζομαι· ὁ γὰρ Θεὸς ἀπείραστός ἐστι κακῶν, πειράζει δὲ αὐτὸς οὐδένα.

13. μηδεις πειραζομενος λεγετω οτι απο του θεου πειραζομαι ο γαρ θεος απειραστος εστιν κακων πειραζει δε αυτος ουδενα 13. medeis peirazomenos legeto oti apo toυ theoυ peirazomai o gar theos apeirastos estin kakon peirazei de aυtos oυdena

13 Let no one say (while) he is tempted, I am tempted from God, for* God is not temptable from evils, and he himself tempts no one.

13. Let no man say when he is tempted, I am tempted of God: for God cannot be tempted with evil, neither tempteth he any man:

13. Niemand sage, wenn er versucht wird, daß er von Gott versucht werde. Denn Gott kann nicht versucht werden zum Bösen, und er selbst versucht niemand.

13. Cuando alguno es tentado, no diga, que Dios me tienta; porque Dios no puede ser tentado por el mal, ni él tienta a alguno:

13 В искушении никто не говори: Бог меняискушает; потому что Бог не искушается злом и Самне искушает никого,

14 Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee;

14 Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee.

14. Vaan jokainen kiusataan, kuin hän omalta himoltansa vietellään ja houkutellaan.

14. Waan jocainen kiusatan cosca hän omast himost wietellän ja hucutellan:

14. Waan iocainen kiusatan/ coska hen omasta Himosta poiswedheten ia haucutellan/ (Waan jokainen kiusataan/ koska hän omasta himosta pois wedetään ja hukutellaan/)

14. ἕκαστος δὲ πειράζεται ὑπὸ τῆς ἰδίας ἐπιθυμίας ἐξελκόμενος καὶ δελεαζόμενος·

14. εκαστος δε πειραζεται υπο της ιδιας επιθυμιας εξελκομενος και δελεαζομενος 14. ekastos de peirazetai υpo tes idias epithυmias ekselkomenos kai deleazomenos

14 But each (person) is tempted, (while) he is pulled away and is enticed by his own lust.

14. But every man is tempted, when he is drawn away of his own lust, and enticed.

14. Sondern ein jeglicher wird versucht, wenn er von seiner eigenen Lust gereizt und gelockt wird.

14. Sino que cada uno es tentado, cuando de su propia concupiscencia es atraido,y cebado.

14 но каждый искушается, увлекаясь и обольщаясь собственною похотью;

15 kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.

15 Sitten himo raskaaksi tultuaan synnyttää synnin, mutta kun synti on kypsynyt, se synnyttää kuoleman.

15. Sitte kuin himo on siittänyt, niin hän synnyttää synnin; mutta kuin synti täytetty on, niin se synnyttää kuoleman.

15. Sijtte cosca himo on sijttänyt nijn hän synnyttä synnin mutta cosca syndi täytetty on nijn se synnyttä cuoleman.

15. Senielken coska Himo ombi sigitenyt/ synnyttepi hen Synnin/ Mutta Syndi coska hen teutetty ombi/ nin se synnyttepi Cooleman. (Sen jälkeen koska himo ompi siittänyt/ synnyttääpi hän synnin/ Mutta synti koska hän täytetty ompi/ niin se synnyttääpi kuoleman.)

15. εἶτα ἡ ἐπιθυμία συλλαβοῦσα τίκτει ἁμαρτίαν, ἡ δὲ ἁμαρτία ἀποτελεσθεῖσα ἀποκύει θάνατον.

15. ειτα η επιθυμια συλλαβουσα τικτει αμαρτιαν η δε αμαρτια αποτελεσθεισα αποκυει θανατον 15. eita e epithυmia sυllaβoυsa tiktei amartian e de amartia apotelestheisa apokυei thanaton

15 Thereafter (after) this lust (has) conceived, it bears sin, and sin, having been matured, gives-birth to death.

15. Then when lust hath conceived, it bringeth forth sin: and sin, when it is finished, bringeth forth death.

15. Darnach, wenn die Lust empfangen hat, gebiert sie die Sünde; die Sünde aber, wenn sie vollendet ist, gebiert sie den Tod.

15. Y la concupiscencia después que ha concebido, pare al pecado: y el pecado, siendo cumplido, engendra muerte.

15 похоть же, зачав, рождает грех, а сделанный грех рождает смерть.

16 Älkää eksykö, rakkaat veljeni.

16 Älkää eksykö, rakkaat veljeni.

16. Älkäät eksykö, minun rakkaat veljeni!

16. ÄLkät exykö rackat weljeni: Caickinainen hywä ando/

16. Elket exykö rackat Welieni/ caiki hyue Ando/ (Älkäät eksykö rakkaat weljeni/ kaikki hywä anto/)

16. Μὴ πλανᾶσθε, ἀδελφοί μου ἀγαπητοί·

16. μη πλανασθε αδελφοι μου αγαπητοι 16. me planasthe adelfoi moυ agapetoi

16 Do° not be misled, my beloved brethren!

16. Do not err, my beloved brethren.

16. Irret nicht, liebe Brüder.

16. Hermanos míos muy amados, no erréis.

16 Не обманывайтесь, братия мои возлюбленные.

17 Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.

17 Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja on ylhäältä ja tulee alas valojen Isältä, jonka luona ei ole muutosta eikä vaihteen varjoa.

17. Kaikkinainen hyvä anto ja kaikkinainen täydellinen lahja tulee ylhäältä valkeuden Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta eikä valkeuden ja pimeyden vaihetusta.

17. Ja caickinainen täydellinen lahja tule ylhäldä walkeuden Isäldä jonga tykönä ei ole walkeuden ja pimeyden muutosta eikä waihetusta.

17. ia caiki teudhelimen Lahia ylhelde tulepi Walkiudhein Iselde/ ionga tyköne ei ole ycten mwtosta/ eli wahetosta/ Walkiudhen ia pimeydhe'. (ja kaikki täydellinen lahja ylhäältä tuleepi Walkeuden Isältä/ jonka tykönä ei ole yhtään muutosta/ eli waihetusta/ Walkeuden ja pimeyden.)

17. πᾶσα δόσις ἀγαθὴ καὶ πᾶν δώρημα τέλειον ἄνωθέν ἐστι καταβαῖνον ἀπὸ τοῦ πατρὸς τῶν φώτων, παρ’ ᾧ οὐκ ἔνι παραλλαγὴ ἢ τροπῆς ἀποσκίασμα.

17. πασα δοσις αγαθη και παν δωρημα τελειον ανωθεν εστιν καταβαινον απο του πατρος των φωτων παρ ω ουκ ενι παραλλαγη η τροπης αποσκιασμα 17. pasa dosis agathe kai pan dorema teleion anothen estin kataβainon apo toυ patros ton foton par o oυk eni parallage e tropes aposkiasma

17 Every good (act of) giving, and every complete gift, is from above, descending from the Father of lights, with whom there is no change, nor a shadow of turning.

17. Every good gift and every perfect gift is from above, and cometh down from the Father of lights, with whom is no variableness, neither shadow of turning.

17. Alle gute Gabe und alle vollkommene Gabe kommt von obenherab, von dem Vater des Lichts, bei welchem ist keine Veränderung noch Wechsel des Lichtes und der Finsternis.

17. Toda buena dádiva, y todo don perfecto es de lo alto, que desciende del Padre de las lumbres, en el cual no hay mudanza, ni sombra de variación.

17 Всякое даяние доброе и всякий дар совершенный нисходит свыше, от Отца светов, у Которого нет изменения и ни тени перемены.

18 Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.

18 Hän synnytti meidät tahtonsa mukaan totuuden sanalla ollaksemme Hänen luotujensa eräänlainen esikoinen.

18. Hän on meidät synnyttänyt tahtonsa jälkeen totuuden sanalla, että me uutiset hänen luontokappaleistansa olisimme.

18. Hän on meidän synnyttänyt hänen tahtons jälken totuuden sanalla että me utiset hänen luondocappaleistans olisimma.

18. Hen ombi meite synnyttenyt henen tadhons ielkin Totudhen Sanalla/ Senpäle ette me olisimma wtiset henen Loondocappaleistans. (Hän ompi meitä synnyttänyt hänen tahtonsa jälkeen totuuden sanalla/ Sen päälle että me olisimme uutiset hänen luontokappaleistansa.)

18. βουληθεὶς ἀπεκύησεν ἡμᾶς λόγῳ ἀληθείας εἰς τὸ εἶναι ἡμᾶς ἀπαρχήν τινα τῶν αὐτοῦ κτισμάτων.

18. βουληθεις απεκυησεν ημας λογω αληθειας εις το ειναι ημας απαρχην τινα των αυτου κτισματων 18. βoυletheis apekυesen emas logo aletheias eis to einai emas aparchen tina ton aυtoυ ktismaton

18 Having willed (it), he gave-birth to us with the word of truth, *that* we might be a certain first-fruit of his created things.

18. Of his own will begat he us with the word of truth, that we should be a kind of firstfruits of his creatures.

18. Er hat uns gezeugt nach seinem Willen durch das Wort der Wahrheit, auf daß wir wären Erstlinge seiner Kreaturen.

18. El de su propia voluntad nos ha engendrado por la palabra de verdad, para que seamos como primicias de sus criaturas.

18 Восхотев, родил Он нас словом истины, чтобы нам быть некоторым начатком Его созданий.

19 Te tiedätte sen, rakkaat veljeni. Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan;

19 *Olkoon siis, rakkaat veljeni, jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan.

19. Sentähden, minun rakkaat veljeni, olkoon jokainen ihminen nopia kuulemaan, (mutta) hidas puhumaan, ja hidas vihaan;

19. Sentähden rackat weljeni olcon jocainen ihminen nopia cuuleman mutta hidas puhuman ja hidas wihaan:

19. Senteden rackat Welieni/ olcoho' iocaine' Inhiminen nopea cwleman/ mutta Hidhas puhuman/ ia Hidhas Wihaan. (Sentähden rakkaat weljeni/ olkohon jokainen ihminen nopea kuolemaan/ mutta hidas puhumaan/ ja hidas wihaan.)

19. Ὥστε, ἀδελφοί μου ἀγαπητοί, ἔστω πᾶς ἄνθρωπος ταχὺς εἰς τὸ ἀκοῦσαι, βραδὺς εἰς τὸ λαλῆσαι, βραδὺς εἰς ὀργήν·

19. ωστε αδελφοι μου αγαπητοι εστω πας ανθρωπος ταχυς εις το ακουσαι βραδυς εις το λαλησαι βραδυς εις οργην 19. oste adelfoi moυ agapetoi esto pas anthropos tachυs eis to akoυsai βradυs eis to lalesai βradυs eis orgen

19 So-then my beloved brethren, let every man be quick in order to hear, (be) slow in order to speak, (and) slow to wrath.

19. Wherefore, my beloved brethren, let every man be swift to hear, slow to speak, slow to wrath:

19. Darum, liebe Brüder, ein jeglicher Mensch sei schnell, zu hören, langsam aber, zu reden, und langsam zum Zorn.

19. Así que, hermanos míos muy amados, todo hombre sea pronto para oir, tardío para hablar, tardío para airarse;

19 Итак, братия мои возлюбленные, всякий человек да будет скор на слышание, медлен на слова, медлен на гнев,

20 sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.

20 Sillä miehen viha ei täytä Jumalan vanhurskautta.

20. Sillä miehen viha ei tee Jumalan edessä sitä, mikä oikein on.

20. Sillä ei ihmisen wiha tee mitän Jumalan edes sitä cuin oikein on.

20. Sille ette Inhimisen wiha ei tee miten Jumala' edes quin oikein on. (Sillä että ihmisen wiha ei tee mitään Jumalan edessä kuin oikein on.)

20. ὀργὴ γὰρ ἀνδρὸς δικαιοσύνην Θεοῦ οὐ κατεργάζεται.

20. οργη γαρ ανδρος δικαιοσυνην θεου ου κατεργαζεται 20. orge gar andros dikaiosυnen theoυ oυ katergazetai

20 For* the wrath of man is not working out (the) righteousness of God.

20. For the wrath of man worketh not the righteousness of God.

20. Denn des Menschen Zorn tut nicht, was vor Gott recht ist.

20. Porque la ira del hombre no obra la justicia de Dios.

20 ибо гнев человека не творит правды Божией.

21 Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.

21 Pankaa siis pois kaikki saasta ja kaikkinainen pahuus, ja ottakaa sävyisästi vastaan teihin istutettu sana, joka voi sielunne pelastaa.

21. Sentähden pankaat pois kaikkinainen saastaisuus ja kaikkinainen pahuus, ja ottakaat sana siveydellä vastaan, joka teissä istutettu on ja voi teidän sielunne autuaaksi saattaa.

21. Sentähden pangat pois caickinainen saastaisus ja caickinainen pahuus ja ottacat sana siweydellä wastan joca teisä istutettu on ja woi teidän sielun autuaxi saatta.

21. Senteden poispangatta caiki Saastaus ia caiki Pahuus/ ia ruuetca Siweydhen cansa Sana wastan/ ioca teisse jstutettu ombi/ ioca woipi teiden Sielu'na Autuaxi saatta. (Sentähden pois pankaatte kaikki saastaus ja kaikki pahuus/ ja ruwetkaa siweyden kanssa sanaa wastaan/ joka teissä istutettu ompi/ joka woipi teidän sielunne autuaaksi saattaa.)

21. διὸ ἀποθέμενοι πᾶσαν ῥυπαρίαν καὶ περισσείαν κακίας ἐν πραΰτητι δέξασθε τὸν ἔμφυτον λόγον τὸν δυνάμενον σῶσαι τὰς ψυχὰς ὑμῶν.

21. διο αποθεμενοι πασαν ρυπαριαν και περισσειαν κακιας εν πραυτητι δεξασθε τον εμφυτον λογον τον δυναμενον σωσαι τας ψυχας υμων 21. dio apothemenoi pasan rυparian kai perisseian kakias en praυteti deksasthe ton emfυton logon ton dυnamenon sosai tas psυchas υmon

21 Hence, having placed away from yourselves all filthiness and (the) abundance of malice, accept° the implanted word in meekness, which is able to save your° souls.

21. Wherefore lay apart all filthiness and superfluity of naughtiness, and receive with meekness the engrafted word, which is able to save your souls.

21. Darum so leget ab alle Unsauberkeit und alle Bosheit und nehmet das Wort an mit Sanftmut, das in euch gepflanzt ist, welches kann eure Seelen selig machen.

21. Por lo cual dejando toda inmundicia, y superfluidad de malicia, recibíd con mansedumbre la palabra injerida en vosotros, la cual puede hacer salvas vuestras almas.

21 Посему, отложив всякую нечистоту и остаток злобы, вкротости примите насаждаемое слово, могущее спасти вашидуши.

22 Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.

22 Mutta olkaa sanan tekijöitä eikä ainoastaan sen kuulijoita pettäen itsenne.

22. Mutta olkaat myös sanantekiät ja ei ainoastaan kuuliat, pettäin teitänne.

22. Mutta olcat myös sanan tekiät ja ei ainoastans cuuliat pettäin teitän.

22. Mutta olcat Sanan tekiet ia ei cwliat waiuoin/ itze teiten petteden. (Mutta olkaat sanan tekijät ja kuuliaat waiwoin/ itse teitän pettäen.)

22. Γίνεσθε δὲ ποιηταὶ λόγου καὶ μὴ μόνον ἀκροαταὶ, παραλογιζόμενοι ἑαυτούς.

22. γινεσθε δε ποιηται λογου και μη μονον ακροαται παραλογιζομενοι εαυτους 22. ginesthe de poietai logoυ kai me monon akroatai paralogizomenoi eaυtoυs

22 But become° doers of the word and not hearers only, deluding yourselves.

22. But be ye doers of the word, and not hearers only, deceiving your own selves.

22. Seid aber Täter des Worts und nicht Hörer allein, wodurch ihr euch selbst betrügt.

22. Mas sed hacedores de la palabra, y no tan solamente oidores, engañándoos a vosotros mismos.

22 Будьте же исполнители слова, а не слышатели только,обманывающие самих себя.

23 Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan;

23 Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen toteuttaja, hän on miehen kaltainen, joka kuvastimesta katselee luonnollisia kasvojaan.

23. Sillä jos joku on sanan kuulia ja ei tekiä, hän on sen miehen kaltainen, joka ruumiillisen kasvonsa peilissä kurkistelee,

23. Sillä jos jocu on sanan cuulia ja ei tekiä hän on sen miehen caltainen joca ruumillisen caswons speilis curkistele.

23. Sille ios iocu on Sanan Cwlia/ ia ei Tekie/ hen ombi sen miehen caltainen/ ioca henen rumilisen Casuons Speilis curkistele. (Sillä jos joku on sanan kuulija/ ja ei tekijä/ hän ompi sen miehen kaltainen/ joka hänen ruumiillisen kaswonsa peilissä kurkistelee.)

23. ὅτι εἴ τις ἀκροατὴς λόγου ἐστὶ καὶ οὐ ποιητής, οὗτος ἔοικεν ἀνδρὶ κατανοοῦντι τὸ πρόσωπον τῆς γενέσεως αὐτοῦ ἐν ἐσόπτρῳ·

23. οτι ει τις ακροατης λογου εστιν και ου ποιητης ουτος εοικεν ανδρι κατανοουντι το προσωπον της γενεσεως αυτου εν εσοπτρω 23. oti ei tis akroates logoυ estin kai oυ poietes oυtos eoiken andri katanooυnti to prosopon tes geneseos aυtoυ en esoptro

23 Because if anyone is a hearer of the word and not a doer, he resembles a man considering his face ((which was his) from birth) in a mirror.

23. For if any be a hearer of the word, and not a doer, he is like unto a man beholding his natural face in a glass:

23. Denn so jemand ist ein Hörer des Worts und nicht ein Täter, der ist gleich einem Mann, der sein leiblich Angesicht im Spiegel beschaut.

23. Porque si alguno oye la palabra, y no la pone por obra, este tal es semejante al hombre que considera en un espejo su rostro natural:

23 Ибо, кто слушает слово и не исполняет, тот подобен человеку, рассматривающему природные черты лица своего в зеркале:

24 hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli.

24 Sillä hän katselee itseään ja menee pois ja unohtaa heti, millainen oli.

24. Ja sittekuin hän itsensä kurkistellut on, niin hän menee pois ja unohtaa kohta, millinen hän oli.

24. Ja sijttecuin hän idzens curkistellut on nijn hän mene pois ja unhotta cohta millinen hän oli.

24. Sille sijttequin hen curkistellut oli itzens/ mene he' cocta pois/ Ja cocta hen wnhotti millinen hen oli. (Sillä sittenkuin hän kurkistellut on itseänsä/ menee hän kohta pois/ Ja kohta hän unhotti millainen hän oli.)

24. κατενόησε γὰρ ἑαυτὸν καὶ ἀπελήλυθε, καὶ εὐθέως ἐπελάθετο ὁποῖος ἦν.

24. κατενοησεν γαρ εαυτον και απεληλυθεν και ευθεως επελαθετο οποιος ην 24. katenoesen gar eaυton kai apelelυthen kai eυtheos epelatheto opoios en

24 For* he considered himself, and has gone away and immediately forgot what sort of man he was.

24. For he beholdeth himself, and goeth his way, and straightway forgetteth what manner of man he was.

24. Denn nachdem er sich beschaut hat, geht er davon und vergißt von Stund an, wie er gestaltet war.

24. Porque él se consideró a sí mismo, y se fué; y luego se olvidó qué tal era.

24 он посмотрел на себя, отошел и тотчас забыл, каков он.

25 Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.

25 Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, *hän ei* ole muistamaton kuulija, vaan teon tekijä. Hän on oleva autuas tekemisessään.

25. Mutta joka katsoo vapauden täydelliseen lakiin ja pysyy, ja ei ole unohtava kuulia, vaan tekiä, se tulee hänen teossansa autuaaksi.

25. Mutta joca cadzo wapauden täydelliseen Lakijn ja pysy ja ei ole unhottawa cuulia waan tekiä se tule hänen tegosans autuaxi.

25. Mutta ioca lepitzecatzopi sihen wapaudhen Teudelisen Lakijn/ ia kijnipysypi/ ia ei ole Unhottaua Cwlia/ waan Tööntekie/ Se sama tulepi Autuaxi henen teghosansa. (Mutta joka läwitse katsoopi siihen wapauden täydelliseen lakiin/ ja kiinni pysyypi/ ja ei ole unhottawa kuulija/ waan työntekijä/ Se sama tuleepi autuaaksi hänen teossansa.)

25. Ὁ δὲ παρακύψας εἰς νόμον τέλειον τὸν τῆς ἐλευθερίας καὶ παραμείνας, οὗτος οὐκ ἀκροατὴς ἐπιλησμονῆς γενόμενος, ἀλλὰ ποιητὴς ἔργου, οὗτος μακάριος ἐν τῇ ποιήσει αὐτοῦ ἔσται.

25. ο δε παρακυψας εις νομον τελειον τον της ελευθεριας και παραμεινας ουτος ουκ ακροατης επιλησμονης γενομενος αλλα ποιητης εργου ουτος μακαριος εν τη ποιησει αυτου εσται 25. o de parakυpsas eis nomon teleion ton tes eleυtherias kai parameinas oυtos oυk akroates epilesmones genomenos alla poietes ergoυ oυtos makarios en te poiesei aυtoυ estai

25 But he who (has) peered into (the) completed law, the (law) of freedom, and (has) remained (in it), this one, having not become a forgetful hearer, but a doer of works, this one will be fortunate in his doing {Or: action; practice}. {1Co 13:10}

25. But whoso looketh into the perfect law of liberty, and continueth therein, he being not a forgetful hearer, but a doer of the work, this man shall be blessed in his deed.

25. Wer aber durchschaut in das vollkommene Gesetz der Freiheit und darin beharrt und ist nicht ein vergeßlicher Hörer, sondern ein Täter, der wird selig sein in seiner Tat.

25. Mas el que hubiere mirado atentamente en la ley perfecta que es la de la libertad, y hubiere perseverado en ella, no siendo oidor olvidadizo, sino hacedor de la obra, este tal será bienaventurado en su hecho.

25 Но кто вникнет в закон совершенный, закон свободы, и пребудет в нем, тот, будучи не слушателем забывчивым, но исполнителем дела, блажен будет в своем действии.

26 Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha.

26 Jos joku (teistä) luulee palvelevansa Jumalaa eikä hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, hänen jumalanpalveluksensa on turha.

26. Mutta jos joku teistä näkyy jumalinen olevan, ja ei suista kieltänsä, vaan viettelee sydämensä, sen jumalanpalvelus on turha.

26. Mutta jos jocu teistä näky Jumalinen olewan ja ei suista kieldäns waan wiettele sydämens sen Jumalan palwelus on turha.

26. Mutta ios nyt iocu teidhen keskenen näky Jumalalinen oleua ia ei suista henen Kieldens/ waan wiettelepi henen Sydheme's/ Sen Jumalanpaluelus ombi turha. (Mutta jos nyt joku teidän keskenän näkyy jumalallinen olewan ja ei suista hänen kieltänsä/ waan wietteleepi hänen sydämensä/ Sen jumalanpalwelus ompi turha.)

26. Εἴ τις δοκεῖ θρῆσκος εἶναι ἐν ὑμῖν μὴ χαλιναγωγῶν γλῶσσαν αὐτοῦ, ἀλλ’ ἀπατῶν καρδίαν αὐτοῦ, τούτου μάταιος ἡ θρησκεία.

26. ει τις δοκει θρησκος ειναι εν υμιν μη χαλιναγωγων γλωσσαν αυτου αλλ απατων καρδιαν αυτου τουτου ματαιος η θρησκεια 26. ei tis dokei threskos einai en υmin me chalinagogon glossan aυtoυ all apaton kardian aυtoυ toυtoυ mataios e threskeia

26 If anyone among you° thinks himself to be (outwardly) religious, (though) he does not bridle his tongue but deceiving his heart; this one’s religion is futile.

26. If any man among you seem to be religious, and bridleth not his tongue, but deceiveth his own heart, this man's religion is vain.

26. So sich jemand unter euch läßt dünken, er diene Gott, und hält seine Zunge nicht im Zaum, sondern täuscht sein Herz, des Gottesdienst ist eitel.

26. Si alguno de entre vosotros piensa ser religioso, y no refrena su lengua, sino que engaña su propio corazón, la religión del tal es vana.

26 Если кто из вас думает, что он благочестив, и не обуздывает своего языка, но обольщает свое сердце, у того пустое благочестие.

27 Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.

27 Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan edessä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä *maailman saastalta*.

27. Se on Isälle ja Jumalalle puhdas ja saastatoin jumalanpalvelus: oppia orpoja ja leskiä heidän murheessansa, ja itsensä saatatoinna maailmassa pitää.

27. Se on Isälle ja Jumalalle puhdas ja saastatoin Jumalan palwelus: edziä Orwoja ja Leskejä heidän murheisans ja idzens saastatoinna mailmasta pitä.

27. Yxi puhdhas ia Saastatoin Jumala'paluelus teme ombi Isen ia Jumalan tyköne/ etzimen nijte Oruoia ia Leskie heidhen murehisans/ ia itzens saastatoinna Mailmasta pitemen. (Yksi puhdas ja saastatoin jumalanpalwelus tämä ompi Isän ja Jumalan tykönä/ etsimään niitä orwoja ja leskiä heidän murheissansa/ ja itsens saastatoinna maailmasta pitämään.)

27. θρησκεία καθαρὰ καὶ ἀμίαντος παρὰ τῷ Θεῷ καὶ πατρὶ αὕτη ἐστίν, ἐπισκέπτεσθαι ὀρφανοὺς καὶ χήρας ἐν τῇ θλίψει αὐτῶν, ἄσπιλον ἑαυτὸν τηρεῖν ἀπὸ τοῦ κόσμου.

27. θρησκεια καθαρα και αμιαντος παρα τω θεω και πατρι αυτη εστιν επισκεπτεσθαι ορφανους και χηρας εν τη θλιψει αυτων ασπιλον εαυτον τηρειν απο του κοσμου 27. threskeia kathara kai amiantos para to theo kai patri aυte estin episkeptesthai orfanoυs kai cheras en te thlipsei aυton aspilon eaυton terein apo toυ kosmoυ

27 A clean and undefiled religion with our God and Father is this: to {F} visit {F} the orphans and widows in their affliction, and to keep oneself unstained from the world. {Footnotes: James 1:27a, many try to use the other meaning of this Greek word: oversee. James 1:27b, or: the fatherless. See the section ‘Greek History During New Testament Times.’}

27. Pure religion and undefiled before God and the Father is this, To visit the fatherless and widows in their affliction, and to keep himself unspotted from the world.

27. Ein reiner unbefleckter Gottesdienst vor Gott dem Vater ist der: Die Waisen und Witwen in ihrer Trübsal besuchen und sich von der Welt unbefleckt erhalten.

27. La religión pura y sin mácula delante de Dios y Padre es esta: Visitar los huérfanos y las viudas en sus tribulaciones, y guardarse sin mancha del mundo.

27 Чистое и непорочное благочестие пред Богом и Отцем есть то, чтобы призирать сирот и вдов в их скорбях и хранить себя неоскверненным от мира.