23 luku

Paavali alottaa puheensa neuvoston edessä, mutta ylimmäinen pappi käskee lyödä häntä suulle 1 – 5; kun hän sanoo uskovansa ylösnousemisen, syntyy riita fariseusten ja saddukeusten kesken 6 – 9 Päällikkö vie hänet kasarmiin, jossa Herra yöllä rohkaisee häntä 10, 11 Juutalaiset vannovat tappavansa Paavalin, mutta salahanke tulee ilmi 12 – 22, ja päällikkö lähettää hänet Kesareaan maaherra Feeliksin tutkittavaksi 23 – 35.

1 Niin Paavali loi katseensa neuvostoon ja sanoi: "Miehet, veljet, minä olen kaikessa hyvällä omallatunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti".

1 Niin Paavali katsoi kiinteästi neuvostoon ja sanoi: "Miehet, veljet, olen tähän asti vaeltanut Jumalan edessä omatunto täysin puhtaana."

1. Niin Paavali katsahti raadin päälle ja sanoi: miehet, rakkaat veljet! minä olen kaikella hyvällä tunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti.

1. NIin Pawali cadzahti Raadin päälle ja sanoi: Miehet rackat weljet minä olen hywällä tunnolla waeldanut Jumalan edes tähän päiwän asti.

1. NIn Pauali catzachti Radhin päle ia sanoi/ Te Miehet ia rackat Weliet/ Mine olen hyuelle omallatunnolla waeldanut Jumalan edes/ tehen peiuen asti. (Niin Pawali katsahti raadin päälle ja sanoi/ Te miehet ja rakkaat weljet/ Minä olen hywällä omalla tunnolla waeltanut Jumalan edes/ tähän päiwään asti.)

1. Ἀτενίσας δὲ ὁ Παῦλος τῷ συνεδρίῳ εἶπεν· Ἄνδρες ἀδελφοί, ἐγὼ πάσῃ συνειδήσει ἀγαθῇ πεπολίτευμαι τῷ Θεῷ ἄχρι ταύτης τῆς ἡμέρας.

1. ατενισας δε ο παυλος τω συνεδριω ειπεν ανδρες αδελφοι εγω παση συνειδησει αγαθη πεπολιτευμαι τω θεω αχρι ταυτης της ημερας 1. atenisas de o paυlos to sυnedrio eipen andres adelfoi ego pase sυneidesei agathe pepoliteυmai to theo achri taυtes tes emeras

1 Now Paul, having stared to(ward) the council, said, Men, brethren, I have behaved-as a (Jewish) citizen to(ward) God in all good conscience till this day.

1. And Paul, earnestly beholding the council, said, Men and brethren, I have lived in all good conscience before God until this day.

1. Paulus aber sah den Rat an und sprach: Ihr Männer, liebe Brüder, ich habe mit allem guten Gewissen gewandelt vor Gott bis auf diesen Tag.

1. ENTÓNCES Pablo, poniendo los ojos en el concilio, dijo: Varones y hermanos: yo con toda buena conciencia he vivido delante de Dios hasta el día de hoy.

1 Павел, устремив взор на синедрион, сказал: мужи братия! я всею доброю совестью жил пред Богом до сего дня.

2 Mutta ylimmäinen pappi Ananias käski lähellä seisovia lyömään häntä vasten suuta.

2 Mutta ylin pappi Ananias käski hänen lähellään seisovia lyömään häntä vasten suuta.

2. Niin ylimmäinen pappi Ananias käski niitä, jotka läsnä seisoivat, lyödä häntä vasten suuta.

2. Nijn ylimmäinen Pappi Ananias käski nijtä cuin läsnä seisoit lyödä händä wasta suuta.

2. Nin keski se ylimeinen Pappi Ananias nijte iotca lesse seisoit/ lödhe he'de wastaswta. (Niin käski se ylimmäinen pappi Ananias niitä jotka läsnä seisoit/ lyödä häntä wastaan suuta.)

2. ὁ δὲ ἀρχιερεὺς Ἀνανίας ἐπέταξε τοῖς παρεστῶσιν αὐτῷ τύπτειν αὐτοῦ τὸ στόμα.

2. ο δε αρχιερευς ανανιας επεταξεν τοις παρεστωσιν αυτω τυπτειν αυτου το στομα 2. o de archiereυs ananias epetaksen tois parestosin aυto tυptein aυtoυ to stoma

2 But the high-priest Ananias commanded to those who are standing beside him to beat his mouth.

2. And the high priest Ananias commanded them that stood by him to smite him on the mouth.

2. Der Hohepriester aber, Ananias, befahl denen, die um ihn standen, daß sie ihm aufs Maul schlügen.

2. Y el sumo sacerdote, Ananías, mandó a los que estaban cerca de él que le hiriesen en la boca.

2 Первосвященник же Анания стоявшим перед ним приказал бить его по устам.

3 Silloin Paavali sanoi hänelle: "Jumala on lyövä sinua, sinä valkeaksi kalkittu seinä; istutko sinä tuomitsemassa minua lain mukaan ja käsket vastoin lakia lyödä minua?"

3 Silloin Paavali sanoi hänelle: "Jumala on lyövä sinua, valkeaksi kalkittu seinä. Istutko sinä tuomitsemassa minua lain mukaan ja käsket vastoin lakia lyömään minua?"

3. Paavali sanoi hänelle: lyököön sinua Jumala, sinä valkeaksi tehty seinä! istutko sinä ja tuomitset minua lain jälkeen, ja käsket minua lyödä vastoin lakia?

3. Pawali sanoi hänelle: lyökön sinua Jumala sinä walkexi tehty seinä istutco sinä ja duomidzet minua Lain jälken ja käsket minua lyödä wastoin Lakia?

3. Nin Pauali sanoi henelle Lökön sinua Jumala sine walkexi tecty seine/ Istutco sine ia domitzet minua Lain ielken/ ia kesket minua löte wastoin laki? (Niin Pawali sanoi hänelle Lyököön sinua Jumala sinä walkeaksi tehty seinä/ Istutkos sinä ja tuomitset minua lain jälkeen/ ja käsket minua lyödä wastoin lakia?)

3. τότε ὁ Παῦλος πρὸς αὐτὸν εἶπε· Τύπτειν σε μέλλει ὁ Θεός, τοῖχε κεκονιαμένε· καὶ σὺ κάθῃ κρίνων με κατὰ τὸν νόμον, καὶ παρανομῶν κελεύεις με τύπτεσθαι!

3. τοτε ο παυλος προς αυτον ειπεν τυπτειν σε μελλει ο θεος τοιχε κεκονιαμενε και συ καθη κρινων με κατα τον νομον και παρανομων κελευεις με τυπτεσθαι 3. tote o paυlos pros aυton eipen tυptein se mellei o theos toiche kekoniamene kai sυ kathe krinon me kata ton nomon kai paranomon keleυeis me tυptesthai

3 Then Paul said to him, God is about to beat you, the whitewashed wall. And you sit judging me according to the law, and (yet) violating the law, you are commanding me to be beaten.

3. Then said Paul unto him, God shall smite thee, thou whited wall: for sittest thou to judge me after the law, and commandest me to be smitten contrary to the law?

3. Da sprach Paulus zu ihm: Gott wird dich schlagen, du getünchte Wand! Sitzt du, mich zu richten nach dem Gesetz, und heißt mich schlagen wider das Gesetz?

3. Entónces Pablo le dijo: Herirte ha Dios a tí, pared blanqueada; porque tú estas sentado para juzgarme conforme a la ley: ¿Y contra la ley me mandas herir?

3 Тогда Павел сказал ему: Бог будет бить тебя, стена подбеленная! ты сидишь, чтобы судить по закону, и, вопреки закону, велишь бить меня.

4 Niin ne, jotka seisoivat lähellä, sanoivat: "Herjaatko sinä Jumalan ylimmäistä pappia?"

4 Niin ne jotka seisoivat lähellä, sanoivat: "Herjaatko Jumalan ylintä pappia?"

4. Mutta ne, jotka läsnä seisoivat, sanoivat: kiroiletko sinä ylimmäistä Jumalan pappia?

4. Mutta ne cuin läsnä seisoit sanoit: kiroiletco sinä ylimmäistä Jumalan Pappia?

4. Mutta ne quin lesseseisoit/ sanoit/ Kiroletco sine Ylimeiste Jumala' Pappi? (Mutta ne kuin läsnä seisoit/ sanoit/ Kiroiletko sinä ylimmäista Jumalan pappia?)

4. οἱ δὲ παρεστῶτες εἶπον· Τὸν ἀρχιερέα τοῦ Θεοῦ λοιδορεῖς;

4. οι δε παρεστωτες ειπον τον αρχιερεα του θεου λοιδορεις 4. oi de parestotes eipon ton archierea toυ theoυ loidoreis

4 But those who are standing beside (him) said, Are you reviling God’s high-priest?

4. And they that stood by said, Revilest thou God's high priest?

4. Die aber umherstanden sprachen: Schiltst du den Hohenpriester Gottes?

4. Y los que estaban presentes dijeron: ¿Al sumo sacerdote de Dios vilipendias?

4 Предстоящие же сказали: первосвященника Божия поносишь?

5 Ja Paavali sanoi: "En tiennyt, veljet, että hän on ylimmäinen pappi; sillä kirjoitettu on: 'Kansasi ruhtinasta älä kiroa'".

5 Paavali vastasi: "En tiennyt, veljet, että hän on ylin pappi; sillä on kirjoitettu: 'Kansasi ruhtinasta älä solvaa!'"

5. Paavali sanoi: en minä tietänyt, rakkaat veljet, häntä ylimmäiseksi papiksi; sillä kirjoitettu on: sinun kansas ylimmäistä ei sinun pidä kiroileman.

5. Pawali sanoi: en minä tiennyt rackat weljet händä ylimmäisexi Papixi: sillä kirjoitettu on: sinun Canssas ylimmäistä ei sinun pidä kiroileman.

5. Nin sanoi sis Pauali/ Embe mine tienyt rackat Weliet/ ette hen oli Ylimeinen Pappi/ Sille kirioitettu on/ Sinun Canssas Ylimeiste ei sinun pidhe kiroleman. (Niin sanoi siis Pawali/ Empä minä tiennyt rakkaat weljet/ että hän oli ylimmäinen pappi/ Sillä kirjoitettu on/ Sinun kansasi ylimäistä ei sinun pidä kiroileman.)

5. ἔφη τε ὁ Παῦλος· Οὐκ ᾔδειν, ἀδελφοί, ὅτι ἐστὶν ἀρχιερεύς· γέγραπται γάρ· ἄρχοντα τοῦ λαοῦ σου οὐκ ἐρεῖς κακῶς.

5. εφη τε ο παυλος ουκ ηδειν αδελφοι οτι εστιν αρχιερευς γεγραπται γαρ αρχοντα του λαου σου ουκ ερεις κακως 5. efe te o paυlos oυk edein adelfoi oti estin archiereυs gegraptai gar archonta toυ laoυ soυ oυk ereis kakos

5 And Paul said, Brethren, I did not know that he was (the) high-priest; for* it has been written, ‘You will not speak evilly of a ruler of your people.’ {Exo 22:28}

5. Then said Paul, I wist not, brethren, that he was the high priest: for it is written, Thou shalt not speak evil of the ruler of thy people.

5. Und Paulus sprach: Liebe Brüder, ich wußte nicht, daß er der Hohepriester ist. Denn es steht geschrieben: "Dem Obersten deines Volkes sollst du nicht fluchen."

5. Y Pablo dijo: No sabía yo, hermanos, que era el sumo sacerdote; porque escrito está: No hablarás mal del gobernador de tu pueblo.

5 Павел сказал: я не знал, братия, что он первосвященник;ибо написано: начальствующего в народе твоем не злословь.

6 Mutta koska Paavali tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen osan fariseuksia, huusi hän neuvoston edessä: "Miehet, veljet, minä olen fariseus, fariseusten jälkeläinen; toivon ja kuolleitten ylösnousemuksen tähden minä olen tuomittavana".

6 Mutta kun Paavali tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen fariseuksia, hän huusi neuvoston edessä: "Miehet, veljet, olen fariseus, * fariseuksen poika*. Kuolleitten ylösnousemustoivon vuoksi olen tuomittavana."

6. Kuin Paavali tiesi, että heitä oli yksi osa Saddukealaisia ja toinen osa Pharisealaisia, huusi hän raadin edessä: miehet, rakkaat veljet! minä olen Pharisealainen ja Pharisealaisen poika. Minun päälleni kannetaan toivon ja kuolleiden ylösnousemisen tähden.

6. COsca Pawali tiesi että heitä oli yxi osa Sadduceuxista ja toinen osa Phariseuxista huusi hän Raadin edes: miehet rackat weljet minä olen Phariseus ja Phariseuxen poica minun päälleni cannetan toiwon ja cuolluitten ylösnousemisen tähden.

6. Coska nyt Pauali tiesi/ ette yxi osa Saduceit oli/ ia toinen poli Phariseuset/ nin hen hwsi Radhin edes/ Te Miehet rackat Weliet/ Mine olen Phariseus/ ia Phariseusen poica/ minun päleni cannetan Toiuon ia Coolluten ylesnousemisen tedhen. (Koska nyt Pawali tiesi/ että yksi osa saddukeita oli/ ja toinen puoli phariseukset/ niin hän huusi raadin edessä/ Te miehet rakkaat weljet/ Minä olen phariseus/ ja phariseuksen poika/ minun päälleni kannetaan toiwon ja kuolleitten ylösnousemisen tähden.)

6. γνοὺς δὲ ὁ Παῦλος ὅτι τὸ ἓν μέρος ἐστὶ Σαδδουκαίων, τὸ δὲ ἕτερον Φαρισαίων, ἔκραξεν ἐν τῷ συνεδρίῳ· Ἄνδρες ἀδελφοί, ἐγὼ Φαρισαῖός εἰμι, υἱὸς Φαρισαίου· περὶ ἐλπίδος καὶ ἀναστάσεως νεκρῶν ἐγὼ κρίνομαι.

6. γνους δε ο παυλος οτι το εν μερος εστιν σαδδουκαιων το δε ετερον φαρισαιων εκραξεν εν τω συνεδριω ανδρες αδελφοι εγω φαρισαιος ειμι υιος φαρισαιου περι ελπιδος και αναστασεως νεκρων εγω κρινομαι 6. gnoυs de o paυlos oti to en meros estin saddoυkaion to de eteron farisaion ekraksen en to sυnedrio andres adelfoi ego farisaios eimi υios farisaioυ peri elpidos kai anastaseos nekron ego krinomai

6 But (after) Paul knew that the one part were Sadducees and the other Pharisees, he cried out in the council, Men, brethren, I am a Pharisee, a son of a Pharisee. I am being judged concerning the hope and resurrection of the dead.

6. But when Paul perceived that the one part were Sadducees, and the other Pharisees, he cried out in the council, Men and brethren, I am a Pharisee, the son of a Pharisee: of the hope and resurrection of the dead I am called in question.

6. Da aber Paulus wußte, daß ein Teil Sadduzäer war und der andere Teil Pharisäer, rief er im Rat: Ihr Männer, liebe Brüder, ich bin ein Pharisäer und eines Pharisäers Sohn; ich werde angeklagt um der Hoffnung und Auferstehung willen der Toten.

6. Entónces Pablo, viendo que la una parte era de Saduceos, y la otra de Fariseos, clamó en el concilio: Varones y hermanos, yo Fariseo soy, hijo de Fariseo, de la esperanza y de la resurrección de los muertos soy yo juzgado.

6 Узнав же Павел, что тут одна часть саддукеев, а другая фарисеев, возгласил в синедрионе: мужи братия! я фарисей, сын фарисея; за чаяние воскресения мертвых меня судят.

7 Tuskin hän oli tämän sanonut, niin nousi riita fariseusten ja saddukeusten kesken, ja kokous jakautui.

7 Kun hän oli tämän sanonut, nousi riita fariseusten ja saddukeusten kesken, ja joukko jakautui.

7. Ja kuin hän sen sanonut oli, tuli riita Pharisealaisten ja Saddukealaisten välille, ja joukko erkani.

7. Ja cuin hän sen sanonut oli: tuli rijta Phariseusten ja Sadduceusten wälille ja he ercanit.

7. Ja quin hen sen sanonut oli/ nin tuli yxi rijta Phariseuste' ia Saduceusten wälille/ Ja se wäki eransi. (Ja kuin hän sen sanonut oli/ niin tuli yksi riita phariseusten ja saddukeusten wälille/ Ja se wäki erkani.)

7. τοῦτο δὲ αὐτοῦ λαλήσαντος ἐγένετο στάσις τῶν Φαρισαίων καὶ τῶν Σαδδουκαίων, καὶ ἐσχίσθη τὸ πλῆθος.

7. τουτο δε αυτου λαλησαντος εγενετο στασις των φαρισαιων και των σαδδουκαιων και εσχισθη το πληθος 7. toυto de aυtoυ lalesantos egeneto stasis ton farisaion kai ton saddoυkaion kai eschisthe to plethos

7 But (after) he spoke this, there became a dissension from the Pharisees and the multitude was split-apart.

7. And when he had so said, there arose a dissension between the Pharisees and the Sadducees: and the multitude was divided.

7. Da er aber das sagte, ward ein Aufruhr unter den Pharisäern und Sadduzäern, und die Menge zerspaltete sich.

7. Y como hubo dicho esto, fué hecha disensión entre los Fariseos y los Saduceos; y la multitud fué dividida.

7 Когда же он сказал это, произошла распря между фарисеями и саддукеями, и собрание разделилось.

8 Sillä saddukeukset sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ei enkeliä eikä henkeä, mutta fariseukset tunnustavat kumpaisetkin.

8 Sillä saddukeukset sanovat, ettei ole ylösnousemusta, ei enkeliä eikä henkeä, mutta fariseukset tunnustavat molemmat.

8. Sillä Saddukealaiset sanovat: ettei kuolleiden ylösnousemista, eikä enkeleitä, eikä henkeä ole; mutta Pharisealaiset tunnustavat molemmat olevan.

8. Sillä ei Sadduceuxet sano olewan cuolluitten ylösnousemista eikä Engelitä eikä Hengiä: mutta Phariseuxet tunnustawat molemmat olewan.

8. Sille ette ne Saduceit sanouat/ ei oleuan Coolluten ylesnousemista/ eikä Engelite/ eike Hengie/ Mutta ne Phariseuset tunnustauat molemat oleuan. (Sillä että ne saddukeit sanowat/ ei olewan kuolleitten ylösnousemista/ eikä enkeleitä/ eikä henkiä/ Mutta ne phariseukset tunnustawat molemmat olewan.)

8. Σαδδουκαῖοι μὲν γὰρ λέγουσι μὴ εἶναι ἀνάστασιν μήτε ἄγγελον μήτε πνεῦμα, Φαρισαῖοι δὲ ὁμολογοῦσι τὰ ἀμφότερα.

8. σαδδουκαιοι μεν γαρ λεγουσιν μη ειναι αναστασιν μηδε αγγελον μητε πνευμα φαρισαιοι δε ομολογουσιν τα αμφοτερα 8. saddoυkaioi men gar legoυsin me einai anastasin mede aggelon mete pneυma farisaioi de omologoυsin ta amfotera

8 (For* the Sadducees indeed say that there is no resurrection, neither messenger nor spirit, but the Pharisees are confessing both.)

8. For the Sadducees say that there is no resurrection, neither angel, nor spirit: but the Pharisees confess both.

8. (Denn die Sadduzäer sagen: Es sei keine Auferstehung noch Engel noch Geist; die Pharisäer aber bekennen beides.)

8. (Porque los Saduceos dicen que no hay resurrección, ni ángel, ni espíritu; mas los Fariseos confiesan ambas cosas.)

8 Ибо саддукеи говорят, что нет воскресения, ни Ангела, ни духа; а фарисеи признают и то и другое.

9 Ja syntyi suuri huuto, ja muutamat kirjanoppineet fariseusten puolueesta nousivat ja väittelivät kiivaasti ja sanoivat: "Emme löydä mitään pahaa tässä miehessä; entäpä jos henki tai enkeli on hänelle puhunut? (Älkäämme taistelko Jumalaa vastaan.)"

9 Syntyi suuri huuto, ja muutamat fariseusten puolueen kirjanoppineet nousivat kiivaasti väittelemään sanoen: "Emme huomaa mitään pahaa tässä miehessä. Entä jos henki tai enkeli on hänelle puhunut? (Älkäämme taistelko Jumalaa vastaan.)"

9. Niin tuli suuri huuto, ja kirjanoppineet Pharisealaisten lahkosta nousivat, kilvoittelivat ja sanoivat: emme mitään pahaa löydä tässä miehessä: jos henki taikka enkeli on hänelle puhunut, niin emme mahda Jumalaa vastaan sotia.

9. Nijn tuli suuri parcu ja Kirjanoppenet Phariseusten Lahgosta nousit kilwoittelit ja sanoit: en me mitän wääryttä löydä täsä miehesä jos Hengi taicka Engeli on hänelle puhunut nijn en me taida Jumalata wastan sotia.

9. Nin nousi swri parcku/ Ja ne Kirianoppeneet ninen Phariseuste' Lahgosta ylesnousit/ ia kiluoittelit ia sanoit/ Eipe me miten wärytte leudhe tesse Miehese. Jos nyt Hengi/ eli Engeli ombi puhunut henelle/ nin emme me taidha Jumalan wastan sotia. (Niin nousi suuri parku/ Ja ne kirjanoppineet niiden phariseusten lahkosta ylös nousit/ ja kilwoittelit ja sanoit/ Eipä me mitään wääryyttä löydä tässä miehessä. Jos nyt Henki/ eli enkeli ompi puhunut hänelle/ niin emme me taida Jumalan wastaan sotia.)

9. ἐγένετο δὲ κραυγὴ μεγάλη, καὶ ἀναστάντες οἱ γραμματεῖς τοῦ μέρους τῶν Φαρισαίων διεμάχοντο λέγοντες· Οὐδὲν κακὸν εὑρίσκομεν ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ· εἰ δὲ πνεῦμα ἐλάλησεν αὐτῷ ἢ ἄγγελος, μὴ θεομαχῶμεν.

9. εγενετο δε κραυγη μεγαλη και ανασταντες οι γραμματεις του μερους των φαρισαιων διεμαχοντο λεγοντες ουδεν κακον ευρισκομεν εν τω ανθρωπω τουτω ει δε πνευμα ελαλησεν αυτω η αγγελος μη θεομαχωμεν 9. egeneto de kraυge megale kai anastantes oi grammateis toυ meroυs ton farisaion diemachonto legontes oυden kakon eυriskomen en to anthropo toυto ei de pneυma elalesen aυto e aggelos me theomachomen

9 Now there became a great outcry, and part of the scribes of the Pharisees stood up and were quarreling, saying, We are finding no evil in this man, but if a spirit or a messenger spoke to him, we should not quarrel against God.

9. And there arose a great cry: and the scribes that were of the Pharisees' part arose, and strove, saying, We find no evil in this man: but if a spirit or an angel hath spoken to him, let us not fight against God.

9. Es ward aber ein großes Geschrei; und die Schriftgelehrten von der Pharisäer Teil standen auf, stritten und sprachen: Wir finden nichts Arges an diesem Menschen; hat aber ein Geist oder ein Engel mit ihm geredet, so können wir mit Gott nicht streiten.

9. Hubo, pues, un gran clamor; y levantándose los escribas que estaban de la parte de los Fariseos, contendían, diciendo: Ningún mal hallamos en este hombre: que si algún espíritu le ha hablado, o un ángel, no peleemos contra a Dios.

9 Сделался большой крик; и, встав, книжники фарисейскойстороны спорили, говоря: ничего худого мы не находим вэтом человеке; если же дух или Ангел говорил ему, не будем противиться Богу.

10 Ja kun riita yhä kiihtyi, pelkäsi päällikkö, että he repisivät Paavalin kappaleiksi, ja käski sotaväen tulla alas ja temmata hänet heidän keskeltään ja viedä hänet kasarmiin.

10 Kun nousi suuri riita, komentaja pelkäsi, että he repisivät Paavalin kappaleiksi ja käski sotaväenosaston astua alas ja temmata hänet heidän keskeltään Ja kuljettaa kasarmiin.

10. Ja että suuri kapina nousi, pelkäsi sodanpäämies, ettei he Paavalia rikki repäisisi, ja käski sotaväen mennä alas, ja temmata pois häntä heidän seastansa, ja leiriin viedä.

10. Ja että suuri capina nousi pelkäis Sodanpäämies ettei he Pawalita ricki rewäisis ja käski sotawäen alasmennä ja poistemmata händä heidän seastans ja Scantzijn wiedä.

10. Ja ette swri Capina ylesnousi/ nin pelkesi se Sodhanpämies/ ettei he pauali Rickireweisisi/ ia keski Sotawäen alasme'nä/ ia hende poistemmata heiden seastans/ ia Scantzijn wiemen. (Ja että suuri kapina ylös nousi/ niin pelkäsi se sadanpäämies/ ettei he Pawalia rikki rewäisisi/ ja käski sotawäen alas mennä/ ja häntä pois temmata heidän seastansa/ ja skantziin wiemän.)

10. πολλῆς δὲ γενομένης στάσεως εὐλαβηθεὶς ὁ χιλίαρχος μὴ διασπασθῇ ὁ Παῦλος ὑπ’ αὐτῶν, ἐκέλευσε τὸ στράτευμα καταβῆναι καὶ ἁρπάσαι αὐτὸν ἐκ μέσου αὐτῶν ἄγειν τε εἰς τὴν παρεμβολήν.

10. πολλης δε γενομενης στασεως ευλαβηθεις ο χιλιαρχος μη διασπασθη ο παυλος υπ αυτων εκελευσεν το στρατευμα καταβαν αρπασαι αυτον εκ μεσου αυτων αγειν τε εις την παρεμβολην 10. polles de genomenes staseos eυlaβetheis o chiliarchos me diaspasthe o paυlos υp aυton ekeleυsen to strateυma kataβan arpasai aυton ek mesoυ aυton agein te eis ten paremβolen

10 Now (after) much dissension happened, the commander, was scared, lest Paul might be torn to shreds by them, (and) commanded the army to go-down and seize him from the midst of them, and lead him (back) into the encampment.

10. And when there arose a great dissension, the chief captain, fearing lest Paul should have been pulled in pieces of them, commanded the soldiers to go down, and to take him by force from among them, and to bring him into the castle.

10. Da aber der Aufruhr groß ward, besorgte sich der oberste Hauptmann, sie möchten Paulus zerreißen, und hieß das Kriegsvolk hinabgehen und ihn von ihnen reißen und in das Lager führen.

10. Y habiendo grande disensión, el tribuno temiendo que Pablo no fuese despedazado por ellos, mandó venir soldados y arrebatarle de en medio de ellos, y llevarle a la fortaleza.

10 Но как раздор увеличился, то тысяченачальник, опасаясь, чтобы они не растерзали Павла, повелел воинам сойти взять его из среды их и отвести в крепость.

11 Mutta seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin tykönä ja sanoi: "Ole turvallisella mielellä (Paavali,), sillä niinkuin sinä olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin sinun pitää todistaman minusta myös Roomassa".

11 Mutta seuraavana yönä Herra seisoi hänen luonaan ja sanoi: "Ole turvallisella mielellä, (Paavali,) sillä niin kuin olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin sinun pitää todistaa myös Roomassa."

11. Mutta yöllä sen jälkeen seisoi Herra hänen tykönänsä ja sanoi: ole vahvassa turvassa, Paavali! sillä niinkuin sinä olet minusta Jerusalemissa todistanut, niin sinun pitää Roomissakin todistaman.

11. MUtta yöllä sen jälken seisoi HERra hänen tykönäns ja sanoi: ole wahwas turwas Pawali Sillä nijncuin sinä olet minusta Jerusalemis todistanut nijn sinun pitä Romisakin todistaman.

11. Mutta öölle sen ielkin/ seisoi HERRA henen tykenens/ ia sanoi/ Ole wahwas turuas Pauali/ Sille ette ninquin sine olet minusta todhistanut Jerusalemis/ nin sinun tule mös Romis todhista. (Muttä yöllä sen jälkeen/ seisoi HERRA hänen tykönänsä/ ja sanoi/ Ole wahwassa turwassa Pawali/ Sillä että niinkuin sinä olet minusta todistanut Jerusalemissa/ niin sinun tulee myös Roomissa todistaa.)

11. Τῇ δὲ ἐπιούσῃ νυκτὶ ἐπιστὰς αὐτῷ ὁ Κύριος εἶπε· Θάρσει, Παῦλε· ὡς γὰρ διεμαρτύρω τὰ περὶ ἐμοῦ εἰς Ἱερουσαλὴμ, οὕτω σε δεῖ καὶ εἰς Ρώμην μαρτυρῆσαι.

11. τη δε επιουση νυκτι επιστας αυτω ο κυριος ειπεν θαρσει παυλε ως γαρ διεμαρτυρω τα περι εμου εις ιερουσαλημ ουτως σε δει και εις ρωμην μαρτυρησαι 11. te de epioυse nυkti epistas aυto o kυrios eipen tharsei paυle os gar diemartυro ta peri emoυ eis ieroυsalem oυtos se dei kai eis romen martυresai

11 Now (when) the Lord stood by him the next night, he said, Paul, have courage; for* as you (have) thoroughly testified concerning me in Jerusalem, so it is essential (for) you to also testify in Rome.

11. And the night following the Lord stood by him, and said, Be of good cheer, Paul: for as thou hast testified of me in Jerusalem, so must thou bear witness also at Rome.

11. Des andern Tages aber in der Nacht stand der HERR bei ihm und sprach: Sei getrost, Paulus! denn wie du von mir zu Jerusalem gezeugt hast, also mußt du auch zu Rom zeugen.

11. Y la noche siguiente, presentándosele el Señor, le dijo: Confía Pablo: que como has testificado de mí en Jerusalem, así has de testificar también en Roma.

11 В следующую ночь Господь, явившись ему, сказал: дерзай, Павел; ибо, как ты свидетельствовал о Мне в Иерусалиме, так надлежит тебе свидетельствовать и в Риме.

12 Mutta päivän tultua juutalaiset tekivät salaliiton ja vannoivat valan, etteivät söisi eivätkä joisi, ennenkuin olivat tappaneet Paavalin.

12 Mutta päivän tultua (eräät) juutalaiset *lyöttäytyivät yhteen* ja sitoutuivat kirouksen uhalla, sanoen olevansa syömättä ja juomatta, kunnes olivat tappaneet Paavalin.

12. Ja kuin päivä tuli, kokoontuivat muutamat Juudalaisista ja sadattelivat itsiänsä, sanoen, ettei heidän pitänyt ennen syömän eikä juoman, kuin he Paavalin olisivat tappaneet.

12. JA cosca päiwä tuli cocoisit heidäns muutamat Judalaisista ja sadattelit idzens ettei heidän pitänyt ennen syömän eikä juoman cuin he Pawalin tappaisit.

12. Ja quin sis peiue tuli/ cokosit heidens monicadhat Juttaista/ ia sadhattelit itziens/ ettei heiden pitenyt eikä sömen eikä iooman/ sihenasti quin he piti Paualin tappaman. (Ja kuin siis päiwä tuli/ kokosit heidäns monikahdat juuttaista/ ja sadattelit itseäns/ ettei heidän pitänyt eikä syömän eikä juoman/ siihen asti kuin he piti Pawalin tappaman.)

12. Γενομένης δὲ ἡμέρας ποιήσαντες τινες τῶν Ἰουδαίων συστροφὴν ἀνεθεμάτισαν ἑαυτοὺς, λέγοντες μήτε φαγεῖν μήτε πιεῖν ἕως οὗ ἀποκτείνωσι τὸν Παῦλον.

12. γενομενης δε ημερας ποιησαντες τινες των ιουδαιων συστροφην ανεθεματισαν εαυτους λεγοντες μητε φαγειν μητε πιειν εως ου αποκτεινωσιν τον παυλον 12. genomenes de emeras poiesantes tines ton ioυdaion sυstrofen anethematisan eaυtoυs legontes mete fagein mete piein eos oυ apokteinosin ton paυlon

12 Now (after) it became day, some of the Jews made* a conspiracy and they vowed (for) themselves, saying, (they were) neither to eat nor to drink until they should kill Paul.

12. And when it was day, certain of the Jews banded together, and bound themselves under a curse, saying that they would neither eat nor drink till they had killed Paul.

12. Da es aber Tag ward, schlugen sich etliche Juden zusammen und verschworen sich, weder zu essen noch zu trinken, bis daß sie Paulus getötet hätten.

12. Y venido el día, algunos de los Judíos se juntaron, y prometieron debajo de maldición, diciendo, que ni comerían ni beberían hasta que hubiesen muerto a Pablo.

12 С наступлением дня некоторые Иудеи сделали умысел, и заклялись не есть и не пить, доколе не убьют Павла.

13 Ja niitä oli viidettäkymmentä miestä, jotka yhtyivät tähän valaan.

13 Niitä oli yli neljänkymmenen, jotka solmivat tämän valaliiton.

13. Ja niitä oli enempi kuin neljäkymmentä miestä, jotka tämän valan tehneet olivat.

13. Ja nijtä oli enämbi cuin neljäkymmendä miestä jotca walan tehnet olit.

13. Ja heite oli enämbi quin neliekymende Mieste/ iotca temen wannomisen olit tehneet. (Ja heitä oli enempi kuin neljäkymmentä miestä/ jotka tämän wannomisen olit tehneet.)

13. ἦσαν δὲ πλείους τεσσαράκοντα οἱ ταύτην τὴν συνωμοσίαν πεποιηκότες·

13. ησαν δε πλειους τεσσαρακοντα οι ταυτην την συνωμοσιαν πεποιηκοτες 13. esan de pleioυs tessarakonta oi taυten ten sυnomosian pepoiekotes

13 Now they were more-than forty who had made* this gang;

13. And they were more than forty which had made this conspiracy.

13. Ihrer aber waren mehr denn vierzig, die solchen Bund machten.

13. Y eran más de cuarenta los que habían hecho esta conjuración:

13 Было же более сорока сделавших такое заклятие.

14 He menivät ylipappien ja vanhinten luo ja sanoivat: "Me olemme kirouksen uhalla vannoneet, ettemme mitään maista, ennenkuin olemme tappaneet Paavalin.

14 He menivät ylipappien ja vanhinten luo ja sanoivat: "Olemme kirouksen uhalla sitoutuneet olemaan maistamatta mitään ennen kuin olemme tappaneet Paavalin.

14. Ne menivät ylimmäisten pappein ja vanhimpain tykö, ja sanoivat: me olemme sadatuksilla meitämme kironneet, ei ennen einettä maistavamme kuin me Paavalin tapamme.

14. Ne menit ylimmäisten Pappein ja wanhimbain tygö ja sanoit: me olemma sadatuxilla meitäm kironnet ei ennen einettä maistawam cuin me Pawalin tapamme.

14. Ne keuit nine' ylimeiste' Pappein/ ia wa'himbain tyge ia sanoit/ Me olema sadhatuxilla meitem kironeet/ ei ennen Einechte maistauan/ quin me Paualin tapa'ma. (Ne käwit niiden ylimmäisten pappein/ ja wanhimpaiden tykö ja sanoit/ Me olemme sadatuksella meidän kironneet/ ei ennen einestä maistawan/ kuin me Pawalin tapamme.)

14. οἵτινες προσελθόντες τοῖς ἀρχιερεῦσι καὶ τοῖς πρεσβυτέροις εἶπον· Ἀναθέματι ἀνεθεματίσαμεν ἑαυτοὺς μηδενὸς γεύσασθαι ἕως οὗ ἀποκτείνωμεν τὸν Παῦλον.

14. οιτινες προσελθοντες τοις αρχιερευσιν και τοις πρεσβυτεροις ειπον αναθεματι ανεθεματισαμεν εαυτους μηδενος γευσασθαι εως ου αποκτεινωμεν τον παυλον 14. oitines proselthontes tois archiereυsin kai tois presβυterois eipon anathemati anethematisamen eaυtoυs medenos geυsasthai eos oυ apokteinomen ton paυlon

14 who came near to the high-priests and the elders and said, We vowed (that) ourselves (are) to be accursed, to taste nothing until we should kill Paul.

14. And they came to the chief priests and elders, and said, We have bound ourselves under a great curse, that we will eat nothing until we have slain Paul.

14. Die traten zu den Hohenpriestern und Ältesten und sprachen: Wir haben uns hart verschworen, nichts zu essen, bis wir Paulus getötet haben.

14. Los cuales se fueron a los príncipes de los sacerdotes, y a los ancianos, y dijeron: Nosotros hemos hecho voto debajo de maldición, que no hemos de gustar nada hasta que hayamos muerto a Pablo.

14 Они, придя к первосвященникам и старейшинам, сказали: мы клятвою заклялись не есть ничего, пока не убьем Павла.

15 Pyytäkää te siis nyt yhdessä neuvoston kanssa päälliköltä, että hän toisi hänet alas teidän luoksenne, ikäänkuin aikoisitte tarkemmin tutkia hänen asiaansa. Mutta me olemme valmiit tappamaan hänet, ennenkuin hän pääsee perille."

15 Tehkää nyt siis neuvoston kanssa komentajalle ilmianto, jotta hän toisi hänet (huomenna) alas luoksenne ikään kuin aikoisitte tarkemmin tutkia hänen asiaansa. Mutta olemme valmiit tappamaan hänet ennen kuin hän tulee perille*."

15. Nyt siis ilmoittakaat sodanpäämiehelle ja raadille, että hän huomenna tois hänen teidän eteenne, niinkuin te tahtoisitte jotakin todempaa häneltä tiedustaa; mutta ennenkuin hän lähestyy, olemme me valmiit häntä tappamaan.

15. Nijn ilmoittacat sijs Sodanpäämiehelle ja Raadille että hän huomenna tois hänen teidän eteen nijncuin te tahdoisitta jotakin todembata häneldä tiedusta mutta ennencuin hän pääse edes olemma me walmit händä tappaman.

15. Nin te sis ilmoittaca Sodhanpämiehelle ia Radhille/ ette hen Homenna henen tois teiden eten/ ninquin te tadhoisitta iotakin todhembata henelde tiedhusta. Mutta ennenquin hen edestule/ nin me olema walmijt hende tappamaan. (Niin te siis ilmoittakaa sadanpäämiehelle ja raadille/ että hän huomenna hänen toisi teidän eteen/ niinnkuin te tahtoisitte jotakin todempaa häneltä tiedustaa. Mutta ennenkuin hän edestulee/ niin me olemme walmiit häntä tappamaan.)

15. νῦν οὖν ὑμεῖς ἐμφανίσατε τῷ χιλιάρχῳ σὺν τῷ συνεδρίῳ ὅπως αὔριον αὐτὸν καταγάγῃ πρὸς ὑμᾶς, ὡς μέλλοντας διαγινώσκειν ἀκριβέστερον τὰ περὶ αὐτοῦ· ἡμεῖς δὲ πρὸ τοῦ ἐγγίσαι αὐτὸν ἕτοιμοί ἐσμεν τοῦ ἀνελεῖν αὐτόν.

15. νυν ουν υμεις εμφανισατε τω χιλιαρχω συν τω συνεδριω οπως αυριον αυτον καταγαγη προς υμας ως μελλοντας διαγινωσκειν ακριβεστερον τα περι αυτου ημεις δε προ του εγγισαι αυτον ετοιμοι εσμεν του ανελειν αυτον 15. nυn oυn υmeis emfanisate to chiliarcho sυn to sυnedrio opos aυrion aυton katagage pros υmas os mellontas diaginoskein akriβesteron ta peri aυtoυ emeis de pro toυ eggisai aυton etoimoi esmen toυ anelein aυton

15 Therefore now, you°, together with the council, disclose° (it) to the commander *that he should be led to you° the next-day, as (if) being about to investigate more accurately the things concerning him. Now we are ready to assassinate him before he draws near.

15. Now therefore ye with the council signify to the chief captain that he bring him down unto you to morrow, as though ye would enquire something more perfectly concerning him: and we, or ever he come near, are ready to kill him.

15. So tut nun kund dem Oberhauptmann und dem Rat, daß er ihn morgen zu euch führe, als wolltet ihr ihn besser verhören; wir aber sind bereit, ihn zu töten, ehe er denn vor euch kommt.

15. Ahora pues vosotros con el concilio hacéd saber al tribuno, que le saque mañana a vosotros, como que queréis entender de él alguna cosa más cierta; y nosotros, ántes que él llegue, estamos aparejados para matarle.

15 Итак ныне же вы с синедрионом дайте знать тысяченачальнику, чтобы он завтра вывел его к вам, как будто вы хотите точнее рассмотреть дело о нем; мы же, прежде нежели он приблизится, готовы убить его.

16 Mutta Paavalin sisarenpoika, joka oli saanut kuulla väijytyksestä, saapui kasarmille, meni sisälle ja ilmoitti sen Paavalille.

16 Mutta kun Paavalin sisaren poika kuuli väijytyksestä, hän tuli kasarmille, meni sisälle ja ilmoitti asian Paavalille.

16. Kuin Paavalin sisaren poika heidän väijymisensä kuuli, meni hän leiriin ja ilmoitti nämät Paavalille.

16. COsca Pawalin sisaren poica heidän wäjymisens cuuli meni hän Scantzijn ja ilmoitti nämät Pawalille.

16. Coska sis Paualin Sisarenpoica heiden Wägymisens cwli/ tuli hen ia meni Scantzin siselle/ ia ilmoitti nämet Paualille. (Koska siis Pawalin sisarenpoika hänen wäijymisensä kuuli/ tuli hän ja meni skantziin sisälle/ ja ilmoitti nämät Pawalille.)

16. ἀκούσας δὲ ὁ υἱὸς τῆς ἀδελφῆς Παύλου τὸ ἔνεδρον, παραγενόμενος καὶ εἰσελθὼν εἰς τὴν παρεμβολὴν ἀπήγγειλε τῷ Παύλῳ.

16. ακουσας δε ο υιος της αδελφης παυλου {VAR1: το ενεδρον } {VAR2: την ενεδραν } παραγενομενος και εισελθων εις την παρεμβολην απηγγειλεν τω παυλω 16. akoυsas de o υios tes adelfes paυloυ {VAR1: to enedron } {VAR2: ten enedran } paragenomenos kai eiselthon eis ten paremβolen apeggeilen to paυlo

16 But Paul’s sister’s son, having heard of their (murderous) plot, came* and entered into the encampment and reported to Paul.

16. And when Paul's sister's son heard of their lying in wait, he went and entered into the castle, and told Paul.

16. Da aber des Paulus Schwestersohn den Anschlag hörte, ging er hin und kam in das Lager und verkündete es Paulus.

16. Entónces el hijo de la hermana de Pablo, oyendo de las asechanzas, vino, y entró en la fortaleza, y dió aviso a Pablo.

16 Услышав о сем умысле, сын сестры Павловой пришел и,войдя в крепость, уведомил Павла.

17 Niin Paavali kutsui luoksensa erään sadanpäämiehen ja sanoi: "Vie tämä nuorukainen päällikön luo, sillä hänellä on jotakin hänelle ilmoitettavaa".

17 Silloin Paavali kutsui luokseen yhden sadanpäämiehistä ja sanoi: "Vie tämä nuorukainen komentajan luo, sillä hänellä on jotain hänelle ilmoitettavaa."

17. Niin Paavali kutsui yhden sadanpäämiehistä tykönsä ja sanoi: vie tämä nuorukainen sodanpäämiehen tykö; sillä hänellä on jotakin hänelle sanomista.

17. Nijn Pawali cudzui yhden Sadanpäämiehistä tygöns ja sanoi: wie tämä nuorucainen Sodanpäämiehen tygö: sillä hänellä on jotakin hänelle sanomist.

17. Nin cutzui Pauali ydhen Sadanpämiehiste tygens ia sanoi/ Wie teme Noricainen Sodhanpämiehen tyge/ Sille ette henelle ombi iotaki henelle sanomista. (Niin kutsui Pawali yhden sadanpäämiehistä tykönsä ja sanoi/ Wie tämä nuorukainen sadanpäämiehen tykö/ Sillä että hänellä ompi jotakin hänelle sanomista.)

17. προσκαλεσάμενος δὲ ὁ Παῦλος ἕνα τῶν ἑκατοντάρχων ἔφη· Τὸν νεανίαν τοῦτον ἀπάγαγε πρὸς τὸν χιλίαρχον· ἔχει γάρ τι ἀπαγγεῖλαι αὐτῷ.

17. προσκαλεσαμενος δε ο παυλος ενα των εκατονταρχων εφη τον νεανιαν τουτον απαγαγε προς τον χιλιαρχον εχει γαρ τι απαγγειλαι αυτω 17. proskalesamenos de o paυlos ena ton ekatontarchon efe ton neanian toυton apagage pros ton chiliarchon echei gar ti apaggeilai aυto

17 Now Paul, having called one of the centurions, said, Lead this young-man away to the commander; for* he has something to report to him.

17. Then Paul called one of the centurions unto him, and said, Bring this young man unto the chief captain: for he hath a certain thing to tell him.

17. Paulus aber rief zu sich einen von den Unterhauptleuten und sprach: Diesen Jüngling führe hin zu dem Oberhauptmann; denn er hat ihm etwas zu sagen.

17. Y Pablo llamando a uno de los centuriones, dijo: Lleva a este mancebo al tribuno, porque tiene cierto aviso que darle.

17 Павел же, призвав одного из сотников, сказал: отведи этого юношу к тысяченачальнику, ибо он имеет нечто сказать ему.

18 Niin hän otti hänet mukaansa, vei hänet päällikön luo ja sanoi: "Vanki Paavali kutsui minut luokseen ja pyysi tuomaan sinun luoksesi tämän nuorukaisen, jolla on jotakin puhuttavaa sinulle".

18 Niin tämä otti hänet mukaansa, vei komentajan luo ja sanoi: "Vanki Paavali kutsui minut luokseen ja pyysi tuomaan luoksesi tämän nuorukaisen, jolla on jotain puhuttavaa sinulle."

18. Niin hän otti sen ja saatti hänen sodanpäämiehen tykö, ja sanoi: sidottu Paavali kutsui minun tykönsä ja rukoili minua tätä nuorukaista sinun tykös saattaa, jolla on sinulle jotakin sanomista.

18. Nijn hän otti sen ja saatti hänen Sodanpäämiehen tygö ja sanoi: sidottu Pawali cudzui minun tygöns ja rucoili minua tätä nuorucaista sinun tygös saatta jolla on sinulle jotakin sanomist.

18. Nin hen otti sen tygens/ ia saattoi henen Sodhanpämiehen tyge ia sanoi/ Se Sidhottu Pauali cutzui minun tygens/ ia rucoli minua temen Noricaisen sinun tyges saatta/ iolla ombi sinulle iotakin sanomista. (Niin hän otti sen tykönsä/ ja saattoi hänen sadanpäämiehen tykö ja sanoi/ Se sidottu Pawali kutsui minun tykönsä/ ja rukoili minua tämän nuorukaisen sinun tykösi saattaa/ jolla ompi sinulla jotakin sanomista.)

18. ὁ μὲν οὖν παραλαβὼν αὐτὸν ἤγαγε πρὸς τὸν χιλίαρχον καί φησιν· Ὁ δέσμιος Παῦλος προσκαλεσάμενός με ἠρώτησε τοῦτον τὸν νεανίαν ἀγαγεῖν πρός σε, ἔχοντά τι λαλῆσαί σοι.

18. ο μεν ουν παραλαβων αυτον ηγαγεν προς τον χιλιαρχον και φησιν ο δεσμιος παυλος προσκαλεσαμενος με ηρωτησεν τουτον τον νεανιαν αγαγειν προς σε εχοντα τι λαλησαι σοι 18. o men oυn paralaβon aυton egagen pros ton chiliarchon kai fesin o desmios paυlos proskalesamenos me erotesen toυton ton neanian agagein pros se echonta ti lalesai soi

18 Therefore indeed, he took him and led him to the commander and says, Paul the prisoner, having called me, asked me to lead this young-man to you, who has something to say to you.

18. So he took him, and brought him to the chief captain, and said, Paul the prisoner called me unto him, and prayed me to bring this young man unto thee, who hath something to say unto thee.

18. Der nahm ihn und führte ihn zum Oberhauptmann und sprach: der gebundene Paulus rief mich zu sich und bat mich, diesen Jüngling zu dir zu führen, der dir etwas zu sagen habe.

18. El entónces tomándole, le llevó al tribuno, y dijo: El preso Pablo llamándome, me rogó que trajese a tí este mancebo, que tiene algo que hablarte.

18 Тот, взяв его, привел к тысяченачальнику и сказал: узник Павел, призвав меня, просил отвести к тебе этого юношу, который имеет нечто сказать тебе.

19 Niin päällikkö tarttui hänen käteensä, vei hänet erikseen ja kysyi: "Mitä sinulla on minulle ilmoitettavaa?"

19 Niin komentaja tarttui hänen käteensä, vei hänet erilleen ja kysyi: "Mitä sinulla on minulle ilmoitettavaa?"

19. Niin sodanpäämies rupesi hänen käteensä, ja vei hänen erinänsä, ja kyseli häneltä: mitä se on, mitä sinulla on minulle ilmoittamista?

19. Nijn Sodanpäämies rupeis hänen käteens ja wei hänen erinäns ja kyseli häneldä: mitä hän hänelle tahdois sanoa?

19. Nin rupeis se Sodhanpämies henen Käteens/ ia wei henen cansans erisijan/ ia kyseli henelde/ Mite se on iota sine tadhot minulle sano? (Niin rupesi se sadanpäämies hänen käteensä/ ja wei hänen kanssansa eri sijaan/ ja kyseli häneltä/ Mitä se on jota sinä tahdot minulle sanoa?)

19. ἐπιλαβόμενος δὲ τῆς χειρὸς αὐτοῦ ὁ χιλίαρχος καὶ ἀναχωρήσας κατ’ ἰδίαν ἐπυνθάνετο· Τί ἐστιν ὃ ἔχεις ἀπαγγεῖλαί μοι;

19. επιλαβομενος δε της χειρος αυτου ο χιλιαρχος και αναχωρησας κατ ιδιαν επυνθανετο τι εστιν ο εχεις απαγγειλαι μοι 19. epilaβomenos de tes cheiros aυtoυ o chiliarchos kai anachoresas kat idian epυnthaneto ti estin o echeis apaggeilai moi

19 Now the commander grabbed his hand and departed privately, and was inquiring, What is it that you have to report to me?

19. Then the chief captain took him by the hand, and went with him aside privately, and asked him, What is that thou hast to tell me?

19. Da nahm ihn der Oberhauptmann bei der Hand und wich an einen besonderen Ort und fragte ihn: Was ist's, das du mir zu sagen hast?

19. Y el tribuno tomándole de la mano, y apartándose aparte con él, le preguntó: ¿Qué es lo que tienes de que darme aviso?

19 Тысяченачальник, взяв его за руку и отойдя с ним всторону, спрашивал: что такое имеешь ты сказать мне?

20 Hän sanoi: "Juutalaiset ovat päättäneet anoa sinulta, että huomenna veisit Paavalin alas neuvostoon, ikäänkuin aikoisit vielä tarkemmin tutkia hänen asiaansa.

20 Hän sanoi: "Juutalaiset ovat päättäneet pyytää sinulta, että huomenna veisit Paavalin alas neuvostoon ikään kuin *he aikoisivat* vielä tarkemmin kysellä jotain hänestä.

20. Niin hän sanoi: Juudalaiset ovat päättäneet sinua rukoilla, ettäs huomenna tuottaisit Paavalin raadin eteen, niinkuin he jotakin todempaa häneltä kuuntelisivat.

20. Nijn hän sanoi: Judalaiset owat wannonet sinua rucoilla ettäs huomenna tuotaisit Pawalin Raadin eteen nijncuin he jotakin todembata häneldä cuuldelisit.

20. Nin sanoi hen/ Ne Juttat ouat ychtenwa'noneet sinua rucoella/ Ettes Home'na totaisit Paualin Radhin eten/ ninquin he iotakin todembata henelde cwldelisit/ (Niin sanoi hän/ Ne juuttaat owat yhteen wannoneet sinua rukoilla/ Että huomenna tuottaisit Pawalin raadin eteen/ niinkuin he jotakin todempata häneltä kuuntelisit/)

20. εἶπε δὲ ὅτι Οἱ Ἰουδαῖοι συνέθεντο τοῦ ἐρωτῆσαί σε ὅπως αὔριον εἰς τὸ συνέδριον καταγάγῃς τὸν Παῦλον, ὡς μελλόντων τι ἀκριβέστερον πυνθάνεσθαι περὶ αὐτοῦ.

20. ειπεν δε οτι οι ιουδαιοι συνεθεντο του ερωτησαι σε οπως αυριον εις το συνεδριον καταγαγης τον παυλον ως μελλοντες τι ακριβεστερον πυνθανεσθαι περι αυτου 20. eipen de oti oi ioυdaioi sυnethento toυ erotesai se opos aυrion eis to sυnedrion katagages ton paυlon os mellontes ti akriβesteron pυnthanesthai peri aυtoυ

20 Now he said, The Jews themselves covenanted together to ask you *that you should lead Paul into the (Jewish) council the next-day, as (if) being about to inquire more accurately something concerning him.

20. And he said, The Jews have agreed to desire thee that thou wouldest bring down Paul to morrow into the council, as though they would enquire somewhat of him more perfectly.

20. Er aber sprach: Die Juden sind eins geworden, dich zu bitten, daß du morgen Paulus vor den Hohen Rat bringen lassest, als wollten sie ihn besser verhören.

20. Y él dijo: Los Judíos han concertado rogarte que mañana saques a Pablo al concilio, como que han de inquirir de él alguna cosa más cierta.

20 Он отвечал, что Иудеи согласились просить тебя, чтобы ты завтра вывел Павла пред синедрион, как будто они хотят точнее исследовать дело о нем.

21 Mutta älä sinä siihen suostu, sillä viidettäkymmentä miestä heidän joukostaan on häntä väijymässä, ja he ovat vannoneet valan, etteivät syö eivätkä juo, ennenkuin ovat tappaneet hänet. Ja nyt he ovat valmiina ja odottavat sinun suostumustasi."

21 Mutta älä sinä suostu heihin, sillä heitä on enemmän kuin neljäkymmentä miestä väijymässä häntä. He ovat kirouksen uhalla sitoutuneet olemaan syömättä ja juomatta ennen kuin ovat tappaneet hänet. Ja he ovat nyt valmiina odottaen sinulta suostumusta."

21. Mutta älä heitä tottele; sillä enempi kuin neljäkymmentä miestä väijyy häntä, jotka ovat heitänsä sadattaneet, ei ennen syövänsä eikä juovansa, kuin he hänen tappaisivat: ja he ovat nyt valmiit odottamassa sinun lupaamistas.

21. Mutta älä heitä tottele? sillä enämbi cuin neljäkymmendä miestä wäjy händä jotca owat heitäns sadattanet ei ennen syöwäns eikä juowans cuin he hänen tappaisit ja he owat nyt walmit odottamas sinun lupamistas.

21. Mutta ele sine heite tottele/ Sille ette enämbi quin Neliekymmende Mieste heiste wäghyuet hende/ iotca sadhattanuet ouat heitens/ eike söuens eike ioouans ennenquin he henen tappaisit/ Ja nyt he ouat walmijt/ ia odhottauat sinun Lupamistas. (Mutta älä sinä heitä tottele/ Sillä että enempi kuin neljäkymmentä miestä heistä wäijywät häntä/ jotka sadattaneet owat heitänsä/ eikä syöwänsä eikä juowansa ennenkuin he hänen tappaisit/ Ja nyt he owat walmiit/ ja odottawat sinun lupaamistasi.)

21. σὺ οὖν μὴ πεισθῇς αὐτοῖς· ἐνεδρεύουσι γὰρ αὐτὸν ἐξ αὐτῶν ἄνδρες πλείους τεσσαράκοντα, οἵτινες ἀνεθεμάτισαν ἑαυτοὺς μήτε φαγεῖν μήτε πιεῖν ἕως οὗ ἀνέλωσιν αὐτόν, καὶ νῦν ἕτοιμοί εἰσι προσδεχόμενοι τὴν ἀπὸ σοῦ ἐπαγγελίαν.

21. συ ουν μη πεισθης αυτοις ενεδρευουσιν γαρ αυτον εξ αυτων ανδρες πλειους τεσσαρακοντα οιτινες ανεθεματισαν εαυτους μητε φαγειν μητε πιειν εως ου ανελωσιν αυτον και νυν ετοιμοι εισιν προσδεχομενοι την απο σου επαγγελιαν 21. sυ oυn me peisthes aυtois enedreυoυsin gar aυton eks aυton andres pleioυs tessarakonta oitines anethematisan eaυtoυs mete fagein mete piein eos oυ anelosin aυton kai nυn etoimoi eisin prosdechomenoi ten apo soυ epaggelian

21 Therefore you, do not be persuaded by them; for* more-than forty men out of them are plotting against him, who vowed (for) themselves neither to eat nor to drink until they should assassinate him, and they are ready now, waiting for the promise from you.

21. But do not thou yield unto them: for there lie in wait for him of them more than forty men, which have bound themselves with an oath, that they will neither eat nor drink till they have killed him: and now are they ready, looking for a promise from thee.

21. Du aber traue ihnen nicht; denn es lauern auf ihn mehr als vierzig Männer unter ihnen, die haben sich verschworen, weder zu essen noch zu trinken, bis sie Paulus töten; und sind jetzt bereit und warten auf deine Verheißung.

21. Mas tú no confies de ellos; porque más de cuarenta varones de ellos le asechan, los cuales han hecho voto, debajo de maldición, de no comer ni beber hasta que le hayan muerto; y ahora están apercibidos esperando tu promesa.

21 Но ты не слушай их; ибо его подстерегают более сорока человек из них, которые заклялись не есть и не пить, доколе не убьют его;и они теперь готовы, ожидая твоего распоряжения.

22 Niin päällikkö päästi nuorukaisen menemään ja sanoi hänelle: "Älä virka kenellekään, että olet ilmaissut tämän minulle".

22 Niin komentaja päästi nuorukaisen menemään ja kielsi häntä: "Älä paljasta kenellekään, että olet ilmaissut tämän minulle."

22. Niin sodanpäämies laski nuorukaisen matkaansa ja haasti häntä kellenkään sanomasta, että hän nämät hänelle ilmoittanut oli.

22. NIin Sodanpäämies laski nuorucaisen matcans ja haasti händä kellengän sanomast että hän nämät hänelle ilmoittanut oli.

22. Nin se Sodhanpämies laski sen Noricaisen matkaans/ ia haastoi hende kellenge sanomasta/ Ettes nämet ole minulle ilmoittanut/ (Niin se sadanpäämies laski nuorukaisen matkaansa/ ja haastoi häntä kellenkään sanomasta/ Ettäs nämät ole minulle ilmoittanut/)

22. ὁ μὲν οὖν χιλίαρχος ἀπέλυσε τὸν νεανίαν, παραγγείλας μηδενὶ ἐκλαλῆσαι ὅτι ταῦτα ἐνεφάνισας πρός με.

22. ο μεν ουν χιλιαρχος απελυσεν τον νεανιαν παραγγειλας μηδενι εκλαλησαι οτι ταυτα ενεφανισας προς με 22. o men oυn chiliarchos apelυsen ton neanian paraggeilas medeni eklalesai oti taυta enefanisas pros me

22 Therefore indeed, the commander dismissed the young-man, having commanded him to tell no one that you disclosed these things to me. {May 25, 59 AD. Paul is sent to the political capital at Caesarea.}

22. So the chief captain then let the young man depart, and charged him, See thou tell no man that thou hast shewed these things to me.

22. Da ließ der Oberhauptmann den Jüngling von sich und gebot ihm, daß niemand sagte, daß er ihm solches eröffnet hätte,

22. Entónces el tribuno despidió al mancebo, mandándole qué a nadie dijese que le había dado aviso de esto.

22 Тогда тысяченачальник отпустил юношу, сказав: никомуне говори, что ты объявил мне это.

23 Sitten hän kutsui luoksensa kaksi sadanpäämiestä ja sanoi heille: "Pitäkää yön kolmannesta hetkestä lähtien kaksisataa sotamiestä valmiina lähtemään Kesareaan ja seitsemänkymmentä ratsumiestä ja kaksisataa keihäsmiestä,

23 Kutsuttuaan luokseen tietyt kaksi sadanpäämiestä hän sanoi: "Pitäkää yön kolmannesta tunnista* lähtien valmiina kaksisataa sotamiestä lähtemään Kesareaan asti ja seitsemänkymmentä ratsumiestä ja kaksisataa keihäsmiestä.

23. Ja hän kutsui tykönsä kaksi sadanpäämiestä ja sanoi: valmistakaat kaksisataa sotamiestä menemään Kesareaan, ja seitsemänkymmentä ratsasmiestä, ja kaksisataa keihäsmiestä kolmannella hetkellä yöstä.

23. Ja hän cudzui tygöns caxi Sadanpäämiestä ja sanoi: walmistacat caxi sata sotamiestä menemän Cesareaan ja seidzemenkymmendä radzasmiestä ja caxi sata keihäsmiestä colmannella hetkellä yöstä:

23. Ja hen tygenskutzui caxi Sadhanpämieste ia sanoi/ Walmistacat caxi sata Sotamieste/ ette he meneuet Cesarean asti/ ia seitzemenkymmende Ratzasmieste/ ia caxi sata Keihesmieste colmanella hetkelle ööste/ (Ja hän tykönsä kutsui kaksi sadanpäämiestä ja sanoi/ Walmistakaat kaksisataa sotamiestä/ että he menewät Kesareaan asti/ ja seitsemänkymmentä ratsasmiestä/ ja kaksisataa keihäsmiestä kolmannella hetkellä yöstä/)

23. Καὶ προσκαλεσάμενος δύο τινὰς τῶν ἑκατοντάρχων εἶπεν· Ἑτοιμάσατε στρατιώτας διακοσίους ὅπως πορευθῶσιν ἕως Καισαρείας, καὶ ἱππεῖς ἑβδομήκοντα καὶ δεξιολάβους διακοσίους, ἀπὸ τρίτης ὥρας τῆς νυκτός,

23. και προσκαλεσαμενος δυο τινας των εκατονταρχων ειπεν ετοιμασατε στρατιωτας διακοσιους οπως πορευθωσιν εως καισαρειας και ιππεις εβδομηκοντα και δεξιολαβους διακοσιους απο τριτης ωρας της νυκτος 23. kai proskalesamenos dυo tinas ton ekatontarchon eipen etoimasate stratiotas diakosioυs opos poreυthosin eos kaisareias kai ippeis eβdomekonta kai deksiolaβoυs diakosioυs apo trites oras tes nυktos

23 And having called to him a certain two of the centurions, he said, Prepare° at the third hour of the night {i.e. 9:00 PM} two hundred soldiers and seventy horsemen and two hundred spearmen, *that they should travel to Caesarea,

23. And he called unto him two centurions, saying, Make ready two hundred soldiers to go to Caesarea, and horsemen threescore and ten, and spearmen two hundred, at the third hour of the night;

23. und rief zu sich zwei Unterhauptleute und sprach: Rüstet zweihundert Kriegsknechte, daß sie gen Cäsarea ziehen, und siebzig Reiter und zweihundert Schützen auf die dritte Stunde der Nacht;

23. Y llamados dos centuriones, les mandó que apercibiesen doscientos soldados, que fuesen hasta Cesarea, y setenta de a caballo, con doscientos lanceros para la tercera hora de la noche;

23 И, призвав двух сотников, сказал: приготовьте мневоинов пеших двести, конных семьдесят и стрелков двести, чтобы стретьего часа ночи шли в Кесарию.

24 ja varatkaa ratsuja pannaksenne Paavalin ratsaille ja viedäksenne hänet vahingoittumatonna maaherra Feeliksin luo".

24 Varatkaa myös ratsuja pannaksenne Paavalin ratsaille ja viedäksenne hänet vahingoittumattomana maaherra Feeliksin luo."

24. Ja valmistakaat muutamia juhtia, että he Paavalin niiden päälle istuttavat ja vievät terveenä maanvanhimman Feliksen tykö.

24. Ja walmistacat muutamita juhtia että he Pawalin nijden päälle istuttawat ja wiewät terwenä Felixen Maanwanhimman tygö:

24. ia walmistacat mutomita Juchtia/ ette he Paualin ninen päle istuttauat/ ia wieuet henen teruena Felixen tyge sen Maanwanhiman/ (Ja walmistakaat muutamia juhtia/ että he Pawalin niiden päälle istuttawat/ ja wiewät hänen terweenä Feliksen tykö sen maanwanhimman/)

24. κτήνη τε παραστῆναι, ἵνα ἐπιβιβάσαντες τὸν Παῦλον διασώσωσι πρὸς Φήλικα τὸν ἡγεμόνα,

24. κτηνη τε παραστησαι ινα επιβιβασαντες τον παυλον διασωσωσιν προς φηλικα τον ηγεμονα 24. ktene te parastesai ina epiβiβasantes ton paυlon diasososin pros felika ton egemona

24 and animals to be present, in order that (after) they mounted Paul upon (one of them), they might save him for Felix the governor.

24. And provide them beasts, that they may set Paul on, and bring him safe unto Felix the governor.

24. und die Tiere richtet zu, daß sie Paulus draufsetzen und bringen ihn bewahrt zu Felix, dem Landpfleger.

24. Y que aparejasen cabalgaduras para en que poniendo a Pablo, le llevasen en salvo a Félix el gobernador;

24 Приготовьте также ослов, чтобы, посадив Павла, препроводить его к правителю Феликсу.

25 Ja hän kirjoitti kirjeen, joka kuului näin:

25 Ja hän kirjoitti näin kuuluvan kirjeen:

25. Ja kirjoitti kirjan tällä tavalla:

25. Ja kirjoitti Kirjan tällä tawalla.

25. ia kirioitti Breiuin telle modholla. (ja kirjoitti breiwin tällä muodolla.)

25. γράψας ἐπιστολὴν περιέχουσαν τὸν τύπον τοῦτον·

25. γραψας επιστολην περιεχουσαν τον τυπον τουτον 25. grapsas epistolen periechoυsan ton tυpon toυton

25 (Now) he wrote a letter (in) this pattern containing:

25. And he wrote a letter after this manner:

25. Und schrieb einen Brief, der lautete also:

25. Escribiendo una carta que en suma contenía esto:

25 Написал и письмо следующего содержания:

26 Klaudius Lysias lausuu tervehdyksen korkea-arvoiselle maaherralle Feeliksille.

26”Klaudius Lysias tervehtii korkea-arvoista maaherraa Feeliksiä.

26. Klaudius Lysias sille jalolle maanvanhimmalle Felikselle terveyttä!

26. CLaudius Lysias sille jalolle Maanwanhimmalle Felixelle ilo:

26. Claudius Lysias/ Site ialo Maanwanhinda Felix/ teruecte. (Claudius Lysias/ Sitä jaloa maanwanhinta Feliksiä/ terwehtää.)

26. Κλαύδιος Λυσίας τῷ κρατίστῳ ἡγεμόνι Φήλικι χαίρειν.

26. κλαυδιος λυσιας τω κρατιστω ηγεμονι φηλικι χαιρειν 26. klaυdios lυsias to kratisto egemoni feliki chairein

26 Claudius Lysias to the most-excellent governor Felix. Hail (to you).

26. Claudius Lysias unto the most excellent governor Felix sendeth greeting.

26. Klaudius Lysias dem teuren Landpfleger Felix Freude zuvor!

26. Claudio Lisias a Félix gobernador excelente, salud.

26 „Клавдий Лисий достопочтенному правителю Феликсу - радоваться.

27 Tämän miehen ottivat juutalaiset kiinni ja olivat vähällä hänet tappaa; silloin minä tulin saapuville sotaväen kanssa ja pelastin hänet, saatuani tietää, että hän on Rooman kansalainen.

27 Tämän miehen juutalaiset ottivat kiinni ja olivat vähällä tappaa. Niin menin sinne sotaväen kanssa ja pelastin hänet saatuani tietää, että hän on roomalainen.

27. Tämän miehen olivat Juudalaiset ottaneet kiinni ja tahtoivat hänen tappaa. Niin tulin minä parhaallansa sotaväellä sekaan ja tempasin hänen pois, että minä ymmärsin hänen Roomalaisen olevan.

27. Tämän miehen olit Judalaiset kijnniottanet ja tahdoit hänen tappa. Nijn tulin minä parhallans sotawäellä secaan ja temmaisin hänen pois että minä ymmärsin hänen Romalaisen olewan.

27. Temen Miehen olit Juttat kijniottaneet/ ia tachtoit henen tappa. Nin tulin mine parahallans secaan Sotawäen cansa/ ia temmasin henen pois/ ette mine ymmersin henen oleuan Romalaisen. (Tämän miehen olit juuttaat kiinni ottaneet/ ja tahtoit hänen tappaa. Niin tulin minä parhaallansa sekaan sotawäen kanssa/ ja tempasin hänen pois/ että minä ymmärsin hänen olewan romalaisen.)

27. τὸν ἄνδρα τοῦτον συλληφθέντα ὑπὸ τῶν Ἰουδαίων καὶ μέλλοντα ἀναιρεῖσθαι ὑπ’ αὐτῶν ἐπιστὰς σὺν τῷ στρατεύματι ἐξειλόμην αὐτόν, μαθὼν ὅτι Ρωμαῖός ἐστι.

27. τον ανδρα τουτον συλληφθεντα υπο των ιουδαιων και μελλοντα αναιρεισθαι υπ αυτων επιστας συν τω στρατευματι εξειλομην αυτον μαθων οτι ρωμαιος εστιν 27. ton andra toυton sυllefthenta υpo ton ioυdaion kai mellonta anaireisthai υp aυton epistas sυn to strateυmati ekseilomen aυton mathon oti romaios estin

27 (When) this man was taken by the Jews and being about to be assassinated by them, I stood up together with the soldiers and liberated him, having learned that he was a Roman.

27. This man was taken of the Jews, and should have been killed of them: then came I with an army, and rescued him, having understood that he was a Roman.

27. Diesen Mann hatten die Juden gegriffen und wollten ihn getötet haben. Da kam ich mit dem Kriegsvolk dazu und riß ihn von ihnen und erfuhr, daß er ein Römer ist.

27. A este varón, tomado por los Judíos, y que le comenzaban a matar, libré yo, sobreviniendo con una compañía de soldados, entendiendo que era Romano.

27 Сего человека Иудеи схватили и готовы были убить; я, придя с воинами, отнял его, узнав, что он Римский гражданин.

28 Ja koska tahdoin tietää, mistä asiasta he häntä syyttivät, vein hänet heidän neuvostoonsa

28 Koska halusin tietää, mistä asiasta he häntä syyttivät, vein hänet alas heidän neuvostoonsa.

28. Ja kuin minä pyysin syytä tietää, mistä he häntä nuhtelivat, niin minä vein hänen heidän raatinsa eteen,

28. Ja cosca minä pyysin syytä tietä mistä he händä nuhtelit nijn minä wein hänen heidän Raadins eteen:

28. Ja coska mine pydhin tiete syyn/ miste he he'de nuchtelit/ nin mine wein hene' heiden Radhijns/ (Ja koska minä pyysin tietää syyn/ mistä he häntä nuhtelit/ niin minä wein hänen heidän raatiinsa/)

28. βουλόμενος δὲ γνῶναι τὴν αἰτίαν δι’ ἣν ἐνεκάλουν αὐτῷ, κατήγαγον αὐτὸν εἰς τὸ συνέδριον αὐτῶν·

28. βουλομενος δε γνωναι την αιτιαν δι ην ενεκαλουν αυτω κατηγαγον αυτον εις το συνεδριον αυτων 28. βoυlomenos de gnonai ten aitian di en enekaloυn aυto kategagon aυton eis to sυnedrion aυton

28 But planning to know the accusation (because of which they were accusing him), I led him into their council;

28. And when I would have known the cause wherefore they accused him, I brought him forth into their council:

28. Da ich aber erkunden wollte die Ursache, darum sie ihn beschuldigten, führte ich ihn in ihren Rat.

28. Y queriendo saber la causa por qué le acusaban, le llevé al concilio de ellos.

28 Потом, желая узнать, в чем обвиняли его, привел его в синедрион их

29 ja havaitsin, että häntä syytettiin heidän lakiaan koskevista riitakysymyksistä, mutta ettei ollut kannetta mistään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet.

29 Havaitsin häntä syytettävän heidän lakiaan koskevista riitakysymyksistä, mutta ettei hän ollut syytteessä mistään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet.

29. Ja löysin kannettavan hänen päällensä heidän lakinsa kysymyksistä. Ja ei kuitenkaan heillä ollut yhtään kuoleman eli sidetten syytä.

29. Ja löysin cannettawan hänen päällens heidän Lakins kysymyxistä. Ja ei cuitengan heillä ollut yhtän cuoleman eli sitehin syytä.

29. Nin mine leusin cannettauan henen pälens heiden Lain Kysymisiste. Ja ei quite'ga heille ollut ychten syyte Colemaan eli Sitehin kelpauata. (Niin minä löysin kannettawan hänen päällensä heidän lain kysymisistä. Ja ei kuitenkaan heillä ollut yhtään syytä kuolemaan eli siteisiin kelpaawaa.)

29. ὃν εὗρον ἐγκαλούμενον περὶ ζητημάτων τοῦ νόμου αὐτῶν, μηδὲν δὲ ἄξιον θανάτου ἢ δεσμῶν ἔγκλημα ἔχοντα.

29. ον ευρον εγκαλουμενον περι ζητηματων του νομου αυτων μηδεν δε αξιον θανατου η δεσμων εγκλημα εχοντα 29. on eυron egkaloυmenon peri zetematon toυ nomoυ aυton meden de aksion thanatoυ e desmon egklema echonta

29 whom I found to be accused concerning debates of their law, having nothing (in way of) an accusation worthy of death or of bonds.

29. Whom I perceived to be accused of questions of their law, but to have nothing laid to his charge worthy of death or of bonds.

29. Da befand ich, daß er beschuldigt ward von wegen Fragen ihres Gesetzes, aber keine Anklage hatte, des Todes oder der Bande wert.

29. Y hallé que le acusaban de algunas cuestiones de la ley de ellos, mas que ningún crímen tenía digno de muerte, o de prisión.

29 и нашел, что его обвиняют в спорных мнениях, касающихсязакона их, но что нет в нем никакой вины, достойной смерти или оков.

30 Mutta kun minulle on annettu ilmi, että miestä vastaan on tekeillä (juutalaisten) salahanke, lähetän hänet nyt heti sinun luoksesi; olen myös kehoittanut hänen syyttäjiään sanomaan sanottavansa häntä vastaan sinun edessäsi."

30 Kun minulle ilmaistiin, että miestä vastaan on tekeillä (juutalaisten) salahanke, lähetin hänet heti luoksesi käskettyäni myös syyttäjiä esittämään sanottavansa häntä vastaan sinun edessäsi. (Jää hyvästi.)"

30. Ja kuin minulle siitä väijymisestä ilmoitettiin, jota Juudalaiset hänelle valmistivat, lähetin minä kohta hänen sinun tykös, ja sanoin hänen päällekantajillensa: mitä teillä on häntä vastaan, niin sanokaat maanvanhimman edessä. Ole hyvästi!

30. Ja cuin minulle sijtä wäjymisestä ilmoitettin jota Judalaiset hänelle walmistit lähetin minä cohta hänen sinun tygös ja sanoin hänen rijtaweljillens: mitä teillä on händä wastan nijn sanocat Maanwanhimman edesä. Ole hywästi.

30. Ja quin minulle ilmoitettijn sijte Wäghymisesta/ ionga Juttat henelle walmistit/ nin mine cochta lehetin henen sinu' tyges/ ia keskin henen Rijtaweliense/ ette mite heille ombi henen wastans/ sen he sanokat sinun edeses. Ole hyuesti. (Ja kuin minulle ilmoitettiin siitä wäijymisestä/ jonka juuttaat hänelle walmistit/ niin minä kohta lähetän hänen sinun tykösi/ ja käskin hänen riitaweljensä/ että mitä heillä ompi hänen wastaansa/ sen he sanokaat sinun edessäsi. Ole hywästi.)

30. μηνυθείσης δέ μοι ἐπιβουλῆς εἰς τὸν ἄνδρα μέλλειν ἔσεσθαι ὑπὸ τῶν Ἰουδαίων, ἐξαυτῆς ἔπεμψα πρός σε, παραγγείλας καὶ τοῖς κατηγόροις λέγειν τὰ πρὸς αὐτὸν ἐπὶ σοῦ. ἔρρωσο.

30. μηνυθεισης δε μοι επιβουλης εις τον ανδρα μελλειν εσεσθαι υπο των ιουδαιων εξαυτης επεμψα προς σε παραγγειλας και τοις κατηγοροις λεγειν τα προς αυτον επι σου ερρωσο 30. menυtheises de moi epiβoυles eis ton andra mellein esesthai υpo ton ioυdaion eksaυtes epempsa pros se paraggeilas kai tois kategorois legein ta pros aυton epi soυ erroso

30 But (after) it was divulged to me of a future pact by the Jews *for the man, I promptly sent him to you, having also commanded his accusers to speak the things to him in front of you. Good-bye.

30. And when it was told me how that the Jews laid wait for the man, I sent straightway to thee, and gave commandment to his accusers also to say before thee what they had against him. Farewell.

30. Und da vor mich kam, daß etliche Juden auf ihn lauerten, sandte ich ihn von Stund an zu dir und entbot den Klägern auch, daß sie vor Dir sagten, was sie wider ihn hätten. Gehab dich wohl!

30. Mas siéndome dado aviso de asechanzas que le habían aparejado los Judíos, en la misma hora le envié a tí: mandando también a los acusadores que traten delante de tí lo que tienen contra él. Bien hayas.

30 А как до меня дошло, что Иудеи злоумышляют на этого человека, то я немедленно послал его к тебе, приказав и обвинителям говорить на него перед тобою. Будь здоров".

31 Niin sotamiehet, saamansa käskyn mukaan, ottivat Paavalin ja veivät hänet yötä myöten Antipatrikseen.

31 Niin sotamiehet saamansa käskyn mukaan ottivat Paavalin ja veivät yötä myöten Antipatrikseen.

31. Ja sotamiehet ottivat Paavalin, niinkuin heille käsketty oli, ja veivät hänen yöllä Antipatrideen.

31. JA Sotamiehet otit Pawalin nijncuin heille käsketty oli ja weit hänen yöllä Antipatrideen.

31. Nin otit Sotamiehet Paualin/ quin heille oli kesketty/ ia weit henen öölle Antipatriden. (Niin otit sotamiehet Pawalin/ kuin heille oli käsketty/ ja weit hänen yöllä Antipatrideen.)

31. Οἱ μὲν οὖν στρατιῶται κατὰ τὸ διατεταγμένον αὐτοῖς ἀναλαβόντες τὸν Παῦλον ἤγαγον διὰ τῆς νυκτὸς εἰς τὴν Ἀντιπατρίδα,

31. οι μεν ουν στρατιωται κατα το διατεταγμενον αυτοις αναλαβοντες τον παυλον ηγαγον δια της νυκτος εις την αντιπατριδα 31. oi men oυn stratiotai kata to diatetagmenon aυtois analaβontes ton paυlon egagon dia tes nυktos eis ten antipatrida

31 Therefore indeed, the soldiers, according to what had been commanded to them, took Paul and led him through the night to Antipatris.

31. Then the soldiers, as it was commanded them, took Paul, and brought him by night to Antipatris.

31. Die Kriegsknechte, wie ihnen befohlen war, nahmen Paulus und führten ihn bei der Nacht gen Antipatris.

31. Entónces los soldados tomaron a Pablo, como les era mandado, y le trajeron de noche a Antipatris.

31 Итак воины, по данному им приказанию, взявПавла, повели ночью в Антипатриду.

32 Seuraavana päivänä he antoivat ratsumiesten jatkaa hänen kanssaan matkaa, mutta itse he palasivat kasarmiin.

32 Jätettyään seuraavana päivänä ratsumiehet jatkamaan matkaa hänen kanssaan, he palasivat kasarmiin.

32. Ja toisena päivän antoivat he ratsasmiesten häntä seurata ja palasivat leiriin.

32. Ja toisna päiwänä annoit he radzasmiesten händä seurata ja palaisit Scantzijn.

32. Ja toisna peiuen annoit he Ratzasmiesten hende seurata/ ia he iellenspalasit Scantzijn. (Ja toisena päiwän annoit he ratsasmiesten häntä seurata/ ja he jällens palasit scantziin.)

32. τῇ δὲ ἐπαύριον ἐάσαντες τοὺς ἱππεῖς πορεύεσθαι σὺν αὐτῷ, ὑπέστρεψαν εἰς τὴν παρεμβολήν·

32. τη δε επαυριον εασαντες τους ιππεις πορευεσθαι συν αυτω υπεστρεψαν εις την παρεμβολην 32. te de epaυrion easantes toυs ippeis poreυesthai sυn aυto υpestrepsan eis ten paremβolen

32 But on the next-day, having permitted the horsemen to travel together with him, they returned to the encampment,

32. On the morrow they left the horsemen to go with him, and returned to the castle:

32. Des andern Tages aber ließen sie die Reiter mit ihm ziehen und wandten wieder um zum Lager.

32. Y el día siguiente, dejando a los de a caballo que fuesen con él, se volvieron a la fortaleza.

32 А на другой день, предоставив конным идти с ним, возвратились в крепость.

33 Kun ratsumiehet tulivat Kesareaan, antoivat he kirjeen maaherralle ja veivät myös Paavalin hänen eteensä.

33 Kun nämä tulivat, he antoivat kirjeen maaherralle ja veivät myös Paavalin hänen eteensä.

33. Kuin he tulivat Kesareaan ja antoivat kirjan maanvanhimmalle, niin he asettivat myös Paavalin hänen eteensä.

33. Cosca he tulit Cesareaan ja annoit Kirjan Maanwanhimmalle nijn he asetit myös Pawalin hänen eteens.

33. Coska he tulit Cesarean/ ia Breiuin annoit Maanwanhimalle/ nin he mös asetit Paualin henen eteens. (Koska he tulit Kesareaan/ ja breiwin annoit maanwanhimmalle/ niin he myös asetit Pawalin hänen eteensä.)

33. οἵτινες εἰσελθόντες εἰς τὴν Καισάρειαν καὶ ἀναδόντες τὴν ἐπιστολὴν τῷ ἡγεμόνι παρέστησαν καὶ τὸν Παῦλον αὐτῷ.

33. οιτινες εισελθοντες εις την καισαρειαν και αναδοντες την επιστολην τω ηγεμονι παρεστησαν και τον παυλον αυτω 33. oitines eiselthontes eis ten kaisareian kai anadontes ten epistolen to egemoni parestesan kai ton paυlon aυto

33 who, having entered into Caesarea, and having given over the letter to the governor, also presented Paul to him.

33. Who, when they came to Caesarea, and delivered the epistle to the governor, presented Paul also before him.

33. Da die gen Cäsarea kamen, überantworteten sie den Brief dem Landpfleger und stellten ihm Paulus auch dar.

33. Y como llegaron a Cesarea, y dieron la carta al gobernador, presentaron también a Pablo delante de él.

33 А те, придя в Кесарию и отдав письмо правителю, представили ему и Павла.

34 Luettuaan kirjeen hän kysyi, mistä maakunnasta Paavali oli; ja saatuaan tietää, että hän oli Kilikiasta,

34 Kirjeen luettuaan maaherra* kysyi, mistä maakunnasta hän oli, ja saatuaan tietää, että hän on Kilikiasta,

34. Kuin maanvanhin oli kirjan lukenut ja kysynyt, kusta maakunnasta hänen piti oleman; ja että hän ymmärsi hänen Kilikiasta olevan,

34. Cosca Maanwanhin oli Kirjan lukenut ja kysynyt custa maacunnasta hänen piti oleman ja että hän ymmärsi hänen Ciliciasta olewan sanoi hän:

34. Cosca sis Maanwanhin oli Breiuin lukenut/ ia kysynyt custa makunnasta henen piti oleman/ ia quin hen ymmersi henen oleuan Ciliciasta/ (Koska siis maanwanhin oli breiwin lukenut/ ja kysynyt kusta maakunnasta hänen piti oleman/ ja kuin hän ymmärsi hänen olewan Kililkiasta/)

34. ἀναγνοὺς δὲ ὁ ἡγεμὼν καὶ ἐπερωτήσας ἐκ ποίας ἐπαρχίας ἐστί, καὶ πυθόμενος ὅτι ἀπὸ Κιλικίας,

34. αναγνους δε ο ηγεμων και επερωτησας εκ ποιας επαρχιας εστιν και πυθομενος οτι απο κιλικιας 34. anagnoυs de o egemon kai eperotesas ek poias eparchias estin kai pυthomenos oti apo kilikias

34 Now the governor read (the letter) and having asked: What province is he from? And having inquired: (he is) from Cilicia.

34. And when the governor had read the letter, he asked of what province he was. And when he understood that he was of Cilicia;

34. Da der Landpfleger den Brief las, fragte er, aus welchem Lande er wäre. Und da er erkundet, daß er aus Zilizien wäre sprach er:

34. Y el gobernador, leida la carta, preguntó de qué provincia era; y entendiendo que era de Cilicia:

34 Правитель, прочитав письмо, спросил, из какой он области, и, узнав, что из Киликии, сказал:

35 hän sanoi: "Minä kuulustelen sinua, kun syyttäjäsikin saapuvat". Ja hän käski vartioida häntä Herodeksen linnassa.

35 hän sanoi: "Kuulustelen sinua, kun syyttäjäsikin saapuvat." Ja hän käski vartioida häntä Herodeksen linnassa.

35. Minä tahdon sinua kuulla, sanoi hän, kuin myös sinun päällekantajas tulevat edes. Ja käski kätkeä hänen Herodeksen raatihuoneeseen.

35. Minä tahdon sinua cuulla sinun rijtaweljeis läsnä olles. Ja käski hänen kätke Herodexen Raadihuonesen.

35. nin hen sanoi/ Mine cwlen sinua coska sinun Rijtawelies lesne ouat. Ja keski henen ketkettä Herodesen Radhinhonesa. (niin hän sanoi/ Minä kuulen sinua koska sinun riitaweljesi läsnä owat. Ja käski hänen kätkettää Herodeksen raatihuoneelssa.)

35. Διακούσομαί σοι, ἔφη, ὅταν καὶ οἱ κατήγοροί σου παραγένωνται· ἐκέλευσέ τε αὐτόν ἐν τῷ πραιτωρίῳ τοῦ Ἡρῴδου φυλάσσεσθαι.

35. διακουσομαι σου εφη οταν και οι κατηγοροι σου παραγενωνται εκελευσεν τε αυτον εν τω πραιτωριω του ηρωδου φυλασσεσθαι 35. diakoυsomai soυ efe otan kai oi kategoroi soυ paragenontai ekeleυsen te aυton en to praitorio toυ erodoυ fυlassesthai

35 He was saying, I will hear you fully whenever your accusers also come*. And he commanded him to be guarded in Herod’s palace.

35. I will hear thee, said he, when thine accusers are also come. And he commanded him to be kept in Herod's judgment hall.

35. Ich will dich verhören, wenn deine Verkläger auch da sind. Und hieß ihn verwahren in dem Richthause des Herodes.

35. Te oiré, dijo, cuando vinieren también tus acusadores. Y mandó que le guardasen en la audiencia de Heródes.

35 я выслушаю тебя, когда явятся твои обвинители. Иповелел ему быть под стражеюв Иродовой претории.