21 luku

Paavali tulee Tyyroon 1 – 6, Ptolematkseen ja Kesareaan; majailee siellä evankelista Filippuksen talossa, jossa Agabus ennustaa hänelle kahleita 7 – 14, saapuu Jerusalemiin 15 – 17, kertoo Jaakobille ja vanhimmille, mitä Jumala hänen kauttaan on tehnyt pakanain seassa, ja puhdistaa itsensä juutalaisten takia 18 – 26 Näiden kiihoituksesta väkijoukko ottaa pyhäkössä kiinni Paavalin 27 – 30 ja tahtoo tappaa hänet, mutta päällikkö pelastaa hänet ja sallii hänen puhua kansalle 31 – 40.

1 Kun olimme eronneet heistä ja lähteneet purjehtimaan, laskimme suoraan Koossaareen ja seuraavana päivänä Rodoon ja sieltä Pataraan.

1 Kun olimme eronneet heistä ja lähteneet vesille, tulimme suoraan kuljettuamme Koosiin*, seuraavana päivänä Rodokseen* ja sieltä Pataraan.

1. Kuin siis tapahtui, että me laskimme ulos ja heistä luovuimme, menimme me kohdastansa Koon saareen, ja toisena päivänä Rodoon, ja sieltä Pataraan.

1. COsca sijs me heistä luowuimme menimmä me cohdastans Coon ja toisna päiwänä Rodumijn ja sieldä Pataraan.

1. COska sis nin tapachtui/ ette me heiste louuima/ puriectima me sielde/ ia tulima oikeata Laita Coumijn/ ia toisna peiuen Rodumijn/ ia sielde Pataran. (Koska siis niin tapahtui/ että me heistä luowuimme/ purjehdimme me sieltä/ ja tulimme oikeata laitaa kolumniin/ ja toisena päiwän Rodumiin/ ja sieltä Pataraan.)

1. Ὡς δὲ ἐγένετο ἀναχθῆναι ἡμᾶς ἀποσπασθέντας ἀπ’ αὐτῶν, εὐθυδρομήσαντες ἤλθομεν εἰς τὴν Κῶ, τῇ δὲ ἑξῆς εἰς τὴν Ρόδον, κἀκεῖθεν εἰς Πάταρα.

1. ως δε εγενετο αναχθηναι ημας αποσπασθεντας απ αυτων ευθυδρομησαντες ηλθομεν εις την κων τη δε εξης εις την ροδον κακειθεν εις παταρα 1. os de egeneto anachthenai emas apospasthentas ap aυton eυthυdromesantes elthomen eis ten kon te de ekses eis ten rodon kakeithen eis patara

1 {Early 59 AD. Journey to Jerusalem.} Now it happened to set-sail, as they pulled away from them, we made a straight route, and came to Cos, and the next (day) to Rhodes, and from there to Patara.

1. And it came to pass, that after we were gotten from them, and had launched, we came with a straight course unto Coos, and the day following unto Rhodes, and from thence unto Patara:

1. Als nun geschah, daß wir, von ihnen gewandt, dahinfuhren, kamen wir geradewegs gen Kos und am folgenden Tage gen Rhodus und von da nach Patara.

1. Y FUÉ que como navegámos habiendonos arrancado de ellos, vinimos camino derecho a Coos, y el día siguiente a Rodas, y de allí a Patara.

1 Когда же мы, расставшись с ними, отплыли, то прямо пришли в Кос, на другой день в Родос и оттуда в Патару,

2 Siellä tapasimme Foinikiaan menevän laivan, astuimme siihen ja lähdimme purjehtimaan.

2 Tavattuamme laivan, joka oli menossa Foinikiaan, nousimme siihen ja läksimme purjehtimaan.

2. Ja kuin me sieltä haahden löysimme, joka Phenikiaan hankitsi, siihen me astuimme, ja läksimme matkaan.

2. Ja cuin me sieldä hahden saimma joca Pheniciaan hangidzi sijhen me astuimme ja läximme matcan.

2. Ja quin me sielle Hahden saima/ ioca Phenician Hangitzi/ sen siselle me astuima/ ia lexime matkan. (Ja kuin me sieltä haahteen saimme/ joka Pheniciaan hankitsi/ sen sisälle me astuimme/ ja läksimme matkaan.)

2. καὶ εὑρόντες πλοῖον διαπερῶν εἰς Φοινίκην ἐπιβάντες ἀνήχθημεν.

2. και ευροντες πλοιον διαπερων εις φοινικην επιβαντες ανηχθημεν 2. kai eυrontes ploion diaperon eis foiniken epiβantes anechthemen

2 And having found a ship, ferrying (people) over into Phoenicia, we stepped on and set-sail.

2. And finding a ship sailing over unto Phenicia, we went aboard, and set forth.

2. Und da wir ein Schiff fanden, das nach Phönizien fuhr, traten wir hinein und fuhren hin.

2. Y hallando una nave que pasaba a Fenicia, nos embarcámos, y partímos.

2 и, найдя корабль, идущий в Финикию, взошли на него и отплыли.

3 Ja kun Kypro rupesi näkymään ja oli jäänyt meistä vasemmalle, purjehdimme Syyriaan ja nousimme maihin Tyyrossa; siellä näet laivan oli määrä purkaa lastinsa.

3 Saatuamme Kyproksen näkyviimme ja jätettyämme sen vasemmalle, purjehdimme Syyriaan ja laskimme maihin Tyyrossa, sillä siellä oli laivan määrä purkaa lasti.

3. Ja kuin Kypros rupesi näkymään ja me sen vasemmalle puolelle jättäneet olimme, purjehdimme me Syriaan ja tulimme Tyroon; sillä siellä piti se haaksi tyhjennettämän.

3. Ja cuin Cyprus rupeis näkymän jätimme me sen wasemmalle puolelle ja purjehdimma Syriaan ja tulimma Tyroon: sillä siellä piti se haaxi tyhjättämän.

3. Ja quin Cyprus rupes näkymen/ ietime me sen Wasemalle polelle/ ia puriectime Syriaan/ ia tulima Tyroon. Sille sielle piti se Haaxi tyhijettemen. (Ja kuin Kypros rupesi näkymän/ jätimme me sen wasemmalle puolelle/ ja purjehdimme Syriaan/ ja tulimme Tyroon. Sillä siellä piti se haaksi tyhjettämän.)

3. ἀναφάναντες δὲ τὴν Κύπρον καὶ καταλιπόντες αὐτὴν εὐώνυμον ἐπλέομεν εἰς Συρίαν, καὶ κατήχθημεν εἰς Τύρον· ἐκεῖσε γὰρ ἦν τὸ πλοῖον ἀποφορτιζόμενον τὸν γόμον.

3. αναφαναντες δε την κυπρον και καταλιποντες αυτην ευωνυμον επλεομεν εις συριαν και κατηχθημεν εις τυρον εκεισε γαρ ην το πλοιον αποφορτιζομενον τον γομον 3. anafanantes de ten kυpron kai katalipontes aυten eυonυmon epleomen eis sυrian kai katechthemen eis tυron ekeise gar en to ploion apofortizomenon ton gomon

3 Now (after) Cyprus appeared, having left it on the left, we were sailing to Syria and brought* (the ship) into Tyre; for* the ship was unloading her cargo there.

3. Now when we had discovered Cyprus, we left it on the left hand, and sailed into Syria, and landed at Tyre: for there the ship was to unlade her burden.

3. Als wir aber Zypern ansichtig wurden, ließen wir es zur linken Hand und schifften nach Syrien und kamen an zu Tyrus; denn daselbst sollte das Schiff die Ware niederlegen.

3. Y como comenzó a mostrársenos Chipre, dejándola a mano izquierda, navegámos a Siria, y vinimos a Tiro; porque la nave había de descargar allí su carga.

3 Быв в виду Кипра и оставив его слева, мы плыли в Сирию, и пристали в Тире, ибо тут надлежало сложить груз с корабля.

4 Ja tavattuamme opetuslapset me viivyimme siellä seitsemän päivää. Ja Hengen vaikutuksesta he varoittivat Paavalia menemästä Jerusalemiin.

4 Tavattuamme opetuslapset viivyimme siellä seitsemän päivää. Hengen vaikutuksesta he kehoittivat Paavalia olemaan menemättä (ylös) Jerusalemiin.

4. Ja kuin me löysimme opetuslapsia, niin me olimme siellä seitsemän päivää. Ja ne sanoivat Paavalille hengen kautta, ettei hänen pitänyt Jerusalemiin menemän.

4. Ja cuin me löysimmä Opetuslapsia nijn me olimma siellä seidzemen päiwä. Ja ne sanoit Pawalille Hengen cautta ettei hänen pitänyt Jerusalemijn menemän. Ja tapahdui cosca me ne päiwät olimma wiettänet nijn me läximme matcan.

4. Ja quin me leusime Opetuslapsia/ nin me olima sielle seitzemen peiue. Ja ne sanoit Paualille Hengen cautta/ ettei hene' pitenyt Jerusalemijn menemen. Ja se tapachtui coska me olima ne peiuet wiettenet/ nin me lexime matkan. (Ja kuin me löysimme opetuslapsia/ niin me olimme siellä seitsemän päiwää. Ja ne sanoit Pawalille Hengen kautta/ ettei hänen pitänyt Jerusalemiin menemän. Ja se tapahtui koska me olimme ne päiwät wiettäneet/ niin me läksimme matkaan.)

4. καὶ ἀνευρόντες τοὺς μαθητὰς ἐπεμείναμεν αὐτοῦ ἡμέρας ἑπτά· οἵτινες τῷ Παύλῳ ἔλεγον διὰ τοῦ Πνεύματος μὴ ἀναβαίνειν εἰς Ἱεροσόλυμα.

4. και ανευροντες {VAR1: τους } μαθητας επεμειναμεν αυτου ημερας επτα οιτινες τω παυλω ελεγον δια του πνευματος μη αναβαινειν εις ιερουσαλημ 4. kai aneυrontes {VAR1: toυs } mathetas epemeinamen aυtoυ emeras epta oitines to paυlo elegon dia toυ pneυmatos me anaβainein eis ieroυsalem

4 And we remained there* seven days, having found disciples who were saying to Paul through the Spirit, that he should not go-up to Jerusalem.

4. And finding disciples, we tarried there seven days: who said to Paul through the Spirit, that he should not go up to Jerusalem.

4. Und als wir Jünger fanden, blieben wir daselbst sieben Tage. Die sagten Paulus durch den Geist, er sollte nicht hinauf gen Jerusalem ziehen.

4. Y nos quedámos allí siete dias, habiendo hallado discípulos, los cuales decían a Pablo por el Espíritu, que no subiese a Jerusalem.

4 И, найдя учеников, пробыли там семь дней. Они, по внушению Духа, говорили Павлу, чтобы он не ходил вИерусалим.

5 Mutta kun olimme viettäneet loppuun ne päivät, lähdimme matkalle, ja kaikki saattoivat vaimoineen ja lapsineen meitä kaupungin ulkopuolelle saakka. Ja me laskeuduimme rannalla polvillemme ja rukoilimme;

5 Mutta vietettyämme loppuun ne päivät läksimme matkaan ja kaikki saattoivat meitä vaimoineen ja lapsineen kaupungin ulkopuolelle saakka, Rannalla laskeuduimme polvillemme ja rukoilimme.

5. Ja tapahtui, kuin me ne päivät olimme viettäneet, niin me läksimme matkaan, ja he saattivat kaikki meitä vaimoin ja lasten kanssa ulos kaupungista, ja me lankesimme rannassa polvillemme ja rukoilimme.

5. Ja he saatit caicki meitä emändäins ja lastens cansa Caupungist ulos ja me langeisimma rannas polwillem ja rucoilimma.

5. Ja saatoit he caiki ynne meite Emendeins ia Laste's cansa wlos Caupungista/ ia rannas me langesima poluille'ma/ ia rucolima. (Ja saatoit he kaikki ynnä meitä emäntäinsä ja lastensa kanssa ulos kaupungista/ ja rannassa me lankesimme polwillemme/ ja rukoilimme.)

5. ὅτε δὲ ἐγένετο ἡμᾶς ἐξαρτίσαι τὰς ἡμέρας, ἐξελθόντες ἐπορευόμεθα προπεμπόντων ἡμᾶς πάντων σὺν γυναιξὶ καὶ τέκνοις ἕως ἔξω τῆς πόλεως, καὶ θέντες τὰ γόνατα ἐπὶ τὸν αἰγιαλὸν προσηυξάμεθα,

5. οτε δε εγενετο ημας εξαρτισαι τας ημερας εξελθοντες επορευομεθα προπεμποντων ημας παντων συν γυναιξιν και τεκνοις εως εξω της πολεως και θεντες τα γονατα επι τον αιγιαλον προσηυξαμεθα 5. ote de egeneto emas eksartisai tas emeras ekselthontes eporeυometha propemponton emas panton sυn gυnaiksin kai teknois eos ekso tes poleos kai thentes ta gonata epi ton aigialon proseυksametha

5 Now when it happened for us to finish the days (there), we came out and were traveling on, and they all, together with (their) wives and children, sent us onward until we were outside the city, and having placed the knees (down) upon the beach, we prayed,

5. And when we had accomplished those days, we departed and went our way; and they all brought us on our way, with wives and children, till we were out of the city: and we kneeled down on the shore, and prayed.

5. Und es geschah, da wir die Tage zugebracht hatten, zogen wir aus und reisten weiter. Und sie geleiteten uns alle mit Weib und Kindern bis hinaus vor die Stadt, und wir knieten nieder am Ufer und beteten.

5. Y cumplidos aquellos dias, nos partímos, acompañándonos todos con sus mujeres e hijos hasta fuera de la ciudad; y puestos de rodillas en la ribera, orámos.

5 Проведя эти дни, мы вышли и пошли, и нас провожали все с женами и детьми даже за город; а на берегу, преклонив колени, помолились.

6 ja sanottuamme jäähyväiset toisillemme astuimme laivaan, ja he palasivat kotiinsa.

6 Jätettyämme toisillemme hyvästit astuimme laivaan, ja he palasivat koteihinsa.

6. Ja sittekuin me toinen toistamme tervehdimme, niin me astuimme haahteen; vaan he palasivat kotiansa.

6. Ja sijtte cuin me toinen toistam terwehdimmä nijn me astuimma hahten ja he palaisit cotians.

6. Ja sijtte quin me keskenem teruedimme/ nin me astuima Hachten/ ia he palasit cotians. (Ja sitten kuin me keskenämme terwehdimme/ niin me astuimme haahteen/ ja he palasit kotiansa.)

6. καὶ ἀσπασάμενοι ἀλλήλους ἐπέβημεν εἰς τὸ πλοῖον, ἐκεῖνοι δὲ ὑπέστρεψαν εἰς τὰ ἴδια.

6. και ασπασαμενοι αλληλους επεβημεν εις το πλοιον εκεινοι δε υπεστρεψαν εις τα ιδια 6. kai aspasamenoi alleloυs epeβemen eis to ploion ekeinoi de υpestrepsan eis ta idia

6 and having hugged one another, we stepped onto the ship, but those (others) returned to their own.

6. And when we had taken our leave one of another, we took ship; and they returned home again.

6. Und als wir einander gesegnet, traten wir ins Schiff; jene aber wandten sich wieder zu dem Ihren.

6. Y abrazándonos los unos a los otros, subímos en la nave, y ellos se volvieron a sus casas.

6 И, простившись друг с другом, мы вошли вкорабль, а они возвратились домой.

7 Tyyrosta me saavuimme Ptolemaikseen, ja siihen päättyi purjehduksemme. Ja me tervehdimme veljiä siellä ja viivyimme päivän heidän luonansa.

7 Päätimme purjehduksen saavuttuamme Tyyrosta Ptolemaikseen. Tervehdimme veljiä ja viivyimme päivän heidän luonaan.

7. Mutta me päätimme meidän purjehdusretkemme, tulimme Tyrosta Ptolemaidaan, tervehdimme veljiä ja olimme päivän heidän tykönänsä.

7. MUtta me päätimmä meidän purjehdus retkemme Tyrosta ja tulimma Ptolomaidaan ja terwehdimmä weljiä ja olimma päiwän heidän tykönäns.

7. Mutta me soritima meiden puriectus Retken Tyrosta ia tulima Ptholomaidaan/ ia teruetima Welije/ Ja me olima heiden tykenens ydhen peiuen. (Mutta me suoritimme meidän purjehdusretken Tyrosta ja tulimme Ptholomaidaan/ ja terwehdimme weljiä/ Ja me olimme heidän tykönänsä yhden päiwän.)

7. Ἡμεῖς δὲ τὸν πλοῦν διανύσαντες ἀπὸ Τύρου κατηντήσαμεν εἰς Πτολεμαΐδα, καὶ ἀσπασάμενοι τοὺς ἀδελφοὺς ἐμείναμεν ἡμέραν μίαν παρ’ αὐτοῖς.

7. ημεις δε τον πλουν διανυσαντες απο τυρου κατηντησαμεν εις πτολεμαιδα και ασπασαμενοι τους αδελφους εμειναμεν ημεραν μιαν παρ αυτοις 7. emeis de ton ploυn dianυsantes apo tυroυ katentesamen eis ptolemaida kai aspasamenoi toυs adelfoυs emeinamen emeran mian par aυtois

7 Now having terminated the voyage from Tyre, we arrived in Ptolemais, and we greeted the brethren and remained with them (for) one day.

7. And when we had finished our course from Tyre, we came to Ptolemais, and saluted the brethren, and abode with them one day.

7. Wir aber vollzogen die Schiffahrt von Tyrus und kamen gen Ptolemais und grüßten die Brüder und blieben einen Tag bei ihnen.

7. Y nosotros, cumplida la navegación, vinimos de Tiro a Tolemaida, y habiendo saludado a los hermanos, nos quedámos con ellos un día.

7 Мы же, совершив плавание, прибыли из Тира в Птолемаиду, где, приветствовав братьев, пробыли у них один день.

8 Mutta seuraavana päivänä me lähdimme (Paavali seuralaisineen) sieltä ja tulimme Kesareaan, jossa menimme evankelista Filippuksen tykö, joka oli yksi niistä seitsemästä, ja jäimme hänen tykönsä.

8 Mutta seuraavana päivänä läksimme (Paavali seuralaisineen) matkaan ja tulimme Kesareaan. Menimme evankelista Filippuksen kotiin — hän oli yksi niistä seitsemästä — ja jäimme hänen luokseen.

8. Toisena päivänä läksimme me matkaan, jotka Paavalin kanssa olimme, ja tulimme Kesareaan, ja menimme Philippus evankelistan huoneeseen, (joka oli yksi niistä seitsemästä,) ja jäimme hänen tykönsä.

8. Toisna päiwänä läximmä me matcan jotca Pawalin cansa olimma ja tulimma Cesareaan. Ja menimmä Philippus Evangelistan huonesen joca oli yxi nijstä seidzemest. Ja jäimme hänen tygöns.

8. Toisna peiuen me lexim matkan/ iotca olima Paualin/ cansa/ ia tulima Cesarean. Ja sisellemenim Philippusen Euangelistan Hoonesen/ ioca yxi oli nijste seitzemeste. Ja ieime hene' tygens. (Toisena päiwänä me läksimme matkaan/ jotka olimme Pawalin/ kanssa/ ja tulimme Kesareaan. Ja sisälle menin Philippuksen ewankelistan huoneeseen/ joka oli yksi niistä seitsemästä. Ja jäimme hänen tykönsä.)

8. τῇ δὲ ἐπαύριον ἐξελθόντες ἤλθομεν εἰς Καισάρειαν, καὶ εἰσελθόντες εἰς τὸν οἶκον Φιλίππου τοῦ εὐαγγελιστοῦ, ὄντος ἐκ τῶν ἑπτὰ, ἐμείναμεν παρ’ αὐτῷ.

8. τη δε επαυριον εξελθοντες οι περι τον παυλον {VAR1: ηλθον } {VAR2: ηλθομεν } εις καισαρειαν και εισελθοντες εις τον οικον φιλιππου του ευαγγελιστου του οντος εκ των επτα εμειναμεν παρ αυτω 8. te de epaυrion ekselthontes oi peri ton paυlon {VAR1: elthon } {VAR2: elthomen } eis kaisareian kai eiselthontes eis ton oikon filippoυ toυ eυaggelistoυ toυ ontos ek ton epta emeinamen par aυto

8 Now on the next-day, Paul and those around (him) having gone forth, they came to Caesarea. And having entered into the house of Philip the evangelist, being one of the seven, we remained with him.

8. And the next day we that were of Paul's company departed, and came unto Caesarea: and we entered into the house of Philip the evangelist, which was one of the seven; and abode with him.

8. Des andern Tages zogen wir aus, die wir um Paulus waren, und kamen gen Cäsarea und gingen in das Haus Philippus des Evangelisten, der einer der sieben war, und blieben bei ihm.

8. Y al otro día, partidos Pablo y los que con él estábamos, vinimos a Cesarea; y entrando en casa de Felipe el evangelista, el cual era uno de los siete, posámos con él.

8 А на другой день Павел и мы, бывшие с ним, выйдя, пришли в Кесарию и, войдя в дом Филиппа благовестника, одного из семи диаконов , остались у него.

9 Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, joilla oli profetoimisen lahja.

9 Hänellä oli neljä profetoivaa tytärtä, neitsyttä.

9. Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, jotka ennustivat.

9. Ja hänellä oli neljä tytärtä Neidzyttä jotca Propheteraisit.

9. Ja henelle oli nelie Tyterte Neitzytte/ iotca Propheterasit. (Ja hänellä oli neljä tytärtä neitsyttä/ jotka propheteerasit.)

9. τούτῳ δὲ ἦσαν θυγατέρες παρθένοι τέσσαρες προφητεύουσαι.

9. τουτω δε ησαν θυγατερες παρθενοι τεσσαρες προφητευουσαι 9. toυto de esan thυgateres parthenoi tessares profeteυoυsai

9 Now there was to this one four prophesying virgin daughters.

9. And the same man had four daughters, virgins, which did prophesy.

9. Der hatte vier Töchter, die waren Jungfrauen und weissagten.

9. Y éste tenía cuatro hijas vírgenes que profetizaban.

9 У него были четыре дочери девицы,пророчествующие.

10 Siellä me viivyimme useita päiviä. Niin tuli sinne Juudeasta eräs profeetta, nimeltä Agabus.

10 Kun viivyimme useita päiviä, Juudeasta tuli muuan profeetta nimeltä Agabus.

10. Ja että me olimme siellä monta päivää, tuli alas Juudeasta propheta, Agabus nimeltä.

10. Ja että me olimma siellä monda päiwä tuli alas Judeasta yxi Propheta Agabus nimeldä. Cosca hän tuli meidän tygömme:

10. Ja ette me olima sielle monda peiue/ nin alastuli Judeasta yxi Propheta/ Agabus nimelde/ coska hen tuli meiden tygen/ (Ja että me olimme siellä monta päiwää/ niin alas tuli Judeasta yksi propheta/ Agabus nimeltä/ koska hän tuli meidän tykön/)

10. ἐπιμενόντων δὲ ἡμῶν ἡμέρας πλείους κατῆλθέ τις ἀπὸ τῆς Ἰουδαίας προφήτης ὀνόματι Ἄγαβος,

10. επιμενοντων δε ημων ημερας πλειους κατηλθεν τις απο της ιουδαιας προφητης ονοματι αγαβος 10. epimenonton de emon emeras pleioυs katelthen tis apo tes ioυdaias profetes onomati agaβos

10 Now (while) we are remaining (there) even more days, a certain prophet from Judea, Agabus by name, came down.

10. And as we tarried there many days, there came down from Judaea a certain prophet, named Agabus.

10. Und als wir mehrere Tage dablieben, reiste herab ein Prophet aus Judäa, mit Namen Agabus, und kam zu uns.

10. Y quedándonos allí por muchos dias, descendió de Judea un profeta llamado Agabo.

10 Между тем как мы пребывали у них многие дни, пришел из Иудеи некто пророк, именем Агав,

11 Ja tultuaan meidän luoksemme hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui: "Näin sanoo Pyhä Henki: 'Sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanain käsiin'."

11 Tultuaan luoksemme hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui: "Näin sanoo Pyhä Henki: 'Sen miehen jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanain käsiin.'"

11. Kuin hän tuli meidän tykömme, otti hän Paavalin vyön, sitoi jalkansa ja kätensä, ja sanoi: näin sanoo Pyhä Henki: sen miehen, jonka tämä vyö on, pitää Juudalaiset niin Jerusalemissa sitoman ja antaman ylön pakanain käsiin.

11. Otti hän Pawalin wyön ja sitoi jalcains ja kättens ymbärins ja sanoi: nijn sano Pyhä Hengi: että sen miehen jonga tämä wyö on pitä Judalaiset nijn Jerusalemis sitoman ja andawat hänen ylön pacanain käsijn.

11. otti hen Paualin Wöön/ ia sidhoi Jalcains ia Kättens ymberi ia sanoi/ Sen sanopi pyhe Hengi/ ette Sen Miehe'/ io'ga oma teme Wöö on/ nin Juttat pite sitoma' Jerusalemis ia ylenandauat hene' Pacanoidhen Käsijn. (otti hän Pawalin wyön/ ja sitoi jalkainsa ja kätten ympäri ja sanoi/ Sen sanoopi Pyhä Henki/ että sen miehen/ jonka tämä wyö on/ nin juuttaat pitää sitoman Jerusalemissa ja ylen antawat hänen pakanoiden käsiin.)

11. καὶ ἐλθὼν πρὸς ἡμᾶς καὶ ἄρας τὴν ζώνην τοῦ Παύλου, δήσας τε αὐτοῦ τοὺς πόδας καὶ τὰς χεῖρας εἶπε· Τάδε λέγει τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον· τὸν ἄνδρα οὗ ἐστιν ἡ ζώνη αὕτη, οὕτω δήσουσιν εἰς Ἱερουσαλὴμ οἱ Ἰουδαῖοι καὶ παραδώσουσιν εἰς χεῖρας ἐθνῶν.

11. και ελθων προς ημας και αρας την ζωνην του παυλου δησας τε αυτου τας χειρας και τους ποδας ειπεν ταδε λεγει το πνευμα το αγιον τον ανδρα ου εστιν η ζωνη αυτη ουτως δησουσιν εν ιερουσαλημ οι ιουδαιοι και παραδωσουσιν εις χειρας εθνων 11. kai elthon pros emas kai aras ten zonen toυ paυloυ desas te aυtoυ tas cheiras kai toυs podas eipen tade legei to pneυma to agion ton andra oυ estin e zone aυte oυtos desoυsin en ieroυsalem oi ioυdaioi kai paradosoυsin eis cheiras ethnon

11 And he came to us and took Paul’s belt, and having bound his own feet and hands, said, The Holy Spirit says these things, The Jews in Jerusalem will be binding the man thus whose belt this is, and will be giving (him) up into the hands of the Gentiles.

11. And when he was come unto us, he took Paul's girdle, and bound his own hands and feet, and said, Thus saith the Holy Ghost, So shall the Jews at Jerusalem bind the man that owneth this girdle, and shall deliver him into the hands of the Gentiles.

11. Der nahm den Gürtel des Paulus und band sich die Hände und Füße und sprach: Das sagt der heilige Geist: Den Mann, des der Gürtel ist, werden die Juden also binden zu Jerusalem und überantworten in der Heiden Hände.

11. El cual como vino a nosotros, tomó el ceñidor de Pablo, y atándose los piés y las manos, dijo: Esto dice el Espíritu Santo: Al varón, cuyo es este ceñidor, así le atarán los Judíos en Jerusalem, y le entregarán en manos de los Gentiles.

11 и, войдя к нам, взял пояс Павлов и, связав себе руки и ноги, сказал: так говорит Дух Святый: мужа, чей этот пояс, так свяжут вИерусалиме Иудеи и предадут в руки язычников.

12 Kun sen kuulimme, pyysimme, sekä me että ne, jotka siellä asuivat, ettei hän menisi Jerusalemiin.

12 Tämän kuultuamme pyysimme sekä me että paikkakuntalaiset, ettei hän menisi Jerusalemiin.

12. Mutta kuin me sen kuulimme, rukoilimme sekä me että muut, jotka siinä olivat, ettei hänen pitänyt Jerusalemiin menemän.

12. Mutta cosca me sen cuulimma rucoilimma sekä me että muut jotca sijnä olit ettei hänen pitänyt Jerusalemijn menemän.

12. Mutta cosca me sen cwlima/ rucolima seke me/ ette mwdh iotca sijne paicas olit/ ettei henen pitenyt Jerusalemin yelsmenemen. (Mutta koska me sen kuulimme/ rukoilimme sekä me/ että muut jotka siinä paikassa olit/ ettei hänen pitänyt Jerusalemiin ylös menemän)

12. ὡς δὲ ἠκούσαμεν ταῦτα, παρεκαλοῦμεν ἡμεῖς τε καὶ οἱ ἐντόπιοι τοῦ μὴ ἀναβαίνειν αὐτὸν εἰς Ἱερουσαλήμ.

12. ως δε ηκουσαμεν ταυτα παρεκαλουμεν ημεις τε και οι εντοπιοι του μη αναβαινειν αυτον εις ιερουσαλημ 12. os de ekoυsamen taυta parekaloυmen emeis te kai oi entopioi toυ me anaβainein aυton eis ieroυsalem

12 Now as we heard these things, both we and those locally were pleading with him not to go-up into Jerusalem.

12. And when we heard these things, both we, and they of that place, besought him not to go up to Jerusalem.

12. Als wir aber solches hörten, baten wir und die desselben Ortes waren, daß er nicht hinauf gen Jerusalem zöge.

12. Lo cual como oímos, le rogámos nosotros, y los de aquel lugar, que no subiese a Jerusalem.

12 Когда же мы услышали это, то и мы и тамошние просили, чтобы он не ходил в Иерусалим.

13 Silloin Paavali vastasi ja sanoi: "Mitä te teette, kun itkette ja särjette minun sydäntäni. Sillä minä olen valmis, en ainoastaan käymään sidottavaksi vaan myöskin kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden."

13 *Mutta Paavali vastasi*: "Mitä teette, kun itkette ja särjette sydäntäni! Sillä olen valmis en ainoastaan sidottavaksi, vaan myös kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen vuoksi."

13. Niin Paavali vastasi: mitä te teette, että te itkette ja raskautatte minun sydäntäni? Sillä minä olen valmis, en ainoasti sidottaa, mutta myös kuolemaan Jerusalemissa, Herran Jesuksen nimen tähden.

13. Nijn Pawali wastais: Mitä te teette että te itkette ja rascautatte minun sydändäni? Sillä minä olen walmis en ainoastans sidotta mutta myös cuoleman Jerusalemis HERran Jesuxen Nimen tähden.

13. Nin wastasi Pauali ia sanoi/ Mite te teette/ että te idkette/ ia swretatt minun Sydhendeni? Sille ette mine olen walmis/ ei waan sidhotta/ mutta mös coolemaan Jerusalemis/ HERRAN IesuSEN Nimen tedhen. (Niin wastasi Pawali ja sanoi/ Mitä te teette/ että te itkette/ ja suretat minun sydäntäni? Sillä että minä olen walmis/ ei waan sidottaa/ mutta myös kuolemaan Jerusalemissa/ HERRAN Jesuksen nimen tähden.)

13. ἀπεκρίθη τε ὁ Παῦλος· Τί ποιεῖτε κλαίοντες καὶ συνθρύπτοντές μου τὴν καρδίαν; ἐγὼ γὰρ οὐ μόνον δεθῆναι, ἀλλὰ καὶ ἀποθανεῖν εἰς Ἱερουσαλὴμ ἑτοίμως ἔχω ὑπὲρ τοῦ ὀνόματος τοῦ Κυρίου Ἰησοῦ.

13. απεκριθη δε ο παυλος τι ποιειτε κλαιοντες και συνθρυπτοντες μου την καρδιαν εγω γαρ ου μονον δεθηναι αλλα και αποθανειν εις ιερουσαλημ ετοιμως εχω υπερ του ονοματος του κυριου ιησου 13. apekrithe de o paυlos ti poieite klaiontes kai sυnthrυptontes moυ ten kardian ego gar oυ monon dethenai alla kai apothanein eis ieroυsalem etoimos echo υper toυ onomatos toυ kυrioυ iesoυ

13 And Paul answered, What are you° doing, weeping and crushing my heart? For* I am not only ready to be bound, but also to die in Jerusalem on behalf of the name of the Lord Jesus.

13. Then Paul answered, What mean ye to weep and to break mine heart? for I am ready not to be bound only, but also to die at Jerusalem for the name of the Lord Jesus.

13. Paulus aber antwortete: Was macht ihr, daß ihr weinet und brechet mir mein Herz? Denn ich bin bereit, nicht allein mich binden zu lassen, sondern auch zu sterben zu Jerusalem um des Namens willen des HERRN Jesu.

13. Entónces Pablo respondió: ¿Qué hacéis llorando, y quebrantándome el corazón? porque yo estoy presto no solo a ser atado, mas aun a morir en Jerusalem por el nombre del Señor Jesús.

13 Но Павел в ответ сказал:что вы делаете? что плачете и сокрушаете сердце мое? я не только хочу быть узником, но готов умереть в Иерусалиме за имя Господа Иисуса.

14 Ja kun hän ei taipunut, niin me rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto".

14 Kun hän ei taipunut, rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto."

14. Ja ettei hän antanut itsiänsä puhuttaa ylitse, niin me siihen tyydyimme, sanoen: tapahtukoon Herran tahto!

14. Ja ettei händä woitu uscotetta nijn me sijhen tydyimme sanoden: tapahtucon HERran tahto.

14. Ja ettei hen woitu wskotetta/ nin me tydhyime/ sanoden/ Olcon HERRAN tacto. (Ja ettei hän woitu uskotettaa/ niin me tyydymme/ sanoen/ Olkoon HERRAN tahto.)

14. μὴ πειθομένου δὲ αὐτοῦ ἡσυχάσαμεν εἰπόντες· Τὸ θέλημα τοῦ Κυρίου γινέσθω.

14. μη πειθομενου δε αυτου ησυχασαμεν ειποντες το θελημα του κυριου γενεσθω 14. me peithomenoυ de aυtoυ esυchasamen eipontes to thelema toυ kυrioυ genestho

14 But not being persuaded, we were quiet, having said, Let the will of the Lord happen. {End of Paul’s Third Missionary Journey.}

14. And when he would not be persuaded, we ceased, saying, The will of the Lord be done.

14. Da er aber sich nicht überreden ließ, schwiegen wir und sprachen: Des HERRN Wille geschehe.

14. Y como no le pudimos persuadir, cesámos de instarle, diciendo: Hágase la voluntad del Señor.

14 Когда же мы не могли уговорить его, то успокоились, сказав: да будет воля Господня!

15 Niiden päivien kuluttua me hankkiuduimme ja menimme ylös Jerusalemiin.

15 Niitten päivien jälkeen varustauduimme matkaan ja menimme ylös Jerusalemiin.

15. Ja niiden päiväin jälkeen tulimme me valmiiksi ja menimme ylös Jerusalemiin.

15. JA nijden päiwäin jälken tulimma me walmixi ja menimmä Jerusalemijn.

15. Ja ninen peiuein ielkin tulima me walmihixi/ ia yleslexime Jerusalemijn. (Ja niiden päiwien jälkeen tulimme me walmiiksi/ ja ylös läksimme Jerusalemiin.)

15. Μετὰ δὲ τὰς ἡμέρας ταύτας ἐπισκευασάμενοι ἀνεβαίνομεν εἰς Ἱερουσαλήμ·

15. μετα δε τας ημερας ταυτας αποσκευασαμενοι ανεβαινομεν εις ιερουσαλημ 15. meta de tas emeras taυtas aposkeυasamenoi aneβainomen eis ieroυsalem

15 Now after these days, we packed up our baggage and were going-up to Jerusalem.

15. And after those days we took up our carriages, and went up to Jerusalem.

15. Und nach diesen Tagen machten wir uns fertig und zogen hinauf gen Jerusalem.

15. Y después de estos dias, apercibidos, subímos a Jerusalem.

15 После сих дней, приготовившись, пошли мы в Иерусалим.

16 Ja meidän kanssamme tuli myös opetuslapsia Kesareasta, jotka veivät meidät majapaikkaamme, erään vanhan opetuslapsen, kyprolaisen Mnasonin, tykö.

16 Kanssamme lähti myös opetuslapsia Kesareasta ja he veivät meidät erään vanhan opetuslapsen, kyproslaisen Mnasonin luo, majaillaksemme hänen luonaan.

16. Ja tulivat muutamat opetuslapset Kesareasta meidän kanssamme ja toivat vanhan opetuslapsen Kypristä, nimeltä Mnason, joka meitä piti huoneesensa ottaman.

16. Ja tulit muutamat Opetuslapset Cesareasta meidän cansam ja toit yhden wanhan Opetuslapsen cansans Cyprumist nimeldä Mnason joca meitä piti huonesens ottaman.

16. Ja tulit monicadhat Opetuslapset Cesariasta meiden cansan/ ia toit ydhen wanhan Opetuslapsen cansans Cyprumist/ nimelde Mnason/ ioca meite piti Hoonesens ottaman. (Ja tulit monikahdat opetuslapset Kesareasta meidän kanssan/ ja toit yhden wanhan opetuslapsen kanssansa Kyprumista/ nimeltä Mnason/ jotka meitä piti huoneeseensa ottaman.)

16. συνῆλθον δὲ καὶ τῶν μαθητῶν ἀπὸ Καισαρείας σὺν ἡμῖν, ἄγοντες παρ’ ᾧ ξενισθῶμεν Μνάσωνί τινι Κυπρίῳ, ἀρχαίῳ μαθητῇ.

16. συνηλθον δε και των μαθητων απο καισαρειας συν ημιν αγοντες παρ ω ξενισθωμεν μνασωνι τινι κυπριω αρχαιω μαθητη 16. sυnelthon de kai ton matheton apo kaisareias sυn emin agontes par o ksenisthomen mnasoni tini kυprio archaio mathete

16 But there also went together with us (some) of the disciples from Caesarea, leading (us) before someone (named) Mnason from Cyprus, an old disciple (in the faith), with whom (they said) we should lodge.

16. There went with us also certain of the disciples of Caesarea, and brought with them one Mnason of Cyprus, an old disciple, with whom we should lodge.

16. Es kamen aber mit uns auch etliche Jünger von Cäsarea und führten uns zu einem mit Namen Mnason aus Zypern, der ein alter Jünger war, bei dem wir herbergen sollten.

16. Y vinieron también con nosotros de Cesarea algunos de los discípulos, trayendo consigo a un Mnasón de Chipre, discípulo antiguo con el cual posásemos.

16 С нами шли и некоторые ученики из Кесарии, провожая нас к некоему давнему ученику, Мнасону Кипрянину, у которого можно было бы нам жить.

17 Ja saavuttuamme Jerusalemiin veljet ottivat meidät iloiten vastaan.

17 Saavuttuamme Jerusalemiin veljet ottivat meidät iloiten vastaan.

17. Vaan kuin me tulimme Jerusalemiin, niin veljet mielellänsä meidät ottivat vastaan.

17. Ja cosca me saimma Jerusalemijn nijn weljet mielelläns meidän wastanotit.

17. Ja coska me saima Jerusalemijn/ nin Weliet kernasti meite wastanrupesit. (Ja koska me saimme Jerusalemiin/ niin weljet kernaasti meitä wastaan rupesit.)

17. γενομένων δὲ ἡμῶν εἰς Ἱεροσόλυμα ἀσμένως ἐδέξαντο ἡμᾶς οἱ ἀδελφοί.

17. γενομενων δε ημων εις ιεροσολυμα ασμενως εδεξαντο ημας οι αδελφοι 17. genomenon de emon eis ierosolυma asmenos edeksanto emas oi adelfoi

17 Now (after) we came* to Jerusalem, the brethren gladly accepted us. {May 23, 59 AD. Paul’s fifth visit to Jerusalem.}

17. And when we were come to Jerusalem, the brethren received us gladly.

17. Da wir nun gen Jerusalem kamen, nahmen uns die Brüder gern auf.

17. Y como llegámos a Jerusalem, los hermanos nos recibieron de buena voluntad.

17 По прибытии нашем в Иерусалим братиярадушно приняли нас.

18 Seuraavana päivänä Paavali meni meidän kanssamme Jaakobin tykö, ja kaikki vanhimmat tulivat sinne saapuville.

18 Seuraavana päivänä Paavali meni kanssamme Jaakobin luo, ja kaikki vanhimmat tulivat koolle.

18. Toisena päivänä meni Paavali meidän kanssamme Jakobin tykö, ja kaikki vanhimmat olivat läsnä.

18. TOisna päiwänä meni Pawali meidän cansam Jacobin tygö cuhunga caicki wanhimmat coconnuit.

18. Toisna peiuen sisellekeui Pauali meiden cansan Jacobin tyge/ Ja sinne caiki Wanhimmat cokounsijt. (Toisena päiwän sisälle käwi Pawali meidän kanssan Jakobin tykö/ Ja sinne kaikki wanhimmat kokounsit.)

18. τῇ δὲ ἐπιούσῃ εἰσῄει ὁ Παῦλος σὺν ἡμῖν πρὸς Ἰάκωβον, πάντες τε παρεγένοντο οἱ πρεσβύτεροι.

18. τη δε επιουση εισηει ο παυλος συν ημιν προς ιακωβον παντες τε παρεγενοντο οι πρεσβυτεροι 18. te de epioυse eiseei o paυlos sυn emin pros iakoβon pantes te paregenonto oi presβυteroi

18 Now the next (day), Paul was going-into (it), together with us, to James, and all the elders came*.

18. And the day following Paul went in with us unto James; and all the elders were present.

18. Des andern Tages aber ging Paulus mit uns ein zu Jakobus, und es kamen die Ältesten alle dahin.

18. Y el día siguiente Pablo entró con nosotros a Santiago, y todos los ancianos se juntaron.

18 На другой день Павел пришел с нами к Иакову; пришли и все пресвитеры.

19 Ja kun hän oli heitä tervehtinyt, kertoi hän kohta kohdalta kaikki, mitä Jumala hänen palveluksensa kautta oli tehnyt pakanain keskuudessa.

19 Tervehdittyään heitä hän kertoi juurta jaksain, mitä Jumala hänen palveluksensa kautta oli tehnyt pakanain keskellä.

19. Kuin hän heitä oli tervehtinyt, jutteli hän järjestänsä, mitä Jumala oli hänen virkansa kutta pakanain seassa tehnyt.

19. Cosca hän heitä oli terwehtänyt jutteli hän järjestäns mitä Jumala oli hänen wircans cautta pacanain seas tehnyt.

19. Coska he' heite oli teruectenyt/ Jutteli hen ieristens mite Jumala oli tehnyt henen Wirghans cautta Pacanoidhe' seas. (Koska hän näitä oli terwehtänyt/ Jutteli hän järjestänsä mitä Jumala oli tehnyt hänen wiransa kautta pakanoiden seassa.)

19. καὶ ἀσπασάμενος αὐτοὺς ἐξηγεῖτο καθ’ ἓν ἕκαστον ὧν ἐποίησεν ὁ Θεὸς ἐν τοῖς ἔθνεσι διὰ τῆς διακονίας αὐτοῦ.

19. και ασπασαμενος αυτους εξηγειτο καθ εν εκαστον ων εποιησεν ο θεος εν τοις εθνεσιν δια της διακονιας αυτου 19. kai aspasamenos aυtoυs eksegeito kath en ekaston on epoiesen o theos en tois ethnesin dia tes diakonias aυtoυ

19 And having greeted them, he was describing one by one each of the things God did among the Gentiles through his service.

19. And when he had saluted them, he declared particularly what things God had wrought among the Gentiles by his ministry.

19. Und als er sie gegrüßt hatte, erzählte er eines nach dem andern, was Gott getan hatte unter den Heiden durch sein Amt.

19. Y habiéndolos saludado, les contó por menudo lo que Dios había hecho entre los Gentiles por su ministerio.

19 Приветствовав их, Павел рассказывал подробно, что сотворил Бог у язычников служением его.

20 Sen kuultuaan he ylistivät Jumalaa ja sanoivat Paavalille: "Sinä näet, veli, kuinka monta tuhatta juutalaista on tullut uskoon, ja he ovat kaikki lainkiivailijoita.

20 Sen kuultuaan he ylistivät Jumalaa. Ja he sanoivat Paavalille*: "Näet, veli, kuinka monia tuhansia juutalaisia on tullut uskoon ja he kaikki ovat lainkiivailijoita.

20. Mutta kuin he nämät kuulivat, kunnioittivat he Herraa ja sanoivat hänelle: sinä näet, rakas veli, kuinka monta tuhatta Juudalaista ovat uskoneet, ja ne kaikki lain puolesta kiivaat ovat.

20. Mutta cuin he nämät cuulit cunnioitit he HERra ja sanoit hänelle: sinä näet racas weli cuinga monda tuhatta Judalaista owat usconet ja ne caicki ahkerast Lain puolda pitäwät.

20. Mutta quin he nämet cwlit/ cunnijoitit he HERRA/ ia sanoit henelle/ Sine näet Racas Welij/ Quinga monda tuhatta Juttaist ouat wskoneet/ ia caiki ouat Achkerat Lain polen/ (Mutta kuin he nämät kuulit/ kunnioitit he HERRAA/ ja sanoit hänelle/ Sinä näet rakas weli/ Kuinka monta tuhatta juuttaista owat uskoneet/ ja kaikki owat ahkerat lain puoleen/)

20. οἱ δὲ ἀκούσαντες ἐδόξαζον τὸν Κύριον, εἶπον τε αὐτῷ· Θεωρεῖς, ἀδελφέ, πόσαι μυριάδες εἰσὶν Ἰουδαίων τῶν πεπιστευκότων, καὶ πάντες ζηλωταὶ τοῦ νόμου ὑπάρχουσι.

20. οι δε ακουσαντες εδοξαζον τον κυριον ειπον τε αυτω θεωρεις αδελφε ποσαι μυριαδες εισιν ιουδαιων των πεπιστευκοτων και παντες ζηλωται του νομου υπαρχουσιν 20. oi de akoυsantes edoksazon ton kυrion eipon te aυto theoreis adelfe posai mυriades eisin ioυdaion ton pepisteυkoton kai pantes zelotai toυ nomoυ υparchoυsin

20 Now having heard (it), they were glorifying the Lord, and said to him, You are (now) viewing brother, how-many tens of thousands there are of the Jews who have believed, and they are* all zealous ones of the law;

20. And when they heard it, they glorified the Lord, and said unto him, Thou seest, brother, how many thousands of Jews there are which believe; and they are all zealous of the law:

20. Da sie aber das hörten, lobten sie den HERRN und sprachen zu ihm: Bruder, du siehst, wieviel tausend Juden sind, die gläubig geworden sind, und alle sind Eiferer für das Gesetz;

20. Y ellos como lo oyeron, glorificaron al Señor; y le dijeron: Ya ves, hermano, cuantos millares de Judíos hay que han creido; y todos son celadores de la ley:

20 Они же, выслушав, прославили Бога и сказали ему: видишь, брат, сколько тысяч уверовавших Иудеев, и все они ревнители закона.

21 Mutta heille on kerrottu sinusta, että sinä opetat kaikkia pakanain seassa asuvia juutalaisia luopumaan Mooseksesta ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja vaeltamasta säädettyjen tapojen mukaan.

21 Mutta heille on kerrottu sinusta, että opetat kaikille pakanain seassa asuville juutalaisille luopumista Mooseksesta, sanoen, ettei heidän pidä ympärileikata lapsiaan eikä vaeltaa säännösten mukaan.

21. Mutta he ovat sinusta kuulleet, että sinä opetat luopumista Moseksesta kaikille Juudalaisille, jotka pakanain seassa asuvat, sanoen ettei heidän pidä ympärileikkaaman lapsiansa eikä säätyin jälkeen vaeltaman.

21. He owat sinusta cuullet että sinä opetat luopumista Mosexest caikille Judalaisille jotca pacanain seas asuwat ja sanot: ei heidän pidä ymbärinsleickaman heidän lapsians eikä enä sen tawan jälken waeldaman.

21. ia he ouat sinusta cwlleet ette sine opetat lopumisen Mosesest caikille Juttaille iotca asuuat Pacanoiden seas/ ia sanot/ Ettei heide' pidhe ymberileickaman heiden Lapsiansa/ eikä mös sen Tauan ielkin waeldaman. (ja he owat sinusta kuulleet että sinä opetat luopumisen Moseksesta kaikille juuttaille jotka asuwat pakanoiden seassa/ ja sanot/ Ettei heidän pidä ympärileikkaaman heidän lapsiansa/ eikä myös sen tawan jälkeen waeltaman.)

21. κατηχήθησαν δὲ περὶ σοῦ ὅτι ἀποστασίαν διδάσκεις ἀπὸ Μωϋσέως τοὺς κατὰ τὰ ἔθνη πάντας Ἰουδαίους, λέγων μὴ περιτέμνειν αὐτοὺς τὰ τέκνα μηδὲ τοῖς ἔθεσι περιπατεῖν.

21. κατηχηθησαν δε περι σου οτι αποστασιαν διδασκεις απο μωσεως τους κατα τα εθνη παντας ιουδαιους λεγων μη περιτεμνειν αυτους τα τεκνα μηδε τοις εθεσιν περιπατειν 21. katechethesan de peri soυ oti apostasian didaskeis apo moseos toυs kata ta ethne pantas ioυdaioυs legon me peritemnein aυtoυs ta tekna mede tois ethesin peripatein

21 and they were instructed concerning you, that you are teaching apostasy from Moses to all the Jews among the nations, telling them not to circumcise their children nor to walk according to the customs.

21. And they are informed of thee, that thou teachest all the Jews which are among the Gentiles to forsake Moses, saying that they ought not to circumcise their children, neither to walk after the customs.

21. sie sind aber berichtet worden wider dich, daß du lehrest von Moses abfallen alle Juden, die unter den Heiden sind, und sagest, sie sollen ihre Kinder nicht beschneiden, auch nicht nach desselben Weise wandeln.

21. Y han oido decir de tí, que enseñas a apartarse de Moisés a todos los Judíos que están entre los Gentiles, diciendo, que no han de circuncidar a sus hijos, ni andar según las costumbres.

21 А о тебе наслышались они, что ты всех Иудеев, живущих между язычниками, учишь отступлению от Моисея, говоря, чтобы они не обрезывали детей своих и не поступали по обычаям.

22 Mitä siis on tehtävä? Varmaankin on suuri joukko kokoontuva, sillä he saavat kuulla sinun tulleen.

22 Miten siis on? Varmaankin on suuri joukko kokoontuva, sillä he saavat kuulla sinun tulleen.

22. Mikä siis on? Kaiketi pitää kansan tuleman kokoon; sillä heidän pitää saaman tietää sinun tulleeksi.

22. Mikä sijs on? caiketi pitä Canssan tuleman cocon jotca kyllä saawat tietä sinun tullexi.

22. Mike sis ombi? Caiketti pite Canssan cocontuleman/ Sille ette he saauat kylle tiete sinun tulluexi/ (Mikä siis ompi? Kaiketi pitää kansan kokoon tuleman/ Sillä että he saawat kyllä tietää sinun tulleeksi/)

22. τί οὖν ἐστι; πάντως δεῖ πλῆθος συνελθεῖν· ἀκούσονται γὰρ ὅτι ἐλήλυθας.

22. τι ουν εστιν παντως δει πληθος συνελθειν ακουσονται γαρ οτι εληλυθας 22. ti oυn estin pantos dei plethos sυnelthein akoυsontai gar oti elelυthas

22 Therefore what is (this)? It is essential for the multitude to certainly come together; for* they will be hearing that you have come.

22. What is it therefore? the multitude must needs come together: for they will hear that thou art come.

22. Was denn nun? Allerdinge muß die Menge zusammenkommen; denn sie werden's hören, daß du gekommen bist.

22. ¿Qué, pues, se ha de hacer? En todo caso la multitud ha de juntarse; porque oirán que has venido.

22 Итак что же? Верно соберется народ; ибо услышат, что ты пришел.

23 Tee siis tämä, minkä me nyt sinulle sanomme. Meillä on täällä neljä miestä, joilla on lupaus täytettävänä.

23 Tee siis tämä, minkä sinulle sanomme. Meillä on täällä neljä miestä, joilla on lupaus täytettävänä.

23. Niin tee siis se, mitä me sinulle sanomme. Meillä on tässä neljä miestä, joilla on lupaus päällänsä.

23. Nijn tee sijs mitä me sinulle sanomma.

23. Nin tee sis/ mite me sinuille sanoma. (Niin tee siis/ mitä me sinulle sanomme.)

23. τοῦτο οὖν ποίησον ὅ σοι λέγομεν· εἰσὶν ἡμῖν ἄνδρες τέσσαρες εὐχὴν ἔχοντες ἐφ’ ἑαυτῶν·

23. τουτο ουν ποιησον ο σοι λεγομεν εισιν ημιν ανδρες τεσσαρες ευχην εχοντες εφ εαυτων 23. toυto oυn poieson o soi legomen eisin emin andres tessares eυchen echontes ef eaυton

23 Therefore you do this (thing), what we say to you. We have four men who have a vow upon themselves.

23. Do therefore this that we say to thee: We have four men which have a vow on them;

23. So tue nun dies, was wir dir sagen.

23. Haz, pues, esto que te decimos: Tenemos cuatro varones que tienen voto sobre sí:

23 Сделай же, что мы скажем тебе: естьу нас четыре человека, имеющие на себе обет.

24 Ota ne luoksesi ja puhdista itsesi heidän kanssansa ja maksa kulut heidän puolestaan, että he saisivat leikkauttaa tukkansa; siitä kaikki huomaavat, ettei ole mitään perää siinä, mitä heille on kerrottu sinusta, vaan että sinäkin vaellat lain mukaan ja noudatat sitä.

24 Ota heidät luoksesi ja puhdista itsesi heidän kanssaan ja maksa kulut heidän puolestaan, jotta he saisivat ajattaa tukkansa. Niin kaikki saavat tietää, ettei ole mitään perää siinä, mitä heille on kerrottu sinusta, vaan että sinä itsekin vaellat lakia seuraten.

24. Ota ne tykös, ja puhdista itses heidän kanssansa, ja kuluta jotakin heidän tähtensä, että he ajelisivat päänsä, ja siitä he kaikki ymmärtäisivät, ettei se mitään ole, mitä he sinusta kuulleet ovat, mutta että sinäkin vaellat, niinkuin sinä olisit lain pitävä.

24. MEillä on täsä neljä miestä joilla on lupaus ota ne tygös ja puhdista sinus heidän cansans ja culuta jotakin sijhen että he ajelisit pääns ja sijtä he caicki ymmärtäwät ettei se mitän ole cuin he sinusta cuullet owat mutta että sinäkin waellaisit nijncuins olisit Lain pitäwä.

24. Ouat meille tesse nelie Mieste/ ioilla ombi pälens Lupaus/ ota ne tyges/ ia puhdasta sinus heiden cansans/ ia culuta iotakin sihen päle/ ette he aielisit heiden Päens/ ia sijte he caiki ymmerteuet Ettei se miten ole quin he ouat sinusta cwlleet/ mutta ette sineki waellaisit/ quin sine olisit Lain piteue. (Owat meillä tässä neljä miestä/ joilla ompi päällänsä lupaus/ ota ne tykösi/ ja puhdista sinun heidän kanssansa/ ja kuluta jotakin siihen päälle/ että he ajelisit heidän päänsä/ ja siitä he kaikki ymmärtäwät ettei se mitään ole kuin he owat sinusta kuulleet/ mutta että sinäkin waeltaisit/ kuin sinä olisit lain pitäwä.)

24. τούτους παραλαβὼν ἁγνίσθητι σὺν αὐτοῖς καὶ δαπάνησον ἐπ’ αὐτοῖς ἵνα ξυρήσωνται τὴν κεφαλήν, καὶ γνώσι πάντες ὅτι ὧν κατήχηνται περὶ σοῦ οὐδέν ἐστιν, ἀλλὰ στοιχεῖς καὶ αὐτὸς τὸν νόμον φυλάσσων.

24. τουτους παραλαβων αγνισθητι συν αυτοις και δαπανησον επ αυτοις ινα ξυρησωνται την κεφαλην και γνωσιν παντες οτι ων κατηχηνται περι σου ουδεν εστιν αλλα στοιχεις και αυτος τον νομον φυλασσων 24. toυtoυs paralaβon agnistheti sυn aυtois kai dapaneson ep aυtois ina ksυresontai ten kefalen kai gnosin pantes oti on katechentai peri soυ oυden estin alla stoicheis kai aυtos ton nomon fυlasson

24 (Paul), (after) you (have) taken these, purify yourself together with them, and be spent for them, in order that they may shave (their) heads and may know all the things of which they have been instructed concerning you are nothing, but you yourself also march (accordingly), observing the law.

24. Them take, and purify thyself with them, and be at charges with them, that they may shave their heads: and all may know that those things, whereof they were informed concerning thee, are nothing; but that thou thyself also walkest orderly, and keepest the law.

24. Wir haben hier vier Männer, die haben ein Gelübde auf sich; die nimm zu dir und heilige dich mit ihnen und wage die Kosten an sie, daß sie ihr Haupt scheren, so werden alle vernehmen, daß es nicht so sei, wie sie wider dich berichtet sind, sondern daß du auch einhergehest und hältst das Gesetz.

24. Tomando a estos, santifícate con ellos, y gasta con ellos para que raigan sus cabezas; y que entiendan todos que no hay nada de lo que de tí han oido decir; sino que tú mismo andas también según órden, y guardas la ley.

24 Взяв их, очистись с ними, и возьми на себя издержки на жертву за них, чтобы остригли себе голову, и узнают все, что слышанное ими о тебе несправедливо, но что и сам ты продолжаешь соблюдать закон.

25 Mutta uskoon tulleista pakanoista me olemme päättäneet ja kirjoittaneet, (ettei heidän tarvitse pitää mitään sellaista, paitsi) että heidän on välttäminen epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta."

25 Mutta uskoon tulleista pakanoista olemme päättäneet ja kirjoittaneet, (ettei heidän tarvitse pitää mitään sellaista, paitsi) että heidän tulee sekä karttaa epäjumalille uhrattua verta, että tukehtumalla kuollutta ja haureutta."

25. Mutta niistä, jotka uskoivat pakanoista, olemme me kirjoittaneet ja päättäneet, ettei heidän tarvitse näistä mitään pitää, vaan että he niitä välttäisivät, jotka epäjumalille ovat uhratut, ja verta, läkähtynyttä ja salavuoteutta.

25. Mutta uscowaisille pacanoista olemma me kirjoittanet ja päättänet ettei heidän tarwita näistä mitän pitämän. Waan että he nijtä wäldäisit jotca epäjumalille owat uhratut ja werta ja läkähtynyitä ja salawuoteutta.

25. Mutta nijlle Uskouaisille Pacanoista me olema kirioittaneet ia pätteneet/ ettei heiden taruitze neiste miten pitemen. Waan ette he wälteisit nijste/ iotca ouat epeiumaloille wffratut/ ia Wereste/ ia Läketyneest/ ia Salawotest. (Mutta niille uskowaisille pakanoista me olemme kirjoittaneet ja päättäneet/ ettei heidän tarwitse näistä mitään pitämän. Waan että he wälttäisit niistä/ jotka owat epäjumaloille uhratut/ ja werestä/ ja läkähtyneestä/ ja salawuoteesta.)

25. περὶ δὲ τῶν πεπιστευκότων ἐθνῶν ἡμεῖς ἐπεστείλαμεν κρίναντες μηδὲν τοιοῦτον τηρεῖν αὐτοὺς, εἰ μὴ φυλάσσεσθαι αὐτοὺς τό τε εἰδωλόθυτον καὶ τὸ αἷμα καὶ πνικτὸν καὶ πορνείαν.

25. περι δε των πεπιστευκοτων εθνων ημεις επεστειλαμεν κριναντες μηδεν τοιουτον τηρειν αυτους ει μη φυλασσεσθαι αυτους το τε ειδωλοθυτον και το αιμα και πνικτον και πορνειαν 25. peri de ton pepisteυkoton ethnon emeis epesteilamen krinantes meden toioυton terein aυtoυs ei me fυlassesthai aυtoυs to te eidolothυton kai to aima kai pnikton kai porneian

25 But concerning the Gentiles who have believed, we decided and informed (them) by letter to observe no such thing, except to keep themselves from idol-sacrifices, and from blood, and from what is strangled, and from fornication.

25. As touching the Gentiles which believe, we have written and concluded that they observe no such thing, save only that they keep themselves from things offered to idols, and from blood, and from strangled, and from fornication.

25. Denn den Gläubigen aus den Heiden haben wir geschrieben und beschlossen, daß sie der keines halten sollen, sondern nur sich bewahren vor Götzenopfer, vor Blut, vor Ersticktem und vor Hurerei.

25. Empero en cuanto a los que de los Gentiles han creido, nosotros hemos escrito; y determinámos, que no guarden nada de esto: solamente que se abstengan de lo que fuere sacrificado a los ídolos, y de sangre, y de estrangulado, y de fornicación.

25 А об уверовавших язычниках мы писали, положив, чтобы они ничего такого не наблюдали, а только хранили себя от идоложертвенного, от крови, от удавленины и от блуда.

26 Silloin Paavali otti ne miehet luokseen, ja kun hän seuraavana päivänä oli puhdistanut itsensä heidän kanssaan, meni hän pyhäkköön ja ilmoitti, milloin heidän puhdistumispäivänsä tulisivat päättymään, jota ennen heidän kunkin edestä oli tuotava uhri.

26 Silloin Paavali otti ne miehet luokseen, ja kun hän seuraavana päivänä oli puhdistanut itsensä heidän kanssaan, hän meni pyhäkköön ilmoittaen puhdistumispäivien päättymisen — kunnes heidän kunkin puolesta oli tuotu uhri.

26. Silloin Paavali otti ne miehet tykönsä ja puhdisti itsensä toisena päivänä heidän kanssansa, ja meni templiin, ja ilmoitti, että puhdistuksen päivät olivat täytetyt, siihenasti kuin jokaisen edestä heidän seassansa uhri oli uhrattu.

26. Nijn Pawali otti ne miehet tygöns ja puhdisti idzens toisna päiwänä heidän cansans ja meni Templijn ja annoi hänens nähtä että puhdistus päiwät olit täytetyt haman sijhenasti cuin jocaidzen edestä heidän seasans uhri oli uhrattu.

26. Nin Pauali otti ne Miehet tygens/ ia puhdasti itzens toisna peiuen heiden cansans/ ia sisellemeni Templijn/ ia annoi henens catzotta/ ette Puhdastus peiuet olit teutetyt/ Hama' sihenasti ette iocaitzen edeste heiden seasans wffri oli wloswffrattu. (Niin Pawali otti ne miehet tykönsä/ ja puhdisti itsensä toisena päiwänä heidän kanssansa/ ja sisälle meni templiin/ ja antoi hänens katsottaa/ että puhdistuspäiwät olit täytetyt/ Hamaan siihenasti että jokaisen edestä heidän seassansa uhri oli ulos uhrattu.)

26. τότε ὁ Παῦλος παραλαβὼν τοὺς ἄνδρας τῇ ἐχομένῃ ἡμέρᾳ σὺν αὐτοῖς ἁγνισθεὶς εἰσῄει εἰς τὸ ἱερόν, διαγγέλλων τὴν ἐκπλήρωσιν τῶν ἡμερῶν τοῦ ἁγνισμοῦ, ἕως οὗ προσηνέχθη ὑπὲρ ἑνὸς ἑκάστου αὐτῶν ἡ προσφορά.

26. τοτε ο παυλος παραλαβων τους ανδρας τη εχομενη ημερα συν αυτοις αγνισθεις εισηει εις το ιερον διαγγελλων την εκπληρωσιν των ημερων του αγνισμου εως ου προσηνεχθη υπερ ενος εκαστου αυτων η προσφορα 26. tote o paυlos paralaβon toυs andras te echomene emera sυn aυtois agnistheis eiseei eis to ieron diaggellon ten ekplerosin ton emeron toυ agnismoυ eos oυ prosenechthe υper enos ekastoυ aυton e prosfora

26 Then Paul took the men and they were going-into the temple in the next day, having been purified together with them, (thus) thoroughly proclaiming the fulfillment of the days of purification, until the offering was offered on behalf of each one of them.

26. Then Paul took the men, and the next day purifying himself with them entered into the temple, to signify the accomplishment of the days of purification, until that an offering should be offered for every one of them.

26. Da nahm Paulus die Männer zu sich und heiligte sich des andern Tages mit ihnen und ging in den Tempel und ließ sich sehen, wie er aushielte die Tage, auf welche er sich heiligte, bis daß für einen jeglichen unter ihnen das Opfer gebracht ward.

26. Entónces Pablo, tomó a aquellos varones, y el día siguiente santificado con ellos, entró en el templo, anunciando ser cumplidos los dias de la santificación, hasta ser ofrecida ofrenda por cada uno de ellos.

26 Тогда Павел, взяв тех мужей и очистившись с ними, в следующий день вошел в храм и объявил окончание дней очищения, когда должно быть принесено за каждого из них приношение.

27 Mutta kun ne seitsemän päivää olivat päättymässä, näkivät Aasiasta tulleet juutalaiset hänet pyhäkössä, kiihoittivat kaiken kansan ja kävivät häneen käsiksi

27 Mutta kun ne seitsemän päivää olivat päättymässä, näkivät Aasiasta tulleet juutalaiset hänet pyhäkössä, kiihottivat kaiken kansan ja kävivät häneen käsiksi

27. Mutta kuin jo lähes seitsemän päivää kulunut oli, näkivät hänen Juudalaiset, jotka Asiasta olivat, templissä ja kehoittivat kaiken kansan, paiskasivat kätensä hänen päällensä,

27. COsca jo lähes seidzemen päiwä culunut oli näit hänen ne Judalaiset jotca Asiasta olit Templis ja kehoitit caiken Canssan paiscaisit kätens hänen päällens ja huudit Israelin miehet auttacat.

27. Coska io nyt lehes seitzemen peiue oli ioutunut/ näit henen ne Juttat/ iotca Asiasta olit/ Templis/ ia yleskihoitit caiken Canssan/ paiskasit kädhens henen pälens ia hwsit/ te Miehet Israelist/ autacat. (Koska jo nyt lähes seitsemän päiwää oli joutunut/ näit hänen ne juuttaat/ jotka Asiasta olit/ templissä/ ja ylös kiihotit kaiken kansan/ paiskasit kätensä hänen päällensä ja huusit/ te miehet Israelista/ auttakaat.)

27. Ὡς δὲ ἔμελλον αἱ ἑπτὰ ἡμέραι συντελεῖσθαι, οἱ ἀπὸ τῆς Ἀσίας Ἰουδαῖοι θεασάμενοι αὐτὸν ἐν τῷ ἱερῷ συνέχεον πάντα τὸν ὄχλον καὶ ἐπέβαλον τὰς χεῖρας ἐπ’ αὐτὸν

27. ως δε εμελλον αι επτα ημεραι συντελεισθαι οι απο της ασιας ιουδαιοι θεασαμενοι αυτον εν τω ιερω συνεχεον παντα τον οχλον και επεβαλον τας χειρας επ αυτον 27. os de emellon ai epta emerai sυnteleisthai oi apo tes asias ioυdaioi theasamenoi aυton en to iero sυnecheon panta ton ochlon kai epeβalon tas cheiras ep aυton

27 Now as the seven days were about to be completed, the Jews from Asia, (after) they saw him in the temple, were inciting all the crowd and put hands upon him,

27. And when the seven days were almost ended, the Jews which were of Asia, when they saw him in the temple, stirred up all the people, and laid hands on him,

27. Als aber die sieben Tage sollten vollendet werden, sahen ihn die Juden aus Asien im Tempel und erregten das ganze Volk, legten die Hände an ihn und schrieen:

27. Y como se acababan los siete dias, unos Judíos de Asia, como le vieron en el templo, alborotaron todo el pueblo, y le echaron mano,

27 Когда же семь дней оканчивались, тогда Асийские Иудеи, увидев его в храме, возмутили весь народ и наложили на него руки,

28 ja huusivat: "Israelin miehet, auttakaa! Tämä on se mies, joka kaikkialla opettaa kaikkia ihmisiä meidän kansaamme ja lakiamme ja tätä paikkaa vastaan, onpa vielä tuonut kreikkalaisia pyhäkköönkin ja saastuttanut tämän pyhän paikan."

28 ja huusivat: "Miehet, israelilaiset, auttakaa! Tämä on se mies, joka kaikkialla opettaa kaikkia ihmisiä kansaamme ja lakiamme ja tätä paikkaa vastaan, onpa tuonut kreikkalaisiakin pyhäkköön ja saastuttanut tämän pyhän paikan."

28. Huutain: Israelin miehet, auttakaat! Tämä on se mies, joka kaikkia kaikissa paikoissa opettaa vastoin tätä kansaa ja lakia ja tätä siaa. Ja vieläkin hän on vienyt Grekiläisiäkin templiin, ja riivasi tämän pyhän sian.

28. Tämä on se mies joca caickia ihmisiä caikis paicois opetta wastoin tätä Canssa wastoin Lakia ja wastoin tätä sia. Ja semmengin hän on wienyt Grekit Templijn ja rijwais tämän pyhän sian.

28. Teme on se Mies ioca caiki Inhimiset opetta caikis paicois/ wastoin tete Canssa/ wastoin Laki/ ia wastoin täte Sia. Ja wiele semmengi hen on Grekit wienyt Templijn/ ia temen pyhen Sian riuasi. (Tämä on se mies joka kaikki ihmiset opettaa kaikissa paikoissa/ wastoin tätä kansaa/ wastoin lakia/ ja wastoin tätä sijaa. Ja wielä semmenkin hän on krekit wienyt templiin/ ja tämän pyhän sijan riiwasi.)

28. κράζοντες· Ἄνδρες Ἰσραηλῖται, βοηθεῖτε· οὗτός ἐστιν ὁ ἄνθρωπος ὁ κατὰ τοῦ λαοῦ καὶ τοῦ νόμου καὶ τοῦ τόπου τούτου πάντας πανταχοῦ διδάσκων· ἔτι τε καὶ Ἕλληνας εἰσήγαγεν εἰς τὸ ἱερὸν καὶ κεκοίνωκε τὸν ἅγιον τόπον τοῦτον·

28. κραζοντες ανδρες ισραηλιται βοηθειτε ουτος εστιν ο ανθρωπος ο κατα του λαου και του νομου και του τοπου τουτου παντας πανταχου διδασκων ετι τε και ελληνας εισηγαγεν εις το ιερον και κεκοινωκεν τον αγιον τοπον τουτον 28. krazontes andres israelitai βoetheite oυtos estin o anthropos o kata toυ laoυ kai toυ nomoυ kai toυ topoυ toυtoυ pantas pantachoυ didaskon eti te kai ellenas eisegagen eis to ieron kai kekoinoken ton agion topon toυton

28 crying out, Men, Israelites, help°! This one is the man (who is) teaching all (people) everywhere, against the (Jewish) people and the law and this place, and even more, he led Greeks into the temple and desecrated this holy place.

28. Crying out, Men of Israel, help: This is the man, that teacheth all men every where against the people, and the law, and this place: and further brought Greeks also into the temple, and hath polluted this holy place.

28. Ihr Männer von Israel, helft! Dies ist der Mensch, der alle Menschen an allen Enden lehrt wider dies Volk, wider das Gesetz und wider diese Stätte; dazu hat er auch Griechen in den Tempel geführt und diese heilige Stätte gemein gemacht.

28. Dando voces, y diciendo: Varones Israelitas ayudád: éste es el hombre que por todas partes enseña a todos contra el pueblo, y contra la ley, y contra este lugar; y aun además de esto ha metido los Gentiles en el templo, y ha contaminado este santo lugar.

28 крича: мужи Израильские, помогите! этот человек всехповсюду учит против народа и закона и места сего; притом и Еллинов ввел в храм и осквернил святое место сие.

29 Sillä he olivat ennen nähneet efesolaisen Trofimuksen kaupungilla hänen kanssaan ja luulivat, että Paavali oli tuonut hänet pyhäkköön.

29 He olivat näet ennen nähneet efesolaisen Trofimuksen kaupungilla hänen kanssaan ja luulivat Paavalin tuoneen hänet pyhäkköön.

29. (Sillä he olivat ennen nähneet Trophimon Ephesosta hänen kanssansa kaupungissa, ja he luulivat, että Paavali oli hänen templiin vienyt.)

29. Sillä he olit nähnet Trophimuxen Ephesost hänen cansans Caupungis ja he luulit että Pawali oli hänen Templijn wienyt.

29. Sille he olit nehnyet Trophimum Ephesist/ henen cansans Caupungis/ ia he lwlit ette Pauali oli henen Templijn wienyt. (Sillä he olit nähneet Trophimum Ephesistä/ hänen kanssansa kaupungissa/ ja he luulit että Pawali oli hänen templiin wienyt.)

29. ἦσαν γὰρ ἑωρακότες Τρόφιμον τὸν Ἐφέσιον ἐν τῇ πόλει σὺν αὐτῷ, ὃν ἐνόμιζον ὅτι εἰς τὸ ἱερὸν εἰσήγαγεν ὁ Παῦλος.

29. ησαν γαρ προεωρακοτες τροφιμον τον εφεσιον εν τη πολει συν αυτω ον ενομιζον οτι εις το ιερον εισηγαγεν ο παυλος 29. esan gar proeorakotes trofimon ton efesion en te polei sυn aυto on enomizon oti eis to ieron eisegagen o paυlos

29 For* they were seeing Trophimus the Ephesian together with him among the city, whom they were supposing that Paul (had) led into the temple.

29. For they had seen before with him in the city Trophimus an Ephesian, whom they supposed that Paul had brought into the temple.)

29. (Denn sie hatten mit ihm in der Stadt Trophimus, den Epheser gesehen; den, meinten sie, hätte Paulus in den Tempel geführt.)

29. (Porque habían visto ántes a Trofimo Efesio en la ciudad con él, el cual pensaban que Pablo había metido en el templo.)

29 Ибо перед тем они видели с ним в городе Трофима Ефесянина и думали, что Павел его ввел в храм.

30 Ja koko kaupunki tuli liikkeelle, ja väkeä juoksi kokoon; ja he ottivat Paavalin kiinni, raastoivat hänet ulos pyhäköstä, ja heti portit suljettiin.

30 Ja koko kaupunki joutui liikkeelle ja kansaa juoksi kokoon. Otettuaan Paavalin kiinni he raahasivat hänet ulos pyhäköstä, ja heti portit suljettiin.

30. Niin koko kaupunki nosti metelin, ja väki juoksi kokoon; ja he ottivat Paavalin kiinni ja riepoittivat hänen ulos templistä, ja kohta ovet suljettiin.

30. Ja coco Caupungi nosti metelin ja wäki juoxit cocon. Nijn he otit Pawalin kijnni ja riepoitit hänen ulos Templist ja cohta owet suljettin.

30. Ja coko Caupungi metelin nosti/ ia Wäki cokoniooxit. Nin he Paualin kijniotit/ ia wloswedhit henen Templiste/ ia cochta Ouet suliettijn. (Ja koko kaupunki metelin nosti/ ja wäki kokoon juoksit. Niin he Pawalin kiinni otit/ ja ulos wedit hänen templistä/ ja kohta owet suljettiin.)

30. ἐκινήθη τε ἡ πόλις ὅλη καὶ ἐγένετο συνδρομὴ τοῦ λαοῦ, καὶ ἐπιλαβόμενοι τοῦ Παύλου εἷλκον αὐτὸν ἔξω τοῦ ἱεροῦ, καὶ εὐθέως ἐκλείσθησαν αἱ θύραι.

30. εκινηθη τε η πολις ολη και εγενετο συνδρομη του λαου και επιλαβομενοι του παυλου ειλκον αυτον εξω του ιερου και ευθεως εκλεισθησαν αι θυραι 30. ekinethe te e polis ole kai egeneto sυndrome toυ laoυ kai epilaβomenoi toυ paυloυ eilkon aυton ekso toυ ieroυ kai eυtheos ekleisthesan ai thυrai

30 Now the whole city was moved and there happened (to be) a running of the people together, and (after) they grabbed Paul, they were dragging him outside the temple and immediately the doors were locked.

30. And all the city was moved, and the people ran together: and they took Paul, and drew him out of the temple: and forthwith the doors were shut.

30. Und die ganze Stadt ward bewegt, und ward ein Zulauf des Volks. Sie griffen aber Paulus und zogen ihn zum Tempel hinaus; und alsbald wurden die Türen zugeschlossen.

30. Así que toda la ciudad se alborotó, y se hizo un concurso de pueblo; y tomando a Pablo le llevaban arrastrando fuera del templo, y luego las puertas fueron cerradas.

30 Весь город пришел в движение, и сделалось стечение народа; и, схватив Павла, повлекли его вон из храма, и тотчас заперты были двери.

31 Ja kun he tahtoivat hänet tappaa, sai sotaväenosaston päällikkö sanan, että koko Jerusalem oli kuohuksissa.

31 Mutta kun he tahtoivat tappaa hänet, tuli sotaväenosaston komentajalle tieto, että koko Jerusalem oli kuohuksissa.

31. Ja kuin he tahtoivat hänen tappaa, niin ylimmäinen sotajoukon päämies sai sanan, että koko Jerusalem oli kehoitettu.

31. JA cuin he tahdoit hänen tappa nijn ylimmäinen sotajoucon Päämies sai sanan että coco Jerusalem oli kehoitettu.

31. Ja quin he tachtoit henen tappa/ nin se ylimeinen Sotakunnan Pämies sai sanan/ ette coko Jerusalem oli yleskihoitettu. (Ja kuin he tahtoi hänen tappaa/ niin se ylimmäinen sotakunnan päämies sai sanan/ että koko Jerusalem oli ylös kiihoitettu.)

31. ζητούντων δὲ αὐτὸν ἀποκτεῖναι ἀνέβη φάσις τῷ χιλιάρχῳ τῆς σπείρης ὅτι ὅλη συγκέχυται Ἱερουσαλήμ·

31. ζητουντων δε αυτον αποκτειναι ανεβη φασις τω χιλιαρχω της σπειρης οτι ολη συγκεχυται ιερουσαλημ 31. zetoυnton de aυton apokteinai aneβe fasis to chiliarcho tes speires oti ole sυgkechυtai ieroυsalem

31 But (while) seeking to kill him, information came-up to the commander of the cohort {600 soldiers} , that (the) whole Jerusalem has been incited (to riot).

31. And as they went about to kill him, tidings came unto the chief captain of the band, that all Jerusalem was in an uproar.

31. Da sie ihn aber töten wollten, kam das Geschrei hinauf vor den obersten Hauptmann der Schar, wie das ganze Jerusalem sich empörte.

31. Y procurando ellos de matarle, fué dado aviso al tribuno de la compañía, que toda Jerusalem estaba alborotada.

31 Когда же они хотели убить его, до тысяченачальника полка дошла весть, что весь Иерусалим возмутился.

32 Tämä otti heti paikalla mukaansa sotilaita ja sadanpäämiehiä ja riensi alas heidän luoksensa. Kun he näkivät päällikön ja sotilaat, lakkasivat he lyömästä Paavalia.

32 Tämä otti heti mukaansa sotamiehiä ja sadanpäämiehiä ja riensi alas heidän luokseen. Nähtyään komentajan ja sotamiehet, he lakkasivat lyömästä Paavalia.

32. Se otti kohta sotaväkeä ja sadanpäämiehiä, ja tuli juosten heidän tykönsä. Mutta kuin he näkivät sodanpäämiehen ja sotaväen, lakkasivat he Paavalia hosumasta.

32. Se otti cohta sotawäke ja Sadanpäämiehiä ja tuli juosten heidän tygöns. Mutta cosca he näit Sodanpäämiehen ja sotawäen lackaisit he Pawalita hosumast:

32. Joca cochta otti Sotawäen ia Sadhanpämiehet/ ia tuli ioosten heiden tygens. Mutta coska he näit Sodhanpämiehen ia Sotawäen/ lackasit he Paualita hosumast/ (Joka kohta otti sotawäen ja sadanpäämiehet/ ja tuli juosten heidän tykönsä. Mutta koska he näit sodanpäämiehen ja sotawäen/ lakkasit he Pawalia hosumasta/)

32. ὃς ἐξαυτῆς παραλαβὼν στρατιώτας καὶ ἑκατοντάρχους κατέδραμεν ἐπ’ αὐτούς. οἱ δὲ ἰδόντες τὸν χιλίαρχον καὶ τοὺς στρατιώτας ἐπαύσαντο τύπτοντες τὸν Παῦλον.

32. ος εξαυτης παραλαβων στρατιωτας και εκατονταρχους κατεδραμεν επ αυτους οι δε ιδοντες τον χιλιαρχον και τους στρατιωτας επαυσαντο τυπτοντες τον παυλον 32. os eksaυtes paralaβon stratiotas kai ekatontarchoυs katedramen ep aυtoυs oi de idontes ton chiliarchon kai toυs stratiotas epaυsanto tυptontes ton paυlon

32 Who promptly, having taken soldiers and centurions, ran down upon them. And those who saw the commander and the soldiers, ceased beating Paul.

32. Who immediately took soldiers and centurions, and ran down unto them: and when they saw the chief captain and the soldiers, they left beating of Paul.

32. Der nahm von Stund an die Kriegsknechte und Hauptleute zu sich und lief unter sie. Da sie aber den Hauptmann und die Kriegsknechte sahen, hörten sie auf, Paulus zu schlagen.

32. El cual luego tomando soldados y centuriones, corrió a ellos. Y ellos como vieron al tribuno y a los soldados, cesaron de golpear a Pablo.

32 Он, тотчас взяв воинов и сотников, устремился на них; они же, увидев тысяченачальника и воинов, пересталибить Павла.

33 Silloin päällikkö astui esiin, otatti hänet kiinni ja käski sitoa hänet kaksilla kahleilla ja kysyi, kuka hän oli ja mitä hän oli tehnyt.

33 Silloin komentaja astui esiin, otti hänet kiinni ja käski sitoa hänet kaksilla kahleilla ja kysyi, kuka hän oli ja mitä hän oli tehnyt.

33. Kuin päämies lähestyi, otti hän hänen kiinni ja käski sitoa kaksilla kahleilla, ja kysyi, kuka hän oli, eli mitä hän oli tehnyt?

33. Cosca päämies lähestyi kijnniotti hän hänen ja käski sitoa cahdella cahlella: ja kysyi cuca hän olis eli mitä hän oli tehnyt?

33. Nin coska Pämies lehestui/ kijniotti hen henen ia keski sidhotta caxilla Käsiraudhoilla. Ja kysyi Cuca hen olis/ eli mite hen oli tehnyt. (Niin koska päämies lähestyi/ kiinni otit he hänen ja käski sidottaa kaksilla käsiraudoilla. Ja kysyi kuka hän olisi/ eli mitä hän oli tehnyt.)

33. ἐγγίσας δὲ ὁ χιλίαρχος ἐπελάβετο αὐτοῦ καὶ ἐκέλευσεν δεθῆναι ἁλύσεσι δυσί, καὶ ἐπυνθάνετο τίς ἂν εἴη καὶ τί ἐστι πεποιηκώς.

33. τοτε εγγισας ο χιλιαρχος επελαβετο αυτου και εκελευσεν δεθηναι αλυσεσιν δυσιν και επυνθανετο τις αν ειη και τι εστιν πεποιηκως 33. tote eggisas o chiliarchos epelaβeto aυtoυ kai ekeleυsen dethenai alυsesin dυsin kai epυnthaneto tis an eie kai ti estin pepoiekos

33 Now having drawn near, the commander grabbed him, and commanded (him) to be bound with two chains, and inquired (as to) whoever he might be, and what(ever) he is doing.

33. Then the chief captain came near, and took him, and commanded him to be bound with two chains; and demanded who he was, and what he had done.

33. Als aber der Hauptmann nahe herzukam, nahm er ihn an sich und hieß ihn binden mit zwei Ketten und fragte, wer er wäre und was er getan hätte.

33. Entónces llegando el tribuno, le prendió, y le mandó atar con dos cadenas; y le preguntó quién era, y que había hecho.

33 Тогда тысяченачальник, приблизившись, взял его и велел сковать двумя цепями, и спрашивал: кто он, и что сделал.

34 Mutta kansanjoukosta huusivat toiset sitä, toiset tätä. Ja koska hän melun tähden ei voinut saada varmaa selkoa, käski hän viedä hänet kasarmiin.

34 Mutta kansanjoukossa huusivat toiset sitä, toiset tätä. Kun hän ei melun vuoksi saanut varmaa tietoa, käski hän kuljettaa hänet kasarmiin.

34. Mutta kansasta huusi yksi sitä, toinen tätä. Koska ei hän oikein taitanut ymmärtää huminan tähden, käski hän hänen vietää leiriin.

34. Mutta Canssast huusi yxi sitä toinen tätä. Cosca ei hän oikein tainnut ymmärtä huminan tähden käski hän hänen wiedä Scantzijn.

34. Mutta Canssan seas yxi hwsi site/ toinen täte. Quin hen ei miten wissi tainut ymmertä huminan tedhen/ nin hen keski henen wiete Skantzijn. (Mutta kansan seassa yksi huusi sitä/ toinen tätä. Kuin hän ei mitään wissi tainnut ymmärtää huminan tähden/ niin hän käski hänen wietää skantziin.)

34. ἄλλοι δὲ ἄλλο τι ἐβόων ἐν τῷ ὄχλῳ· μὴ δυνάμενος δὲ γνῶναι τὸ ἀσφαλὲς διὰ τὸν θόρυβον, ἐκέλευσεν ἄγεσθαι αὐτὸν εἰς τὴν παρεμβολήν.

34. αλλοι δε αλλο τι εβοων εν τω οχλω μη δυναμενος δε γνωναι το ασφαλες δια τον θορυβον εκελευσεν αγεσθαι αυτον εις την παρεμβολην 34. alloi de allo ti eβoon en to ochlo me dυnamenos de gnonai to asfales dia ton thorυβon ekeleυsen agesthai aυton eis ten paremβolen

34 But some in the crowd were crying one thing, some another (thing), and not being able to know the certainty (of who he was) because of (the) uproar, he commanded him to be led into the encampment.

34. And some cried one thing, some another, among the multitude: and when he could not know the certainty for the tumult, he commanded him to be carried into the castle.

34. Einer aber rief dies, der andere das im Volk. Da er aber nichts Gewisses erfahren konnte um des Getümmels willen, hieß er ihn in das Lager führen.

34. Y unos gritaban una cosa, y otros, otra, de entre la multitud; y como no podía entender nada de cierto a causa del alboroto, le mandó llevar a la fortaleza.

34 В народе одни кричали одно, а другие другое. Он же, не могши по причине смятения узнать ничего верного, повелел вести его в крепость.

35 Ja kun Paavali tuli portaille, täytyi sotamiesten kantaa häntä kansan väkivallan tähden;

35 Paavalin tultua portaille tapahtui niin, että sotamiehet kantoivat häntä kansan väkivallan vuoksi,

35. Ja kuin hän astumien eteen tuli, kannettiin hän sotamiehiltä kansan väkivallan tähden;

35. Ja cuin hän trappuin eteen tuli cannettin hän sotamiehildä Canssan wäkiwallan tähden

35. Ja quin hen Trappuin eten tuli/ nin tapachtui ette hen cannetin Sotamiehilde/ Canssan wäkiuallan tedhen/ (Sillä kuin hän rappujen eteen tuli/ niin tapahtui että hän kannettiin sotamiehiltä/ kansan wäkiwallan tähden/)

35. ὅτε δὲ ἐγένετο ἐπὶ τοὺς ἀναβαθμούς, συνέβη βαστάζεσθαι αὐτὸν ὑπὸ τῶν στρατιωτῶν διὰ τὴν βίαν τοῦ ὄχλου·

35. οτε δε εγενετο επι τους αναβαθμους συνεβη βασταζεσθαι αυτον υπο των στρατιωτων δια την βιαν του οχλου 35. ote de egeneto epi toυs anaβathmoυs sυneβe βastazesthai aυton υpo ton stratioton dia ten βian toυ ochloυ

35 But when he came* upon the steps, it befell (him) to be bore by the soldiers because of the violence of the crowd;

35. And when he came upon the stairs, so it was, that he was borne of the soldiers for the violence of the people.

35. Und als er an die Stufen kam, mußten ihn die Kriegsknechte tragen vor Gewalt des Volks;

35. Y cuando llegó a las gradas, aconteció que fué llevado acuestas por los soldados a causa de la violencia del pueblo.

35 Когда же он был на лестнице, то воинам пришлось нести его по причине стеснения от народа,

36 sillä suuri kansanpaljous seurasi perässä ja huusi: "Vie pois hänet!"

36 Sillä suuri väkijoukko seurasi perässä huutaen: "Vie pois hänet!"

36. Sillä paljo kansaa noudatti häntä, huutain: ota pois häntä!

36. Sillä paljo Canssa noudatit händä ja parguit: poisota händä.

36. Sille ette palio Canssa hende noudhatit/ ia parghuit/ Poisota hende (Sillä että paljon kansaa häntä noudatit/ ja paruit/ Pois ota häntä.)

36. ἠκολούθει γὰρ τὸ πλῆθος τοῦ λαοῦ κρᾶζον· Αἶρε αὐτόν.

36. ηκολουθει γαρ το πληθος του λαου κραζον αιρε αυτον 36. ekoloυthei gar to plethos toυ laoυ krazon aire aυton

36 for* the multitude of the people was following after, crying out, Take him away.

36. For the multitude of the people followed after, crying, Away with him.

36. denn es folgte viel Volks nach und schrie: Weg mit ihm!

36. Porque la multitud de pueblo venía detrás gritando: Afuera con él.

36 ибо множество народа следовало и кричало: смерть ему!

37 Ja kun oltiin kuljettamassa Paavalia sisälle kasarmiin, sanoi hän päällikölle: "Onko minun lupa sanoa sinulle jotakin?" Niin tämä sanoi: "Osaatko sinä siis kreikkaa?

37 Kun Paavalia oltiin viemässä sisälle kasarmiin hän sanoi komentajalle: "Onko minun lupa sanoa sinulle jotain?" Niin tämä sanoi: "Osaatko kreikkaa?

37. Ja kuin Paavali oli leiriin tulemallansa, sanoi hän sodanpäämiehelle: onko minulla lupa sinulle jotakin sanoa? Hän sanoi: taidatkos Grekan kielen?

37. Ja cosca Pawali oli Scantzijn tullut sanoi hän Sodanpäämiehelle saango minä sinua puhutella?

37. Ja coska Pauali rupeis saaman Scantzin siselle/ sanoi hen Sodhanpämiehelle/ Mahdango mine puhutella sinua? (Ja koska Pawali rupesi saaman skantziin siälle/ sanoi hän sadanpäämiehelle/ Mahdanko minä puhutella sinua?)

37. μέλλων τε εἰσάγεσθαι εἰς τὴν παρεμβολὴν ὁ Παῦλος λέγει τῷ χιλιάρχῳ· Εἰ ἔξεστί μοι εἰπεῖν τι πρός σε; ὁ δὲ ἔφη· Ἑλληνιστὶ γινώσκεις;

37. μελλων τε εισαγεσθαι εις την παρεμβολην ο παυλος λεγει τω χιλιαρχω ει εξεστιν μοι ειπειν τι προς σε ο δε εφη ελληνιστι γινωσκεις 37. mellon te eisagesthai eis ten paremβolen o paυlos legei to chiliarcho ei eksestin moi eipein ti pros se o de efe ellenisti ginoskeis

37 But (while) Paul is about to be led into the encampment, he says to the commander, Is it not legal for me to speak to you? And he said, Do you know Greek?

37. And as Paul was to be led into the castle, he said unto the chief captain, May I speak unto thee? Who said, Canst thou speak Greek?

37. Als aber Paulus jetzt zum Lager eingeführt ward, sprach er zu dem Hauptmann: Darf ich mit dir reden? Er aber sprach: Kannst du Griechisch?

37. Y como iban a meter a Pablo en la fortaleza, dijo al tribuno: ¿Me será lícito hablar contigo? Y él dijo: ¿Sabes tú Griego?

37 При входе в крепость Павел сказал тысяченачальнику: можно ли мне сказать тебе нечто? А тот сказал: ты знаешь по-гречески?

38 Etkö sitten olekaan se egyptiläinen, joka hiljakkoin villitsi ne neljätuhatta murhamiestä ja vei heidät erämaahan?"

38 Etkö siis olekaan se egyptiläinen, joka ennen näitä päiviä teki kapinan ja vei autiomaahan ne neljätuhatta murhamiestä*?"

38. Etkös sinä siis ole Egyptin mies, joka ennen näitä päiviä kapinan nostit ja veit korpeen neljätuhatta murhamiestä?

38. Hän sanoi: taidatcos Grecan kielen? etkös ole se Egyptin mies joca ennen näitä päiwiä capinan nosti ja wei corpeen neljä tuhatta murhamiestä?

38. Nin hen sanoi/ Taidhacos Grekin kielen? Etkös ole se Egiptin Mies/ ioca ennen neite peiuie Capinan nosti/ ia wloswei Corpehen nelie tuhatta Murhamieste? (Niin hän sanoi/ Taidatkos krekin kielen? Etkö ole se Egyptin mies/ joka ennen näitä päiwiä kapinan nosti/ ja ulos wei korpeen neljä tuhatta murhamiestä?)

38. οὐκ ἄρα σὺ εἶ ὁ Αἰγύπτιος ὁ πρὸ τούτων τῶν ἡμερῶν ἀναστατώσας καὶ ἐξαγαγὼν εἰς τὴν ἔρημον τοὺς τετρακισχιλίους ἄνδρας τῶν σικαρίων;

38. ουκ αρα συ ει ο αιγυπτιος ο προ τουτων των ημερων αναστατωσας και εξαγαγων εις την ερημον τους τετρακισχιλιους ανδρας των σικαριων 38. oυk ara sυ ei o aigυptios o pro toυton ton emeron anastatosas kai eksagagon eis ten eremon toυs tetrakischilioυs andras ton sikarion

38 Are you not then the Egyptian who unsettled (the city) before these days, and led the four thousand men of the assassins out into the wilderness?

38. Art not thou that Egyptian, which before these days madest an uproar, and leddest out into the wilderness four thousand men that were murderers?

38. Bist du nicht der Ägypter, der vor diesen Tagen einen Aufruhr gemacht hat und führte in die Wüste hinaus viertausend Meuchelmörder?

38. ¿No eres tú aquel Egipcio que levantaste una sedición ántes de estos dias, y sacaste al desierto cuatro mil hombres salteadores?

38 Так не ты ли тот Египтянин, который перед сими днямипроизвел возмущение и вывел в пустыню четыре тысячи человек разбойников?

39 Niin Paavali sanoi: "Minä olen juutalainen mies, Tarson, tunnetun Kilikian kaupungin, kansalainen; pyydän sinua, salli minun puhua kansalle".

39 Niin Paavali sanoi: "Olen juutalainen mies, Tarson, Kilikian tunnetun kaupungin kansalainen. Pyydän sinua, salli minun puhua kansalle."

39. Niin Paavali sanoi: minä olen Juudalainen Tarsin, kuuluisan kaupungin asuvainen Kilikiasta. Minä rukoilen sinua, salli minun puhua kansalle.

39. Nijn Pawali sanoi: minä olen Judalainen Tarsist yxi cuuluisan Caupungin asuwainen Ciliciasta minä rucoilen sinua salli minun puhua Canssalle. Ja hän salli sen.

39. Nin sanoi Pauali/ Mine olen Juttalainen Tarsist yxi Porghari/ cwluisesta Caupungist Ciliciasta/ Mine rukolen sinua/ salli minua puhuman Canssalle. Ja hen salli sen. (Niin sanoi Pawali/ Minä olen juutalainen Tarsista yksi porghari/ kuuluisesta kaupungista Kilikiasta/ Minä rukoilen sinua/ salli minun puhuman kansalle. Ja hän salli sen.)

39. εἶπε δὲ ὁ Παῦλος· Ἐγὼ ἄνθρωπος μέν εἰμι Ἰουδαῖος Ταρσεὺς, τῆς Κιλικίας οὐκ ἀσήμου πόλεως πολίτης· δέομαι δέ σου, ἐπίτρεψόν μοι λαλῆσαι πρὸς τὸν λαόν.

39. ειπεν δε ο παυλος εγω ανθρωπος μεν ειμι ιουδαιος ταρσευς της κιλικιας ουκ ασημου πολεως πολιτης δεομαι δε σου επιτρεψον μοι λαλησαι προς τον λαον 39. eipen de o paυlos ego anthropos men eimi ioυdaios tarseυs tes kilikias oυk asemoυ poleos polites deomai de soυ epitrepson moi lalesai pros ton laon

39 But Paul said, I am a Jew, indeed a man from Tarsus in Cilicia, a citizen of no insignificant city, and I beseech of you, permit me to speak to the people.

39. But Paul said, I am a man which am a Jew of Tarsus, a city in Cilicia, a citizen of no mean city: and, I beseech thee, suffer me to speak unto the people.

39. Paulus aber sprach: Ich bin ein jüdischer Mann von Tarsus, ein Bürger einer namhaften Stadt in Zilizien. Ich bitte dich, erlaube mir, zu reden zu dem Volk.

39. Entónces Pablo le dijo: Yo de cierto soy hombre Judío, ciudadano de Tarso, ciudad no oscura de Cilicia: empero ruégote que me permitas que hable al pueblo.

39 Павел же сказал: я Иудеянин, Тарсянин, гражданин небезызвестного Киликийского города; прошу тебя, позволь мне говорить к народу.

40 Ja kun hän sen salli, niin Paavali, seisoen portailla, viittasi kädellään kansalle; ja kun oli syntynyt syvä hiljaisuus, puhui hän heille hebreankielellä ja sanoi:

40 Kun hän salli, niin Paavali portailla seisoen viittasi kädellään kansalle, ja kun oli syntynyt syvä hiljaisuus, hän puhui heille heprean kielellä sanoen:

40. Ja kuin hän salli, niin Paavali seisoi astuttavilla ja viittasi kädellänsä kansalle. Kuin suuri vaikeneminen tuli, puhutteli hän heitä Hebrean kielellä ja sanoi:

40. Nijn Pawali seisoi trapuilla ja wijttais kädelläns Canssan puoleen. Cosca suuri waikitus tuli puhui hän heille Ebrean kielellä ja sanoi:

40. Nin Pauali seisoi Trapuilla/ ia wijttasi Kädhellens Canssan polen. Coska nyt swri waikitus tuli/ puhui hen heille Hebraican kielelle/ ia sanoi. (Niin Pawali seisoi rapuilla/ ja wiittasi kädellänsä kansan puoleen. Koska nyt suuri waikutus tuli/ puhui hän heille hebraican kielellä/ ja sanoi.)

40. ἐπιτρέψαντος δὲ αὐτοῦ ὁ Παῦλος ἑστὼς ἐπὶ τῶν ἀναβαθμῶν κατέσειε τῇ χειρὶ τῷ λαῷ· πολλῆς δὲ σιγῆς γενομένης προσεφώνησε τῇ Ἑβραΐδι διαλέκτῳ λέγων·

40. επιτρεψαντος δε αυτου ο παυλος εστως επι των αναβαθμων κατεσεισεν τη χειρι τω λαω πολλης δε σιγης γενομενης προσεφωνησεν τη εβραιδι διαλεκτω λεγων 40. epitrepsantos de aυtoυ o paυlos estos epi ton anaβathmon kateseisen te cheiri to lao polles de siges genomenes prosefonesen te eβraidi dialekto legon

40 Now having permitted him, Paul, standing upon the steps, beckoned with the hand to the people, and (after) there became much silence, he was shouting to them in the Hebrew language, saying, [Acts 22]

40. And when he had given him licence, Paul stood on the stairs, and beckoned with the hand unto the people. And when there was made a great silence, he spake unto them in the Hebrew tongue, saying,

40. Als er aber es ihm erlaubte, trat Paulus auf die Stufen und winkte dem Volk mit der Hand. Da nun eine große Stille ward, redete er zu ihnen auf hebräisch und sprach:

40. Y como él se lo permitió, Pablo estando en pié en las gradas, hizo señal con la mano al pueblo; y hecho grande silencio, les habló en lengua Hebrea, diciendo:

40 Когда же тот позволил, Павел, стоя на лестнице, дал знак рукою народу; и, когда сделалось глубокое молчание, начал говорить на еврейском языке так: