6 luku

Karitsa avaa kirjakäärön ensimmäisen sinetin 1, 2, toisen 3, 4, kolmannen 5, 6, neljännen 7, 8, viidennen 9 – 11 ja kuudennen sinetin 12 – 17.

1 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: "Tule!"

1 Näin kun Karitsa avasi yhden sineteistä* ja kuulin yhden neljästä olennosta ikään kuin ukkosen äänen sanovan: "Tule (ja katso)!"

1. Ja minä näin, kuin Karitsa ensimäisen sinetin avasi, ja minä kuulin yhden neljästä eläimestä sanovan, niinkuin pitkäisen jylinän: tule ja katso!

1. JA minä näin cosca Caridza ensimäisen sinetin awais: ja minä cuulin yhden nijstä neljästä eläimestä sanowan nijncuin Pitkäisen jylinän: tule ja cadzo.

1. JA mine näin/ ette cosca se Caritza auasi yhden Insigleista/ ia mine cwlin yhden nijste nelieste eleimeste sanouan/ ninquin pitkeisen iylinen/ Tule ia catzo. (JA minä näin/ että koska se Karitsa awasi yhden insigleistä/ ja minä kuulin yhden niistä neljästä eläimestä sanowan/ niinkuin pitkäisen jylinän/ Tule ja katso.)

1. Καὶ εἶδον ὅτι ἤνοιξε τὸ ἀρνίον μίαν ἐκ τῶν ἑπτὰ σφραγίδων· καὶ ἤκουσα ἑνὸς ἐκ τῶν τεσσάρων ζῴων λέγοντος, ὡς φωνὴ βροντῆς· Ἔρχου.

1. και ειδον οτε ηνοιξεν το αρνιον μιαν εκ των σφραγιδων και ηκουσα ενος εκ των τεσσαρων ζωων λεγοντος ως φωνης βροντης ερχου και βλεπε 1. kai eidon ote enoiksen to arnion mian ek ton sfragidon kai ekoυsa enos ek ton tessaron zoon legontos os fones βrontes erchoυ kai βlepe

1 And I saw that the Lamb opened one out of the seven seals and I heard one out of the four living creatures saying like a voice of thunder, Come and behold!

1. And I saw when the Lamb opened one of the seals, and I heard, as it were the noise of thunder, one of the four beasts saying, Come and see.

1. Og jeg saae, at Lammet oplod eet af de syv Segl, og jeg hørt eet af de fire Dyr sige som en Tordens Røst: kom og see!

1. Och jag såg, att Lambet uppbröt ett af inseglen, och jag hörde ett af de fyra djuren säga, såsom med tordönsröst: Kom, och se.

1. Ja ma näggin, et se Tal ühhe neist pitserist lahti wöttis, ja minna kuulsin ühhe neist neljast ellajast ütlewad kui pitkse heälega: Tulle ja wata.

1. Ir aš mačiau, kaip Avinėlis atplėšė pirmąjį iš antspaudų, ir išgirdau vieną iš keturių būtybių tartum griaustinio balsu šaukiant: ‘‘Ateik ir žiūrėk!’‘

1. Und ich sah, daß das Lamm der Siegel eines auftat; und hörte der vier Tiere eines sagen wie mit einer Donnerstimme: Komm!

1. Et je regardai, lorsque l'Agneau eut ouvert un des sceaux, et j'entendis l'un des quatre animaux qui disait d'une voix de tonnerre: Viens, et vois.

1. Y MIRÉ cuando el Cordero hubo abierto el uno de los sellos, y oí a uno de los cuatro animales diciendo como con una voz de trueno: Ven, y vé.

1 En ik zag, toen het Lam een van de zegelen geopend had, en ik hoorde een uit de vier dieren zeggen, als een stem van een donderslag: Kom en zie!

1. I widziałem, gdy otworzył Baranek jedną z onych pieczęci, i słyszałem jedno ze czterech zwierząt mówiące, jako głos gromu: Chodź, a patrzaj!

1. És látám, mikor a Bárány a pecsétekből egyet felnyitott, és hallám, hogy a négy lelkes állat közül egy monda, mintegy mennydörgésnek szavával: Jőjj és lásd.

1 И я видел, что Агнец снял первую из семи печатей, и я услышал одно из четырех животных, говорящеекак бы громовым голосом: иди и смотри.

1. І я бачив, що отворив Агнець одну з печатїй і чув, як одно з животних сказало, наче громовим голосом: Прийди і подиви ся.

2 Ja minä näin, ja katso: valkea hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin seppele, ja hän lähti voittajana ja voittamaan.

2 Niin minä näin, ja katso: valkea hevonen, ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin seppele*, ja hän lähti voittajana ja voittamaan.

2. Ja minä näin, ja katso, valkia orhi; ja se, joka sen päällä istui, piti joutsea, ja hänelle annettiin kruunu, ja hän läksi voittamaan ja saamaan voittoa.

2. Ja minä näin ja cadzo yxi walkia Orhi ja se joca sen päällä istui piti jousta: ja hänelle annettin Cruunut ja hän läxi woittaman ja saaman woitto.

2. Ja mine näin/ ia catzo/ yxi walkea Ori/ ia ioca istui hene' pälens/ piti Joutzen. Ja henelle annetin yxi Crunu/ ia hen wlosmeni woittaman ia saaman woiton. (Ja minä näin/ ja katso/ yksi walkea ori/ ja joka istui hänen päällensä/ piti jousen. Ja hänelle annettiin yksi kruunu/ ja hän ulos meni woittaman ja saaman woiton.)

2. καὶ εἶδον, καὶ ἰδοὺ ἵππος λευκός, καὶ ὁ καθήμενος ἐπ’ αὐτὸν ἔχων τόξον· καὶ ἐδόθη αὐτῷ στέφανος, καὶ ἐξῆλθε νικῶν καὶ ἵνα νικήσῃ.

2. και ειδον και ιδου ιππος λευκος και ο καθημενος επ αυτω εχων τοξον και εδοθη αυτω στεφανος και εξηλθεν νικων και ινα νικηση 2. kai eidon kai idoυ ippos leυkos kai o kathemenos ep aυto echon tokson kai edothe aυto stefanos kai ekselthen nikon kai ina nikese

2 And behold a white horse and he who sits upon it holding a bow, and a crown was given to him and he came forth overcoming and in order that he might overcome.

2. And I saw, and behold a white horse: and he that sat on him had a bow; and a crown was given unto him: and he went forth conquering, and to conquer.

2. Og jeg saae, og see, en hvid Hest, og den, som sad paa den, havde en Bue; og han blev given en Krone, og han drog ud seirende og til Seir.

2. Och jag såg, och si, en hvit häst; och den derpå satt, hade en båga, och honom vardt gifven en krona; och han for ut till att vinna, och få seger.

2. Ja ma näggin, ja wata, üks walge hobbone, ja sel, kes temma selgas istus, olli ammo käes, ja temmale anti üks kroon, ja ta läks wälja kui ärrawoitja, ja et ta piddi woitma.

2. Aš pažvelgiau, ir štai pasirodė baltas žirgas ir ant jo raitelis, turintis lanką. Jam buvo duotas vainikas, ir jis išjojo kaip nugalėtojas, kad dar nugalėtų.

2. Und ich sah, und siehe, ein weißes Pferd. Und der daraufsaß, hatte einen Bogen; und ihm ward gegeben eine Krone, und er zog aus sieghaft, und daß er siegte.

2. Or, je regardai, et voici un cheval blanc, et celui qui était monté dessus avait un arc, et on lui donna une couronne, et il partit en vainqueur, et pour remporter la victoire.

2. Y miré, y he aquí un caballo blanco; y el que estaba sentado encima de él, tenía un arco; y le fué dada una corona, y salió victorioso, para que también venciese.

2 En ik zag, en ziet, een wit paard, en Die daarop zat, had een boog; en Hem is een kroon gegeven, en Hij ging uit overwinnende, en opdat Hij overwonne!

2. I widziałem, a oto koó biały, a ten, który na nim siedział, miał łuk, i dano mu koronę, i wyszedł jako zwycięzca, ażeby zwyciężał.

2. És látám, és ímé egy fehér ló, [1†] és a rajta ülőnél íjj vala; és adaték néki korona; és kijöve győzve, és hogy győzzön.

2 Я взглянул, и вот, конь белый, и на нем всадник, имеющий лук, и дан был ему венец; и вышел он как победоносный, и чтобы победить.

2. І я поглянув, і ось, кінь білий, а, що сидїв на ньому, мав лук; і дано йому вінець, і вийшов яко побідник, щоб побіждати.

3 Ja kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin minä toisen olennon sanovan: "Tule!"

3 Kun Karitsa* avasi toisen sinetin, kuulin toisen olennon sanovan: "Tule (ja katso)!"

3. Ja kuin hän toisen sinetin avasi, kuulin minä toisen eläimen sanovan: tule ja katso!

3. JA cosca hän toisen sinetin awais cuulin minä toisen eläimen sanowan: tule ja cadzo.

3. Ja coska hen auasi sen toisen Insiglin Cuulin mine sen toisen Eleimen sanouan/ Tule ia catzo. (Ja koska hän awasi sen toisen insiglin Kuulin minä sen toisen eläimen sanowan/ Tule ja katso.)

3. Καὶ ὅτε ἤνοιξε τὴν σφραγῖδα τὴν δευτέραν, ἤκουσα τοῦ δευτέρου ζῴου λέγοντος· Ἔρχου.

3. και οτε ηνοιξεν την δευτεραν σφραγιδα ηκουσα του δευτερου ζωου λεγοντος ερχου και βλεπε 3. kai ote enoiksen ten deυteran sfragida ekoυsa toυ deυteroυ zooυ legontos erchoυ kai βlepe

3 And when he opened the second seal, I heard the second living creature saying, Come.

3. And when he had opened the second seal, I heard the second beast say, Come and see.

3. Og der det oplod det andet Segl, hørte jeg det andet Dyr sige: kom og see!

3. Och då det uppbröt det andra inseglet, hörde jag det andra djuret säga: Kom, och se.

3. Ja kui ta teise pitseri lahti wöttis, siis kuulsin ma teise ellaja ütlewad: Tulle ja wata.

3. Kai Jis atplėšė antrąjį antspaudą, aš išgirdau antrąją būtybę sakant: ‘‘Ateik ir žiūrėk!’‘

3. Und da es das andere Siegel auftat, hörte ich das andere Tier sagen: Komm!

3. Et lorsque l'Agneau eut ouvert le second sceau, j'entendis le second animal, qui disait: Viens, et vois.

3. Y cuando él hubo abierto el segundo sello, oí el segundo animal, que decía: Ven, y vé.

3 En toen Het het tweede zegel geopend had, hoorde ik het tweede dier zeggen: Kom en zie!

3. A gdy otworzył wtórą pieczęć, słyszałem wtóre zwierzę mówiące: Chodź, a patrzaj!

3. És mikor a második pecsétet felnyitotta, hallám, hogy a [2†] második lelkes állat ezt mondá: Jőjj és lásd.

3 И когда он снял вторую печать, я слышал второе животное, говорящее: иди и смотри.

3. І коли отворив другу печать, чув я друге животне, що сказало: Прийди, і подиви ся.

4 Niin lähti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että ihmiset surmaisivat toisiaan; ja hänelle annettiin suuri miekka.

4 Niin lähti toinen, tulipunainen hevonen, ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, jotta ihmiset surmaisivat toisiaan, ja hänelle annettiin iso miekka.

4. Ja ruskia orhi meni ulos; ja sille, joka sen päällä istui, annettiin rauha maasta ottaa pois, että heidän piti keskenänsä toinen toisensa tappaman; ja hänelle oli suuri miekka annettu.

4. Ja ruskia Orhi ulosmeni ja se joca sen päällä istui hänen annettin rauha maasta poisotta että heidän piti keskenäns toinen toisens tappaman ja hänelle oli suuri miecka annettu.

4. Ja wlosmeni toinen Ruskia Ori/ ia ioca sen päle istui/ henelle annetin Rauha Maasta poisotta/ Ja ette he keskenens piti heidhens tappaman/ ia henelle oli swri Miecka annettu. (Ja ulos meni toinen ruskea ori/ ja joka sen päälle istui/ hänelle annettiin rauha maasta pois ottaa/ Ja että he keskenänsä piti heidäns tappaman/ ja hänelle oli suuri miekka annettu.)

4. καὶ ἐξῆλθεν ἄλλος ἵππος πυρρός, καὶ τῷ καθημένῳ ἐπ’ αὐτὸν ἐδόθη αὐτῷ λαβεῖν τὴν εἰρήνην ἐκ τῆς γῆς καὶ ἵνα ἀλλήλους σφάξωσι, καὶ ἐδόθη αὐτῷ μάχαιρα μεγάλη.

4. και εξηλθεν αλλος ιππος πυρρος και τω καθημενω επ αυτω εδοθη αυτω λαβειν την ειρηνην απο της γης και ινα αλληλους σφαξωσιν και εδοθη αυτω μαχαιρα μεγαλη 4. kai ekselthen allos ippos pυrros kai to kathemeno ep aυto edothe aυto laβein ten eirenen apo tes ges kai ina alleloυs sfaksosin kai edothe aυto machaira megale

4 And there came forth, another horse of fire, and to the one who sits upon it was given to take peace out of the earth, in order that they should slaughter one another and a great sword was given to him.

4. And there went out another horse that was red: and power was given to him that sat thereon to take peace from the earth, and that they should kill one another: and there was given unto him a great sword.

4. Og der fremgik en anden Hest, som var rød; og han, som sad derpaa, blev givet at tage Fred fra Jorden, og at de skulde flygte hverandre; og han blev givet et stort Sværd.

4. Och der utgick en annar häst, röd; och honom, som derpå satt, vardt gifvet att han skulle borttaga friden af jordene, och att de skulle slå sig ihjäl inbördes; och honom vardt gifvet ett stort svärd.

4. Ja üks teine tullipunnane hobbone läks wälja, ja sellele, kes tem̃a selgas istus, anti Ma peält rahho ärrawotta, ja et nemmad teine teist piddid ärratapma: ja temmale anti üks suur moök.

4. Ir pasirodė kitas žirgas, ugniaspalvis, ir jo raiteliui buvo duota atimti iš žemės taiką, kad žmonės vieni kitus žudytų; jam buvo duotas didelis kalavijas.

4. Und es ging heraus ein anderes Pferd, das war rot. Und dem, der daraufsaß, ward gegeben, den Frieden zu nehmen von der Erde und daß sie sich untereinander erwürgten; und ward ihm ein großes Schwert gegeben.

4. Et il sortit un autre cheval couleur de feu; et celui qui le montait reçut le pouvoir de bannir la paix de la terre, et de faire que les hommes se tuassent les uns les autres; et on lui donna une grande épée.

4. Y salió otro caballo bermejo; y al que estaba sentado sobre él, fué dado poder de quitar la paz de la tierra, y que se matasen unos a otros; y le fué dada una grande espada.

4 En een ander paard ging uit, dat rood was; en dien, die daarop zat, werd macht gegeven den vrede te nemen van de aarde; en dat zij elkander zouden doden; en hem werd een groot zwaard gegeven.

4. I wyszedł drugi koó rydzy; a temu, który na nim siedział, dano, aby odjął pokój z ziemi, a iżby jedni drugich zabijali, i dano mu miecz wielki.

4. És előjőve egy másik, veres ló, és [3†] a ki azon üle, megadaték annak, hogy a békességet elvegye a földről, és hogy az emberek egymást öljék; és adaték annak egy nagy kard.

4 И вышел другой конь, рыжий; и сидящему на нем дано взять мир с земли, и чтобы убивали друг друга; и дан ему большой меч.

4. І вийшов инший кінь рижий; а, що сидїв на йому, тому дано взяти впокій із землї, і щоб один одного вбивали; і дано йому великий меч.

5 Ja kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin minä kolmannen olennon sanovan: "Tule!" Ja minä näin, ja katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka.

5 Kun Karitsa* avasi kolmannen sinetin, kuulin kolmannen olennon sanovan: "Tule (ja katso)!" Niin minä näin, ja katso: musta hevonen, ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka.

5. Ja kuin hän kolmannen sinetin avasi, kuulin minä kolmannen eläimen sanovan: tule ja katso! Ja minä näin, ja katso, musta orhi; ja sillä, joka sen päällä istui, oli vaaka kädessä.

5. JA cosca hän colmannen sinetin awais cuulin minä colmannen eläimen sanowan: tule ja cadzo. Ja minä näin ja cadzo yxi musta Orhi ja sillä joca sen päällä istui oli waaca kädes.

5. Ja coska hen auasi sen colmanen Insiglin/ cwlin mine sen colmanen Eleimen sanouan/ Tule ia catzo. Ja mine näin/ ia catzo yxi musta Ori/ ia henelle ioca sen päle istui/ oli yxi Waaca Kädhes. (Ja koska hän awasi sen kolmannen insiglin/ kuulin minä sen kolmannen eläimen sanowan/ Tule ja katso. Ja minä näin/ ja katso yksi musta ori/ ja hänelle joka sen päälle istui/ oli yksi waaka kädessä.)

5. Καὶ ὅτε ἤνοιξε τὴν σφραγῖδα τὴν τρίτην, ἤκουσα τοῦ τρίτου ζῴου λέγοντος· Ἔρχου. καὶ εἶδον, καὶ ἰδοὺ ἵππος μέλας, καὶ ὁ καθήμενος ἐπ’ αὐτὸν ἔχων ζυγὸν ἐν τῇ χειρὶ αὐτοῦ·

5. και οτε ηνοιξεν την τριτην σφραγιδα ηκουσα του τριτου ζωου λεγοντος ερχου και βλεπε και ειδον και ιδου ιππος μελας και ο καθημενος επ αυτω εχων ζυγον εν τη χειρι αυτου 5. kai ote enoiksen ten triten sfragida ekoυsa toυ tritoυ zooυ legontos erchoυ kai βlepe kai eidon kai idoυ ippos melas kai o kathemenos ep aυto echon zυgon en te cheiri aυtoυ

5 And when he opened the third seal, I heard the third living creature saying, Come and behold. And behold, I saw a black horse and he who sits upon it had a balance in his hand.

5. And when he had opened the third seal, I heard the third beast say, Come and see. And I beheld, and lo a black horse; and he that sat on him had a pair of balances in his hand.

5. Og der det oplod det tredie Segl, hørte jeg det tredie Dyr sige: kom og see! Og jeg saae, og see, en sort Hest, og den, der sad paa den, havde en Vægt i sin Haand.

5. Och då det uppbröt det tredje inseglet, hörde jag det tredje djuret säga: Kom, och se. Och jag såg, och si, en svart häst; och den der satt på honom hade ena vågskål i sine hand.

5. Ja kui ta kolmanda pitseri lahti wöttis, siis kuulsin ma kolmanda ellaja ütlewad: Tulle ja wata. Ja ma näggin, ja wata, üks must hobbone, ja sel, kes temma selgas istus, olli üks waekaus kä.

5. Kai Avinėlis atplėšė trečiąjį antspaudą, išgirdau trečiąją būtybę sakant: ‘‘Ateik ir žiūrėk!’‘ Aš pažiūrėjau, ir štai pasirodė juodas žirgas, o raitelis turėjo savo rankoje svarstykles.

5. Und da es das dritte Siegel auftat, hörte ich das dritte Tier sagen: Komm! Und ich sah, und siehe, ein schwarzes Pferd. Und der daraufsaß, hatte eine Waage in seiner Hand.

5. Et quand l'Agneau eut ouvert le troisième sceau, j'entendis le troisième animal, qui disait: Viens, et vois. Et je regardai, et voici un cheval noir, et celui qui était monté dessus avait une balance à la main.

5. Y cuando él hubo abierto el tercero sello, oí al tercer animal, que decía: Ven, y mira. Y miré, y he aquí un caballo negro; y el que estaba sentado encima de él tenía un peso en su mano.

5 En toen Het het derde zegel geopend had, hoorde ik het derde dier zeggen: Kom en zie! En ik zag, en ziet, een zwart paard, en die daarop zat, had een weegschaal in zijn hand.

5. A gdy otworzył trzecią pieczęć, słyszałem trzecie zwierzę mówiące: Chodź, a patrzaj! I widziałem, a oto koó wrony, a ten, co na nim siedział, miał szalę w ręce swojej.

5. És mikor felnyitotta a harmadik pecsétet, hallám, hogy a harmadik lelkes állat mondá: Jőjj és lásd. Látám azért, és ímé egy [4†] fekete ló; és annak, a ki azon üle, egy mérleg vala kezében.

5 И когда Он снял третью печать, я слышал третье животное, говорящее: иди и смотри. Я взглянул, и вот, конь вороной, и на нем всадник, имеющий меру в руке своей.

5. І коли отворив третю печать, чув я третє животне, що сказало: Прийди і подиви ся. І я поглянув, аж ось кінь карий, а, що сидїв на ньому, мав вагу в руцї своїй.

6 Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon keskeltä sanovan: "Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä."

6 Kuulin [ikään kuin] äänen niitten neljän olennon keskellä sanovan: "Koiniks* vehnää denarilla ja kolme koiniksia ohria denarilla. Mutta älä turmele öljyä ja viiniä."

6. Ja minä kuulin äänen neljän eläimen keskeltä sanovan: mitta nisuja yhteen penninkiin ja kolme mittaa ohria yhteen penninkiin, ja älä viinaa eikä öljyä vahingoita.

6. Ja minä cuulin änen nijden neljän eläimen keskeldä sanowan: mitta nisuja yhten penningijn ja colme mitta ohria yhten penningijn: ja älä wijna elickä öljyä wahingoita.

6. Ja mine cwlin yhden Änen/ ninen nelien Eleimen keskelle sanouan/ yxi Mitta Nisuia Colmes euris/ ia colme Mitta Ohria Colmes euris/ ia ele wina ia öliu wahingoita. (Ja minä kuulin yhden äänen/ niinen neljän eläimen keskellä sanowan/ yksi mittä nisuja kolmessa äyrissä/ ja kolme mittaa ohria kolmessa äyrissä/ ja älä wiinaa ja öljyä wahingoita.)

6. καὶ ἤκουσα ὡς φωνὴν ἐν μέσῳ τῶν τεσσάρων ζῴων λέγουσαν· Χοῖνιξ σίτου δηναρίου, καὶ τρεῖς χοίνικες κριθῆς δηναρίου· καὶ τὸ ἔλαιον καὶ τὸν οἶνον μὴ ἀδικήσῃς.

6. και ηκουσα φωνην εν μεσω των τεσσαρων ζωων λεγουσαν χοινιξ σιτου δηναριου και τρεις χοινικες κριθης δηναριου και το ελαιον και τον οινον μη αδικησης 6. kai ekoυsa fonen en meso ton tessaron zoon legoυsan choiniks sitoυ denarioυ kai treis choinikes krithes denarioυ kai to elaion kai ton oinon me adikeses

6 And I heard a voice in the midst of the four living creatures saying, Liter-containers of grain (for) a denarius and three liter-containers of barley (for) a denarius, and do not hurt the oil and the wine.

6. And I heard a voice in the midst of the four beasts say, A measure of wheat for a penny, and three measures of barley for a penny; and see thou hurt not the oil and the wine.

6. Og jeg hørte en Røst midt iblandt de fire Dyr, som sagde: en Maade Hvede for en Penge og Tre Maader Byg for en Penge, og du skal ikke gjøre Olien og Vinen Skade.

6. Och jag hörde ena röst midt ibland de fyra djur, sägandes: Ett mått hvete om en penning, och tre mått bjugg om en penning; och oljone och vinet gör ingen skada.

6. Ja ma kuulsin ühhe heäle kesk nelja ellaja seast ütlewad: Üks moöt nisso ühhe tenari-rahha eest, ja kolm moöto odre ühhe tenari-rahha eest, ja öllile ja winale ärra te pahha.

6. Ir aš girdėjau balsą keturių būtybių viduryje sakantį: ‘‘Kviečių saikas už denarą, trys miežių saikai už denarą, bet aliejui ir vynui nedaryk skriaudos!’‘

6. Und ich hörte eine Stimme unter den vier Tieren sagen: Ein Maß Weizen um einen Groschen und drei Maß Gerste um einen Groschen; und dem Öl und Wein tu kein Leid!

6. Et j'entendis une voix au milieu des quatre animaux, qui disait: Une mesure de froment pour un denier, et trois mesures d'orge pour un denier; mais ne gâte point l'huile ni le vin.

6. Y oí una voz en medio de los cuatro animales, que decía: Un cheniz de trigo por un denario, y tres chenices de cebada por un denario; y no hagas daño al vino, ni al aceite.

6 En ik hoorde een stem in het midden van de vier dieren, die zeide: Een maatje tarwe voor een penning, en drie maatjes gerst voor een penning; en beschadig de olie en den wijn niet.

6. I słyszałem głos z pośrodku onych czworga zwierząt mówiący: Miarka pszenicy za grosz, a trzy miarki jęczmienia za grosz; a nie szkodź oliwie i winu.

6. És hallék a négy lelkes állat közt szózatot, a mely ezt mondja vala: A búzának mérczéje egy dénár, és az árpának három mérczéje egy dénár; de a bort és az olajt ne bántsd.

6 И слышал я голос посреди четырех животных, говорящий: хиникс пшеницы за динарий, и три хиникса ячменя за динарий; елея же и вина не повреждай.

6. І почув я голос зпосеред чотирьох животних, що сказав: Міра пшеницї за денар, і три міри ячменю за денар; і оливи і вина не марнуй.

7 Ja kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin minä neljännen olennon äänen sanovan: "Tule!"

7 Kun Karitsa* avasi neljännen sinetin, kuulin neljännen olennon äänen sanovan: "Tule (ja katso)!"

7. Ja kuin hän avasi neljännen sinetin, kuulin minä neljännen eläimen äänen sanovan: tule ja katso!

7. JA cosca hän awais neljännen sinetin cuulin minä neljännen eläimen änen sanowan: tule ja cadzo:

7. Ja coska he' auasi sen neliene' Insiglin cwlin mine sen neliene' eleime' Änen sanoua'/ Tule ia catzo. (Ja koska hän awasi sen neljännen insiglin kuulin minä sen neljännen eläimen äänen sanowan/ Tule ja katso.)

7. Καὶ ὅτε ἤνοιξε τὴν σφραγῖδα τὴν τετάρτην, ἤκουσα φωνὴν τοῦ τετάρτου ζῴου λέγοντος· Ἔρχου.

7. και οτε ηνοιξεν την σφραγιδα την τεταρτην ηκουσα φωνην του τεταρτου ζωου λεγουσαν ερχου και βλεπε 7. kai ote enoiksen ten sfragida ten tetarten ekoυsa fonen toυ tetartoυ zooυ legoυsan erchoυ kai βlepe

7 And when he opened the fourth seal, I heard the voice of the fourth living creature saying, Come and behold.

7. And when he had opened the fourth seal, I heard the voice of the fourth beast say, Come and see.

7. Og der det oplod det fjerde Segl, hørte jeg det fjerde Dyrs Røst sige: kom og see!

7. Och då det uppbröt det fjerde inseglet, hörde jag dess fjerde djursens röst säga: Kom, och se.

7. Ja kui ta neljanda pitseri lahti wöttis, siis kuulsin ma neljanda ellaja heäle ütlewad: Tulle ja wata.

7. Kai atplėšė ketvirtąjį antspaudą, išgirdau ketvirtosios būtybės balsą sakant: ‘‘Ateik ir žiūrėk!’‘

7. Und da es das vierte Siegel auftat, hörte ich die Stimme des vierten Tiers sagen: Komm!

7. Et quand l'Agneau eut ouvert le quatrième sceau, j'entendis la voix du quatrième animal, qui disait: Viens, et vois.

7. Y después que él abrió el cuarto sello, oí la voz del cuarto animal, que decía: Ven, y vé.

7 En toen Het het vierde zegel geopend had, hoorde ik een stem van het vierde dier, die zeide: Kom en zie!

7. A gdy otworzył czwartą pieczęć, słyszałem głos czwartego zwierzęcia mówiący: Chodź, a patrzaj!

7. És mikor felnyitotta a negyedik pecsétet, hallám a negyedik [5†] lelkes állat szavát, a mely ezt mondja vala: Jőjj és lásd.

7 И когда Он снял четвертую печать, я слышал голос четвертого животного, говорящий: иди и смотри.

7. І коли отворив четверту печать, чув я голос четвертого животного, що сказало: Прийди і подиви ся.

8 Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata, annettiin valta tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta.

8 Niin minä näin, ja katso: harmahtava hevonen, ja joka sen selässä istui, sen nimi oli Kuolema. Ja Tuonela seurasi hänen mukanaan. Ja niille annettiin valta maan neljäsosaan, valta tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla* ja maan petojen avulla.

8. Ja minä näin, ja katso, hiirenkarvainen orhi, ja joka sen päällä istui, sen nimi oli kuolema; ja helvetti noudatti häntä. Ja hänelle annettiin voima tappaa neljättä osaa maan päältä miekalla ja nälällä, ja surmalla ja pedoilla maan päällä.

8. Ja minä näin ja cadzo yxi hijrencarwainen Orhi ja joca sen päällä istui sen nimi oli cuolema ja Helwetti noudatti händä. Ja hänelle annettin woima tappa neljättä osa maan pääldä miecalla ja näljällä ja surmalla ja pedoilda maan päällä.

8. Ja mine nein/ ia catzo yxi placki Ori/ ia ioca sen päle istui/ sen Nimi oli Colema ia Helueti he'de noudatti. Ja henelle woima a'nettin tappaman sen neliene' Osan Maan päle/ Miekalla ia Nälielle ia Surmalla/ ia Petoin cautta Maan päle. (Ja minä näin/ ja katso yksi plakki ori/ ja joka sen päälle istui/ sen nimi on kuolema ja helwetti häntä noudatti. Ja hänellä woima annettiin tappaman sen neljännen osan maan päälle/ Miekalla ja nälällä ja surmalla/ ja petoin kautta maan päälle.)

8. καὶ εἶδον, καὶ ἰδοὺ ἵππος χλωρός, καὶ ὁ καθήμενος ἐπάνω αὐτοῦ, ὄνομα αὐτῷ ὁ θάνατος, καὶ ὁ ᾅδης ἠκολούθει μετ’ αὐτοῦ· καὶ ἐδόθη αὐτῷ ἐξουσία ἐπὶ τὸ τέταρτον τῆς γῆς, ἀποκτεῖναι ἐν ῥομφαίᾳ καὶ ἐν λιμῷ καὶ ἐν θανάτῳ καὶ ὑπὸ τῶν θηρίων τῆς γῆς.

8. και ειδον και ιδου ιππος χλωρος και ο καθημενος επανω αυτου ονομα αυτω ο θανατος και ο αδης ακολουθει μετ αυτου και εδοθη αυτοις εξουσια αποκτειναι επι το τεταρτον της γης εν ρομφαια και εν λιμω και εν θανατω και υπο των θηριων της γης 8. kai eidon kai idoυ ippos chloros kai o kathemenos epano aυtoυ onoma aυto o thanatos kai o ades akoloυthei met aυtoυ kai edothe aυtois eksoυsia apokteinai epi to tetarton tes ges en romfaia kai en limo kai en thanato kai υpo ton therion tes ges

8 And behold, a pale-green horse and he who sits upon him, his name was Death, and Hades was following with him. And there was given to him authority over the fourth (part) of the earth, to kill with* a long-sword and with* famine and with* death and by the beasts of the earth.

8. And I looked, and behold a pale horse: and his name that sat on him was Death, and Hell followed with him. And power was given unto them over the fourth part of the earth, to kill with sword, and with hunger, and with death, and with the beasts of the earth.

8. Og jeg saae, og see, en blegguul Hest, og den, som sad derpaa, hans Navn var Døden, og Helvede fulgte med ham; og ham blev givet Magt over den fjerde Deel af Jorden, at ihjelslaae med Sværd og med Hunger og med pest og ved Jordens vilde Dyr.

8. Och jag såg, och si, en black häst; och den som på honom satt, hans namn var döden, och helvetet följde honom efter; och dem vardt magt gifven öfver fjerde parten på jordene, att döda med svärd, och med hunger, och med döden af de vilddjur på jordene äro.

8. Ja ma näggin, ja wata, üks tuhkur hobbone, ja selle nimmi, kes temma selgas istus, olli surm, ja pörgo-haud käis temmaga, ja neile anti melewald selle Ma neljanda ossa ärratappa moögaga ja näljaga, ja katko surmaga, ja metsaliste läbbi, mis Ma peäl.

8. Aš pažvelgiau, ir štai pasirodė palšas žirgas, o jo raitelio vardas buvo Mirtis, ir paskui jį sekė Pragaras. Jiems buvo duota valdžia ketvirtadalyje žemės žudyti kardu, badu, mirtimi ir žemės žvėrimis.

8. Und ich sah, und siehe, ein fahles Pferd. Und der daraufsaß, des Name hieß Tod, und die Hölle folgte ihm nach. Und ihnen ward Macht gegeben, zu töten das vierte Teil auf der Erde mit dem Schwert und Hunger und mit dem Tod und durch die Tiere auf Erden.

8. Et je regardai, et voici un cheval de couleur livide; et celui qui était monté dessus, se nommait la Mort, et l'Enfer marchait à sa suite; et le pouvoir leur fut donné sur la quatrième partie de la terre, pour faire mourir les hommes par l'épée, par la famine, par la mortalité, et par les bêtes sauvages de la terre.

8. Y miré, y he aquí un caballo pálido; y el que estaba sentado sobre él, tenía por nombre Muerte, y el Infierno le seguía; y le fué dada potesdad sobre la cuarta parte de la tierra, para matar con espada, y con hambre, y con mortandad, y con fieras de la tierra.

8 En ik zag, en ziet, een vaal paard, en die daarop zat, zijn naam was de dood; en de hel volgde hem na. En hun werd macht gegeven om te doden tot het vierde deel der aarde, met zwaard, en met honger, en met den dood, en door de wilde beesten der aarde.

8. I widziałem, a oto koó płowy, a tego, który siedział na nim, imię było śmierć, a piekło szło za nim; i dana im jest moc nad czwartą częścią ziemi, aby zabijali mieczem i głodem, i morem, i przez zwierzęta ziemskie.

8. És látám, és ímé egy sárgaszínű ló; és a ki rajta üle, annak a neve halál, és a pokol követi vala azt; és adaték azoknak hatalom a földnek negyedrészén, hogy öljenek fegyverrel [6†] és éhséggel és halállal és a földnek fenevadai által.

8 И я взглянул, и вот, конь бледный, и на нем всадник, которому имя „смерть"; и ад следовал за ним; и дана ему власть над четвертою частью земли – умерщвлять мечом и голодом, и мором и зверями земными.

8. І я поглянув, і ось, кінь блїдий, а, що сидїв верх него, імя йому смерть, а пекло слїдом за ним; і дана йому власть вбивати на четвертій частї землї мечем, і голодом, і смертю, і зьвірми земними.

9 Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.

9 Kun Karitsa* avasi viidennen sinetin, näin alttarin alla niitten sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan vuoksi ja sen todistuksen vuoksi, joka heillä oli.

9. Ja kuin hän viidennen sinetin avasi, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka Jumalan sanan tähden tapetut olivat ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.

9. JA cosca hän wijdennen sinetin awais näin minä Altarin alla nijden sielut jotca Jumalan sanan tähden tapetut olit: ja sen todistuxen tähden cuin heillä oli.

9. Ja coska hen auasi sen widenen Insiglin Näin mine Altarin alla ninen Sielut iotca Jumalan Sanan tedhen tapetut olit. Ja sen Todistoxen teden ioca heille oli. (Ja koska hän awasi sen wiidennen insiglin. Näin minä alttarin alla niinen sielut jotka Jumalan Sanan tähden tapetut olit. Ja sen todistuksen tähden joka heille oli.)

9. Καὶ ὅτε ἤνοιξε τὴν πέμπτην σφραγῖδα, εἶδον ὑποκάτω τοῦ θυσιαστηρίου τὰς ψυχὰς τῶν ἐσφαγμένων διὰ τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ καὶ διὰ τὴν μαρτυρίαν τοῦ ἀρνίου ἣν εἶχον·

9. και οτε ηνοιξεν την πεμπτην σφραγιδα ειδον υποκατω του θυσιαστηριου τας ψυχας των εσφαγμενων δια τον λογον του θεου και δια την μαρτυριαν ην ειχον 9. kai ote enoiksen ten pempten sfragida eidon υpokato toυ thυsiasterioυ tas psυchas ton esfagmenon dia ton logon toυ theoυ kai dia ten martυrian en eichon

9 And when he opened the fifth seal, I saw underneath the altar the souls of those who have been slaughtered because of the word of God and because of the testimony of the lamb which they were holding (to).

9. And when he had opened the fifth seal, I saw under the altar the souls of them that were slain for the word of God, and for the testimony which they held:

9. Og der det oplod det femte Segl, saae jeg under Alteret deres Sjæle som vare myrdede for Guds Ords Skyld og for det Vidnesbyrds Skyld, som de bare.

9. Och då det uppbröt det femte inseglet, såg jag, under altaret, deras själar, som dödade voro för Guds ords skull, och för det vittnesbörds skull, som de hade;

9. Ja kui ta wienda pitseri lahti wöttis, siis näggin ma altari al nende hinged, kes ollid ärratappetud Jummala sanna pärrast , ja se tunnistusse pärrast, mis neil olli.

9. Kai Avinėlis atplėšė penktąjį antspaudą, pamačiau po aukuru sielas nužudytųjų dėl Dievo žodžio ir dėl liudijimo, kurio jie laikėsi.

9. Und da es das fünfte Siegel auftat, sah ich unter dem Altar die Seelen derer, die erwürgt waren um des Wortes Gottes willen und um des Zeugnisses willen, das sie hatten.

9. Et quand l'Agneau eut ouvert le cinquième sceau, je vis sous l'autel les âmes de ceux qui avaient été mis à mort pour la parole de Dieu, et pour le témoignage qu'ils avaient maintenu.

9. Y cuando él hubo abierto el quinto sello, ví debajo del altar las almas de los que habían sido muertos por la palabra de Dios, y por el testimonio que ellos tenían:

9 En toen Het het vijfde zegel geopend had, zag ik onder het altaar de zielen dergenen, die gedood waren om het Woord Gods, en om de getuigenis, die zij hadden.

9. A gdy otworzył piątą pieczęć, widziałem pod ołtarzem dusze pobitych dla słowa Bożego i dla świadectwa, które wydawali;

9. És mikor felnyitotta az ötödik pecsétet, látám az oltár alatt azoknak lelkeit, [7†] a kik megölettek az Istennek beszédéért és a bizonyságtételért, [8†] a melyet kaptak.

9 И когда Он снял пятую печать, я увидел под жертвенником души убиенных за слово Божие и за свидетельство, которое они имели.

9. І коли отворив пяту печать, бачив я під жертівнею душі убитих за слово Боже, і за сьвідченнє, котре мали; і покликнули голосом великим, говорячи:

10 Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?"

10 He huusivat voimakkaalla äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi aikaa, pyhä ja totuullinen Valtias, jätät tuomitsematta ja kostamatta veremme niille, jotka asuvat maan päällä?"

10. Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: sinä pyhä ja totinen Herra! kuinka kauvan et sinä tuomitse ja meidän vertamme kosta niille, jotka maan päällä asuvat?

10. Ja he huusit suurella änellä sanoden: sinä pyhä ja totinen HERra cuinga cauwan et sinä duomidze ja meidän wertamme costa nijlle jotca maan päällä asuwat?

10. Ja he hwsit swrella Änelle/ sanodhen/ Sine Pyhe ia Totine' Herra/ quinga cauuan et sine domitze ia costa meiden Werenne/ nijste iotca Maan päle asuuat? (Ja he huusit suurella äänellä/ sanoen/ Sinä Pyhä ja Totinen Herra/ kuinka kauan et sinä tuomitse ja kosta meidän weremme/ niistä jotka maan päällä asuwat?)

10. καὶ ἔκραξαν φωνῇ μεγάλῃ λέγοντες· Ἕως πότε, ὁ δεσπότης ὁ ἅγιος καὶ ὁ ἀληθινός, οὐ κρίνεις καὶ ἐκδικεῖς τὸ αἷμα ἡμῶν ἐκ τῶν κατοικούντων ἐπὶ τῆς γῆς;

10. και εκραζον φωνη μεγαλη λεγοντες εως ποτε ο δεσποτης ο αγιος και ο αληθινος ου κρινεις και εκδικεις το αιμα ημων απο των κατοικουντων επι της γης 10. kai ekrazon fone megale legontes eos pote o despotes o agios kai o alethinos oυ krineis kai ekdikeis to aima emon apo ton katoikoυnton epi tes ges

10 And they cried out with a loud voice, saying, Until when, O holy and true Master, do you not judge and avenge our blood from those who dwell upon the earth?

10. And they cried with a loud voice, saying, How long, O Lord, holy and true, dost thou not judge and avenge our blood on them that dwell on the earth?

10. Og de raabte med høi Røst og sagde: Herre, du Hellige og Sanddrue! hvor længe tøver du at dømme og hevne vort Blod paa dem, som boe paa Jorden?

10. Och de ropade med höga röst, och sade: Herre, du som äst helig och sannfärdig, huru länge dömer du icke, och hämnas icke vårt blod på dem, som bo på jordene?

10. Ja nemmad kissendasid sure heälega ja ütlesid: Oh pühha ja tössine Issand, kui kaua ei moista sa kohhut, ja ei maksa mitte meie werd nende kätte, kes Ma peäl ellawad?

10. Jie šaukė garsiu balsu, sakydami: ‘‘Kaip ilgai, Šventasis ir Teisusis Valdove, neteisi ir nekeršysi už mūsų kraują žemės gyventojams?!’‘

10. Und sie schrieen mit großer Stimme und sprachen: HERR, du Heiliger und Wahrhaftiger, wie lange richtest du nicht und rächest unser Blut an denen, die auf der Erde wohnen?

10. Et elles criaient à grande voix, en disant: Jusqu'à quand, ô Souverain, le saint et le véritable, ne jugeras-tu point, et ne vengeras-tu point notre sang sur ceux qui habitent sur la terre?

10. Y clamaban en alta voz, diciendo: ¿Hasta cuándo, Señor, santo y verdadero, no juzgas, y vengas nuestra sangre de los que moran sobre la tierra?

10 En zij riepen met grote stem, zeggende: Hoelang, o heilige en waarachtige Heerser, oordeelt en wreekt Gij ons bloed niet van degenen, die op de aarde wonen?

10. I wołali głosem wielkim, mówiąc: Dokądże, Panie święty i prawdziwy! nie sądzisz i nie mścisz się krwi naszej nad tymi, którzy mieszkają na ziemi?

10. És kiáltának nagy szóval, mondván: Uram, te szent és igaz, meddig nem ítélsz még, és nem [9†] állasz bosszút a mi vérünkért azokon, a kik a földön laknak?

10 И возопили они громким голосом, говоря: доколе,Владыка Святый и Истинный, не судишь и не мстишь живущим на земле за кровь нашу?

10. Доки, Владико сьвятий і правдивий, не будеш судити і мстити за кров нашу над тими, що домують на землї?

11 Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin.

11 Niin [heille] kullekin annettiin * pitkät valkeat vaatteet*, ja heille sanottiin, että pysyisivät levollisina vielä vähän aikaa, kunnes täyttyisi myös heidän palvelutoveriensa ja heidän veljiensä luku, jotka joutuisivat tapettaviksi niin kuin hekin.

11. Ja kullekin heistä annettiin valkia vaate ja sanottiin heille, että heidän piti vielä vähän aikaa lepäämän, siihenasti kuin heidän kanssapalveliainsa ja veljeinsä luku täytetyksi tulis, jotka piti tapettaman niinkuin hekin.

11. Ja cullekin heistä annettin walkia waate: ja sanottin että heidän piti wielä wähän aica lewämän sijhenasti cuin heidän weljeins ja cansapalweliains lucu täytetyxi tuli jotca myös piti tapettaman nijncuin hekin.

11. Ja cullekin heiste annetin walkea waate. Ja sanotin heille ette heiden piti wiele lepemen wähen aica/ sihenasti ette heiden Cansapaluelians ia weliens Lucu teuten tulis/ iotca mös tapettaman piti ninquin Heki. (Ja kullekin heistä annettiin walkea waate. Ja sanottiin heille että heidän piti wielä lepääman wähän aikaa/ siihen asti että heidän kanssapalwelijansa ja weljiensä luku täyteen tulisi/ jotka myös tapettaman piti niinkuin hekin.)

11. καὶ ἐδόθη αὐτοῖς ἑκάστῳ στολὴ λευκή, καὶ ἐρρέθη αὐτοῖς ἵνα ἀναπαύσωνται ἔτι χρόνον μικρόν, ἕως πληρώσωσι καὶ οἱ σύνδουλοι αὐτῶν καὶ οἱ ἀδελφοὶ αὐτῶν οἱ μέλλοντες ἀποκτέννεσθαι ὡς καὶ αὐτοί.

11. και εδοθησαν εκαστοις στολαι λευκαι και ερρεθη αυτοις ινα αναπαυσωνται ετι χρονον μικρον εως ου πληρωσονται και οι συνδουλοι αυτων και οι αδελφοι αυτων οι μελλοντες αποκτεινεσθαι ως και αυτοι 11. kai edothesan ekastois stolai leυkai kai errethe aυtois ina anapaυsontai eti chronon mikron eos oυ plerosontai kai oi sυndoυloi aυton kai oi adelfoi aυton oi mellontes apokteinesthai os kai aυtoi

11 And a white robe was given to each, and it was said to them, in order that they should still rest themselves (for) a time, until both their fellow bondservants and their brothers and those who are about to be killed as they were also, should be fulfilled.

11. And white robes were given unto every one of them; and it was said unto them, that they should rest yet for a little season, until their fellowservants also and their brethren, that should be killed as they were, should be fulfilled.

11. Og dem bleve givne, hver især, lange hvide Kjortler, og der blev sagt til dem, at de skulde hvile sig endnu en liden Tid, indtil Tallet af deres medtjenere og deres Brødre blev fuldt, hvilke herefter skulde ihjelslaaes ligesom de.

11. Och dem vardt gifvet hvarjom och enom ett sidt hvitt kläde, och till dem vardt sagdt, att de skulle ännu hvilas en liten tid, till dess talet blefve fullt af deras medtjenare och bröder, de der ock skola dödade varda, såsom ock de.

11. Ja neile anti iggaühhele pitkad walged rided, ja neile ööldi, et nem̃ad weel piddid hingama nattokesse aia, senni kui nende kasullaste, ja nende wendade arro piddi täis sama, kedda piddi ärratappetama, nenda kui nemmadke.

11. Tada kiekvienam iš jų buvo duotas baltas drabužis, ir jiems buvo pasakyta, kad dar truputį palūkėtų, kol skaičių papildys jų draugai ir broliai, kurie bus nužudyti kaip ir jie.

11. Und ihnen wurde gegeben einem jeglichen ein weißes Kleid, und ward zu ihnen gesagt, daß sie ruhten noch eine kleine Zeit, bis daß vollends dazukämen ihre Mitknechte und Brüder, die auch sollten noch getötet werden gleich wie sie.

11. Et on leur donna à chacun des robes blanches, et on leur dit d'attendre encore un peu de temps, jusqu'à ce que le nombre de leurs compagnons de service et de leurs frères, qui devaient être mis à mort comme eux, fût accompli.

11. Y fuéronles dadas sendas ropas blancas, y les fué dicho, que aun reposasen todavía un poco de tiempo, hasta que sus consiervos fuesen cumplidos, y sus hermanos que también habían de ser muertos como ellos.

11 En aan een iegelijk werden lange witte klederen gegeven, en hun werd gezegd, dat zij nog een kleinen tijd rusten zouden, totdat ook hun mededienstknechten en hun broeders zouden vervuld zijn, die gedood zouden worden, gelijk als zij.

11. I dane są każdemu z nich szaty białe, i powiedziano im, aby odpoczywali jeszcze na mały czas, ażby się dopełnił poczet spółsług ich i braci ich, którzy mają być pobici, jako i oni.

11. Akkor adatának azoknak egyenként fehér ruhák; és mondaték nékik, hogy még egy kevés ideig nyugodjanak, a míg beteljesedik mind az ő szolgatársaiknak, mind az ő atyjokfiainak száma, a kiknek meg kell öletniök, a mint ők is megölettek. [10†]

11 И даны были каждому из них одежды белые, и сказано им, чтобы они успокоились еще на малое время,пока и сотрудники их и братья их, которые будут убиты, как и они, дополнят число.

11. І дано кожному одїж білу, і сказано їм, щоб впокоїлись ще малий час, доки не доповнять (числа) слуги-товариші їх, і брати їх, що мають бути вбиті, як і вони.

12 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin; ja tuli suuri maanjäristys, ja aurinko meni mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kokonaan kuin vereksi,

12 Näin kun Karitsa* avasi kuudennen sinetin, ja (katso:) syntyi suuri maanjäristys, ja aurinko kävi mustaksi niin kuin karvainen säkki ja [koko] kuu muuttui niin kuin vereksi,

12. Ja minä näin, kuin hän kuudennen sinetin avasi, katso, niin tapahtui suuri maanjäristys, ja aurinko tuli mustaksi niinkuin karvasäkki ja kuu tuli kokonansa niinkuin veri,

12. JA minä näin cosca hän cuudennen sinetin awais cadzo nijn tapahdui suuri maan järistys ja Auringo tuli mustaxi nijncuin carwasäcki ja Cuu tuli coconans nijncuin weri.

12. Ja mine näin/ coska he' auasi sen Cwdhene' Insiglin/ ia catzo/ nin swri Maanieristus tapactui/ ia Auringoinen tuli mustaxi quin Caruasecki/ ia Cuu tuli coconans ninquin Weri/ (Ja minä näin/ koska hän awasi sen kuudennen insiglin/ ja katso/ niin suuri maanjäristys tapahtui/ ja aurinkoinen tuuli mustaksi kun karwasäkki/ ja kuu tuli kokonansa niinkuin weri/)

12. Καὶ εἶδον ὅτε ἤνοιξε τὴν σφραγῖδα τὴν ἕκτην, καὶ σεισμὸς μέγας ἐγένετο, καὶ ὁ ἥλιος μέλας ἐγένετο ὡς σάκκος τρίχινος, καὶ ἡ σελήνη ὅλη ἐγένετο ὡς αἷμα,

12. και ειδον οτε ηνοιξεν την σφραγιδα την εκτην και ιδου σεισμος μεγας εγενετο και ο ηλιος εγενετο μελας ως σακκος τριχινος και η σεληνη εγενετο ως αιμα 12. kai eidon ote enoiksen ten sfragida ten ekten kai idoυ seismos megas egeneto kai o elios egeneto melas os sakkos trichinos kai e selene egeneto os aima

12 And I saw when he opened the sixth seal and a great earthquake happened, and the sun became black like hairy sackcloth and the whole moon became like blood;

12. And I beheld when he had opened the sixth seal, and, lo, there was a great earthquake; and the sun became black as sackcloth of hair, and the moon became as blood;

12. Og jeg saae, at det oplod det sjette Segl, og see, der skete et stort Jordskjælv, og Solen blev sort som en Haarsæk, og Maanen blev som Blod.

12. Och jag såg, att det uppbröt det sjette inseglet; och si, då vardt en stor jordbäfning, och solen vardt svart som en hårsäck, och månen vardt alltsammans såsom blod.

12. Ja ma näggin, kui ta kuenda pitseri lahti wöttis, ja wata, suur ma-wärriseminne sündis, ja päike sai msutaks ¤, kui karrune kot, ja ku sai otsego werri.

12. Aš mačiau, kai Jis atplėšė šeštąjį antspaudą. Ir štai kilo didelis žemės drebėjimas, saulė pasidarė juoda kaip ašutinis maišas, mėnulis tapo lyg kraujas,

12. Und ich sah, daß es das sechste Siegel auftat, und siehe, da ward ein großes Erdbeben, und die Sonne ward schwarz wie ein härener Sack, und der Mond ward wie Blut;

12. Et je regardai, lorsque l'Agneau eut ouvert le sixième sceau, et voici, il se fit un grand tremblement de terre, et le soleil devint noir comme un sac de crin, et la lune devint comme du sang.

12. Y miré cuando él abrió el sexto sello; y, he aquí, fué hecho un gran terremoto; y el sol fué hecho negro como saco de pelo, y la luna fué hecha toda como sangre;

12 En ik zag, toen Het het zesde zegel geopend had, en ziet, er werd een grote aardbeving; en de zon werd zwart als een haren zak, en de maan werd als bloed.

12. I widziałem, gdy otworzył szóstą pieczęć, a oto stało się wielkie trzęsienie ziemi, a słoóce sczerniało jako wór włosiany i księżyc wszystek stał się jako krew;

12. Azután látám, mikor a hatodik pecsétet felnyitotta, és ímé nagy földindulás lőn, és a nap [11†] feketévé lőn mint a szőrzsák, és a hold egészen olyan lőn, mint a vér;

12 И когда Он снял шестую печать, я взглянул, и вот, произошло великое землетрясение, и солнце стало мрачно как власяница, и луна сделалась как кровь.

12. І поглянув я, коли отворив шесту печать; і ось, трясеннє велике стало ся, і сонце стало чорне, як верета волосїнна, а місяць став, як кров,

13 ja taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa,

13 ja taivaan tähdet putosivat maahan niin kuin viikunapuu varistaa raakileensa, kun ankara tuuli sitä ravistaa,

13. Ja tähdet putosivat taivaasta maan päälle, niinkuin fikunapuu fikunansa varistaa, kuin hän suurelta tuulelta häälytetään.

13. Ja tähdet putoisit Taiwast maan päälle nijncuin ficunapuu ficunans warista cosca hän suurelda tuulelda häälytetän.

13. ia Tehdhet alasputosit Taiuast Maan päle ninquin Fikunapuu waristapi henen Fikunans/ coska hen swresta Twlesta hälyteten. (ja tähdet alas putosit taiwaasta maan päälle niinkuin wiikunapuu waristaapi hänen wiikunansa/ koska hän suuresta tuulesta hälytetään.)

13. καὶ οἱ ἀστέρες τοῦ οὐρανοῦ ἔπεσαν εἰς τὴν γῆν, ὡς συκῆ βάλλουσα τοὺς ὀλύνθους αὐτῆς, ὑπὸ ἀνέμου μεγάλου σειομένη,

13. και οι αστερες του ουρανου επεσαν εις την γην ως συκη βαλλει τους ολυνθους αυτης υπο μεγαλου ανεμου σειομενη 13. kai oi asteres toυ oυranoυ epesan eis ten gen os sυke βallei toυs olυnthoυs aυtes υpo megaloυ anemoυ seiomene

13 and the stars of the heaven fell to the earth, like a fig tree, having cast its unripe (figs while) being shaken by a great wind.

13. And the stars of heaven fell unto the earth, even as a fig tree casteth her untimely figs, when she is shaken of a mighty wind.

13. Og Himmelens Stjerner faldt ned paa Jorden, som et Figentræ nedkaster sine umodne Figen, naar det røres af et stærkt Veir.

13. Och stjernorna föllo af himmelen ned på jordena, såsom fikonaträt sin fikon nedersläpper, då det ristes af stort väder.

13. Ja taewa tähhed langsid Ma peäle, otsekui wigipu ommad küpsmatta marjad mahha aiab, kui se surest tulest köigutakse.

13. o dangaus žvaigždės ėmė kristi žemėn, tarytum stipraus vėjo purtomas figmedis mestų dar neprinokusius vaisius.

13. und die Sterne des Himmels fielen auf die Erde, gleichwie ein Feigenbaum seine Feigen abwirft, wenn er von großem Wind bewegt wird.

13. Et les étoiles du ciel tombèrent sur la terre, comme un figuier, agité par un grand vent, jette ses figues vertes.

13. Y las estrellas del cielo cayeron sobre la tierra, como la higuera deja caer sus no sazonados higos, cuando es sacudida de un vigoroso viento:

13 En de sterren des hemels vielen op de aarde, gelijk een vijgeboom zijn onrijpe vijgen afwerpt, als hij van een groten wind geschud wordt.

13. A gwiazdy niebieskie padały na ziemię, tak jako drzewo figowe zrzuca z siebie figi swoje niedostałe, gdy od wiatru wielkiego bywa zachwiane.

13. És az ég [12†] csillagai a földre hullának, miképen a fügefa hullatja éretlen gyümölcseit, mikor nagy szél rázza.

13 И звезды небесные пали на землю, как смоковница,потрясаемая сильным ветром, роняет незрелые смоквы свои.

13. а зорі небесні попадали на землю, як смоківниця, од великого вітру трясена, скидає свої недостиглі смокви.

14 ja taivas väistyi pois niinkuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät sijoiltansa.

14 ja taivas väistyi niin kuin kirjakäärö, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät sijoiltaan.

14. Ja taivas pakeni niinkuin kämärtynyt kirja, ja kaikki vuoret ja luodot siirrettiin sioistansa.

14. Ja Taiwas pakeni nijncuin kämärtynyt Kirja ja caicki luodot ja wuoret sijrtin sioistans.

14. Ja Taiuas kiemerysti ninquin kämerettu Kiria/ ia caiki Wooret ia Loodhot tulit sijrtynexi heidhe' sioistans. (Ja taiwas kämärysti (käärittiin) niinkuin kämärrettu kirja/ ja kaikki wuoret ja luodot tulit siirtyneeksi heidän sijoistansa.)

14. καὶ ὁ οὐρανὸς ἀπεχωρίσθη ὡς βιβλίον ἑλισσόμενον, καὶ πᾶν ὄρος καὶ νῆσος ἐκ τῶν τόπων αὐτῶν ἐκινήθησαν·

14. και ουρανος απεχωρισθη ως βιβλιον ειλισσομενον και παν ορος και νησος εκ των τοπων αυτων εκινηθησαν 14. kai oυranos apechoristhe os βiβlion eilissomenon kai pan oros kai nesos ek ton topon aυton ekinethesan

14 And the heaven departed like a scroll being coiled up, and every mountain and (every) island were moved out of their places.

14. And the heaven departed as a scroll when it is rolled together; and every mountain and island were moved out of their places.

14. Og Himmelen veg bort, lig en Bog, der sammenrulles, og hvert Bjerg og hver Ø flyttes af deres Steder.

14. Och himmelen gick bort, såsom en tillslagen bok; och all berg och öar vordo rörd af sitt rum.

14. Ja taewas tagganes otsekui üks kokkomässitud ramat, ja keik mäed ja sared nihhutati nende assemelt.

14. Dangus nutolo tarsi suvyniojamas knygos rietimas, ir kiekvienas kalnas ir sala buvo išjudinti iš savo vietų.

14. Und der Himmel entwich wie ein zusammengerolltes Buch; und alle Berge und Inseln wurden bewegt aus ihren Örtern.

14. Et le ciel se retira comme un livre qu'on roule; et toutes les montagnes et les îles furent ôtées de leurs places;

14. Y el cielo se apartó como un libro que es arrollado; y todo monte e islas fueron movidos de sus lugares;

14 En de hemel is weggeweken, als een boek, dat toegerold wordt; en alle bergen en eilanden zijn bewogen uit hun plaatsen.

14. A niebo ustąpiło jako księgi zwinione, a wszelka góra i wyspy z miejsca się swego poruszyły;

14. És az ég eltakarodék, mint mikor a papírtekercset összegöngyölítik; és minden hegy [13†] és sziget helyéből elmozdíttaték.

14 И небо скрылось, свившись как свиток; и всякая гора и остров двинулись с мест своих.

14. А небо зникло, як лист звинутий, і всяка гора і виспа двигнулись із місць своїх;

15 Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin

15 Maan hallitsijat* ja ylimykset ja rikkaat ja sotapäälliköt ja mahtavat ja kaikki orjat ja kaikki vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten kallioihin

15. Ja kuninkaat maan päällä, ja ylimäiset, ja rikkaat, ja päämiehet, ja väkevät, ja kaikki orjat, ja kaikki vapaat kätkivät itsensä luoliin ja vuorten rotkoihin,

15. Ja Cuningat maan päällä ja ylimmäiset ja rickat ja Päämiehet ja wäkewät ja caicki orjat ja caicki wapat kätkit heidäns luolijn ja rotcoihin.

15. Ja ne Kuningat maan päle/ ia ne ylimeset ia ne rickat/ ia ne pämihet ia ne wäkeuet ia caiki oriat ia caiki wapahet ketkit heidens Loolijn ia Rotcohin/ (Ja ne kuninkaat maan päälle/ ja ne ylimmäiset ja ne rikkaat/ ja ne päämiehet ja ne wäkewät ja kaikki orjat ja kaikki wapahat kätkit heidäns luoliin ja rotkoihin/)

15. καὶ οἱ βασιλεῖς τῆς γῆς καὶ οἱ μεγιστᾶνες καὶ οἱ χιλίαρχοι καὶ οἱ πλούσιοι καὶ οἱ ἰσχυροὶ καὶ πᾶς δοῦλος καὶ ἐλεύθερος ἔκρυψαν ἑαυτοὺς εἰς τὰ σπήλαια καὶ εἰς τὰς πέτρας τῶν ὀρέων,

15. και οι βασιλεις της γης και οι μεγιστανες και οι πλουσιοι και οι χιλιαρχοι και οι δυνατοι και πας δουλος και πας ελευθερος εκρυψαν εαυτους εις τα σπηλαια και εις τας πετρας των ορεων 15. kai oi βasileis tes ges kai oi megistanes kai oi ploυsioi kai oi chiliarchoi kai oi dυnatoi kai pas doυlos kai pas eleυtheros ekrυpsan eaυtoυs eis ta spelaia kai eis tas petras ton oreon

15 And the kings of the earth and the great-men and the commanders and the rich and the strong and every bondservant and free (man), hid themselves in the caves and in the rocks of the mountains;

15. And the kings of the earth, and the great men, and the rich men, and the chief captains, and the mighty men, and every bondman, and every free man, hid themselves in the dens and in the rocks of the mountains;

15. Og Kongerne paa Jorden og Fyrsterne og de Rige og Øversterne og de Vældige og hver Træl og hver Fri skjulte sig i Huler og i Bjergenes Kløfter.

15. Och Konungarna på jordene, och de öfverste, och rike, och höfvitsmän, och väldige och alle tjenare, och alle frie, fördolde sig uti jordkulor, och i bergskrefvor;

15. Ja Ma kunningad ja sured, ja rikkad, ja pealikkud ülle tuhhande, ja wäggewad, ja keik sullased, ja keik wabbat-mehhed puggesid warjule kobaste ja mäggede kaljude sisse.

15. Ir tada žemės karaliai, didžiūnai, karo vadai, turtuoliai, galiūnai, visi vergai ir visi laisvieji pasislėpė urvuose ir tarp kalnų uolų.

15. Und die Könige auf Erden und die Großen und die Reichen und die Hauptleute und die Gewaltigen und alle Knechte und alle Freien verbargen sich in den Klüften und Felsen an den Bergen

15. Et les rois de la terre, les grands, les riches, les capitaines et les puissants, tout esclave et tout homme libre, se cachèrent dans les cavernes, et dans les rochers des montagnes;

15. Y los reyes de la tierra, y los magnates, y los ricos, y los capitanes, y los fuertes, y todo siervo, y todo libre se escondieron en las cavernas, y entre las piedras de los montes;

15 En de koningen der aarde, en de groten, en de rijken, en de oversten over duizend, en de machtigen, en alle dienstknechten, en alle vrijen, verborgen zichzelven in de spelonken, en in de steenrotsen der bergen;

15. A królowie ziemi i książęta, i bogacze, i hetmani, i mocarze, i każdy niewolnik, i każdy wolny pokryli się w jaskinie i w skały gór,

15. És a földnek királyai és a fejedelmek és a gazdagok és a vezérek és a hatalmasak, és minden szolga és minden szabad, elrejték magokat a [14†] barlangokba és a hegyeknek kőszikláiba;

15 И цари земные, и вельможи, и богатые, и тысяченачальники, и сильные, и всякий раб, и всякий свободный скрылись в пещеры и в ущелья гор,

15. і царі землї, і вельможі, і багаті, і тисячники, і сильні, і всякий невільник, і всякий вільний скрились у печерах і скелях гірських,

16 ja sanoivat vuorille ja kallioille: "Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta!

16 ja sanoivat vuorille ja kallioille: "Kaatukaa päällemme ja kätkekää meidät valtaistuimella istuvan kasvoilta ja Karitsan vihalta!

16. Ja sanoivat vuorille ja kukkuloille: langetkaat meidän päällemme ja peittäkäät meitä sen kasvoin edestä, joka istuimella istuu, ja Karitsan vihasta.

16. Ja sanoit wuorille ja cuckuloille: langetcat meidän päällem ja peittäkät meitä sen caswoin edestä joca istuimella istu ja Caridzan wihasta:

16. ia sanouat Woorille ia Callioille/ la'gteca meiden pälen ia peiteket meite sen Casuoin edheste ioca Stolin päle istupi/ ia Caritzan wihasta. (ja sanowat wuorille ja kallioille/ langetkaa meidän päällen ja peittäkäät meitä sen kaswoin edestä joka tuolin päälle istuupi/ ja Karitsan wihasta.)

16. καὶ λέγουσι τοῖς ὄρεσι καὶ ταῖς πέτραις· Πέσατε ἐφ’ ἡμᾶς καὶ κρύψατε ἡμᾶς ἀπὸ προσώπου τοῦ καθημένου ἐπὶ τοῦ θρόνου καὶ ἀπὸ τῆς ὀργῆς τοῦ ἀρνίου,

16. και λεγουσιν τοις ορεσιν και ταις πετραις πεσετε εφ ημας και κρυψατε ημας απο προσωπου του καθημενου επι του θρονου και απο της οργης του αρνιου 16. kai legoυsin tois oresin kai tais petrais pesete ef emas kai krυpsate emas apo prosopoυ toυ kathemenoυ epi toυ thronoυ kai apo tes orges toυ arnioυ

16 and they say to the mountains and to the rocks, Fall° upon us and hide° us from the face of the one who is sitting upon the throne and from the wrath of the Lamb;

16. And said to the mountains and rocks, Fall on us, and hide us from the face of him that sitteth on the throne, and from the wrath of the Lamb:

16. Og de sagde til Bjergene og Klipperne: styrter over os og skjulter for hans Ansigt, som sidder paa Thronen og for Lammets Vrede!

16. Och sade till berg och klippor: Faller öfver oss, och skyler oss för hans ansigte, som sitter på stolen, och för Lambsens vrede;

16. Ja ütlesid mäggede ja kaljude wasto: Langege meie peäle, ja pange meid warjule selle palle eest, kes au-järje peäl istub, ja Talle wihha eest.

16. Jie šaukė kalnams ir uoloms: ‘‘Griūkite ant mūsų ir paslėpkite mus nuo Sėdinčiojo soste veido ir nuo Avinėlio rūstybės,

16. und sprachen zu den Bergen und Felsen: Fallt über uns und verbergt uns vor dem Angesichte des, der auf dem Stuhl sitzt, und vor dem Zorn des Lammes!

16. Et ils disaient aux montagnes et aux rochers: Tombez sur nous, et cachez-nous de devant la face de celui qui est assis sur le trône, et de devant la colère de l'Agneau;

16. Y decían a los montes, y a las rocas: Caed sobre nosotros, y escondédnos de la cara de aquel que está sentado sobre el trono, y de la ira del Cordero:

16 En zeiden tot de bergen en tot de steenrotsen: Valt op ons, en verbergt ons van het aangezicht Desgenen, Die op den troon zit, en van den toorn des Lams.

16. I rzekli górom i skałom: Upadnijcie na nas i zakryjcie nas przed obliczem tego, który siedzi na stolicy i przed gniewem tego Baranka;

16. És mondának a hegyeknek és a kőszikláknak: Essetek [15†] mi reánk és rejtsetek el minket annak színe elől, a ki a királyiszékben ül, és a Bárány haragjától:

16 и говорят горам и камням: падите на нас и сокройте нас от лица Сидящего на престолеи от гнева Агнца;

16. і кажуть скелям і горам: Впадїте на нас, і закрийте нас від лиця Сидячого на престолї, і від гнїва Агнця,

17 Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?"

17 Sillä Hänen* vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?"

17. Sillä se suuri hänen vihansa päivä on tullut, ja kuka voi pysyä?

17. Sillä hänen suuren wihans päiwä on tullut ja cuca woi pysyä?

17. Sille ette tullut ombi henen swren Wihans Peiue/ ia cuca woipi seisoa? (Sillä että tullut ompi hänen suuren wihansa päiwä/ ja kuka woipi seisoa?)

17. ὅτι ἦλθεν ἡ ἡμέρα ἡ μεγάλη τῆς ὀργῆς αὐτοῦ, καὶ τίς δύναται σταθῆναι;

17. οτι ηλθεν η ημερα η μεγαλη της οργης αυτου και τις δυναται σταθηναι 17. oti elthen e emera e megale tes orges aυtoυ kai tis dυnatai stathenai

17 for* the great day of his wrath has come, and who is able to stand?

17. For the great day of his wrath is come; and who shall be able to stand?

17. Thi hans Vredes den store Dag er kommen; og hvo kan bestaae?

17. Ty den store hans vredes dag är kommen; och ho kan bestå?

17. Sest et temma suur wihha pääw on tulnud, ja kes woib ees seista?

17. nes atėjo didi Jo rūstybės diena, ir kas gali išstovėti?!’‘

17. Denn es ist gekommen der große Tag seines Zorns, und wer kann bestehen?

17. Car le grand jour de sa colère est venu, et qui peut subsister?

17. Porque el gran día de su ira es venido, ¿y quién podrá estar firme?

17 Want de grote dag Zijns toorns is gekomen, en wie kan bestaan?

17. Albowiem przyszedł dzieó on wielki gniewu jego, i któż się ostać może?

17. Mert eljött az ő haragjának [16†] ama nagy napja; és ki állhat meg?

17 ибо пришел великий день гнева Его, и кто может устоять?

17. бо прийшов великий день гнїва Його, і хто може встояти?