18 luku

Enkeli julistaa Babylonin kukistuvan 1 – 3, ja taivaallinen ääni kehoittaa Jumalan kansaa lähtemään pois Jumalan tuomitsemasta kaupungista 4 – 8 Sen häviötä maanpiirin kuninkaat, kauppiaat ja merenkulkijat itkevät 9 – 19, mutta taivaat riemuitsevat siitä 20; eräs toinen enkeli julistaa Babylonin kukistuksen tulevan äkisti 21 – 24.

1 Sen jälkeen minä näin tulevan taivaasta alas erään toisen enkelin, jolla oli suuri valta, ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan.

1 Tämän jälkeen näin tulevan taivaasta [toisen] enkelin, jolla on suuri valta, ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan.

1. Ja sitte näin minä toisen enkelin tulevan alas taivaasta, jolla oli suuri voima: ja maa valistui hänen kirkkaudestansa.

1. JA sijtte näin minä toisen Engelin alastulewan Taiwast jolla oli woima ja maa walistui hänen kirckaudestans.

1. JA sitelehin mine näin toisen Engelin alastuleua' Taiuahast/ iolla oli swri woima/ ia Ma walghistui henen Kircaudhestans. (Ja siitä lähin minä näin toisen enkelin alastulewan taiwahasta/ jolla oli suuri woima/ ja maa walkistui hänen kirkkaudestansa)

1. Μετὰ ταῦτα εἶδον ἄλλον ἄγγελον καταβαίνοντα ἐκ τοῦ οὐρανοῦ, ἔχοντα ἐξουσίαν μεγάλην, καὶ ἡ γῆ ἐφωτίσθη ἐκ τῆς δόξης αὐτοῦ,

1. και μετα ταυτα ειδον {VAR2: αλλον } αγγελον καταβαινοντα εκ του ουρανου εχοντα εξουσιαν μεγαλην και η γη εφωτισθη εκ της δοξης αυτου 1. kai meta taυta eidon {VAR2: allon } aggelon kataβainonta ek toυ oυranoυ echonta eksoυsian megalen kai e ge efotisthe ek tes dokses aυtoυ

1 I saw after these things, another messenger descending from heaven, having great authority, and the earth was illuminated from his glory.

1. And after these things I saw another angel come down from heaven, having great power; and the earth was lightened with his glory.

1. Og derefter saae jeg en Engel fare ned fra Himmelen, som havde stor Magt, og Jorden oplystes af hans Glands.

1. Och sedan såg jag en annan Ängel komma neder af himmelen, den stora magt hade; och jorden vardt upplyst af hans klarhet.

1. Ja pärrast sedda näggin ma ühhe ingli taewast mahhatullewad, sel olli suur melewald, ja Ma walgustati temma auust.

1. Paskui aš išvydau kitą angelą, nužengiantį iš dangaus ir turintį didžią valdžią. Žemė nušvito nuo jo šlovės.

1. Und darnach sah ich einen andern Engel herniederfahren vom Himmel, der hatte eine große Macht, und die Erde ward erleuchtet von seiner Klarheit.

1. Après cela, je vis descendre du ciel un autre ange, qui avait un grand pouvoir. La terre fut éclairée de sa gloire.

1. Y DESPUÉS de estas cosas ví otro ángel descender del cielo, teniendo grande poder; y la tierra fué alumbrada de su gloria.

1 En na dezen zag ik een anderen engel afkomen uit den hemel, hebbende grote macht, en de aarde is verlicht geworden van zijn heerlijkheid.

1. A potemem widział drugiego Anioła zstępującego z nieba, mającego moc wielką i oświeciła się ziemia od chwały jego.

1. És ezek után láték más angyalt leszállani a mennyből, a kinek nagy hatalma vala; és a föld fénylett annak dicsőségétől.

1 После сего я увидел иного Ангела, сходящего с неба и имеющего власть великую; земля осветилась от славы его.

1. А після сього бачив я ангела, що сходив з неба, що мав велику власть; а земля осьвітилась від слави його.

2 Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: "Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi.

2 Ja hän huusi (voimallisesti) kovalla äänellä ja sanoi: "Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien olinpaikaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattujen lintujen olinpaikaksi.

2. Ja hän huusi väkevästi suurella äänellä ja sanoi: lankesi, lankesi suuri Babylon, ja on tullut perkeleitten asumasiaksi, ja kaikkein rietasten henkein kätköksi, ja kaikkein rietasten ja vihattavain lintuin kätköksi.

2. Ja hän huusi wäellä ja suurella änellä ja sanoi: langennut on langennut on se suuri Babylon ja on tullut Perkeleitten asumasiaxi ja caickein rietasten Hengein kätköxi ja caickein rietasten ja tylkiäin linduin kätköxi:

2. Ja wloshwsi wäellä ia swrella änelle ia sanoi/ la'genut on/ langenut on/ se swri Babilon/ ia ombi tullut Perkeleiten Asuumaxi/ Ja caikein Rietaisten Hengein Ketköxi/ ia caikein Rietaisten ia Tylkiein Linduin ketköxi/ (Ja ulos huusi wäellä ja suurella äänellä ja sanoi/ langennut on/ langennut on/ se suuri Babylon/ ja ompi tullut perkeleitten asumaaksi/ ja kaikkein rietasten henkein kätköksi/ ja kaikkein rietasten ja tylkijäin lintuin kätköksi/)

2. καὶ ἔκραξεν ἐν ἰσχυρᾷ φωνῇ λέγων· Ἔπεσεν, ἔπεσε Βαβυλὼν ἡ μεγάλη, καὶ ἐγένετο κατοικητήριον δαιμονίων καὶ φυλακὴ παντὸς πνεύματος ἀκαθάρτου καὶ φυλακὴ παντὸς ὀρνέου ἀκαθάρτου καὶ μεμισημένου·

2. και εκραξεν εν ισχυι φωνη μεγαλη λεγων επεσεν επεσεν βαβυλων η μεγαλη και εγενετο κατοικητηριον δαιμονων και φυλακη παντος πνευματος ακαθαρτου και φυλακη παντος ορνεου ακαθαρτου και μεμισημενου 2. kai ekraksen en ischυi fone megale legon epesen epesen βaβυlon e megale kai egeneto katoiketerion daimonon kai fυlake pantos pneυmatos akathartoυ kai fυlake pantos orneoυ akathartoυ kai memisemenoυ

2 And he cried out in a mighty voice, saying, Babylon the great has fallen and it became a residence of demons and a prison of every unclean spirit and a prison of every unclean and having been hated bird.

2. And he cried mightily with a strong voice, saying, Babylon the great is fallen, is fallen, and is become the habitation of devils, and the hold of every foul spirit, and a cage of every unclean and hateful bird.

2. Og han raabte med Styrke, men høi Røst, og sagde: den er falden, den er falden, Babylon den store, og er bleven Djævelenes Bolig og et Fængsel for alle urene Aander, og et Fængsel for alle urene og afskyede Fugle!

2. Och han ropade med magt och höga röst, sägandes: Fallen, fallen är den store Babylon, och är vorden djeflaboning, och alla orena andars behåll, och alla orena och ohyggeliga foglars behåll.

2. Ja ta kissendas wahwast sure hälega, ja ütles: Langenud on, langenud on suur Pabilon, ja on kurja waimude ello-assemeks sanud, ja keige rojaste waimude wangitorniks, ja keige rojaste lindude, mis iggaüks wihkab, wangitorniks.

2. O jis šaukė galingai, stipriu balsu: ‘‘Krito, krito didžioji Babelė! Ji pavirto demonų buveine, visų netyrųjų dvasių pastoge, visų nešvarių ir nekenčiamų paukščių narvu.

2. Und er schrie aus Macht mit großer Stimme und sprach: Sie ist gefallen, sie ist gefallen, Babylon, die große, und eine Behausung der Teufel geworden und ein Behältnis aller unreinen Geister und ein Behältnis aller unreinen und verhaßten Vögel.

2. Et il cria avec force et à grande voix, et dit: Elle est tombée, elle est tombée, Babylone la grande, et elle est devenue la demeure des démons, et le repaire de tout esprit immonde, et le repaire de tout oiseau immonde et horrible.

2. Y clamó con fortaleza en alta voz, diciendo: Caida es, caida es Babilonia la grande, y es hecha habitación de demonios, y guarda de todo espíritu inmundo, y guarda de todas aves sucias, y aborrecibles;

2 En hij riep krachtelijk met een grote stem, zeggende: Zij is gevallen, zij is gevallen, het grote Babylon, en is geworden een woonstede der duivelen, en een bewaarplaats van alle onreine geesten, en een bewaarplaats van alle onrein en hatelijk gevogelte;

2. I zawołał potężnie głosem wielkim, mówiąc: Upadł, upadł Babilon on wielki i stał się przybytkiem czartów i mieszkaniem wszelkiego ducha nieczystego, i mieszkaniem wszelkiego ptastwa nieczystego i przemierzłego.

2. És kiálta teljes erejéből, nagy szóval mondván: Leomlott, [1†] leomlott [2†] a nagy Babilon, és lett ördögöknek lakhelyévé, [3†] minden tisztátalan léleknek tömlöczévé, és minden tisztátalan és gyűlölséges madárnak tömlöczévé.

2 И воскликнул он сильно, громким голосом говоря: пал, пал Вавилон, великая блудница , сделался жилищем бесов и пристанищем всякому нечистому духу, пристанищем всякой нечистой и отвратительной птице; ибо яростным вином блудодеяния своего она напоилавсе народы,

2. І покликнув сильно голосом великим, глаголючи: Упав, упав Вавилон, велика (блудниця), і став домівкою бісам і сховиском всякому духові нечистому, і сховиском всякій птицї нечистій і огидній.

3 Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta."

3 Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansakunnat juoneet, ja maan hallitsijat* ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssaan, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa väkevyydestä."

3. Sillä hänen huoruutensa vihan viinasta ovat kaikki pakanat juoneet, ja maan kuninkaat hänen kanssansa huorin tehneet, ja kauppamiehet maan päällä ovat rikastuneet hänen herkkuinsa voimasta.

3. Sillä hänen huorudens wihan wijnasta owat caicki pacanat juonet ja Cuningat maan päällä owat hänen cansans hauristellet ja cauppamiehet maan päällä owat ricastunet hänen suurista hecumistans.

3. Sille ette henen Hoorudhens Wihan Winasta ouat caiki pacanat ioonuet/ Ja Kuningaat Maan päle ouat henen cansans Hauristelluet/ Ja Caupamiehet Maan päle ouat ricastunuet henen swrista Hercuistans. (Sillä että hänen huoruutensa wihan wiinasta owat kaikki pakanat juoneet/ Ja kuninkaat maan päällä owat hänen kanssansa hauristelleet/ ja kauppamiehet maan päällä owat rikastuneet hänen suurista herkuistansa.)

3. ὅτι ἐκ τοῦ οἴνου τοῦ θυμοῦ τῆς πορνείας αὐτῆς πέπωκαν πάντα τὰ ἔθνη, καὶ οἱ βασιλεῖς τῆς γῆς μετ’ αὐτῆς ἐπόρνευσαν, καὶ οἱ ἔμποροι τῆς γῆς ἐκ τῆς δυνάμεως τοῦ στρήνους αὐτῆς ἐπλούτησαν.

3. οτι εκ του οινου του θυμου της πορνειας αυτης πεπωκεν παντα τα εθνη και οι βασιλεις της γης μετ αυτης επορνευσαν και οι εμποροι της γης εκ της δυναμεως του στρηνους αυτης επλουτησαν 3. oti ek toυ oinoυ toυ thυmoυ tes porneias aυtes pepoken panta ta ethne kai oi βasileis tes ges met aυtes eporneυsan kai oi emporoi tes ges ek tes dυnameos toυ strenoυs aυtes eploυtesan

3 Because out of the wine of the fury of her fornication all the nations have fallen, and the kings of the earth fornicated with her and the merchants of the earth were enriched from the power of her promiscuity.

3. For all nations have drunk of the wine of the wrath of her fornication, and the kings of the earth have committed fornication with her, and the merchants of the earth are waxed rich through the abundance of her delicacies.

3. Thi af hendes Horeries giftige Viin have alle Folkeslag drukket, og Jordens Konger have bolet med hende, og Jordens Kjøbmænd ere blevne rige af hendes Yppigheds Fylde.

3. Ty alle Hedningar hafva druckit af vredenes vin, hennes boleris, och Konungarne på jordene hafva bolat med henne, och köpmännerne på jordene äro rike vordne af hennes stora vällust.

3. Sest et temma omma horusse kange wihhawinaga keik pagganad on jootnud, ja Ma kunningad on temmaga hora-tööd teinud, ja Ma kaup-mehhed on temma liast kullutamissest rikkaks sanud.

3. Nuo jos ištvirkimo įniršio vyno buvo girtos visos tautos; žemės karaliai su ja ištvirkavo, o žemės pirkliai pralobo iš jos nežabotos prabangos’‘.

3. Denn von dem Wein des Zorns ihrer Hurerei haben alle Heiden getrunken, und die Könige auf Erden haben mit ihr Hurerei getrieben, und die Kaufleute auf Erden sind reich geworden von ihrer großen Wollust.

3. Car toutes les nations ont bu du vin de la fureur de sa fornication, et les rois de la terre se sont prostitués avec elle; et les marchands de la terre se sont enrichis de l'abondance de son luxe.

3. Porque todas las naciones han bebido del vino de la ira de su fornicación, y los reyes de la tierra han fornicado con ella, y los mercaderes de la tierra se han enriquecido de la potencia de sus deleites.

3 Dewijl uit den wijn des toorns harer hoererij alle volken gedronken hebben, en de koningen der aarde met haar gehoereerd hebben, en de kooplieden der aarde rijk zijn geworden uit de kracht harer weelde.

3. Iż z win zapalczywości wszeteczeóstwa jego piły wszystkie narody, a królowie ziemi wszeteczeóstwo z nim płodzili, i kupcy ziemscy z zbytecznej rozkoszy jego zbogacieli.

3. Mert az ő paráznasága haragjának borából ivott valamennyi nép, [4†] és a földnek királyai ő vele paráználkodtak, és a földnek kalmárai az ő dobzódásának erejéből meggazdagodtak.

3 и цари земные любодействовали с нею, и купцы земные разбогатели от великой роскоши ее.

3. Бо пристрасним вином блудодїяння свого напоїла всї народи, і царі земні блудили з нею, і купцї земні з превеликої розкоші її збагатїли.

4 Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.

4 Kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, minun kansani, ettette olisi osallisia hänen synteihinsä ja ettette saisi kärsiä hänen vitsauksistaan.

4. Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: te. minun kansani, lähtekäät ulos hänestä, ettette hänen synneistänsä osallisiksi tulisi, ettette myös jotakin hänen vitsauksistansa saisi.

4. JA minä cuulin toisen änen Taiwasta sanowan: Te minun Canssani mengät ulos hänestä ettet te hänen synneistäns osallisexi tulis ettet te myös jotakin hänen widzauxistans sais.

4. Ja mine cwlin toisen änen Taiuaasta sanouan/ Te minun Canssani/ wlosmengette Heneste/ ettei te osalisexi tulisi hene' synneistens/ senpäle ettei te iotaki saisi henen Witzauxistans/ (Ja minä kuulin toisen äänen taiwaasta sanowan/ Te minun kansani/ ulos menkäätte hänestä/ ettei te osalliseksi tulisi hänen synneistänsä/ sen päälle ettei te jotkin saisi hänen witsauksistansa/)

4. Καὶ ἤκουσα ἄλλην φωνὴν ἐκ τοῦ οὐρανοῦ λέγουσαν· Ἔξελθε ἐξ αὐτῆς ὁ λαός μου, ἵνα μὴ συγκοινωνήσητε ταῖς ἁμαρτίαις αὐτῆς, καὶ ἵνα ἐκ τῶν πληγῶν αὐτῆς μὴ λάβητε·

4. και ηκουσα αλλην φωνην εκ του ουρανου λεγουσαν εξελθετε εξ αυτης ο λαος μου ινα μη συγκοινωνησητε ταις αμαρτιαις αυτης και ινα μη λαβητε εκ των πληγων αυτης 4. kai ekoυsa allen fonen ek toυ oυranoυ legoυsan ekselthete eks aυtes o laos moυ ina me sυgkoinonesete tais amartiais aυtes kai ina me laβete ek ton plegon aυtes

4 And I heard another voice from heaven, saying, Come forth, my people, out of her, in order that you° might not have fellowship together in her sins and in order that you° might not receive out of her wounds,

4. And I heard another voice from heaven, saying, Come out of her, my people, that ye be not partakers of her sins, and that ye receive not of her plagues.

4. Og jeg hørte en anden røst fra Himmelen, som sagde: gaaer bort fra hende, I mit Folk! at I ikke skulle blive deelagtige i hendes Synder, og at I ikke skulle rammes af hendes Plager.

4. Och jag hörde ena andra röst af himmelen, som sade: I mitt folk, går ut ifrå henne, att I icke delaktige varden i hennes synder, och att I icke fån något af hennes plågor;

4. Ja ma kuulsin ühhe teise heäle taewast, se ütles: Minge temmast wälja, mo rahwas , et teie mitte ei sa ossa temma pattudest, ja et teie ei sa middagi temma nuhtlustest.

4. Ir aš išgirdau iš dangaus kitą balsą, skelbiantį: ‘‘Išeikite iš jos, mano žmonės, kad nedalyvautumėte jos nuodėmėse ir nepatirtumėte jos negandų!

4. Und ich hörte eine andere Stimme vom Himmel, die sprach: Gehet aus von ihr, mein Volk, daß ihr nicht teilhaftig werdet ihrer Sünden, auf daß ihr nicht empfanget etwas von ihren Plagen!

4. Puis j'entendis une autre voix du ciel, qui disait: Sortez du milieu d'elle, mon peuple; de peur que, participant à ses péchés, vous n'ayez aussi part à ses plaies;

4. Y oí otra voz del cielo, que decía: Salíd de ella, pueblo mío, porque no seais participantes de sus pecados, y que no recibáis de sus plagas.

4 En ik hoorde een andere stem uit den hemel, zeggende: Gaat uit van haar, Mijn volk, opdat gij aan haar zonden geen gemeenschap hebt, en opdat gij van haar plagen niet ontvangt.

4. I słyszałem inszy głos z nieba mówiący: Wynijdźcie z niego, ludu mój! abyście nie byli uczestnikami grzechów jego, a iżbyście nie wzięli z plag jego.

4. És hallék más szózatot a mennyből, a mely ezt mondja vala: Fussatok ki [5†] belőle én népem, hogy ne legyetek részesek az ő bűneiben, és ne kapjatok az ő csapásaiból:

4 И услышал я иной голос с неба, говорящий: выйди от нее, народ Мой, чтобы не участвовать вам в грехах ее и не подвергнуться язвам ее;

4. І чув я инший голос з неба, що глаголав: Вийди з неї, народе мій, щоб не мати вам спілки в гріхах її, і щоб не приняти вам пораз її.

5 Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.

5 Sillä hänen syntinsä ovat nousseet* taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.

5. Sillä hänen syntinsä ovat ulottuneet hamaan taivaasen asti, ja Jumala muisti hänen vääryytensä.

5. Sillä hänen syndins owat ulottunet haman Taiwasen asti: ja Jumalan muista hänen wäärydens.

5. sille ette hene' syndinse ouat wlottunuet haman Taiuasen asti Ja Jumala muista henen wärydheins päle. (sillä että hänen syntinsä owat ulottuneet hamaan taiwaaseen asti Ja Jumala muistaa hänen wääryytensä päälle.)

5. ὅτι ἐκολλήθησαν αὐτῆς αἱ ἁμαρτίαι ἄχρι τοῦ οὐρανοῦ, καὶ ἐμνημόνευσεν ὁ Θεὸς τὰ ἀδικήματα αὐτῆς.

5. οτι {VAR1: ηκολουθησαν } {VAR2: εκολληθησαν } αυτης αι αμαρτιαι αχρι του ουρανου και εμνημονευσεν ο θεος τα αδικηματα αυτης 5. oti {VAR1: ekoloυthesan } {VAR2: ekollethesan } aυtes ai amartiai achri toυ oυranoυ kai emnemoneυsen o theos ta adikemata aυtes

5 because her sins were joined (to her even) up to heaven and God (has) remembered her wrongdoing.

5. For her sins have reached unto heaven, and God hath remembered her iniquities.

5. Thi hendes Synder naae indtil Himmelen, og Gud har kommet hendes Uretfærdigheder ihu.

5. Ty hennes synder räcka allt upp i himmelen, och Gud hafver dragit till minnes hennes orättfärdigheter.

5. Sest temma pattud on taewast sadik tulnud, ja Jummal on temma üllekohtused teud mele tulletanud.

5. Nes jos nuodėmės pasiekė dangų, ir Dievas prisiminė jos piktadarystes.

5. Denn ihre Sünden reichen bis in den Himmel, und Gott denkt an ihren Frevel.

5. Car ses péchés sont montés jusqu'au ciel et Dieu s'est souvenu de ses iniquités.

5. Porque sus pecados han crecido y llegado hasta el cielo, y Dios se ha acordado de sus maldades.

5 Want haar zonden zijn de ene op de andere gevolgd tot den hemel toe, en God is harer ongerechtigheden gedachtig geworden.

5. Albowiem dosięgły grzechy jego aż do nieba i wspomniał Bóg na nieprawości jego.

5. Mert az ő bűnei [6†] az égig hatottak, és megemlékezett az [7†] Isten az ő gonoszságairól.

5 ибо грехи ее дошли до неба, и Бог воспомянул неправды ее.

5. Дійшли бо гріхи її аж до неба, і згадав Бог про неправди її.

6 Kostakaa hänelle sen mukaan, kuin hän on tehnyt (teille), ja antakaa hänelle kaksinkertaisesti hänen teoistansa; siihen maljaan, johon hän on kaatanut, kaatakaa te hänelle kaksin verroin.

6 Antakaa hänelle niin kuin hänkin on antanut (teille), maksakaa hänelle kaksinkertaisesti hänen tekojensa mukaan. Siihen maljaan, johon hän on kaatanut, kaatakaa te hänelle kaksin verroin.

6. Maksakaat hänelle niinkuin hänkin maksoi teille, ja kertokaat hänelle kaksinkertaisesti hänen töittensä jälkeen; sillä juoma-astialla, josta hän teille pani sisälle, niin pankaat hänelle kaksinkertaisesti.

6. Maxacat hänelle nijncuin hängin maxoi teille ja kertoicat hänelle caxikertaisest hänen töidens jälken. Ja millä Calkilla hän teille sisälle pani nijn sisälle pangat hänelle taas caxikertaisest.

6. Maxacat henelle/ ninquin Hängi maxoi teille/ ia kerdhacat henelle caxikerdhaiset/ henen Töidhens ielkin. Ja mille Calkilla hen teille sisellepani/ siselpangat henelle caxikerdhaisesta. (Maksakaat hänelle/ niinkuin hänkin maksoi teille/ ja kertokaat hänelle kaksikertaiset/ hänen töidensä jälkeen. Ja millä kalkilla hän teille sisälle pani/ sisälle pankaat hänelle kaksikertaisesti.)

6. ἀπόδοτε αὐτῇ ὡς καὶ αὐτὴ ἀπέδωκε, καὶ διπλώσατε αὐτῇ διπλᾶ κατὰ τὰ ἔργα αὐτῆς· ἐν τῷ ποτηρίῳ ᾧ ἐκέρασε κεράσατε αὐτῇ διπλοῦν.

6. αποδοτε αυτη ως και αυτη απεδωκεν υμιν και διπλωσατε αυτη διπλα κατα τα εργα αυτης εν τω ποτηριω ω εκερασεν κερασατε αυτη διπλουν 6. apodote aυte os kai aυte apedoken υmin kai diplosate aυte dipla kata ta erga aυtes en to poterio o ekerasen kerasate aυte diploυn

6 Repay° to her as she also gave (to you°) and you° do this double to her– double° (again) according to her works; in the cup which she mingled, mingle° to her double (again).

6. Reward her even as she rewarded you, and double unto her double according to her works: in the cup which she hath filled fill to her double.

6. Betaler hende, som hun har betalt Eder, og gjengælder hende dobbelt efter hendes Gjerninger: skjenker hende dobbelt i den Kalk, som hun har skjenket med.

6. Betaler henne, såsom hon hafver betalat eder, och görer henne dubbelt efter hennes gerningar; och med samma kalk, som hon hafver inskänkt eder, inskänker henne dubbelt.

6. Makske temma kätte, nenda kui ta teie kätte on maksnud, ja tassuge temma kätte kahhe wörra tem̃a teggude järrele: sedda karrikast, mis ta täide wallanud, wallage temmale kahhewörra.

6. Atmokėkite jai, kaip ji jums atlygino, ir atiduokite dvigubai pagal jos darbus. Dvigubai sumaišykite taurę, kurią ji jums maišė.

6. Bezahlet sie, wie sie bezahlt hat, und macht's ihr zwiefältig nach ihren Werken; und in welchem Kelch sie eingeschenkt hat, schenkt ihr zwiefältig ein.

6. Traitez-la comme elle vous a traités, rendez-lui au double ce qu'elle vous a fait. Dans la même coupe où elle vous a versé, versez-lui au double.

6. Tornádle a dar así como ella os ha dado, y pagádle al doble según sus obras: en el cáliz que ella os dió a beber, dádle a beber doblado.

6 Vergeldt haar, gelijk als zij ulieden vergolden heeft, en verdubbelt haar dubbel, naar haar werken; in den drinkbeker, waarin zij geschonken heeft, schenkt haar dubbel.

6. Oddajcież mu, jako i on oddawał wam, a w dwójnasób oddajcie mu według uczynków jego; w kubku, który wam nalewał, nalejcie mu w dwójnasób.

6. Fizessetek [8†] úgy néki, a mint ő fizetett néktek, és kétszerrel kettőztessétek meg néki az ő cselekedetei szerint; a mely pohárból itatott, ugyanabból két annyit töltsetek néki.

6 Воздайте ей так, как и она воздала вам, и вдвое воздайте ей по делам ее; в чаше, в которой она приготовляла вам вино, приготовьте ей вдвое.

6. Віддайте їй, яко ж вона віддавала вам; і подвоїть їй удвоє по дїлам її; і в чаші, в котрій вона мішала, мішайте їй удвоє.

7 Niin paljon kuin hän on itselleen kunniaa ja hekumaa hankkinut, niin paljon antakaa hänelle vaivaa ja surua. Koska hän sanoo sydämessään: 'Minä istun kuningattarena enkä ole leski enkä ole surua näkevä',

7 Niin paljon kuin hän on itseään korottanut ja hekumallisesti* elänyt, niin paljon antakaa hänelle vaivaa ja surua. Koska hän sanoo sydämessään: 'Istun kuningattarena enkä ole leski enkä ole surua näkevä',

7. Niin paljo kuin hän itsiänsä kunnioitti ja koreili, niin antakaat hänelle niin paljon vaivaa ja itkua; sillä hän sanoo sydämessänsä: minä istun ja olen kuningatar ja en leski, ja ei minun pidä itkua näkemän.

7. Nijn paljo cuin hän idzens cunnialisexi teki ja coreili nijn hänelle myös sisälle pangat waiwa ja itcua. Sillä hän sano sydämesäns: minä istun ja olen Drötningi ja en leski ja en minä itcua näe.

7. Quingapalio hen itzens Cunnialisexi teki/ ia Hercuisa oli/ Ninpalio henelle siselpangat pijna ia Idku. Sille ette hen sanopi Sydhemesens/ Mine jstun ia olen Trötingi/ ia en ole Leski/ ia em mine Idkua näe. (Kuinka paljon hän itsensä kunnialliseksi teki/ ja herkuissa oli/ Niin paljon hänelle sisälle pankaat piina ja itku. Sillä että hän sanoopi sydämessänsä/ Minä istun ja olen trötinki/ ja en ole leski/ ja em minä itkua näe.)

7. ὅσα ἐδόξασεν αὑτὴν καὶ ἐστρηνίασε, τοσοῦτον δότε αὐτῇ βασανισμὸν καὶ πένθος. ὅτι ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτῆς λέγει, ὅτι κάθημαι καθὼς βασίλισσα καὶ χήρα οὐκ εἰμὶ καὶ πένθος οὐ μὴ ἴδω,

7. οσα εδοξασεν εαυτην και εστρηνιασεν τοσουτον δοτε αυτη βασανισμον και πενθος οτι εν τη καρδια αυτης λεγει καθημαι βασιλισσα και χηρα ουκ ειμι και πενθος ου μη ιδω 7. osa edoksasen eaυten kai estreniasen tosoυton dote aυte βasanismon kai penthos oti en te kardia aυtes legei kathemai βasilissa kai chera oυk eimi kai penthos oυ me ido

7 (In) how-much she glorified herself and was promiscuous, give° to her so-much (more) torment and mourning, because she says in her heart, I am sitting (as) a queen and I am no widow and should never see mourning.

7. How much she hath glorified herself, and lived deliciously, so much torment and sorrow give her: for she saith in her heart, I sit a queen, and am no widow, and shall see no sorrow.

7. Saa meget som hun har ophøiet sig selv og levet i Yppighed, saa meget giver hende af Pine og Sorrig. Fordi hun siger i sit Hjerte: jeg sidder som Dronning og er ikke Enke, og Sorrig skal jeg ingenlunde see,

7. Så mycket hon sig hafver härliga hållit och i vällust varit, så mycket inskänker henne pino och gråt; ty hon säger i sitt hjerta: Jag sitter och är en Drottning, och icke enka, och hafver ingen sorg.

7. Ni paljo kui ta isseennast on auustanud, ja liga himmude peäle kullutanud, seddawörra tehke temmale pina ja kurwastust, sest et ta ommas süddames ütleb: Ma istun kui kunninga emmand, ja ep olle lesk, ja ei sa polegi kurwastust nähha.

7. Kiek ji puikavo ir lėbavo, tiek jai paruoškite kentėjimų ir nuliūdimo, nes ji savo širdyje kalba: ‘Aš sėdžiu kaip karalienė, nesu našlė ir liūdesio nematysiu’.

7. Wieviel sie herrlich gemacht und ihren Mutwillen gehabt hat, so viel schenket ihr Qual und Leid ein! Denn sie spricht in ihrem Herzen: Ich sitze als Königin und bin keine Witwe, und Leid werde ich nicht sehen.

7. Autant elle s'est enorgueillie et s'est plongée dans les délices, autant faites-lui souffrir de tourment et d'affliction, parce qu'elle dit en son cœur: Je suis assise en reine, je ne suis point veuve, et je ne verrai point le deuil.

7. Cuanto ella se ha glorificado, y ha vivido en deleites, tanto le dad de tormento y de pesar; porque dice en su corazón: Yo estoy sentada reina, y no soy viuda, y no veré duelo.

7 Zoveel als zij zichzelve verheerlijkt heeft, en weelde gehad heeft, zo grote pijniging en rouw doet haar aan; want zij zegt in haar hart: Ik zit als een koningin, en ben geen weduwe, en zal geen rouw zien.

7. Jako się wiele chlubił i rozkoszował, tak mu wiele dajcie mąk i smutku; bo mówi w sercu swojem: Siedzę jako królowa, a nie jestem wdową, i smutku nie ujrzę.

7. A mennyire dicsőítette magát és dobzódott, annyi kínnal és gyászszal fizessetek néki; mert ezt mondja az ő szívében: Úgy [9†] ülök, mint királynéasszony, és nem vagyok özvegy, és semmi gyászt nem látok.

7 Сколько славилась она и роскошествовала, столько воздайте ей мучений и горестей. Ибо она говорит в сердце своем: „сижу царицею, я не вдова и не увижу горести!"

7. Скільки вона себе славила, і розкошувала, стільки завдайте їй муки і смутку. Бо в серцї своїм говорить вона: Сиджу царицею, і я не вдова, і смутку не побачу.

8 sentähden hänen vitsauksensa tulevat yhtenä päivänä: kuolema ja suru ja nälkä, ja hän joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut."

8 sen vuoksi hänen vitsauksensa — kuolema ja suru ja nälkä — tulevat yhtenä päivänä, ja hänet poltetaan tulessa, sillä voimallinen on Herra Jumala, joka *hänet tuomitsee*."

8. Sentähden pitää hänen vitsauksensa yhtenä päivänä tuleman: kuolema ja itku ja nälkä, ja hän pitää tulella poltettaman; sillä Herra Jumala on väkevä, joka hänen tuomitsee.

8. Sentähden pitä hänen widzauxens yhtenä päiwänä tuleman: Cuolema itcu ja nälkä ja hän pitä tulella poldettaman: Sillä HERra Jumala on wäkewä joca hänen duomidze.

8. Senteden yctene Peiuene pite tuleman henen Witzauxens/ Coolema/ Idku ia Nelke/ ia Tulella henen pite poldetaman/ Sille ette wäkeue ombi HErra Jumala/ ioca henen Domitzeman pite. (Sentähden yhtenä päiwänä pitää tuleman hänen witsauksensa/ kuolema/ itku ja nälkä/ ja tulella hänen pitää poltettaman/ Sillä että wäkewä ompi Herra Jumala/ joka hänen tuomitseman pitää.)

8. διὰ τοῦτο ἐν μιᾷ ἡμέρᾳ ἥξουσιν αἱ πληγαὶ αὐτῆς, θάνατος καὶ πένθος καὶ λιμός, καὶ ἐν πυρὶ κατακαυθήσεται· ὅτι ἰσχυρὸς Κύριος ὁ Θεὸς ὁ κρίνας αὐτήν.

8. δια τουτο εν μια ημερα ηξουσιν αι πληγαι αυτης θανατος και πενθος και λιμος και εν πυρι κατακαυθησεται οτι ισχυρος κυριος ο θεος ο κρινων αυτην 8. dia toυto en mia emera eksoυsin ai plegai aυtes thanatos kai penthos kai limos kai en pυri katakaυthesetai oti ischυros kυrios o theos o krinon aυten

8 Because of this, in one day her wounds will come– death and mourning and famine. And she will be utterly burned in fire, because strong is the Lord God who judged her.

8. Therefore shall her plagues come in one day, death, and mourning, and famine; and she shall be utterly burned with fire: for strong is the Lord God who judgeth her.

8. derfor skulle hendes Plager komme paa een Dag: Død og Sorrig og Hunger, og hun skal opbrændes med Ild; thi stærk er den Herre Gud, som dømmer hende.

8. Derföre skola hennes plågor komma på en dag, död, gråt, och hunger; och hon skall varda uppbränd i eld; ty Herren Gud är stark, som henne döma skall.

8. Sepärrast peawad temma nuhtlussed ühhel päwal tullema, surm, ja kurwastus, ja nälg, ja tedda peab tullega ärrapölletadama, sest et Jummal Issand wäggew on, kes temma peäle kohhut moistab.

8. Todėl vieną dieną ją apniks negandos: mirtis, gedulas, badas, ir ji bus sudeginta ugnyje, nes galingas yra Viešpats Dievas, kuris nuteisė ją.

8. Darum werden ihre Plagen auf einen Tag kommen: Tod, Leid und Hunger; mit Feuer wird sie verbrannt werden; denn stark ist Gott der HERR, der sie richten wird.

8. C'est pourquoi ses plaies, la mort, le deuil et la famine viendront en un même jour, et elle sera consumée par le feu; car le Seigneur Dieu qui la juge, est puissant.

8. Por lo cual en un día vendrán sus plagas, muerte, y llanto, y hambre, y será quemada con fuego; porque fuerte es el Señor Dios que la juzga.

8 Daarom zullen haar plagen op een dag komen, namelijk dood, en rouw, en honger, en zij zal met vuur verbrand worden; want sterk is de Heere God, Die haar oordeelt.

8. Przetoż w jeden dzieó przyjdą plagi jego, śmierć i smutek, i głód, i ogniem będzie spalony; bo mocny jest Pan Bóg, który go osądzi.

8. Ennekokáért egy [10†] nap jőnek ő reá az ő csapásai: a halál, a gyász és az éhség; és tűzzel [11†] égettetik meg; mert erős az Úr, az Isten, a ki megbünteti őt.

8 За то в один день придут на нее казни, смерть и плач и голод, и будет сожжена огнем, потому что силен Господь Бог, судящий ее.

8. Тим то прийдуть одного дня порази її: смерть і смуток і голод; і буде огнем спалена; сильний бо Господь Бог, що судить її.

9 Ja maanpiirin kuninkaat, jotka hänen kanssansa ovat haureutta harjoittaneet ja hekumallisesti eläneet, itkevät ja parkuvat häntä, kun näkevät hänen palonsa savun;

9 Maan hallitsijat,* jotka hänen kanssaan ovat haureutta harjoittaneet ja hekumallisesti eläneet, itkevät (häntä) ja valittavat häntä, kun näkevät hänen palonsa savun.

9. Ja häntä pitää itkettämän, ja maan kuninkaat parkuvat häntä, jotka hänen kanssansa huorin tekivät ja hekumassa elivät, kuin he hänen palonsa savun näkevät.

9. JA händä pitä itkettämän ja Cuningat maan päällä parcuwat händä jotca hänen cansans hauristelit ja hecumas elit cosca he hänen palons sawun näkewät.

9. Ja pite hende idkemen ia parcuuat henen ylitzens Kuningat Maa päle/ iotca henen cansans Hauristelit ia Hercuisa elenyet ouat/ coska he näkeuet henen Tulipalons Sawn/ (Ja pitää häntä itkemän ja parkuwat hänen ylitsensä kuninkaat maan päällä/ jotka hänen kanssansa hauristelit ja herkuissa eläneet owat/ koska he näkewät hänen tulipalonsa sawun/)

9. καὶ κλαύσουσιν αὐτὴν καὶ κόψονται ἐπ’ αὐτῇ οἱ βασιλεῖς τῆς γῆς οἱ μετ’ αὐτῆς πορνεύσαντες καὶ στρηνιάσαντες, ὅταν βλέπωσι τὸν καπνὸν τῆς πυρώσεως αὐτῆς,

9. και κλαυσονται αυτην και κοψονται επ αυτη οι βασιλεις της γης οι μετ αυτης πορνευσαντες και στρηνιασαντες οταν βλεπωσιν τον καπνον της πυρωσεως αυτης 9. kai klaυsontai aυten kai kopsontai ep aυte oi βasileis tes ges oi met aυtes porneυsantes kai streniasantes otan βleposin ton kapnon tes pυroseos aυtes

9 And the kings of the earth, who fornicated and were promiscuous with her, will weep and will grieve over her, whenever they look upon the smoke of her fire,

9. And the kings of the earth, who have committed fornication and lived deliciously with her, shall bewail her, and lament for her, when they shall see the smoke of her burning,

9. Og Jordens Konger skulle begræde hende og hyle over hende, de, som have bolet og drevet Vellyst med hende, naar de see, Røgen af hendes Brand,

9. Och jordenes Konungar skola gråta henne, och beklaga sig öfver henne, de som med henne bolat, och i vällust lefvat hafva, då de få se röken af hennes brand;

9. Ja tedda nutwad ja kaebawad takka need Ma kunningad, kes temmaga hora-tööd teinud ja lias himmus ellanud, kui nemmad temma pöllemisse suitso näwad.

9. Jos verks ir raudos žemės karaliai, kurie su ja ištvirkavo bei lėbavo, kai pamatys jos gaisro dūmus.

9. Und es werden sie beweinen und sie beklagen die Könige auf Erden, die mit ihr gehurt und Mutwillen getrieben haben, wenn sie sehen werden den Rauch von ihrem Brand;

9. Et les rois de la terre, qui ont commis fornication, et qui ont vécu dans les délices avec elle, la pleureront et se frapperont la poitrine à cause d'elle lorsqu'ils verront la fumée de son embrasement.

9. Y llorarla han, y plañirse han sobre ella los reyes de la tierra, los cuales han fornicado con ella, y han vivido en deleites, cuando ellos vieren el humo de su encendimiento,

9 En de koningen der aarde, die met haar gehoereerd en weelde gehad hebben, zullen haar bewenen, en rouw over haar bedrijven, wanneer zij den rook haar brands zullen zien;

9. I będą go płakać, i narzekać nad nim będą królowie ziemi, którzy z nim wszeteczeóstwo płodzili i rozkoszowali, gdy ujrzą dym zapalenia jego.

9. És siratják őt, és jajgatnak ő rajta a föld királyai, a kik vele [12†] paráználkodtak és dobzódtak, mikor az ő égésének füstjét látják,

9 И восплачут и возрыдают о ней цари земные, блудодействовавшие и роскошествовавшие с нею, когда увидят дым от пожара ее,

9. І заплачуть і заголосять по нїй царі земні, що з нею блудили й розкошували, коли побачять дим пожару її,

10 he seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa ja sanovat: "Voi, voi sinua, Babylon, sinä suuri kaupunki, sinä vahva kaupunki, sillä sinun tuomiosi tuli yhdessä hetkessä!"

10 He seisovat loitolla hänen vaivansa pelottamina ja sanovat: "Voi, voi suurta kaupunkia, Babylonia, vahvaa kaupunkia, sillä tuomiosi tuli yhdessä hetkessä."

10. Ja pitää taampana seisoman hänen vaivansa pelvon tähden ja sanoman: voi, voi suurta kaupunkia Babylonia, väkevää kaupunkia! sillä yhdellä hetkellä tuli sinun tuomios.

10. Ja pitä taambana seisoman hänen waiwans pelgon tähden ja sanoman: Woi Woi sitä suurta Caupungita Babyloniata sitä wäkewätä Caupungita:

10. ia pite taambana seisoman henen Pinans Pelghon teden ia sanouat/ We/ We se swri Caupungi Babilon/ se wäkeue Caupungi/ (Ja pitää taempana seisoman hänen piinansa pelon tähden ja sanowat/ Woi/ Woi se suuri kaupunki Babylon/ se wäkewä kaupunki/)

10. ἀπὸ μακρόθεν ἑστηκότες διὰ τὸν φόβον τοῦ βασανισμοῦ αὐτῆς, λέγοντες· Οὐαὶ οὐαί, ἡ πόλις ἡ μεγάλη Βαβυλὼν, ἡ πόλις ἡ ἰσχυρά, ὅτι μιᾷ ὥρᾳ ἦλθεν ἡ κρίσις σου.

10. απο μακροθεν εστηκοτες δια τον φοβον του βασανισμου αυτης λεγοντες ουαι ουαι η πολις η μεγαλη βαβυλων η πολις η ισχυρα οτι εν μια ωρα ηλθεν η κρισις σου 10. apo makrothen estekotes dia ton foβon toυ βasanismoυ aυtes legontes oυai oυai e polis e megale βaβυlon e polis e ischυra oti en mia ora elthen e krisis soυ

10 standing from afar because of (their) fear of her torment, saying, Woe, woe, the great city, Babylon, the strong city! Because in one hour your judgment has come.

10. Standing afar off for the fear of her torment, saying, Alas, alas, that great city Babylon, that mighty city! for in one hour is thy judgment come.

10. staaende langt borte af Frygt for hendes Piinsel, og sigende: vee! vee! du store Stad, Babylon, du stærke Stad; thi paa een Time er din Dom kommen.

10. Och skola stå långt ifrå, för hennes plågos räddhågas skull, och säga: Ve, ve den store staden Babylon, den starke staden; ty uti en stund är din dom kommen.

10. Ja seiswad kaugelt temma pina hirmo pärrast, ja ütlewad: Hädda! hädda! Pabilon sinna suur lin, sa wäggew lin, sest et ühhel tunnil so kohhus on tulnud.

10. Jie stovės iš tolo ir, jos kankinimų išgąsdinti, sakys: ‘Vargas, vargas, didysis mieste! Babele, galingasis mieste, per vieną valandą įvyko tavo teismas!’

10. und werden von ferne stehen vor Furcht ihrer Qual und sprechen: Weh, weh, die große Stadt Babylon, die starke Stadt! In einer Stunde ist ihr Gericht gekommen.

10. Ils se tiendront loin, dans la crainte de sa torture, et ils diront: Malheur! malheur! La cité, la grande Babylone, la ville puissante, car sa condamnation est venue en une heure!

10. Estando léjos por el temor de su tormento, diciendo: ¡Ay, ay, de aquella gran ciudad de Babilonia, aquella fuerte ciudad; porque en una hora vino tu juicio!

10 Van verre staande uit vreze van haar pijniging, zeggende: Wee, wee, de grote stad Babylon, de sterke stad, want uw oordeel is in een ure gekomen.

10. Z daleka stojąc dla bojaźni męki jego i mówiąc: Biada, biada, miasto ono wielkie Babilon, miasto ono mocne, iż w jednę godzinę przyszedł sąd twój!

10. Nagy távol állva az ő kínjától való félelem miatt, mondván: Jaj! jaj! te nagy város, [13†] Babilon, te hatalmas város, hogy egy órában jött el ítéleted!

10 стоя издали от страха мучений ее и говоря: горе, горе тебе , великий город Вавилон, город крепкий! ибо в один час пришел суд твой.

10. оддалеки стоячи задля страху перед мукою її, говорячи: Горе, горе (тобі,) великий городе, Вавилоне, городе кріпкий, одної бо години настиг суд твій!

11 Ja maanpiirin kauppiaat itkevät ja surevat häntä, kun ei kukaan enää osta heidän tavaraansa,

11 Myös maan kauppiaat itkevät ja surevat häntä, kun ei kukaan enää osta heidän tavaraansa,

11. Ja kauppamiehet maan päällä itkevät ja murehtivat häntä, ettei kenkään enempi heidän kalujansa osta:

11. Sillä yhdellä hetkellä tuli sinun Duomios. Ja cauppamiehet maan päällä itkewät ja murehtiwat idzelläns ettei kengän enämbi heidän calujans osta:

11. Sille ette ydhelle Hetkelle tuli sinun Domios. Ja caupamiehet Man päle idkeuet ia murectiuat itze heillens/ Ettei ke'gen ene'bi osta heiden waruans (Sillä että yhdelle hetkelle tuli sinun tuomiosi. Ja kauppamiehet maan päällä itkewät ja murehtiwat itse heilläns/ Ettei kenkään enempi osta heidän warojansa.)

11. καὶ οἱ ἔμποροι τῆς γῆς κλαίουσι καὶ πενθοῦσιν ἐπ’ αὐτῇ, ὅτι τὸν γόμον αὐτῶν οὐδεὶς ἀγοράζει οὐκέτι,

11. και οι εμποροι της γης κλαιουσιν και πενθουσιν επ αυτη οτι τον γομον αυτων ουδεις αγοραζει ουκετι 11. kai oi emporoi tes ges klaioυsin kai penthoυsin ep aυte oti ton gomon aυton oυdeis agorazei oυketi

11 And the merchants of the earth will weep and will mourn over her, because no one is buying their cargo anymore;

11. And the merchants of the earth shall weep and mourn over her; for no man buyeth their merchandise any more:

11. Og Jordens Kjøbmænd skulle græde og sørge over hende, fordi Ingen mere kjøber deres Ladning:

11. Och köpmännerna på jordene skola gråta och sörja öfver henne, att ingen köper deras varor mer:

11. Ja need Ma kaupmehhed nutwad ja leinawad temma pärrast, sest et nende kaupa ükski ennam ei osta,

11. Žemės pirkliai verks ir gedės jos, nes niekas jau nebepirks jų atplukdytų prekių:

11. Und die Kaufleute auf Erden werden weinen und Leid tragen über sie, weil ihre Ware niemand mehr kaufen wird,

11. Et les marchands de la terre pleureront et se lamenteront à son sujet, parce que personne n'achètera plus leurs marchandises:

11. Y los mercaderes de la tierra llorarán y se lamentarán sobre ella; porque ninguno compra más sus mercaderías,

11 En de kooplieden der aarde zullen wenen en rouw maken over haar, omdat niemand hun waren meer koopt;

11. Do tego i kupcy ziemscy płakać będą i narzekać nad niem, przeto iż towaru ich żaden więcej kupować nie będzie,

11. A föld kalmárai [14†] is siratják és jajgatják őt, mert az ő árúikat immár senki nem veszi;

11 И купцы земные восплачут и возрыдают о ней, потому что товаров их никто уже не покупает,

11. І купцї земні заплачуть, і засумують по нїй; товару бо їх нїхто вже не купить,

12 kaupaksi tuotua kultaa ja hopeata ja jalokiviä ja helmiä ja pellavakangasta ja purppuraa ja silkkiä ja helakanpunaa ja kaikkinaista hajupuuta ja kaikenlaisia norsunluuesineitä ja kaikenlaisia kalleimmasta puusta ja vaskesta ja raudasta ja marmorista tehtyjä esineitä,

12 tavaraa kuten kultaa ja hopeaa ja jalokiviä ja helmiä ja *hienoa liinakangasta* ja purppuraa ja silkkiä ja helakan punaa ja kaikenlaista hajupuuta ja kaikenlaisia norsunluutuotteita ja kaikenlaisia kalleimmasta puusta ja vaskesta ja raudasta ja marmorista tehtyjä esineitä

12. Kulta- ja hopiakaluja, ja kalliita kiviä ja päärlyjä, ja kalliita liinavaatteita, ja purpuraa ja silkkiä, ja tulipunaista, ja kaikkinaisia kalliita puita, ja kaikkinaisia astioita elephantin luista, ja kaikkinaisia astioita kalleimmista puista, ja vaskesta, ja raudasta, ja marmorista,

12. Culda ja hopiacaluja ja calleita kiwiä ja Pärlyjä ja calleita waatteita ja Purpurata ja Silckiä ja Rosunpunaista ja caickinaisia callita puita ja caickinaisia astioita Elephantin luista ja caickinaisia astioita callimmista puista ja waskesta ja raudasta ja marmorista/

12. Cullan ia hopean waruia/ ia callein Kiuein ia ne Perlyt/ ia Silki/ ia Purpurita ia Were'caruaisita/ Ja Thinin puuta/ ia caikinasia Astioita Norsunluista/ Ja caikinaista/ Astia callihimista Puista/ ia Malmista/ ia Raudasta/ ia Marmorista/ (Kullan ja hopean waroja/ ja kallein kiwein ja ne päärlyt/ ja silkki/ ja purppuria ja werenkarwaisita/ ja Thinin puuta/ ja kaikkinaisia astioita norsunluista/ Ja kaikkinaista/ Astia kallihimmista puista/ ja malmista/ ja raudasta/ ja marmorista)

12. γόμον χρυσοῦ καὶ ἀργύρου καὶ λίθου τιμίου καὶ μαργαρίτου, καὶ βυσσίνου καὶ πορφύρας καὶ σηρικοῦ καὶ κοκκίνου, καὶ πᾶν ξύλον θύϊνον καὶ πᾶν σκεῦος ἐλεφάντινον καὶ πᾶν σκεῦος ἐκ ξύλου τιμιωτάτου καὶ χαλκοῦ καὶ σιδήρου καὶ μαρμάρου,

12. γομον χρυσου και αργυρου και λιθου τιμιου και μαργαριτου και βυσσου και πορφυρας και σηρικου και κοκκινου και παν ξυλον θυινον και παν σκευος ελεφαντινον και παν σκευος εκ ξυλου τιμιωτατου και χαλκου και σιδηρου και μαρμαρου 12. gomon chrυsoυ kai argυroυ kai lithoυ timioυ kai margaritoυ kai βυssoυ kai porfυras kai serikoυ kai kokkinoυ kai pan ksυlon thυinon kai pan skeυos elefantinon kai pan skeυos ek ksυloυ timiotatoυ kai chalkoυ kai sideroυ kai marmaroυ

12 cargo of {F} gold, silver, precious stone, pearl, fine-linen, purple, silk, scarlet, every citron wood (thing), every vessel of ivory, every vessel made out of (the) most precious wood and from brass, iron and marble;

12. The merchandise of gold, and silver, and precious stones, and of pearls, and fine linen, and purple, and silk, and scarlet, and all thyine wood, and all manner vessels of ivory, and all manner vessels of most precious wood, and of brass, and iron, and marble,

12. Ladning af Guld og Sølv og dyrebare Stene og Perler og kosteligt Linklæde og Purpur og Silke og Skarlagen og allehaande vellugtende Træ og allehaande Arbeide af Elfenbeen og allehaande Arbeide af kosteligt Træ og af Kobber og Jern og Marmor

12. Guld, och silfver, och ädla stenar, och perlor, och silke, och purpur, och skarlakan, och allt Thynenträ, och all käril af kosteligit trä, och af koppar, och jern, och marmor,

12. Ei kulda egga höbbedat, ei kallist kiwwi egga perli, ei kallist linnast riet egga purpuri, ei sidi egga walwaka punnast kallewi kaupa, egga mingisuggust hea haisoga puud, ei mingisuggust Elewanti luist tehtud riista, egga mingisuggust kallimast puust tehtud astja, ei wassest, ei rauast egga marmori-kiwwist tehtud riista.

12. aukso, sidabro, brangakmenių, perlų, švelnios drobės, purpuro, šilko, škarlato, jokios kvapios medienos, jokių dramblio kaulo dirbinių, jokių brangmedžio rakandų, nei vario, geležies, marmuro,

12. die Ware des Goldes und Silbers und Edelgesteins und die Perlen und köstliche Leinwand und Purpur und Seide und Scharlach und allerlei wohlriechendes Holz und allerlei Gefäß von Elfenbein und allerlei Gefäß von köstlichem Holz und von Erz und von Eisen und von Marmor,

12. Marchandises d'or et d'argent, de pierres précieuses, de perles, de fin lin, de pourpre, de soie, d'écarlate, toute sorte de bois odoriférant, toute sorte de meubles d'ivoire et de bois très précieux, de bronze, de fer et de marbre,

12. La mercadería de oro, y de plata, y de piedras preciosas, y de margaritas, y de tela de lino fino, y de púrpura, y de seda, y de grana, y de toda madera de thya, y de todo vaso de marfil, y de todo vaso de maderas las mas preciosas, y de bronce, y de hierro, y de mármol;

12 Waren van goud, en van zilver, en van kostelijk gesteente, en van paarlen, en van fijn lijnwaad, en van purper, en van zijde, en van scharlaken; en allerlei welriekend hout, en allerlei ivoren vaten, en allerlei vaten van het kostelijkste hout, en van koper, en van ijzer, en van marmersteen;

12. Towaru złota i srebra, i kamienia drogiego, i pereł, i lnu cienkiego, i purpury, i jedwabiu, i szarłatu, i wszelkiego drzewa tyinowego, i wszelkiego naczynia słoniowego, i wszelkiego naczynia z drzewa najkosztowniejszego, i z miedzi, i z żelaza, i z marmuru,

12. Arany és ezüst, és drágakő és gyöngy, és gyolcs és bíbor, és selyem és skárlátczikkeket; és minden thinfát és minden elefántcsontedényt, és drágafából és rézből és vasból és márványkőből csinált minden edényt;

12 товаров золотых и серебряных, и камней драгоценных и жемчуга, и виссона и порфиры, и шелка и багряницы, и всякого благовонного дерева, и всяких изделий из слоновой кости, и всяких изделий из дорогих дерев, из меди и железа и мрамора,

12. товару: золота, і срібла, і каміння дорогого, і перел, і виссону, і багряницї, і шовку, і кармазину, і всякого дерева пахучого, і всякого посуду з кости слонової, і всякого посуду з дерева дорогого, і з мідї, і з желїза, і з мрамора;

13 ja kanelia ja hiusvoidetta ja suitsuketta ja hajuvoidetta ja suitsutuspihkaa ja viiniä ja öljyä ja lestyjä jauhoja ja viljaa ja karjaa ja lampaita ja hevosia ja vaunuja ja orjia ja ihmissieluja.

13 ja kanelia [ja hiusvoidetta] ja suitsuketta ja voiteluöljyä ja suitsutuspihkaa ja viiniä ja öljyä ja lestyjä jauhoja ja vehnää ja karjaa ja lampaita ja hevosia ja vaunuja ja orjia ja ihmisten sieluja.

13. Ja kanelia ja hyvänhajullisia, ja voidetta, ja pyhää savua, ja viinaa, ja öljyä, ja sämpyliä, ja nisuja, ja karjaa, lampaita ja hevosia, rattaita, ja orjia ja ihmisten sieluja.

13. Ja Caneli ja hywin hajullisi ja woidetta ja Pyhä sawua ja wijna ja Öljyä ja sämbylitä ja nisuja ja carja lambaita ja Orihita rattaita ja ruumita ja ihmisten sieluja.

13. ia Cinnametiste/ ia Thimian/ ia woidetta/ ia Pyhe saw ia Wina/ ia Olio/ ia Huicurit/ ia Nisun/ ia Caria/ ia Lambat ia Orit/ ia Rattat/ ia Rumit/ ia Inhimisten Sieluia. (Ja sinnametista/ ja thimian/ ja woidetta/ ja pyhä sawu ja wiina/ ja öljy/ ja huikurit/ ja nisun/ ja karja/ ja lampaat ja orit/ ja rattaat/ ja ruumiit/ ja ihmisten sieluja.)

13. καὶ κινάμωμον καὶ ἄμωμον καὶ θυμιάματα, καὶ μύρον καὶ λίβανον καὶ οἶνον καὶ ἔλαιον καὶ σεμίδαλιν καὶ σῖτον καὶ κτήνη καὶ πρόβατα, καὶ ἵππων καὶ ῥεδῶν καὶ σωμάτων, καὶ ψυχὰς ἀνθρώπων.

13. και κιναμωμον και θυμιαματα και μυρον και λιβανον και οινον και ελαιον και σεμιδαλιν και σιτον και κτηνη και προβατα και ιππων και ρεδων και σωματων και ψυχας ανθρωπων 13. kai kinamomon kai thυmiamata kai mυron kai liβanon kai oinon kai elaion kai semidalin kai siton kai ktene kai proβata kai ippon kai redon kai somaton kai psυchas anthropon

13 and cinnamon, incenses, perfume, frankincense, wine, oil, fine-flour, grain, sheep, (other) animals, and of horses and of chariots and of bodies and souls of men.

13. And cinnamon, and odours, and ointments, and frankincense, and wine, and oil, and fine flour, and wheat, and beasts, and sheep, and horses, and chariots, and slaves, and souls of men.

13. og Kaneelbark og Røgelser og Salve og Virak og Viin og Olie og fint Meel og Hvede og Øxne og Faar og Heste og Vogne og Slaver, ja Menneskesjæle.

13. Och canel, och timian, och salvo, och rökelse, och vin, och oljo, och semlor, och hvete, och boskap, och får, och hästar, och vagnar, och kroppar, och menniskors själar.

13. Ei kaneli egga suitsetamisse rohto, ei salwi egga wiroki, ei wina egga ölli, ei nisso-jahho egga nisso, ei weiksid egga lambaid, ei hobbosid egga töldasid, ei orje egga innimeste hingesid ükski ennam ei osta.

13. cinamono, kvapių augalų, miros, smilkalų, vyno, aliejaus, smulkių miltų, kviečių, galvijų, avių, arklių, vežimų, žmonių kūnų ir sielų.

13. und Zimt und Räuchwerk und Salbe und Weihrauch und Wein und Öl und Semmelmehl und Weizen und Vieh und Schafe und Pferde und Wagen und Leiber und-Seelen der Menschen.

13. Du cinnamome, des parfums, des essences, de l'encens, du vin, de l'huile, de la fleur de farine, du blé, des bêtes de charge, des brebis, des chevaux, des chariots, des corps, et des âmes d'hommes.

13. Y canela, y olores, y ungüentos, e incienso, y vino, y aceite, y flor de harina, y trigo, y bestias, y de ovejas, y de caballos, y de carros, y de siervos, y de almas de hombres.

13 En kaneel, en reukwerk, en welriekende zalf, en wierook, en wijn, en olie, en meelbloem, en tarwe, en lastbeesten, en schapen; en van paarden, en van koetswagens, en van lichamen, en de zielen der mensen.

13. I cynamonu, i kadzenia, i maści, i kadzidła, i wina, i oliwy, i mąki czystej, i pszenicy, i bydła, i owiec, i koni, i wozów, i niewolników, i dusz ludzkich.

13. És fahajat és illatszereket, és kenetet és tömjént, és bort és olajat, és zsemlyelisztet és gabonát, és barmokat és juhokat, és lovakat és kocsikat, és rabokat és emberek lelkeit.

13 корицы и фимиама, и мира и ладана, и вина и елея, и муки и пшеницы, и скота и овец, иконей и колесниц, и тел и душ человеческих.

13. і цинамону, і пахощів, і мира, і ладану, і вина, і оливи, і муки, і пшеницї, і скоту, і овець, і коней, і возів, і тїл, і душ людських.

14 Ja hedelmät, joita sinun sielusi himoitsi, ovat sinulta menneet, ja kaikki kalleutesi ja komeutesi ovat sinulta hävinneet, eikä niitä enää koskaan löydetä.

14 Sielusi himoitsevat hedelmät ovat sinulta menneet, ja kaikki kallis ja komea on sinulta hävinnyt, *etkä sinä niitä enää koskaan löydä*.

14. Ja hedelmät, joita sinun sielus himoitsee, ovat sinulta paenneet pois, ja kaikki, jotka lihavat ja kauniit olivat, ne ovat sinusta oljenneet pois, ja ei sinun pidä niitä enää löytämän.

14. Ja hedelmät joita sinun sielus himoidze owat sinulda paennet ja caicki cuin lihawat ja caunit olit ne owat sinusta poisoljennet ja et sinä heitä sillen löydä.

14. Ja ne Omenat ioita sinun Sielus himoitzepi/ ouat sinusta poisueltenyet/ ia caiki mite Lihauat ia caunit olit/ ne ouat sinusta poisweltenyet. Ja edh sine heite nyt sillen leudhe. (Ja ne omenat joita sinun sielusi himoitseepi/ owat sinusta pois wälttäneet/ ja kaikki mitä lihawat ja kauniit olit/ ne owat sinusta poisvwälttäneet. Ja et sinä heitä nyt silleen löydä.)

14. καὶ ἡ ὀπώρα τῆς ἐπιθυμίας τῆς ψυχῆς σου ἀπώλετο ἀπὸ σοῦ, καὶ πάντα τὰ λιπαρὰ καὶ τὰ λαμπρὰ ἀπῆλθεν ἀπὸ σοῦ, καὶ οὐκέτι οὐ μὴ αὐτὰ εὑρήσεις.

14. και η οπωρα της επιθυμιας της ψυχης σου απηλθεν απο σου και παντα τα λιπαρα και τα λαμπρα απηλθεν απο σου και ουκετι ου μη ευρησης αυτα 14. kai e opora tes epithυmias tes psυches soυ apelthen apo soυ kai panta ta lipara kai ta lampra apelthen apo soυ kai oυketi oυ me eυreses aυta

14 And the autumn-fruits of lust of your soul went away from you and all things which were luxurious and bright (have) perished from you and you should never find them anymore.

14. And the fruits that thy soul lusted after are departed from thee, and all things which were dainty and goodly are departed from thee, and thou shalt find them no more at all.

14. Og Frugten, din Sjæl lystedes ved, er vegen fra dig, og alt det Lækkre og Glindsende er veget fra dig, og du skal ingenlunde finde det mere.

14. Och de äple, som din själ begärar, äro bortkomna ifrå dig, och allt det fett och härligit var, är förgånget ifrå dig, och du skall icke nu finnat härefter.

14. Ja se süggisenne willi, mis so hing ihhaldab, on so käest ärraläinud, ja keik, mis lihhaw ja wägga känna olli, on so käest ärraläinud, ja sedda ei leia sa ennam mitte.

14. Vaisiai, kurių taip geidė tavo siela, nutolo nuo tavęs; visas puošnumas ir spindesys tau pražuvo, ir niekad jų neberasi.

14. Und das Obst, daran deine Seele Lust hatte, ist von dir gewichen, und alles, was völlig und herrlich war, ist von dir gewichen, und du wirst solches nicht mehr finden.

14. Les fruits que désire ton âme se sont éloignés de toi, et toutes les choses délicates et magnifiques sont perdues pour toi; désormais tu ne les retrouveras plus.

14. Y las frutas del deseo de tu alma se apartaron de tí, y todas las cosas gruesas, y excelentes te han faltado; y de aquí adelante ya no hallarás más estas cosas.

14 En de vrucht der begeerlijkheid uwer ziel is van u weggegaan; en al wat lekker en wat heerlijk was, is van u weggegaan; en gij zult hetzelve niet meer vinden.

14. I owoce pożądliwości duszy twojej odeszły od ciebie, i wszystkie rzeczy tłuste i świetne odeszły od ciebie, a tych rzeczy już więcej nie znajdziesz.

14. És a gyümölcs, a mit a te lelked kívánt, eltávozott tőled, és minden a mi ínyes és pompás, eltávozott tőled, és többé azokat meg nem találod.

14 И плодов, угодных для души твоей, не стало у тебя, и все тучное и блистательное удалилось от тебя; ты уже не найдешь его.

14. І овощі, бажання душі твоєї, відійшли від тебе, і все, що тучне і сьвітле, відійшло від тебе, і вже більш не знайдеш того.

15 Niiden kauppiaat, ne, jotka rikastuivat tästä kaupungista, seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa, itkien ja surren,

15 Niitten kauppiaat, jotka rikastuivat hänestä, seisovat loitolla hänen vaivansa pelottamina, itkien ja surren,

15. Näiden kaluin kauppamiehet, jotka hänestä rikastuneet ovat, pitää taampana seisoman hänen vaivansa pelvon tähden, itkemän ja murehtiman.

15. Näiden caluin cauppamiehet jotca hänestä ricastunet owat pitä taambana seisoman hänen waiwans pelgon tähden itkemän murehtiman ja sanoman:

15. Neine' Warudhen Caupamiehet/ iotca heneste ricastunuet ouat/ pite taambana seisoman henen Pinansa Pelghon tedhen/ idhkeueiset ia murectiuaiset/ ia sanouat/ (Näitän waruuden kauppamiehet/ jotka hänestä rikastuneet owat/ pitää taampana seisoman hänen piinansa pelon tähden/ itkewäiset ja murehtiwaiset/ ja sanowat/)

15. οἱ ἔμποροι τούτων, οἱ πλουτήσαντες ἀπ’ αὐτῆς, ἀπὸ μακρόθεν στήσονται διὰ τὸν φόβον τοῦ βασανισμοῦ αὐτῆς κλαίοντες καὶ πενθοῦντες,

15. οι εμποροι τουτων οι πλουτησαντες απ αυτης απο μακροθεν στησονται δια τον φοβον του βασανισμου αυτης κλαιοντες και πενθουντες 15. oi emporoi toυton oi ploυtesantes ap aυtes apo makrothen stesontai dia ton foβon toυ βasanismoυ aυtes klaiontes kai penthoυntes

15 The merchants of these things, who were enriched from her, will be standing from afar because of the fear of her torment, (while) weeping and mourning.

15. The merchants of these things, which were made rich by her, shall stand afar off for the fear of her torment, weeping and wailing,

15. De, som handlede dermed, som ere blevne rige ved hende, skulle staae langt borte af Frygt for hendes Piinsel og græde og sørge, sigende:

15. Köpmännerna som sådana varor pläga hafva, och äro rike vordne af honom, skola stå långt ifrå, för räddhågas skull af hans plågo, gråta och sörja;

15. Nendesinnaste asjade kaupmehhed, kes temmast on rikkaks sanud, seiswad kaugelt tem̃a pina hirmo pärrast, ja nutwad ja leinawad,

15. Tų daiktų pirkliai, iš jos pralobę, stovės iš tolo, išsigandę jos kankinimų, verks, gedės

15. Die Händler solcher Ware, die von ihr sind reich geworden, werden von ferne stehen vor Furcht ihrer Qual, weinen und klagen

15. Ceux qui vendaient ces choses, qui s'étaient enrichis avec elle, se tiendront loin d'elle, dans la crainte de sa torture, pleurant et se lamentant, et disant:

15. Los mercaderes de estas cosas que se han enriquecido por ella, se pondrán a lo léjos, por el temor de su tormento, llorando, y lamentando,

15 De kooplieden dezer dingen, die rijk geworden waren van haar, zullen van verre staan uit vreze van haar pijniging, wenende en rouw makende;

15. Kupcy tych rzeczy, zbogaciwszy się tem, z daleka stać będą dla bojaźni męki jego, płacząc i narzekając,

15. Ezeknek árosai, a kik meggazdagodtak ő tőle, távol állanak az ő kínjától való félelem miatt, sírván és jajgatván,

15 Торговавшие всем сим, обогатившиеся от нее, станут вдали от страха мучений ее, плача и рыдая

15. Купцї сього всего, котрі збогатїли з неї, оддалеки стануть із страху перед мукою її, і будуть плакати, та сумувати,

16 ja sanovat: "Voi, voi sitä suurta kaupunkia, joka oli puettu pellavaan ja purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä, kun semmoinen rikkaus yhdessä hetkessä tuhoutui!"

16 ja sanovat: "Voi, voi suurta kaupunkia, joka oli puettu pellavaan ja purppuraan ja helakan punaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä, kun niin suuri rikkaus yhdessä hetkessä tuhoutui!"

16. Ja sanoman: voi, voi suurta kaupunkia! joka puetettu oli kalliilla liinalla ja purpuralla, ja tulipunaisella, ja kullalla yltäkullattu, ja kalliilla kivillä, ja päärlyillä; yhdellä hetkellä ovat senkaltaiset rikkaudet hävitetyt.

16. Woi Woi sitä suurta Caupungita joca puetetttu oli Silkillä ja Purpuralla ja Rosunpunaisella ja Cullalla yldäcullattu ja callilla kiwillä ja Pärlyillä:

16. We We se swri Caupungi/ ioca puetettu oli Silkille ia Purpurilla/ ia Werencaruaisella/ ia Cullalla yldecullattu/ ia callila kiuelle/ ia Perlille/ (Woi woi se suuri kaupunki/ joka puetettu oli silkillä ja purppuralla/ ja werenkarwaisella/ ja kullalla yltäkullattu/ ja kalliilla kiwillä/ ja päärlyllä/)

16. λέγοντες· Οὐαὶ οὐαί, ἡ πόλις ἡ μεγάλη, ἡ περιβεβλημένη βύσσινον καὶ πορφυροῦν καὶ κόκκινον, καὶ κεχρυσωμένη ἐν χρυσίῳ καὶ λίθῳ τιμίῳ καὶ μαργαρίταις, ὅτι μιᾷ ὥρᾳ ἠρημώθη ὁ τοσοῦτος πλοῦτος.

16. και λεγοντες ουαι ουαι η πολις η μεγαλη η περιβεβλημενη βυσσινον και πορφυρουν και κοκκινον και κεχρυσωμενη εν χρυσω και λιθω τιμιω και μαργαριταις 16. kai legontes oυai oυai e polis e megale e periβeβlemene βυssinon kai porfυroυn kai kokkinon kai kechrυsomene en chrυso kai litho timio kai margaritais

16 And (they are) saying, Woe, woe, the great city, she who has been dressed in fine-linen, and purple and scarlet and has been arrayed in gold, precious stone and pearls!

16. And saying, Alas, alas, that great city, that was clothed in fine linen, and purple, and scarlet, and decked with gold, and precious stones, and pearls!

16. vee! vee! den store Stad, som var klædt i kosteligt Lindklæde og Purpur og Skarlagen, og udziret med Guld og Ædelstene og Perler; thi i een Time er saa stor Rigdom gaaet tilgrunde.

16. Och säga: Ve, ve den stora staden, som med silke, och purpur, och skarlakan beklädd var, och öfvergyld med guld, och ädla stenar, och perlor;

16. Ja ütlewad: Hädda! hädda! sinna suur lin, mis olli ehhitud kalli linnase ridega, ja purpuri ja walwaka punnase kallewiga, ja olli kullatud kulla ja kalli kiwwi ja perlidega, sest et ühhel tunnil ni suur rikkus pupaljaks tehtud.

16. ir sakys: ‘Vargas, vargas didžiajam miestui, vilkėjusiam ploniausia drobe, purpuru, škarlatu, išsipuošusiam auksu, brangakmeniais ir perlais.

16. und sagen: Weh, weh, die große Stadt, die bekleidet war mit köstlicher Leinwand und Purpur und Scharlach und übergoldet war mit Gold und Edelstein und Perlen!

16. Malheur! malheur! la grande cité, vêtue de fin lin, de pourpre et d'écarlate, parée d'or, de pierreries et de perles! Qu'en une seule heure tant de richesses aient été détruites!

16. Y diciendo: ¡Ay, ay de aquella gran ciudad, que estaba vestida de lino fino, y de púrpura, y de grana, y estaba dorada con oro, y adornada de piedras preciosas y de perlas!

16 En zeggende: Wee, wee, de grote stad, die bekleed was met fijn lijnwaad, en purper, en scharlaken, en versierd met goud, en met kostelijk gesteente, en met paarlen; want in een ure is zo grote rijkdom verwoest.

16. A mówiąc: Biada, biada, miasto ono wielkie, które było obleczone w bisior, i w purpurę, i w szarłat, i uzłocone złotem, i kamieniem drogim, i perłami; gdyż w jednej godzinie zginęło tak wielkie bogactwo.

16. És ezt mondván: Jaj! jaj! a nagy város, a mely öltözött [15†] gyolcsba és bíborba és skarlátba, és megékesíttetett aranynyal, drágakövekkel és gyöngyökkel; hogy elpusztult egy órában annyi gazdagság!

16 и говоря: горе, горе тебе , великий город, одетый в виссон и порфиру и багряницу, украшенныйзолотом и камнями драгоценными и жемчугом,

16. та казати: Горе, горе (тобі), городе великий, з'одягнений у виссон, і багряницю, та кармазин, та озолочений золотом, і в каміннях дорогих, та перлах.

17 Ja kaikki laivurit ja kaikki rannikkopurjehtijat ja merimiehet ja kaikki merenkulkijat seisoivat loitolla

17 Ja kaikki laivurit ja kaikki laivaväki* ja merimiehet ja kaikki, jotka ammatikseen purjehtivat merellä, seisoivat loitolla

17. Ja kaikki haahdenhaltiat, ja kaikki haaksiväki, jotka laivoissa asuvat, ja merimiehet, ja jotka merellä vaeltavat, seisoivat taampana,

17. Sillä yhdellä hetkellä owat sencaltaiset rickaudet häwitetyt.

17. Sille ette ydelle hetkelle ouat semmotoiset Rickaudhet poisheuitetut. (Sillä että yhdellä hetkellä owat semmoiset rikkaudet pois häwitetyt.)

17. καὶ πᾶς κυβερνήτης καὶ πᾶς ὁ ἐπὶ τόπον πλέων, καὶ ναῦται καὶ ὅσοι τὴν θάλασσαν ἐργάζονται, ἀπὸ μακρόθεν ἔστησαν,

17. οτι μια ωρα ηρημωθη ο τοσουτος πλουτος και πας κυβερνητης και πας επι των πλοιων ο ομιλος και ναυται και οσοι την θαλασσαν εργαζονται απο μακροθεν εστησαν 17. oti mia ora eremothe o tosoυtos ploυtos kai pas kυβernetes kai pas epi ton ploion o omilos kai naυtai kai osoi ten thalassan ergazontai apo makrothen estesan

17 Because in one hour so-many riches was made desolate. And every helmsman and everyone sailing upon the place and sailors and as many as are working from the sea, stood from afar,

17. For in one hour so great riches is come to nought. And every shipmaster, and all the company in ships, and sailors, and as many as trade by sea, stood afar off,

17. Og alle Styrmænd og den hele Hob paa Skibene og Søfolkene og Alle, som befare Havet, stode langt borte,

17. Ty uti ene stund äro förödde sådane rikedomar; och alle skeppare, och alle de som på skeppen vistas, och sjömän, och de som till sjös handla, stodo långt ifrå;

17. Ja keik laewa tüürmannid, ja keik rahwa hulk laewade peäl, ja laewa-mehhed, ja ni mitto kui merre peäl kauplewad, seisid emalt, misse suitso näggid, ja ütlesid: Mis olli selle sure liñna sarnane?

17. Per vieną valandą niekais virto šitokie turtai!’ Visi laivų vairininkai, visi pakrančių laivininkai, visi jūreiviai ir visi, kurie jūroje darbuojasi, iš tolo sustoję

17. denn in einer Stunde ist verwüstet solcher Reichtum. Und alle Schiffsherren und der Haufe derer, die auf den Schiffen hantieren, und Schiffsleute, die auf dem Meer hantieren, standen von ferne

17. Et tous les pilotes, tous ceux qui montent sur les vaisseaux, les matelots, et tous ceux qui trafiquent sur la mer, se tenaient loin,

17. Porque en una hora han sido desoladas tantas riquezas. Y todo gobernador, y toda compañía que conversa en las naos, y marineros, y todos los que trabajan en la mar, se estuvieron de léjos;

17 En alle stuurlieden, en al het volk op de schepen, en bootsgezellen, en allen, die ter zee handelen, stonden van verre;

17. I wszelki sternik, i wszystko mnóstwo ludu, które jest na okręcie, i żeglarze, i którzykolwiek na morzu pożytku szukają, z daleka stanęli.

17. És minden hajósmester és a hajókon levők mind, a sokaság és az evezők, és valakik a tengeren kereskednek, távol állának.

17 ибо в один час погибло такое богатство! И все кормчие, и все плывущие на кораблях, и все корабельщики, и всеторгующие на море стали вдали

17. Одної бо години спустошене таке багацтво. І всякий керманич, і ввесь народ, що в кораблях, і корабельники і всї, що на морі орудують, стояли оддалеки,

18 ja huusivat nähdessään hänen palonsa savun ja sanoivat: "Mikä on tämän suuren kaupungin vertainen?"

18 ja huusivat nähdessään hänen palonsa savun ja sanoivat: "Mikä on tämän suuren kaupungin vertainen?"

18. Ja huusivat, kuin he savun hänen palostansa näkivät, ja sanoivat: kuka on tämän suuren kaupungin verta?

18. Ja caicki hahdenhaldiat ja caicki haaxiwäke jotca laiwoisa asuwat ja merimiehet ja jotca merellä waeldawat seisoit taambana: Ja huusit cosca he sawun hänen palostans näit ja sanoit: Cuca on tämän suuren Caupungin werta?

18. Ja caiki Skipparit/ ia caiki Haaxiueki/ iotca Laiuoisa asuuat/ ia Merimiehet ia iotca Merta prucauat/ seisoit taambana ia hwsit/ coska he Saun henen Tulipalostans näit ia sanoit/ Cuca ombi teme' swren Caupu'gin werta? (Ja kaikki skipparit/ ja kaikki haaksiwäki/ jotka laiwoissa asuwat/ ja merimiehet jotka merta prukaawat/ seisowat taampana ja huusit/ koska he sawun hänen tulipalostansa näit ja sanoit/ Kuka ompi tämä suuren kaupunkin werta?)

18. καὶ ἔκραζον βλέποντες τὸν καπνὸν τῆς πυρώσεως αὐτῆς, λέγοντες· Τίς ὁμοία τῇ πόλει τῇ μεγάλῃ;

18. και εκραζον ορωντες τον καπνον της πυρωσεως αυτης λεγοντες τις ομοια τη πολει τη μεγαλη 18. kai ekrazon orontes ton kapnon tes pυroseos aυtes legontes tis omoia te polei te megale

18 and were crying out, seeing the smoke of her fire, saying, What (city) is similar to the great city?

18. And cried when they saw the smoke of her burning, saying, What city is like unto this great city!

18. og raabte, der de saae Røgen af hendes Brand, og sagde: hvo var lig den store Stad?

18. Och ropade, då de sågo röken af hans brand, sägande: Hvar är dens stora stadsens like?

18. Ja kissendasid, kui nemmad temma pölemisse suitso näggid, ja ütlesid: Mis olli selle sure liña sarnane?

18. ir, stebėdami jos gaisro dūmus, šaukė: ‘Kas galėtų lygintis su didžiuoju miestu?!’

18. und schrieen, da sie den Rauch von ihrem Brande sahen, und sprachen: Wer ist gleich der großen Stadt?

18. Et voyant la fumée de son embrasement, s'écriaient, en disant: Quelle ville était semblable à la grande cité?

18. Y viendo el humo de su encendimiento, dieron voces, diciendo: ¿Cuál ciudad era semejante a esta grande ciudad?

18 En riepen, ziende den rook van haar brand, en zeggende: Wat stad was deze grote stad gelijk?

18. I zawołali, widząc dym zapalenia jego, mówiąc: Któreż miasto było podobne temu miastu wielkiemu?

18. És kiáltának, látván az ő égésének füstjét, [16†] és ezt mondják vala: Mi hasonló e nagy városhoz?

18 и, видя дым от пожара ее, возопили, говоря: какой город подобен городу великому!

18. і покликували, дивлячись на дим пожару його, і казали: которий подібний городу великому?

19 Ja he heittivät tomua päänsä päälle ja huusivat itkien ja surren ja sanoivat: "Voi, voi sitä suurta kaupunkia, jonka kalleuksista rikastuivat kaikki, joilla oli laivoja merellä, kun se yhdessä hetkessä tuhoutui!"

19 Ja he heittivät tomua päänsä päälle ja huusivat itkien ja surren ja sanoivat: "Voi, voi suurta kaupunkia, jossa kaikki, joilla oli laivoja merellä, rikastuivat sen kalleuksista — kun se tuhoutui yhdessä hetkessä!"

19. Ja he heittivät multaa päittensä päälle, huusivat, itkivät ja murehtivat, sanoen: voi, voi suurta kaupunkia! jossa kaikki rikastuneet ovat, joilla laivat meressä olivat, hänen kalliista kaluistansa; yhdellä hetkellä on hän hävitetty.

19. Ja he heitit mulda päidens päälle huusit itkit ja murehdit sanoden: Woi Woi sitä suurta Caupungita josa caicki ricastunet owat joilla laiwat meresä olit hänen caluistans: Sillä yhdellä hetkellä on hän häwitetty.

19. Ja he heitit Mulda heidhen Päidhens päle ia hwsit/ idkit ia murectit/ ia sanoit/ We We se swri Caupungi/ iossa ricastunuet ouat caiki ioilla olit Laiuat Meresse henen waruistans/ Sille ette ydhelle hetkelle hen ombi häuitetty. (Ja he heitit multaa heidän päidensä päälle ja huusit/ itkit ja murehdit/ ja sanoit/ Woi woi se suuri kaupunki/ jossa rikastuneet owat kaikki joilla olit laiwat meressä hänen waruistansa/ Sillä että yhdellä hetkellä hän ompi häwitetty.)

19. καὶ ἔβαλον χοῦν ἐπὶ τὰς κεφαλὰς αὐτῶν καὶ ἔκραζον κλαίοντες καὶ πενθοῦντες, λέγοντες· Οὐαὶ οὐαί, ἡ πόλις ἡ μεγάλη, ἐν ᾗ ἐπλούτησαν πάντες οἱ ἔχοντες τὰ πλοῖα ἐν τῇ θαλάσσῃ ἐκ τῆς τιμιότητος αὐτῆς· ὅτι μιᾷ ὥρᾳ ἠρημώθη.

19. και εβαλον χουν επι τας κεφαλας αυτων και εκραζον κλαιοντες και πενθουντες λεγοντες ουαι ουαι η πολις η μεγαλη εν η επλουτησαν παντες οι εχοντες πλοια εν τη θαλασση εκ της τιμιοτητος αυτης οτι μια ωρα ηρημωθη 19. kai eβalon choυn epi tas kefalas aυton kai ekrazon klaiontes kai penthoυntes legontes oυai oυai e polis e megale en e eploυtesan pantes oi echontes ploia en te thalasse ek tes timiotetos aυtes oti mia ora eremothe

19 And they cast dirt upon their heads and were crying, weeping and mourning and saying, Woe, woe, the great city, in which all who had their ships in the sea were enriched out of her costliness! Because in one hour she was made desolate.

19. And they cast dust on their heads, and cried, weeping and wailing, saying, Alas, alas, that great city, wherein were made rich all that had ships in the sea by reason of her costliness! for in one hour is she made desolate.

19. Og de kastede Støv paa deres Hoveder grædende og sørgende, og sagde: vee! vee! den store Stad i hvilken Alle, som havde Skibe paa Havet, berigedes af dens Pragt; thi i een Time er den gaaet tilgrunde.

19. Och de kastade mull på sin hufvud, och ropade, gråtande och sörjande, och sade: Ve, ve den stora staden, i hvilkom alle äro rike vordne, som i hafvet hafva haft sin skepp af hans varor; ty uti en stund är han öde vorden.

19. Ja nemmad heitsid pörmo omma peade peäle, ja kissendasid nuttes ja leinades, ja ütlesid: Hädda! hädda! et se suur lin, kelle sees on rikkaks sanud temma kallist hinnast keik, kennel laewad ollid merre peäl, ühhel tunnil on pupaljaks tehtud.

19. Jie bėrė žemes ant galvų, šaukė, verkė ir aimanavo: ‘Vargas, vargas didžiajam miestui, iš kurio prabangos pralobo, kurie jūroje turėjo laivų. Per vieną valandą jis virto dykyne!’

19. Und sie warfen Staub auf ihre Häupter und schrieen, weinten und klagten und sprachen: Weh, weh, die große Stadt, in welcher wir reich geworden sind alle, die da Schiffe im Meere hatten, von ihrer Ware! denn in einer Stunde ist sie verwüstet.

19. Ils jetaient de la poussière sur leurs têtes, et pleurant et se lamentant, ils criaient et disaient: Malheur! malheur! la grande cité, où tous ceux qui avaient des vaisseaux sur mer s'étaient enrichis par son opulence, en une seule heure a été réduite en désert!

19. Y echaron polvo sobre sus cabezas, y dieron voces, llorando, y lamentando, diciendo: ¡Ay, ay de aquella gran ciudad, en la cual todos los que tenían naos en la mar, se habían enriquecido por razón de su costosa magnificencia! porque en una sola hora ha sido asolada.

19 En zij wierpen stof op hun hoofden, en riepen, wenende en rouw bedrijvende, zeggende: Wee, wee, de grote stad, in dewelke allen, die schepen in de zee hadden, van haar kostelijkheid rijk geworden zijn; want zij is in een ure verwoest geworden.

19. A sypali proch na głowy swoje i wołali, płacząc i smucąc się, i mówiąc: Biada, biada, miasto ono wielkie, w którem zbogatnieli wszyscy, którzy mieli okręty na morzu z dostatków jego, iż jednej godziny spustoszało!

19. És port hányván [17†] az ő fejökre, kiáltának sírván és jajgatván, és ezt mondván: Jaj! jaj! az a nagy város, a melyben meggazdagodott mindenki, a kinek hajói voltak a tengeren, annak drágaságaiból, hogy elpusztult egy órában!

19 И посыпали пеплом головы свои, и вопили, плача и рыдая: горе, горе тебе , город великий, драгоценностями которого обогатились все, имеющие корабли на море, ибоопустел в один час!

19. І посипали попелом голови свої, і кликали плачучи, та сумуючи, й казали: Горе, горе (тобі), городе великий, в котрому забогатїли всї, що мають кораблї на морі, багацтвом твоїм; одної бо години спустошений!

20 Riemuitse hänestä, taivas, ja te pyhät ja apostolit ja profeetat; sillä Jumala on hänet tuominnut ja kostanut hänelle teidän tuomionne.

20 Riemuitse hänestä, taivas ja te pyhät [ja] apostolit ja profeetat, sillä Jumala on hänessä pannut täytäntöön teidän tuomionne.

20. Ihastu, taivas, hänestä, ja te pyhät apostolit ja prophetat! sillä Jumala tuomitsee teidän tuomionne hänen päällensä.

20. IHastu Taiwas hänestä ja te pyhät Apostolit ja Prophetat: Sillä Jumala duomidze teidän duomion hänen päällens.

20. Ihastu Taiuas henen ylitzens ia te pyhet Apostolit ia Prophetit/ Sille ette Jumala domitzi teiden Domiona henen pälens. (Ihastu taiwas hänen ylitsensä ja te pyhät apostolit ja prophetat/ SIllä että Jumala tuomitsi teidän tuomiona hänen päällensä.)

20. Εὐφραίνου ἐπ’ αὐτῇ, οὐρανέ, καὶ οἱ ἅγιοι καὶ οἱ ἀπόστολοι καὶ οἱ προφῆται, ὅτι ἔκρινεν ὁ Θεὸς τὸ κρίμα ὑμῶν ἐξ αὐτῆς.

20. ευφραινου επ αυτην ουρανε και οι αγιοι αποστολοι και οι προφηται οτι εκρινεν ο θεος το κριμα υμων εξ αυτης 20. eυfrainoυ ep aυten oυrane kai oi agioi apostoloi kai oi profetai oti ekrinen o theos to krima υmon eks aυtes

20 Be joyous over her: heaven and the holy-ones and the apostles and the prophets, because God judged your° condemnation out of her {i.e. maybe: on her} .

20. Rejoice over her, thou heaven, and ye holy apostles and prophets; for God hath avenged you on her.

20. Fryd dig over den, du Himmel, og I hellige Apostler og Propheter; fordi Gud har udført Eders Ret imod den.

20. Fröjda dig öfver honom, himmel, och I helige Apostlar, och Propheter; ty Gud hafver dömt edar dom på honom.

20. Olle wägga römus temma pärrast sinna taewas, ja teie pühhad apostlid ja prohwetid! sest et Jummal teie waewa temma kätte on nuhhelnud.

20. Džiūgauk dėl jo, dangau, ir jūs, šventieji, ir apaštalai, ir pranašai, nes dėl jūsų Dievas nubaudė jį teismu!’‘

20. Freue dich über sie, Himmel und ihr Heiligen und Apostel und Propheten; denn Gott hat euer Urteil an ihr gerichtet!

20. O ciel, réjouis-toi à cause d'elle, ainsi que vous, saints apôtres et prophètes; car Dieu a exercé ses jugements sur elle à cause de vous.

20. Regocíjate sobre ella, cielo, y vosotros santos apóstoles, y profetas; porque Dios os ha vengado en ella.

20 Bedrijft vreugde over haar, gij hemel, en gij heilige apostelen, en gij profeten, want God heeft uw oordeel aan haar geoordeeld.

20. Rozraduj się nad niem niebo i święci Apostołowie i prorocy; bo się pomścił krzywdy waszej Bóg nad niem.

20. Örülj [18†] ő rajta menny, és ti szent apostolok és próféták; mert az Isten büntette meg őt érettetek való büntetéssel.

20 Веселись о сем, небо и святые Апостолы и пророки; ибо совершил Бог суд ваш над ним.

20. Веселись над ним, небо і сьвяті апостоли і пророки; Бог бо суд ваш судив над нею.

21 Ja väkevä enkeli otti kiven, niinkuin suuren myllynkiven, ja heitti sen mereen sanoen: "Näin heitetään kiivaasti pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä".

21 Ja muuan väkevä enkeli otti kiven niin kuin ison myllynkiven ja heitti sen mereen sanoen: "Näin heitetään kiivaasti pois Babylon, suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä.

21. Ja yksi väkevä enkeli nosti ison kiven, niinkuin myllynkiven, ja heitti sen mereen ja sanoi: näin äkisti pitää suuri kaupunki Babylon heitettämän pois, ja ei häntä pidä enempi löydettämän.

21. Ja yxi wäkewä Engeli ylösnosti isoin kiwen nijncuin myllynkiwen ja heitti sen mereen ja sanoi: Näin wäkisin pitä se suuri Caupungi Babylon poisheitettämän ja ei händä pidä enämbi löyttämän.

21. Ja yxi wekeue Engeli ylesnosti isoin Kiue'/ ninquin Myllykiuen/ ia heitti sen Merehen ia sanoi/ Telle Hembeylle pite heitetemen se swri Caupungi Babilon/ ia ei hen pidhe nyt enembe leuttemen. (Ja yksi wäkewä enkeli ylös nosti ison kiwen/ niinkuin myllykiwen/ ja heitti sen merehen ja sanoi/ Tällä hempeyllä pitää heitettämän se suuri kaupunki Babilon/ ja ei hän pidä nyt enempi löyttämän.)

21. Καὶ ἦρεν εἷς ἄγγελος ἰσχυρὸς λίθον ὡς μύλον μέγαν καὶ ἔβαλεν εἰς τὴν θάλασσαν λέγων· Οὕτως ὁρμήματι βληθήσεται Βαβυλὼν ἡ μεγάλη πόλις, καὶ οὐ μὴ εὑρεθῇ ἔτι.

21. και ηρεν εις αγγελος ισχυρος λιθον ως μυλον μεγαν και εβαλεν εις την θαλασσαν λεγων ουτως ορμηματι βληθησεται βαβυλων η μεγαλη πολις και ου μη ευρεθη ετι 21. kai eren eis aggelos ischυros lithon os mυlon megan kai eβalen eis ten thalassan legon oυtos ormemati βlethesetai βaβυlon e megale polis kai oυ me eυrethe eti

21 And one strong messenger lifted up a stone like a great millstone and cast it into the sea, saying, So Babylon, the great city, will be cast down, with a violent-impulse, and should never be found anymore.

21. And a mighty angel took up a stone like a great millstone, and cast it into the sea, saying, Thus with violence shall that great city Babylon be thrown down, and shall be found no more at all.

21. Og en vældig Engel opløftede en Steen som en stor Møllesteen og kastede den i Havet og sagde: saa skal Babylon, den store Stad nedkastes med hast og ikke findes mere.

21. Och en stark Ängel tog upp en stor sten som en qvarnsten, och kastade i hafvet, och sade: Med sådana hastighet skall förkastad varda den store staden Babylon, och han skall icke nu mer varda funnen.

21. Ja üks wäggew ingel töstis ühhe kiwwi otsego sure weske-kiwwi ülles, ja wiskas sedda merresse ja ütles: Nenda peab Pabilon se suur lin äkkitselt sama ärrawissatud, ja ei pea mitte ennam leitama.

21. Tuomet vienas galingas angelas iškėlė akmenį, tarsi didelį girnakmenį, ir sviedė jį į jūrą, sakydamas: ‘‘Tokiu smarkumu bus nublokštas didysis Babelės miestas, ir jo nebebus galima rasti.

21. Und ein starker Engel hob einen großen Stein auf wie einen Mühlstein, warf ihn ins Meer und sprach: Also wird mit einem Sturm verworfen die große Stadt Babylon und nicht mehr gefunden werden.

21. Alors un ange puissant prit une pierre comme une grande meule, et la jeta dans la mer, en disant: Ainsi sera précipitée avec violence Babylone, la grande ville, et on ne la retrouvera plus.

21. Y un fuerte ángel tomó una piedra como una grande muela de molino, y echóla en la mar, diciendo: Con tanto ímpetu será echada Babilonia, aquella gran ciudad; y no será jamás hallada.

21 En een sterke engel hief een steen op als een groten molensteen, en wierp dien in de zee, zeggende: Aldus zal de grote stad Babylon met geweld geworpen worden, en zal niet meer gevonden worden.

21. I podniósł jeden Anioł mocny kamieó jakoby młyóski wielki, i wrzucił go w morze, mówiąc: Takim pędem wrzucony będzie Babilon, miasto ono wielkie, i już więcej nie będzie znaleziony.

21. És egy erős angyal egy nagy malomkőhöz hasonló követ felvőn és a tengerbe veté, ezt mondván: Ilyen módon nagy [19†] sebességgel vettetik el Babilon, ama nagy város, és többé meg nem találtatik.

21 И один сильный Ангел взял камень, подобный большомужернову, и поверг в море, говоря: с таким стремлениемповержен будет Вавилон, великий город, и уже не будет его.

21. І підняв один сильний ангел каменя, наче млинового, великого, і кинув у море, глаголючи: З таким розгоном буде кинутий Вавилон, великий город, і вже більш його не знайдуть.

22 Ei kuulla sinussa enää kanteleensoittajain ja laulajain, huilun- ja torvensoittajain ääntä; ei löydetä sinusta enää minkään ammatin taituria; ei kuulla sinussa enää myllyn jyrinää;

22 Ei kuulla sinussa enää kanteleensoittajain ja laulajain ja huilunsoittajain ja torvensoittajain ääntä. Ei löydetä sinusta enää minkään ammatin taitajaa. Ei kuulla sinussa enää myllyn ääntä.

22. Ja kanteleiden soittajain ja laulajain, ja huiluin ja basunan soittajain ääni ei pidä enempi sinusta kuuluman, ja ei yhtäkään virkamiestä yhdestäkään virasta pidä enempi sinussa löydettämän, ja myllyn ääni ei pidä enempi sinussa kuuluman;

22. Ja candelein soittajain ja laulajain ja huiluin ja Basunan soittajain äni ei pidä enämbi sinusa cuuluman ja jocainen wircamies mistä custakin wirasta ei pidä enämbi sinusa löyttämän. Ja myllyn äni ei pidä enämbi sinusa cuuluman.

22. Ja Candelein soittaiten Äni/ ia Laulaiadhen/ ia huilunsoitaiadhen/ ia Basunaritten/ ei pidhe enemin Sinusa cwluman/ Ja iocainen Wircamies miste custakin wirgasta ei pidhe enemin Sinusa leutemen. Ja Myllyn äni ei pidhe enemin sinusa cwluman/ (Ja kantelein soittajain ääni/ ja laulajain/ ja huilunsoittajain/ ja pasunoittein/ ei pidä enemmin sinussa kuulumaan/ Ja jokainen wirkamies mistä kustakin wirasta ei pidä enemmin sinusta löytymän. Ja myllyn ääni ei pidä enemmin sinussa kuuluman/)

22. καὶ φωνὴ κιθαρῳδῶν καὶ μουσικῶν καὶ αὐλητῶν καὶ σαλπιστῶν οὐ μὴ ἀκουσθῇ ἐν σοὶ ἔτι, καὶ πᾶς τεχνίτης πάσης τέχνης οὐ μὴ εὑρεθῇ ἐν σοὶ ἔτι, καὶ φωνὴ μύλου οὐ μὴ ἀκουσθῇ ἐν σοὶ ἔτι,

22. και φωνη κιθαρωδων και μουσικων και αυλητων και σαλπιστων ου μη ακουσθη εν σοι ετι και πας τεχνιτης πασης τεχνης ου μη ευρεθη εν σοι ετι και φωνη μυλου ου μη ακουσθη εν σοι ετι 22. kai fone kitharodon kai moυsikon kai aυleton kai salpiston oυ me akoυsthe en soi eti kai pas technites pases technes oυ me eυrethe en soi eti kai fone mυloυ oυ me akoυsthe en soi eti

22 And the voice of harpists and musicians and flute-players and trumpeters should never be heard in you anymore, and every craftsman of every craft should never be found in you anymore, and the voice of a millstone should never be heard in you anymore;

22. And the voice of harpers, and musicians, and of pipers, and trumpeters, shall be heard no more at all in thee; and no craftsman, of whatsoever craft he be, shall be found any more in thee; and the sound of a millstone shall be heard no more at all in thee;

22. Og Harpelegeres og Sangeres og Fløiters og Basuners Lyd skal ikke høres i dig mere; og ikke nogen Kunstner i nogen Kunst findes i dig mere; og Møllens Lyd ikke høres i dig mere;

22. Och harpares, och sångares, och pipares, och basuners röst skall icke mer hörd varda i dig; och alle handtverksmän, ehvad handtverk det är, skola icke mer varda funne i dig; och qvarnaröst skall icke mer höras i dig.

22. Ja nende kandlelöjatte ja mängimeeste ja wille- ja passuna-aiajatte heält ei pea so sees mitte ennam kuuldama, egga ühhegi ammeti ammet-meest ei pea ennam so seest leitama, ja weske kahhinat ei pea ennam so sees kuuldama.

22. Nebesigirdės daugiau tavyje arfininkų, giesmininkų, vamzdininkų, trimitininkų balsų. Niekas neberas tavyje nė vieno jokio meno kūrėjo, ir nebesigirdės tavyje malūno dūzgimo.

22. Und die Stimme der Sänger und Saitenspieler, Pfeifer und Posauner soll nicht mehr in dir gehört werden, und kein Handwerksmann irgend eines Handwerks soll mehr in dir gefunden werden, und die Stimme der Mühle soll nicht mehr in dir gehört werden,

22. Et le son des joueurs de harpe, des musiciens, des joueurs de flûte et des joueurs de trompettes ne sera plus entendu au milieu de toi; aucun artisan, de quelque métier que ce soit, ne s'y trouvera plus; et le bruit de la meule n'y sera plus entendu.

22. Y voz de tañedores de arpas, y de músicos, y tañedores de flautas, y de trompeteros, no será más oida en tí; y todo artífice de cualquier oficio que fuere, no será más hallado en tí; y voz de muela no será más oida en tí;

22 En de stem der citerspelers, en der zangers, en der fluiters, en der bazuiners, zal niet meer in u gehoord worden; en geen kunstenaar van enige kunst zal meer in u gevonden worden; en geen geluid des molens zal in u meer gehoord worden.

22. I głos cytrystów, i śpiewaków, i piszczków, i trębaczy więcej w tobie słyszany nie będzie, i żaden rzemieślnik wszelkiego rzemiosła nie znajdzie się więcej w tobie, i grzmot młyna nie będzie więcej słyszany w tobie;

22. És hárfásoknak [20†] és muzsikásoknak, és síposoknak és trombitásoknak szava te benned többé nem hallatik; és semmi mesterségnek mestere nem találtatik többé te benned; és malomnak zúgása sem hallatik többé te benned;

22 И голоса играющих на гуслях, и поющих, и играющих на свирелях, и трубящих трубами в тебе уже не слышно будет; не будет уже в тебе никакого художника, никакого художества, и шума от жерновов не слышно уже будет в тебе;

22. І голосу кобзарів, і сьпіваків, і сопільників, і трубачів вже не буде більш чути у тобі, і вже жоден іскусник від жодного іскуства не знайдеть ся у тебе, й голосу млинового каменя не буде вже чути у тебе,

23 ei loista sinussa enää lampun valo; ei kuulla sinussa enää huutoa yljälle eikä huutoa morsiamelle; sillä sinun kauppiaasi olivat maan mahtavia, ja sinun velhoutesi villitsi kaikki kansat;

23 Ei loista sinussa enää lampun valo. Ei kuulla sinussa enää yljän eikä morsiamen ääntä. Sillä kauppiaasi olivat maan ylimyksiä, koska velhoutesi on eksyttänyt kaikki kansakunnat.

23. Ja kynttilän valkeus ei pidä sinussa enää valistaman, ja yljän ja morsiamen ääni ei pidä enää sinussa kuuluman; sillä sinun kauppamiehes olivat maan päämiehet, ja sinun noitumises kautta ovat kaikki pakanat eksyneet.

23. Ja kyntilän walkeus ei pidä sinusa walistaman. Ja yljän ja morsiamen äni ei pidä enämbi sinusa cuuluman Sillä sinun cauppamiehes olit Päämiehet maan päällä ja sinun noitumises cautta owat caicki pacanat exynet: Ja hänesä on Prophetain ja Pyhäin weri löytty ja caickein nijden jotca maan päällä tapetut owat.

23. Ja Kyntile Kyntilialghas ei pidhe enemin sinusa walgistaman. Ja Ylien ia Morsiamen äni ei pide enemen sinusa cwluman/ Sille ette sinu' Caupamiehes olit Pämiehet Maan päle/ Sille ette sinu' Welhodhes cautta ouat caiki Pacanat exynyet/ ia henesse ombi Prophetain ia pyhein Weri leutty ia caikein ninen iotca Maan päle tapetut ouat. (Ja kynttilänjalkasi ei pidä enemmin sinussa walkistaman. Ja yljän ja morsiamen ääni ei pidä enemmin sinussa kuuluman/ Sillä että sinun kauppamiehesi olit päämiehet maan päällä/ Sillä että sinun welhoutesi kautta owat kaikki pakanat eksyneet/ ja hänessä ompi prophetain ja pyhäin weri löytty ja kaikkein niinen jotka maan päällä tapetut owat.)

23. καὶ φῶς λύχνου οὐ μὴ φανῇ ἐν σοὶ ἔτι, καὶ φωνὴ νυμφίου καὶ νύμφης οὐ μὴ ἀκουσθῇ ἐν σοὶ ἔτι· ὅτι οἱ ἔμποροί σου ἦσαν οἱ μεγιστᾶνες τῆς γῆς, ὅτι ἐν τῇ φαρμακείᾳ σου ἐπλανήθησαν πάντα τὰ ἔθνη,

23. και φως λυχνου ου μη φανη εν σοι ετι και φωνη νυμφιου και νυμφης ου μη ακουσθη εν σοι ετι οτι οι εμποροι σου ησαν οι μεγιστανες της γης οτι εν τη φαρμακεια σου επλανηθησαν παντα τα εθνη 23. kai fos lυchnoυ oυ me fane en soi eti kai fone nυmfioυ kai nυmfes oυ me akoυsthe en soi eti oti oi emporoi soυ esan oi megistanes tes ges oti en te farmakeia soυ eplanethesan panta ta ethne

23 and the light of a lamp should never appear in you anymore, and the voice of the bridegroom and of the bride should never be heard in you anymore. Your merchants were the great-men of the earth, because all the nations were misled in your sorcery.

23. And the light of a candle shall shine no more at all in thee; and the voice of the bridegroom and of the bride shall be heard no more at all in thee: for thy merchants were the great men of the earth; for by thy sorceries were all nations deceived.

23. og Lampens Lys skal ikke skinne i dig mere; og Brudgoms og Bruds Røst ikke høres i dig mere, fordi dine Kjøbmænd vare Fyrster paa Jorden, fordi ved din Trolddom ere alle Folkene bedaarede.

23. Och ljus och ljusastaka skall icke mer lysa i dig; och brudgummes och bruds röst skall icke mer hörd varda i dig; ty dine köpmän voro Förstar på jordene; ty i dinom trolldom hafva alle Hedningar ville farit;

23. Ja küünla walgus ei pea ennam so sees paistma, ei peigmehhe, egga prudi heält ei pea ennam so sees kuuldama : sest et sinno kaupmehhed ¤ ollid need ma-üllemad, sest et so noidusse läbbi keik pagganad on ärraeksitud.

23. Tavyje nebešvies žiburio spindulys, niekas nebegirdės jaunikio ir nuotakos balso. Nes tavo pirkliai buvo tapę žemės didžiūnais, nes tavo burtais buvo suvedžiotos visos tautos

23. und das Licht der Leuchte soll nicht mehr in dir leuchten, und die Stimme des Bräutigams und der Braut soll nicht mehr in dir gehört werden! Denn deine Kaufleute waren Fürsten auf Erden; denn durch deine Zauberei sind verführt worden alle Heiden.

23. La lumière de la lampe n'y luira plus, et l'on n'y entendra plus la voix de l'époux et de l'épouse; parce que tes marchands étaient les grands de la terre; parce que toutes les nations ont été séduites par tes enchantements;

23. Y luz de candela no alumbrará más en tí; y voz de esposo, y de esposa no será más oida en tí; porque tus mercaderes eran los magnates de la tierra; porque por tus hechicerías todas las naciones fueron engañadas.

23 En het licht der kaars zal in u niet meer schijnen; en de stem eens bruidegoms en ener bruid zal in u niet meer gehoord worden; want uw kooplieden waren de groten der aarde, want door uw toverij zijn alle volken verleid geweest.

23. I światłość świecy nie będzie się więcej świeciła w tobie, i głos oblubieóca i oblubienicy nie będzie więcej słyszany w tobie; iż kupcy twoi byli wielcy panowie ziemscy, iż czarami twojemi byli zwiedzeni wszystkie narody.

23. És szövétneknek világossága többé te benned nem fénylik; és vőlegénynek és [21†] menyasszonynak szava sem hallatik többé te benned; mert a te kalmáraid [22†] valának a földnek fejedelmei; mert a te bűvöléseidtől eltévelyedtek mind a népek.

23 и свет светильника уже не появится в тебе; и голоса жениха и невесты не будет уже слышно в тебе: ибо купцы твои были вельможи земли, и волшебством твоим введены в заблуждение все народы.

23. і сьвітло сьвічника вже не засьвітить у тебе, й голосу жениха й невісти не буде вже чути у тебе; твої бо купцї були вельможі земні, і твоїми чарами зведені всї народи.

24 ja hänestä on löydetty profeettain ja pyhien veri ja kaikkien veri, jotka maan päällä ovat tapetut.

24 Ja hänestä on löydetty profeettain ja pyhien ja kaikkien maan päällä tapettujen veri."

24. Ja hänessä on prophetain ja pyhäin veri löydetty, ja kaikkein niiden, jotka maan päällä tapetut ovat.

24. καὶ ἐν αὐτῇ αἵματα προφητῶν καὶ ἁγίων εὑρέθη καὶ πάντων τῶν ἐσφαγμένων ἐπὶ τῆς γῆς.

24. και εν αυτη αιμα προφητων και αγιων ευρεθη και παντων των εσφαγμενων επι της γης 24. kai en aυte aima profeton kai agion eυrethe kai panton ton esfagmenon epi tes ges

24 And the bloods of prophets and of holy-ones and of all who have been slaughtered upon the earth was found in her. {Mat 23:30-31} {Footnotes: Rev 18:12,13, in the list of merchandise ‘and’ was removed between many of the words and replaced with a comma.}

24. And in her was found the blood of prophets, and of saints, and of all that were slain upon the earth.

24. Og i den er Propheters og Helliges Blod fundet alle deres, som ere myrdede paa Jorden.

24. Och i honom vardt funnen Propheternas och helgonens blod, och allas deras som dräpne äro på jordene.

24. Ja prohwetide ja pühhade werri on temmast leitud ja keikide werri, kes on ärratappetud Ma peäl.

24. ir tavyje buvo rastas pranašų ir šventųjų ir visų žemėje nužudytųjų kraujas’‘.

24. Und das Blut der Propheten und der Heiligen ist in ihr gefunden worden und all derer, die auf Erden erwürgt sind.

24. Et que c'est en elle qu'a été trouvé le sang des prophètes et des saints, et de tous ceux qui ont été mis à mort sur la terre.

24. Y en ella se halló la sangre de profetas, y de santos, y de todos los que han sido matados en la tierra.

24 En in dezelve is gevonden het bloed der profeten en der heiligen, en al dergenen, die gedood zijn op de aarde.

24. I w niem znalazła się krew proroków i świętych, i wszystkich, którzy są pobici na ziemi.

24. És abban prófétáknak és szenteknek [23†] vére találtatott, és mindeneknek, a kik megölettek a földön.

24 И в нем найдена кровь пророков и святых и всех убитых на земле.

24. І в ньому знайдена кров пророків і сьвятих, і всїх вбитих на землї.