4 luku

Paavali osoittaa, että me Kristuksen lunastuksen kautta olemme vapahdetut lain orjuudesta ja saaneet Jumalan lasten oikeuden 1 – 7, nuhtelee galatalaisia siitä, että he jälleen rupeavat orjailemaan maailman alkeisvoimien alla 8 – 11, ja kehoittaa heitä tulemaan hänen kaltaisikseen ja pysymään erillään eksyttäjistä 12 – 20 Lain orjuuden ja evankeliumin vapauden vertauskuvina ovat Haagar ja Saara 21 – 31.

1 Mutta minä sanon: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, ei hän missään kohden eroa orjasta, vaikka hän onkin kaiken herra;

1 Mutta minä sanon: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, hän ei missään suhteessa eroa orjasta, vaikka on kaiken herra,

1. Mutta minä sanon: niin kauvan kuin perillinen on lapsi, ei ole hänen ja palvelian välillä eroitusta, vaikka hän on kaiken tavaran herra;

1. MUtta minä sanon: nijn cauwan cuin perillinen on lapsi ei ole hänen ja palwelian wälillä eroitusta waicka hän on caiken tawaran Herra

1. MUtta mine sanon/ Nincauuan quin Periline' on Lapsi/ ei ole Henen ia Paluelian keskenä ychten eroitusta/ waicka hen ombi HErra ylitze caiken Tauaran/ (Mutta minä sanon/ Niin kauan kuin perillinen on lapsi/ ei ole hänen ja palwelijan keskenä yhtään eroitusta/ waikka hän ompi Herra ylitse kaiken tawaran/)

1. Λέγω δέ, ἐφ’ ὅσον χρόνον ὁ κληρονόμος νήπιός ἐστιν, οὐδὲν διαφέρει δούλου, κύριος πάντων ὤν,

1. λεγω δε εφ οσον χρονον ο κληρονομος νηπιος εστιν ουδεν διαφερει δουλου κυριος παντων ων 1. lego de ef oson chronon o kleronomos nepios estin oυden diaferei doυloυ kυrios panton on

1 But I am saying inasmuch time as the heir is an infant, he carries nothing (of) more-value-than (that) of a bondservant, (though) being lord of all;

1. Now I say, That the heir, as long as he is a child, differeth nothing from a servant, though he be lord of all;

1. Men jeg siger: saa længe Arvingen er et Barn, er der ingen Forskjel mellem ham og Trællen, enddog han er Herre over alt Godset;

1. Men jag säger: Så länge arfvingen är barn, är ingen åtskillnad emellan honom och en tjenare; ändock han är herre öfver alla ägodelarna;

1. Agga minna ütlen: Senniui se pärria wäeti laps on, siis ep olle temma ja sullase wahhel ühtegi wahhet, ehk ta kül keige pärrandusse issand on,

1. Dabar pasakysiu: kol paveldėtojas vaikas, jis nieku nesiskiria nuo vergo, nors yra visko šeimininkas;

1. Ich sage aber: Solange der Erbe unmündig ist, so ist zwischen ihm und einem Knecht kein Unterschied, ob er wohl ein Herr ist aller Güter;

1. Or, je dis qu'aussi longtemps que l'héritier est enfant, il ne diffère en rien de l'esclave, quoiqu'il soit seigneur de tout;

1. MAS digo: Entre tanto que el heredero es niño, en nada difiere del siervo, aunque es señor de todo.

1 Doch ik zeg, zo langen tijd als de erfgenaam een kind is, zo verschilt hij niets van een dienstknecht, hoewel hij een heer is van alles;

1. Mówię tedy: (bracia!) Pokąd dziedzic jest dziecięciem, nic nie jest różny od sługi, panem będąc wszystkiego;

1. Mondom pedig, hogy a meddig az örökös kiskorú, semmiben sem különbözik a szolgától, jóllehet ura mindennek;

1 Еще скажу: наследник, доколе в детстве, ничем не отличается от раба, хотя и господин всего:

1. Глаголю ж: Доки наслїдник малолїток, доти не відрізняєть ся від слуги, хоч він і пан усього,

2 vaan hän on holhoojain ja huoneenhaltijain alainen isän määräämään aikaan asti.

2 vaan hän on holhoojain ja huoneenhaltijain alainen isän määräämään aikaan asti.

2. Vaan hän on esimiesten ja haltiain hallussa, isältä määrättyyn aikaan asti.

2. Waan hän on Esimiesten ja haldiain hallus haman Isäldä määrättyn aican asti.

2. Waan hen on Edhustosmiesten ia Edesseisouain Hallusa hama' sihen Iselde märettyhyn aican asti. (Waan hän on edustusmiesten ja edessä seisowain hallussa hamaan siihen Isältä määrättyhyn aikaan asti.)

2. ἀλλὰ ὑπὸ ἐπιτρόπους ἐστὶ καὶ οἰκονόμους ἄχρι τῆς προθεσμίας τοῦ πατρός.

2. αλλα υπο επιτροπους εστιν και οικονομους αχρι της προθεσμιας του πατρος 2. alla υpo epitropoυs estin kai oikonomoυs achri tes prothesmias toυ patros

2 but is under commissioners and stewards till the appointed-day of the father.

2. But is under tutors and governors until the time appointed of the father.

2. men han er under Formyndere og Huusholdere indtil den af Faderen bestemte Tid.

2. Utan är under förmyndare och föreståndare, intill den tiden som af fadrenom förelagd är.

2. Waid temma on järrelekulajatte ja üllewaatjatte al seks aiaks, mis issast on seätud;

2. jis esti globėjų ir prižiūrėtojų valdžioje iki tėvo nustatyto meto.

2. sondern er ist unter den Vormündern und Pflegern bis auf die Zeit, die der Vater bestimmt hat.

2. Mais il est sous des tuteurs et des curateurs jusqu'au temps marqué par le père.

2. Ántes está debajo de la mano de tutores y curadores hasta el tiempo señalado por el padre.

2 Maar hij is onder voogden en verzorgers, tot den tijd van den vader te voren gesteld.

2. Ale jest pod opiekunami i dozorcami aż do czasu zamierzenia ojcowskiego.

2. Hanem gyámok és gondviselők alatt van az atyjától rendelt ideig.

2 он подчинен попечителям и домоправителям до срока, отцом назначенного .

2. а єсть під опікунами та доморядниками аж до нароку отця.

3 Samoin mekin; kun olimme alaikäisiä, olimme orjuutetut maailman alkeisvoimien alle.

3 Niin mekin, kun olimme alaikäisiä, olimme orjuutetut maailman alkeisvoimien alaisuuteen.

3. Niin myös me, kuin me olimme lapset, niin me olimme vaaditut orjuuteen ulkonaisten säätyin alle.

3. Nijn myös me cosca me olimma lapset nijn me olimma waaditut ulconaisten säätyin ala.

3. Nin mös me/ coska me olima Lapset/ nin me olima ahdhistetud wlconaiste' Sätydhen alla. (Niin myös me/ koska me olimme lapset/ niin me olimme ahdistetut ulkonaisten säätyjen alla.)

3. οὕτω καὶ ἡμεῖς, ὅτε ἦμεν νήπιοι, ὑπὸ τὰ στοιχεῖα τοῦ κόσμου ἦμεν δεδουλωμένοι·

3. ουτως και ημεις οτε ημεν νηπιοι υπο τα στοιχεια του κοσμου ημεν δεδουλωμενοι 3. oυtos kai emeis ote emen nepioi υpo ta stoicheia toυ kosmoυ emen dedoυlomenoi

3 So also, when we were infants, we were enslaved under the fundamental principles of the world.

3. Even so we, when we were children, were in bondage under the elements of the world:

3. Saaledes stode og vi, saa længe under Verdens Børnelærdom.

3. Sammalunda ock vi, då vi vorom barn, vore vi tvingade under utvärtes stadgar.

3. Nenda ka meie, kui meie wäetimad lapsed ollime, siis ollime meie kui sullased essimeste ma-ilma seädmiste al.

3. Taip buvo ir su mumis: kol buvome vaikai, turėjome vergauti pasaulio pradmenims.

3. Also auch wir, da wir unmündig waren, waren wir gefangen unter den äußerlichen Satzungen.

3. Nous aussi de même, lorsque nous étions enfants, nous étions sous l'esclavage des rudiments du monde.

3. Así también nosotros, cuando éramos niños, estábamos sujetos a servidumbre debajo de los elementos del mundo.

3 Alzo wij ook, toen wij kinderen waren, zo waren wij dienstbaar gemaakt onder de eerste beginselen der wereld.

3. Także i my, gdyśmy byli dziećmi, pod żywioły świata byliśmy zniewoleni.

3. Azonképen mi is, mikor kiskorúak valánk, a világ elemei alá voltunk vettetve szolgaként:

3 Так и мы, доколе были в детстве, были порабощены вещественным началам мира;

3. Так же й ми, як були малолїтками, були підневолені первотинами сьвіта.

4 Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen,

4 Mutta kun aika täyttyi, Jumala lähetti Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaisena syntyneen,

4. Mutta koska aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, syntyneen vaimosta, lain alaiseksi tehdyn,

4. Mutta cosca aica oli täytetty lähetti Jumala Poicans syndynen waimosta Lain alaisexi tehdyn että hän ne jotca Lain alaiset olit lunastais.

4. Mutta coska aica oli teutetty/ wloslehetti Jumala hene' Poiansa syndyneen Waimosta/ ia Lain alaisexi techtyn/ Ette hen ne iotca Lain alaiset olit/ lunastais/ (Mutta koska aika oli täytetty/ uloslähetti Jumala hänen poikansa syntyneen waimosta/ ja lain alaiseksi tehdyn/ Että hän ne jotka lain alaiset olit/ lunastaisi/)

4. ὅτε δὲ ἦλθε τὸ πλήρωμα τοῦ χρόνου, ἐξαπέστειλεν ὁ Θεὸς τὸν υἱὸν αὐτοῦ, γενόμενον ἐκ γυναικός, γενόμενον ὑπὸ νόμον,

4. οτε δε ηλθεν το πληρωμα του χρονου εξαπεστειλεν ο θεος τον υιον αυτου γενομενον εκ γυναικος γενομενον υπο νομον 4. ote de elthen to pleroma toυ chronoυ eksapesteilen o theos ton υion aυtoυ genomenon ek gυnaikos genomenon υpo nomon

4 But when the fullness of the time came, God sent forth his Son, born out of a woman, born under (the) law,

4. But when the fulness of the time was come, God sent forth his Son, made of a woman, made under the law,

4. Men der Tidens Fylde kom, udsendte Gud sin Søn, født af en Kvinde, født under Loven,

4. Men då tiden vardt fullkommen, sände Gud sin Son, föddan af qvinno, gjordan under lagen;

4. Agga kui aeg täis sai, läkkitas Jummal omma Poega, et ta piddi naesest sündima, ja kässo alla sama,

4. Bet, atėjus laiko pilnatvei, Dievas atsiuntė savo Sūnų, gimusį iš moters, pavaldų įstatymui,

4. Da aber die Zeit erfüllet ward, sandte Gott seinen Sohn, geboren von einem Weibe und unter das Gesetz getan,

4. Mais, lorsque les temps ont été accomplis, Dieu a envoyé son Fils, né d'une femme, né sous la loi,

4. Mas venido el cumplimiento del tiempo, Dios envió a su Hijo, hecho de mujer, hecho debajo de la ley;

4 Maar wanneer de volheid des tijds gekomen is, heeft God Zijn Zoon uitgezonden, geworden uit een vrouw, geworden onder de wet;

4. Lecz gdy przyszło wypełnienie czasu, posłał Bóg onego Syna swego, który się urodził z niewiasty, który się stał pod zakonem,

4. Mikor pedig eljött az időnek teljessége, kibocsátotta Isten az ő Fiát, a ki asszonytól lett, a ki törvény alatt lett,

4 но когда пришла полнота времени, Бог послал Сына Своего(Единородного), Который родился от жены, подчинился закону,

4. Як же прийшла повня часу, послав Бог Сина свого, що родивсь від жени і був під законом,

5 lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan.

5 lunastamaan lain alaiset, jotta me saisimme lapseuden.

5. Että hän ne, jotka lain alaiset olivat, lunastais, että me hänen lapsiksensa luettaisiin.

5. Että me hänen lapsixens luetaisin.

5. Ette me henen Lapsixens pidheis luettama' (Että me hänen lapsiksen pitäisi luettaman.)

5. ἵνα τοὺς ὑπὸ νόμον ἐξαγοράσῃ, ἵνα τὴν υἱοθεσίαν ἀπολάβωμεν.

5. ινα τους υπο νομον εξαγοραση ινα την υιοθεσιαν απολαβωμεν 5. ina toυs υpo nomon eksagorase ina ten υiothesian apolaβomen

5 in order that he might buy those up who were under (the) law, in order that we might receive the sonship(.)

5. To redeem them that were under the law, that we might receive the adoption of sons.

5. paa det han skulde frikjøbe dem, som vare under Loven, at vi skulde faae den sønlige Udkaarelse,

5. På det han skulle förlossa dem, som under lagen voro, att vi skullom få barnaskapet.

5. Et temma neid, kes kässo al ollid, piddi ärralunnastama, et meie piddime laste öigust sama.

5. kad atpirktų esančius įstatymo valdžioje ir kad mes įgytume įsūnystę.

5. auf daß er die, so unter dem Gesetz waren, erlöste, daß wir die Kindschaft empfingen.

5. Afin qu'il rachetât ceux qui étaient sous la loi, afin que nous reçussions l'adoption.

5. Para que redimiese los que estaban debajo de la ley, a fin de que recibiésemos la adopción de hijos.

5 Opdat Hij degenen, die onder de wet waren, verlossen zou, en opdat wij de aanneming tot kinderen verkrijgen zouden.

5. Aby tych, którzy pod zakonem byli, wykupił, żebyśmy prawa przysposobienia za synów dostąpili.

5. Hogy a törvény alatt levőket megváltsa, hogy elnyerjük a fiúságot. [1†]

5 чтобы искупить подзаконных, дабы нам получить усыновление.

5. щоб викупив тих, що під законом, щоб ми прийняли всиновленнє.

6 Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!"

6 Ja koska olette lapsia, Jumala on lähettänyt sydämeenne* Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba, Isä!"

6. Mutta että te olette lapset, lähetti Jumala Poikansa Hengen teidän sydämiinne, joka huutaa: Abba, rakas Isä!

6. Mutta että te oletta lapset lähetti Jumala Poicans Hengen teidän sydämihin joca huuta Abba racas Isä.

6. Mutta ette te nyt Lapset oletta/ wloslehetti Jumala henen Poians Hengen teiden sydhemihin/ ioca hwta/ Abba/ racas Ise. (Mutta että te nyt lapset olette/ ulos lähetti Jumala hänen Poikanss Hengen teidän sydämihin/ joka huutaa/ Abba/ rakas Isä.)

6. Ὅτι δέ ἐστε υἱοί, ἐξαπέστειλεν ὁ Θεὸς τὸ Πνεῦμα τοῦ υἱοῦ αὐτοῦ εἰς τὰς καρδίας ἡμῶν, κρᾶζον· ἀββᾶ ὁ πατήρ.

6. οτι δε εστε υιοι εξαπεστειλεν ο θεος το πνευμα του υιου αυτου εις τας καρδιας υμων κραζον αββα ο πατηρ 6. oti de este υioi eksapesteilen o theos to pneυma toυ υioυ aυtoυ eis tas kardias υmon krazon aββa o pater

6 And because you° are sons, God sent forth the Spirit of his Son into your hearts, crying, Abba, Father.

6. And because ye are sons, God hath sent forth the Spirit of his Son into your hearts, crying, Abba, Father.

6. Eftersom i da ere Sønner, har Gud udsendt sin Søns Aand i Eders Hjerter, som raaber: Abba, Fader!

6. Efter I nu ären söner, hafver Gud sändt sins Sons Anda uti edor hjertan, hvilken ropar: Abba, käre Fader.

6. Agga et teie nüüd lapsed ollete, on Jummal omma Poia Waimo teie süddamesse läkkitanud, se kissendab: Abba, Issa!

6. O kadangi esate sūnūs, Dievas atsiuntė į mūsų širdis savo Sūnaus Dvasią, kuri šaukia: ‘‘Aba, Tėve!’‘

6. Weil ihr denn Kinder seid, hat Gott gesandt den Geist seines Sohnes in eure Herzen, der schreit: Abba, lieber Vater!

6. Et, parce que vous êtes fils, Dieu a envoyé dans vos cœurs l'Esprit de son Fils, lequel crie: Abba, ô Père!

6. Y por cuanto sois hijos, envió Dios el Espíritu de su Hijo en vuestros corazones, el cual clama: Abba. Padre.

6 En overmits gij kinderen zijt, zo heeft God den Geest Zijns Zoons uitgezonden in uw harten, Die roept: Abba, Vader!

6. A iżeście synowie, przetoż posłał Bóg Ducha Syna swego w serca wasze, wołającego Abba, to jest Ojcze.

6. Minthogy pedig fiak vagytok, kibocsátotta az Isten az ő Fiának Lelkét a ti szíveitekbe, ki ezt kiáltja: Abba, Atya! [2†]

6 А как вы – сыны, то Бог послал в сердца ваши Духа Сына Своего, вопиющего: „Авва, Отче!"

6. А що ви сини, то послав Бог Духа Сина свого в серця ваші, що покликує: Авва, Отче!

7 Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.

7 Et siis enää ole orja, vaan lapsi, mutta jos olet lapsi, olet myös *Jumalan perillinen Kristuksen ansiosta*.

7. Niin ei silleen ole orja, vaan poika; mutta jos poika, niin myös Jumalan perillinen Kristuksen kautta.

7. Nijn ei sillen ole orja waan lapsia: mutta jos lapsia nijn he owat Jumalan perilliset Christuxen cautta.

7. Nin eipe nyt sillen yxiken Oria ole/ waan auio Lapset/ Mutta ios he Lapset ouat/ Nin he mös ouat Jumalan Periliset Christusen cautta. (Niin eipä nyt silleen yksikään orja ole/ waan awiolapset/ Mutta jos he lapset owat/ Niin he myös owat Jumalan perilliset Kristuksen kautta.)

7. ὥστε οὐκέτι εἶ δοῦλος, ἀλλ’ υἱός· εἰ δὲ υἱός, καὶ κληρονόμος Θεοῦ διὰ Χριστοῦ.

7. ωστε ουκετι ει δουλος αλλ υιος ει δε υιος και κληρονομος θεου δια χριστου 7. oste oυketi ei doυlos all υios ei de υios kai kleronomos theoυ dia christoυ

7 So-that you are no longer a bondservant, but a son, and if a son, then an heir of God through Christ.

7. Wherefore thou art no more a servant, but a son; and if a son, then an heir of God through Christ.

7. Saa at du ikke længer er Træl, men Søn; men er du Søn, da er du ogsaa Guds Arving formedelst Christus.

7. Så är här nu icke mer tjenare, utan son; är han son, så är han ock Guds arfvinge genom Christum.

7. Sepärrast ep olle sinna ennam sullane, waid laps; agga kui sa olled laps, siis sa olled ka Jummala pärria Kristusse läbbi.)

7. Taigi tu jau nebe vergas, bet sūnus; o jeigu sūnus, tai ir Dievo paveldėtojas per Kristų.

7. Also ist nun hier kein Knecht mehr, sondern eitel Kinder; sind's aber Kinder, so sind's auch Erben Gottes durch Christum.

7. C'est pourquoi tu n'es plus esclave, mais fils, et si tu es fils, tu es aussi héritier de Dieu par Christ.

7. Así que ya no eres más siervo, sino hijo; y si hijo, también heredero de Dios por Cristo.

7 Zo dan, gij zijt niet meer een dienstknecht, maar een zoon; en indien gij een zoon zijt, zo zijt gij ook een erfgenaam van God door Christus.

7. A tak już więcej nie jesteś niewolnikiem, ale synem; a ponieważ synem, tedy i dziedzicem Bożym przez Chrystusa.

7. Azért nem vagy többé szolga, hanem fiú; ha pedig fiú, Istennek örököse is Krisztus által. [3†]

7 Посему ты уже не раб, но сын; а если сын, то и наследник Божий через Иисуса Христа.

7. Тим же вже більш не невільник єси, а син; коли ж син, то й наслїдник Божий через Христа.

8 Mutta silloin, kun ette tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalia, jotka luonnostaan eivät jumalia ole.

8 Mutta silloin, kun ette tunteneet Jumalaa, palvelitte niitä, jotka luonnostaan eivät ole jumalia.

8. Mutta sillä ajalla, koska ette Jumalaa tunteneet, palvelitte te niitä, jotka ei luonnostansa jumalat olleetkaan.

8. MUtta sillä ajalla cosca et te Jumalata tundenet palwelitta te nijtä jotca ei luonnostans jumalat olletcan.

8. Mutta sille aijalla coska te Jumalata ette tundeneet/ paluelitta te nijte iotca loonnostans eiuet Jumalat ollet. (Mutta sillä ajalla koska te Jumalata ette tunteneet/ palwelitte te niitä jotka luonnostansa eiwät jumalat olleet.)

8. Ἀλλὰ τότε μὲν οὐκ εἰδότες Θεὸν ἐδουλεύσατε τοῖς μὴ φύσει οὖσι θεοῖς·

8. αλλα τοτε μεν ουκ ειδοτες θεον εδουλευσατε τοις μη φυσει ουσιν θεοις 8. alla tote men oυk eidotes theon edoυleυsate tois me fυsei oυsin theois

8 But indeed (back) then, not knowing God, you° were enslaved to those who by nature are not gods.

8. Howbeit then, when ye knew not God, ye did service unto them which by nature are no gods.

8. Vel fandt, dengang da I ikke kjendte Gud, tjente I dem, som ei af Væsen ere Guder.

8. Men den tid I intet känden Gud, tjenten I dem som af naturen icke äro gudar.

8. Agga siis, kui teie Jummalat ei tunnud, tenisite teie neid, kes omma ollemisse polest jummalad ei olle.

8. Kitados, dar nepažindami Dievo, jūs vergavote dievams, kurie iš tikro nėra dievai.

8. Aber zu der Zeit, da ihr Gott nicht erkanntet, dientet ihr denen, die von Natur nicht Götter sind.

8. Mais alors, à la vérité, ne connaissant point Dieu, vous serviez des dieux qui n'en sont point de leur nature.

8. Empero entónces, cuando no conocíais a Dios, servíais a los que por naturaleza no son dioses;

8 Maar toen, als gij God niet kendet, diendet gij degenen, die van nature geen goden zijn;

8. Aleć naonczas nie znając Boga, służyliście tym, którzy z przyrodzenia nie są bogowie.

8. Ámde akkor, mikor még nem ismertétek az Istent, azoknak szolgáltatok, a mik természet szerint nem istenek; [4†]

8 Но тогда, не знав Бога, вы служили богам ,которые в существе не боги.

8. Тільки ж тодї, не знаючи Бога, служили ви тим, що не по природї були богами.

9 Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla?

9 Nyt sen sijaan, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan — paremminkin: kun Jumala tuntee teidät — kuinka käännytte jälleen noitten heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joitten orjina taas uudestaan tahdotte olla?

9. Mutta nyt, sittekuin te Jumalan tunnette ja tosin enemmin Jumalalta tutut olette, kuinka te siis käännytte jälleen heikkoihin ja köyhiin säätyihin, joita te vasta-uudesta palvella tahdotte?

9. Mutta sijttecuin te Jumalan tundenet oletta ( ja paljo enämmin te Jumalalda tutut oletta ) cuinga te sijs teidän käännätte jällens heickoin ja köyhijn säätyihin joita te wastudest palwella tahdotta?

9. Mutta nyt sittequin te Jumalan tundenut oletta (ia palio enemin te Jumalalda tutudh oletta) Quinga te sis teiten iellenskienette ninen Heickoin ia taruitzepain Säätydhen tyge/ ioita te taas wastwdhesta caiketi tahdhotta paluella? (Mutta nyt sitten kuin te Jumalan tuntenut olette (ja paljo enemmin te Jumalalta tutut olette) Kuinka te siis teitän jällens käännätte niiden heikkoin ja tarwitsewain säätyjen tykö/ joita te taas wastuudesta kaiketi tahdotte palwella?)

9. νῦν δὲ γνόντες Θεόν, μᾶλλον δὲ γνωσθέντες ὑπὸ Θεοῦ, πῶς ἐπιστρέφετε πάλιν ἐπὶ τὰ ἀσθενῆ καὶ πτωχὰ στοιχεῖα, οἷς πάλιν ἄνωθεν δουλεύειν θέλετε;

9. νυν δε γνοντες θεον μαλλον δε γνωσθεντες υπο θεου πως επιστρεφετε παλιν επι τα ασθενη και πτωχα στοιχεια οις παλιν ανωθεν δουλευειν θελετε 9. nυn de gnontes theon mallon de gnosthentes υpo theoυ pos epistrefete palin epi ta asthene kai ptocha stoicheia ois palin anothen doυleυein thelete

9 But now having known God, but rather having been known by God, how are you° turning back again to the weak and poor fundamental principles? Do you° again wish to be enslaved to these anew?

9. But now, after that ye have known God, or rather are known of God, how turn ye again to the weak and beggarly elements, whereunto ye desire again to be in bondage?

9. Men nu, da I kjende Gud, ja, meget mere ere kjendte af Gud, hvorledes vende i da atter tilbage til den svage og fattige Børnelærdom, hvoraf i atter forfra ville gjøre Eder til Trælle?

9. Men nu, medan I Gud känt hafven, ja mycket mer kände ären af Gudi, hvi vänden I eder då om till de svaga och vedertorftiga stadgar igen, hvilkom I på nytt tjena viljen?

9. Agga nüüd, et teie Jummalat tunnete, ehk paljo ennam Jummalast ollete ärratuntud, kuida pörate teie jälle ümber nödrade ja essimeste kehwade seädmiste pole, mis teie jälle ueste kui sullased tahhate tenida?

9. Bet dabar, pažinę Dievą arba, geriau sakant, Dievo pažinti,­ kaipgi galite grįžti prie menkų ir vargingų pradmenų, kuriems ir vėl norite vergauti?!

9. Nun ihr aber Gott erkannt habt, ja vielmehr von Gott erkannt seid, wie wendet ihr euch denn wiederum zu den schwachen und dürftigen Satzungen, welchen ihr von neuem an dienen wollt?

9. Et maintenant que vous avez connu Dieu, ou plutôt que vous avez été connus de Dieu, comment retournez-vous encore à ces faibles et misérables rudiments, auxquels vous voulez vous assujettir de nouveau?

9. Mas ahora habiendo conocido a Dios, o más bien siendo conocidos de Dios, ¿cómo es que os volvéis de nuevo a los flacos y necesitados rudimentos, a los cuales queréis volver a servir?

9 En nu, als gij God kent, ja, veelmeer van God gekend zijt, hoe keert gij u wederom tot de zwakke en arme beginselen, welke gij wederom van voren aan wilt dienen?

9. A teraz poznawszy Boga, owszem i poznani będąc od Boga, jakoż się zaś nazad wracacie ku żywiołom mdłym i mizernym, którym zasię znowu służyć chcecie?

9. Most azonban, hogy megismertétek az Istent, sőt hogy megismert titeket az Isten, miként tértek vissza ismét az erőtelen és gyarló elemekhez, a melyeknek megint újból szolgálni akartok?

9 Ныне же, познав Бога, или, лучше, получив познание от Бога, для чего возвращаетесь опять к немощным и бедным вещественным началам и хотите еще снова поработить себя им?

9. Тепер же, знаючи Бога, більше ж будучи познані від Бога, як вертаєтесь до немочних та мізерних первотин, котрим знов наново служити хочете?

10 Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.

10 Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja määräajoista*

10. Te otatte vaarin päivistä, ja kuukausista, ja ajoista, ja vuosista.

10. Te otatte waarin päiwäst ja Cuucaudest ja juhlast ja wuoden ajast:

10. Te waarinotat Peiuest ia Cwcaudest/ ia Juhlast ia wodhenaijasta/ (Te waarin otat päiwästä ja kuukaudesta/ ja juhlasta ja wuodenajasta/)

10. ἡμέρας παρατηρεῖσθε καὶ μῆνας καὶ καιροὺς καὶ ἐνιαυτούς;

10. ημερας παρατηρεισθε και μηνας και καιρους και ενιαυτους 10. emeras paratereisthe kai menas kai kairoυs kai eniaυtoυs

10 You° yourselves observe days and months and seasons and years.

10. Ye observe days, and months, and times, and years.

10. I tage vare paa Dage og maaneder og Tider og Aar.

10. I hållen dagar och månader, högtider och årstider.

10. Teie piddate päwad, ja kuud, ja aiad, ja aastad.

10. Jūs laikotės dienų, mėnesių, laikotarpių, metų.

10. Ihr haltet Tage und Monate und Feste und Jahre.

10. Vous observez les jours, les mois, les temps et les années.

10. Guardáis dias, y meses, y tiempos, y años.

10 Gij onderhoudt dagen, en maanden, en tijden, en jaren.

10. Przestrzegacie dni i miesiące, i czasy, i lata.

10. Megtartjátok a napokat és [5†] hónapokat [6†] és időket, meg az [7†] esztendőket.

10 Наблюдаете дни, месяцы, времена и годы.

10. Ви вважаєте на днї, місяцї, пори й лїта.

11 Minä pelkään teidän tähtenne, että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt.

11 Pelkään tähtenne, etten vain ole turhaan nähnyt teistä vaivaa.

11. Minä pelkään teidän tähtenne, etten minä turhaan olisi teidän tähtenne työtä tehnyt.

11. Minä pelkän teitä etten minä turhan olis teidän tähtenne työtä tehnyt.

11. Mine pelken teiste/ ettei mine ole lehes turhan teiden cochtan tötetehnyt. (Minä pelkään teistä/ ettei minä ole lähes turhaan teidän kohtaan työtä tehnyt.)

11. φοβοῦμαι ὑμᾶς μήπως εἰκῆ κεκοπίακα εἰς ὑμᾶς.

11. φοβουμαι υμας μηπως εικη κεκοπιακα εις υμας 11. foβoυmai υmas mepos eike kekopiaka eis υmas

11 I fear for you°, lest (somehow) I have vainly labored toward you°.

11. I am afraid of you, lest I have bestowed upon you labour in vain.

11. Jeg frygter for Eder, at jeg maaske har arbeidet forgjeves paa Eder.

11. Jag fruktar om eder, att jag tilläfventyrs icke hafver fåfängt arbetat på eder.

11. Minna kardan teie pärrast, et ma teie kallal ehk asjata ollen tööd teinud.

11. Aš baiminuosi dėl jūsų, kad kartais nebūčiau veltui dirbęs jūsų labui.

11. Ich fürchte für euch, daß ich vielleicht umsonst an euch gearbeitet habe.

11. Je crains pour vous que je n'aie travaillé en vain à votre égard.

11. Miedo tengo de vosotros, de que no haya yo trabajado en vano en vosotros.

11 Ik vrees voor u, dat ik niet enigszins tevergeefs aan u gearbeid heb.

11. Boję się o was, bym snać darmo nie pracował około was.

11. Féltelek titeket, hogy hiába fáradoztam körültetek.

11 Боюсь за вас, не напрасно ли я трудился у вас.

11. Боюсь за вас, що може марно працював коло вас.

12 Tulkaa minun kaltaisikseni, koska minäkin olen tullut teidän kaltaiseksenne, veljet, minä pyydän sitä teiltä. Ette ole minua mitenkään loukanneet.

12 Pyydän teitä, veljet: olkaa niin kuin minä, koska minäkin olen niin kuin te. Ette ole millään tavoin tehneet minulle vääryyttä.

12. Olkaat niinkuin minä olen, että minäkin olen niinkuin te. Rakkaat veljet! minä rukoilen teitä: ette ole mitään minua vastaan tehneet;

12. Olcat nijncuin minä olen että minäkin olen nijncuin te.

12. Olcatta ninquin mine olen/ ette mine olen ninquin te. (Olkaatte niinkuin minä olen/ että minä olen niinkuin te.)

12. Γίνεσθε ὡς ἐγώ, ὅτι κἀγὼ ὡς ὑμεῖς, ἀδελφοί, δέομαι ὑμῶν. οὐδέν με ἠδικήσατε.

12. γινεσθε ως εγω οτι καγω ως υμεις αδελφοι δεομαι υμων ουδεν με ηδικησατε 12. ginesthe os ego oti kago os υmeis adelfoi deomai υmon oυden me edikesate

12 Brethren, I beseech of you°, become like I (am), because I (have) also (become) like you° (are). You° wronged me (in) nothing;

12. Brethren, I beseech you, be as I am; for I am as ye are: ye have not injured me at all.

12. Vorder ligesom jeg, thi jeg er som I. Brødre! jeg beder Eder; i have ingen Uret gjort mig.

12. Varer såsom jag är, efter jag ock är såsom I. Käre bröder, jag beder eder, I hafven mig intet emot gjort.

12. Sage nisuggusiks kui minna, sest minnagi ollen kui teie. Wennad, ma pallun teid; teie ep olle mulle ühtegi liga teinud:

12. Prašau jus, broliai, tapkite tokie kaip aš, nes ir aš tapau toks kaip jūs. Jūs visai neįžeidėte manęs.

12. Seid doch wie ich; denn ich bin wie ihr. Liebe Brüder, ich bitte euch. Ihr habt mir kein Leid getan.

12. Soyez comme moi, car moi aussi j'ai été comme vous; je vous en prie, frères.

12. Os ruego, hermanos, que seais como yo; porque yo soy como vosotros: ningún agravio me habéis hecho.

12 Weest gij als ik, want ook ik ben als gij; broeders, ik bid u; gij hebt mij geen ongelijk gedaan.

12. Bądźcie jako ja, gdyżem i ja jest jako wy, bracia! proszę was. W niczemeście mnie nie ukrzywdzili.

12. Legyetek olyanok, mint én; mert én is olyanná lettem, mint ti: atyámfiai, kérlek titeket, semmivel sem bántottatok meg engem.

12 Прошу вас, братия, будьте, как я, потому что и я, как вы. Вы ничем не обидели меня:

12. Будьте, браттє, благаю вас, як і я: бо й я (такий), як ви. Нїчим ви мене не скривдили.

13 Tiedättehän, että ruumiillinen heikkous oli syynä siihen, että minä ensi kerralla julistin teille evankeliumia,

13 Mutta tiedätte, että ensi kerran julistin teille ilosanomaa ruumiillisesti heikkona.

13. Mutta te tiedätte, että minä olen lihan heikkoudessa teille ensisti evankeliumia saarnannut,

13. Rackat weljet minä rucoilen teitä et te ole mitän minua wastan tehnet. Te tiedätte että minä olen lihan heickoudes teille ensist Evangeliumi saarnannut

13. Rackat Weliet (Mine rucolen teite) ette te miten ole minua wastan tehnyet. Te tiedhette/ ette mine olen Lihan heickoudhen cautta teille ensiste sarnanut Euangelium/ (Rakkaat weljet (Minä rukoilen teitä/ että te mitään ole minua wastaan tehneet. Te tiedätte/ että minä olen lihan heikkouden kautta teille ensisti saarnannut ewankelium/)

13. οἴδατε δὲ ὅτι δι’ ἀσθένειαν τῆς σαρκὸς εὐηγγελισάμην ὑμῖν τὸ πρότερον,

13. οιδατε δε οτι δι ασθενειαν της σαρκος ευηγγελισαμην υμιν το προτερον 13. oidate de oti di astheneian tes sarkos eυeggelisamen υmin to proteron

13 but you° know that I myself proclaimed the good-news to you° beforehand because of a weakness of the flesh.

13. Ye know how through infirmity of the flesh I preached the gospel unto you at the first.

13. Men I vide, at jeg under Kjødets Skrøbelighed første Gang prædikede Eder Evangelium;

13. I veten, att jag genom köttsens svaghet i förstone predikade eder Evangelium.

13. Sest teie teate, et ma lihha nödrusses teile ollen esmalt armo-öppetust kulutanud.

13. Jūs žinote, kad jums pirmą kartą paskelbiau Evangeliją negaluodamas kūnu.

13. Denn ihr wisset, daß ich euch in Schwachheit nach dem Fleisch das Evangelium gepredigt habe zum erstenmal.

13. Vous ne m'avez fait aucun tort; et vous savez que je vous ai annoncé ci-devant l'Évangile dans l'infirmité de la chair;

13. Vosotros sabéis, que en flaqueza de la carne os anuncié el evangelio al principio.

13 En gij weet, dat ik u door zwakheid des vleses het Evangelie de eerste maal verkondigd heb;

13. Bo wiecie, żem w słabości ciała wam z przodku Ewangieliję opowiadał.

13. Tudjátok pedig, hogy testem erőtelensége miatt hirdettem néktek az evangyéliomot először.

13 знаете, что, хотя я в немощи плоти благовествовал вам в первый раз,

13. Ви ж знаєте, що я у немощі тїла благовістив вам перше.

14 ja tiedätte, mikä kiusaus teillä oli minun ruumiillisesta tilastani; ette minua halveksineet ettekä vieroneet, vaan otitte minut vastaan niinkuin Jumalan enkelin, jopa niinkuin Kristuksen Jeesuksen.

14 Ette kuitenkaan halveksineet ettekä vieroksuneet koettelemustani,* joka oli lihassani, vaan olitte minut vastaan niin kuin Jumalan enkelin, niin kuin Kristuksen Jeesuksen.

14. Ja minun kiusaustani, jota minä lihan puolesta kärsin, ette ole katsoneet ylön ettekä hyljänneet, vaan korjasitte minun niinkuin Jumalan enkelin, niinkuin Kristuksen Jesuksen.

14. Ja minun kiusaustani cuin minä lihan puolesta kärsin et te ole ylöncadzonet etkä hyljännet waan corjaisitta minun nijncuin Jumalan Engelin Ja nijncuin Christuxen Jesuxen.

14. ia minun Kiusauxen ionga mine kerssin Lihan polesta/ eipe te ole ylencatzoneet eike hyliennet/ Waan ninquin Jumalan Engelin te minun coriasitta/ (ja minun kiusauksen jonka minä kärsin lihan puolesta/ eipä te ole ylenkatsoneet eikä hyljänneet/ Waan niinkuin Jumalan enkelin te minut korjasitte/)

14. καὶ τὸν πειρασμόν μου τὸν ἐν τῇ σαρκί μου οὐκ ἐξουθενήσατε οὐδὲ ἐξεπτύσατε, ἀλλ’ ὡς ἄγγελον Θεοῦ ἐδέξασθέ με, ὡς Χριστὸν Ἰησοῦν.

14. και τον πειρασμον μου τον εν τη σαρκι μου ουκ εξουθενησατε ουδε εξεπτυσατε αλλ ως αγγελον θεου εδεξασθε με ως χριστον ιησουν 14. kai ton peirasmon moυ ton en te sarki moυ oυk eksoυthenesate oυde ekseptυsate all os aggelon theoυ edeksasthe me os christon iesoυn

14 And you° did not scorn, nor did you° spurn my test, which (was) in my flesh; but you° accepted me as a messenger of God, (even) as Christ Jesus.

14. And my temptation which was in my flesh ye despised not, nor rejected; but received me as an angel of God, even as Christ Jesus.

14. og for denne Prøvelse i mig Kjød ringeagtede I mig ikke og forhaanede mig ikke, men Iannammede mig som en Guds Engel, som Christus Jesus.

14. Och min frestelse, som jag led på köttsens vägnar, hafven I intet föraktat, icke heller försmått, utan anammaden mig såsom en Guds Ängel; ja, såsom Christum Jesum.

14. Ja minno kiusatust, mis ma ommas lihhas ollen kannatanud, ep olle teie mitte ei mikski pannud, egga ärrapölgnud; waid ollete mind wastowötnud kui Jummala ingli, kui Kristust Jesust.

14. Ir jūs nepaniekinote ir nepasipiktinote mano kūne esančiu išbandymu, bet priėmėte mane kaip Dievo angelą, kaip patį Kristų Jėzų.

14. Und meine Anfechtungen, die ich leide nach dem Fleisch, habt ihr nicht verachtet noch verschmäht; sondern wie ein Engel Gottes nahmet ihr mich auf, ja wie Christum Jesum.

14. Et vous ne m'avez point méprisé ni rejeté, à cause de ces épreuves que j'ai dans ma chair; mais vous m'avez reçu comme un ange de Dieu, et comme Jésus-Christ.

14. Empero mi tentación que fué en mi carne no desechasteis ni menospreciasteis; ántes me recibisteis como a un ángel de Dios, como al mismo Cristo Jesús.

14 En mijn verzoeking, die in mijn vlees geschiedde, hebt gij niet veracht noch verfoeid; maar gij naamt mij aan als een engel Gods, ja, als Christus Jezus.

14. A pokuszenia mego, które było w ciele mojem, sobie nie lekceważyliście, aniście niem gardzili, aleście mię jako Anioła Bożego przyjęli i jako Chrystusa Jezusa.

14. És megkísértetvén testemben, nem vetettetek meg, sem nem útáltatok meg engem, hanem úgy fogadtatok, mint Istennek angyalát, mint Krisztus Jézust.

14 но вы не презрели искушения моего во плоти моей и не возгнушались им , а приняли меня, как Ангела Божия, как Христа Иисуса.

14. І не погордували ви спокусою, що була в тїлї моїм, анї відопхнули, а як ангела Божого прийняли мене, як Христа Ісуса.

15 Missä on nyt teiltä kerskaaminen onnestanne? Sillä minä annan teistä sen todistuksen, että te, jos se olisi ollut mahdollista, olisitte kaivaneet silmät päästänne ja antaneet minulle.

15 Mikä sitten oli onnellisuutenne? Sillä todistan teistä, että jos mahdollista te olisitte kaivaneet pois silmänne ja antaneet minulle.

15. Kuinka autuaat te silloin olitte! Minä olen teidän todistajanne, että jos se olis mahdollinen ollut, niin te olisitte teidän silmänne kaivaneet ulos ja minulle antaneet.

15. Cuinga autuat te silloin olitta? Minä olen teidän todistajan jos se olis mahdollinen ollut nijn te olisitta teidän silmänne uloscaiwanet ja minulle andanet.

15. Ja/ ninquin Christusen Iesusen. Mixi te silloin nin autuat olitta? Mine olen teiden Todhistaijan/ ios se olis mhadholinen ollut/ te olisitta teiden Silmen wloskaiuaneet/ ia minulle andaneet. (Ja/ niinkuin Kristuksen Jesuksen. Miksi te silloin niin autuaat olitte/ Minä olen teidän todistajain/ jos se oli mahdollinen ollut/ te olisitte teidän silmän ulos kaiwaneet/ ja minulle antaneet.)

15. τίς οὖν ἦν ὁ μακαρισμὸς ὑμῶν; μαρτυρῶ γὰρ ὑμῖν ὅτι εἰ δυνατὸν τοὺς ὀφθαλμοὺς ὑμῶν ἐξορύξαντες ἂν ἐδώκατέ μοι.

15. τις ουν ην ο μακαρισμος υμων μαρτυρω γαρ υμιν οτι ει δυνατον τους οφθαλμους υμων εξορυξαντες αν εδωκατε μοι 15. tis oυn en o makarismos υmon martυro gar υmin oti ei dυnaton toυs ofthalmoυs υmon eksorυksantes an edokate moi

15 Therefore what was your good-fortune? For* I testify of you°, that, if possible, you° would have given your° eyes to me, having popped them out.

15. Where is then the blessedness ye spake of? for I bear you record, that, if it had been possible, ye would have plucked out your own eyes, and have given them to me.

15. Hvor prisede i Eder da salige! Thi jeg giver Eder det Vidnesbyrd, at, om det havde været muligt, havde I udrevet Eders Øine og givet mig.

15. Huru salige voren I då? Jag är edart vittne, att om det hade möjeligit varit, haden I edor ögon uttagit, och gifvit mig.

15. Mähhärdune olli siis teie önnistus? sest ma tunnistan teile, et teie, kui se olleks woinud sündida, olleksite ommad silmad wäljakaewanud, ja mulle annud.

15. Koks tai buvo palaiminimas jums! Aš galiu paliudyti, kad įmanydami būtumėte išlupę savo akis ir atidavę man.

15. Wie wart ihr dazumal so selig! ich bin euer Zeuge, daß, wenn es möglich gewesen wäre, ihr hättet eure Augen ausgerissen und mir gegeben.

15. Qu'est-ce donc qui faisait alors votre bonheur? Car je vous rends témoignage, que s'il eût été possible, vous vous fussiez arraché les yeux pour me les donner.

15. ¿Dónde está, pues, vuestra bienaventuranza? porque yo os doy testimonio, que si hubiera sido posible, vuestros mismos ojos hubiérais sacado para dármelos.

15 Welke was dan uw gelukachting? Want ik geef u getuigenis, dat gij, zo het mogelijk ware, uw ogen zoudt uitgegraven, en mij gegeven hebben.

15. Jakież tedy było błogosławieóstwo wasze? albowiem wam daję świadectwo, iż, by była rzecz można, dalibyście mi byli wyłupiwszy oczy wasze.

15. Hová lőn tehát a ti boldogságotok? Mert bizonyságot teszek néktek, hogy ti, ha lehetséges volt volna, szemeiteket kivájván, nékem adtátok volna.

15 Как вы были блаженны! Свидетельствую о вас, что, если бы возможно было, вы исторгли бы очи свои и отдали мне.

15. Яке ж то було блаженство ваше! Сьвідкую бо вам, що коли б можна, ви б тодї, вирвавши очі свої, оддали менї.

16 Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne sentähden, että minä puhun teille totuuden?

16 Onko minusta siis tullut vihamiehenne, kun puhun teille totuutta?

16. Olenko minä siis nyt teidän viholliseksenne tullut, että minä teille totuuden sanon?

16. Olengo minä sijs nyt teidän wihollisexen tullut että minä teille totuden sanon?

16. Olengo mine sis nyt tullut teiden Wiholisexi/ ette mine sanon teille totudhen? (Olenko minä siis nyt tullut teidän wiholliseksi/ että minä sanon teille totuuden?)

16. ὥστε ἐχθρὸς ὑμῶν γέγονα ἀληθεύων ὑμῖν;

16. ωστε εχθρος υμων γεγονα αληθευων υμιν 16. oste echthros υmon gegona aletheυon υmin

16 So-then have I become your° enemy, declaring the truth to you°?

16. Am I therefore become your enemy, because I tell you the truth?

16. Et jeg da nu bleven Eders Fjende, fordi jeg siger Eder Sandheden?

16. Är jag då nu vorden edar ovän, att jag säger eder sanningen?

16. Kas ma nüüd ollen teie waenlaseks sanud, et minna teile töt rägin.

16. Nejaugi tapau jūsų priešu, kalbėdamas jums tiesą?

16. Bin ich denn damit euer Feind geworden, daß ich euch die Wahrheit vorhalte?

16. Suis-je donc devenu votre ennemi, en vous disant la vérité?

16. ¿Me he hecho pues vuestro enemigo, diciéndoos la verdad?

16 Ben ik dan uw vijand geworden, u de waarheid zeggende?

16. Takżem się stał nieprzyjacielem waszym, prawdę wam mówiąc?

16. Tehát ellenségetek lettem-é, megmondván néktek az igazat?

16 Итак, неужели я сделался врагом вашим, говоря вам истину?

16. То чи вже став я ворогом вам, говорячи вам правду?

17 Heillä on intoa teidän hyväksenne, mutta ei oikeata; vaan he tahtovat eristää teidät, että teillä olisi intoa heidän hyväksensä.

17 He eivät oikeamielisesti osoita intoa puolestanne, vaan tahtovat eristää meidät,* jotta te osoittaisitte intoa heidän puolestaan.

17. Ei he teitä oikein kiivaudesta rakasta, vaan he tahtovat teitä minusta pois kääntää, että te heitä kiivaudessa rakastaisitte.

17. Ei he teitä wastan oikein kijwaele waan he tahtowat teitä minusta poiskäätä että te heitä kijwaisitte.

17. He kijuauat teite ei hyuesti/ waan he tachtouat teite poiskietä minusta/ ette te kijuaisitta heite. (He kiiwaawat teitä ei hywästi/ waan he tahtowat teitä pois kääntää minusta/ että te kiiwaisitte heitä.)

17. ζηλοῦσιν ὑμᾶς οὐ καλῶς, ἀλλὰ ἐκκλεῖσαι ὑμᾶς θέλουσιν, ἵνα αὐτοὺς ζηλοῦτε.

17. ζηλουσιν υμας ου καλως αλλα εκκλεισαι υμας θελουσιν ινα αυτους ζηλουτε 17. zeloυsin υmas oυ kalos alla ekkleisai υmas theloυsin ina aυtoυs zeloυte

17 They are zealous (for) you° (in) no good (way). But they wish to lock you° out (from us), in order that you° may be zealous for them.

17. They zealously affect you, but not well; yea, they would exclude you, that ye might affect them.

17. De ere nidkjære for Eder, dog ikke til det Bedste; men de ville udelukke Eder, at I skulle være nidkjære efter dem.

17. De nitälska eder icke rätteliga, utan vilja draga eder ifrå mig, att I skolen nitälska dem.

17. Nemmad kandwad suurt hoolt teie pärrast, agga mitte öiete, waid nemmad tahtwad meid ärralükkata, et teie nende pärrast peate suurt hoolt kandma.

17. Jie uolūs ne jūsų labui, bet norėtų jus atskirti, kad būtumėte uolūs dėl jų.

17. Sie eifern um euch nicht fein; sondern sie wollen euch von mir abfällig machen, daß ihr um sie eifern sollt.

17. Ils sont zélés pour vous; mais non loyalement: au contraire, ils veulent vous détacher de nous, afin que vous soyez zélés pour eux.

17. Ellos tienen zelo por vosotros, mas no bien; ántes os quieren separar de nosotros para que vosotros tengáis zelo por ellos.

17 Zij ijveren niet recht over u; maar zij willen ons uitsluiten, opdat gij over hen zoudt ijveren.

17. Pałają ku wam miłością nie dobrze, owszem chcą was odstrychnąć, abyście ich miłowali.

17. Nem szépen buzgolkodnak érettetek, sőt minket ki akarnak rekeszteni, hogy mellettök buzgolkodjatok.

17 Ревнуют по вас нечисто, а хотят вас отлучить, чтобы вы ревновали по них.

17. Ревнують про вас не добре, а хочуть відлучити вас, щоб ви про них ревнували.

18 On hyvä, jos osoitetaan intoa hyvässä asiassa aina, eikä ainoastaan silloin, kun minä olen teidän tykönänne.

18 On oikein osoittaa intoa hyvässä asiassa aina, eikä vain minun ollessani luonanne.

18. Kyllä kiivaten rakastaa hyvä on, aina hyvyydessä, ja ei ainoastaan silloin, kuin minä teidän tykönänne olen.

18. Kyllä kijwata hywä on jos se aina hywyden puoleen tapahtu ja ei ainoastans silloin cosca minä teidän tykönän olen.

18. Kylle hyue on kijuata/ ios se aina tapachtupi Hywuydhen polen/ ia ei waiuoin silloin coska mine teiden tykenen olen. (Kyllä hywä on kiiwata/ jos se aina tapahtuupi hywyyden puoleen/ ja ei waiwoin silloin koska minä teidän tykönän olen.)

18. καλὸν δὲ ζηλοῦσθαι ἐν καλῷ πάντοτε καὶ μὴ μόνον ἐν τῷ παρεῖναί με πρὸς ὑμᾶς.

18. καλον δε το ζηλουσθαι εν καλω παντοτε και μη μονον εν τω παρειναι με προς υμας 18. kalon de to zeloυsthai en kalo pantote kai me monon en to pareinai me pros υmas

18 But it is always good to be zealous in a good thing and not only while* I was present* with you°.

18. But it is good to be zealously affected always in a good thing, and not only when I am present with you.

18. Men det er godt at være nidkjær i det Gode altid, og ikke alene, naar jeg er nærværende hos Eder.

18. Så är nu väl godt nitälska, då det sker om det godt är alltid, och icke allenast då jag tillstädes är.

18. Agga hoolt kandma on hea, kui se järgest hea pärrast sünnib, ja mitte ükspäinis siis, kui minna teie jures ollen.

18. Bet gerai visada būti uoliems dėl gero, o ne vien kai esu pas jus.

18. Eifern ist gut, wenn's immerdar geschieht um das Gute, und nicht allein, wenn ich gegenwärtig bei euch bin.

18. Or, il est bon d'être zélé pour le bien en tout temps, et non pas seulement lorsque je suis présent parmi vous.

18. Bueno es ser zelosos, mas en bien siempre; y no solamente cuando estoy presente con vosotros.

18 Doch in het goede te allen tijd te ijveren is goed, en niet alleenlijk, als ik bij u tegenwoordig ben;

18. A dobrać rzecz, pałać miłością w dobrem zawsze, a nie tylko, gdym jest obecnym u was.

18. Szép dolog pedig fáradozni a jóban mindenkor, és nem csupán akkor, ha köztetek vagyok.

18 Хорошо ревновать в добром всегда, а не в моем только присутствии у вас.

18. Добре ж ревнувати всякого часу в доброму, тай не тільки, як я приходжу до вас.

19 Lapsukaiseni, jotka minun jälleen täytyy kivulla synnyttää, kunnes Kristus saa muodon teissä,

19 Lapsukaiseni, jotka jälleen kivulla synnytän kunnes Kristus saa muodon teissä:

19. Minun rakkaat lapseni, jotka minun täytyy vasta-uudesta kivulla synnyttää, siihenasti kuin Kristus teissä jonkun muodon sais!

19. Minun rackat lapseni jotca minun täyty wastaudest kiwulla synnyttä sijhenasti cuin Christus teisä jongun muodon sais.

19. Minun rackahat Lapseni/ iotca mine wastwdhest kiuun cansa iellenssynnyten/ sihenasti qin Christus teisse iongun moodhon sais. (Mutta rakkahat lapseni/ jotka minä wastuudesta kiwun kanssa jällens synnytin/ siihen asti kuin Kristus teissä jonkun muodon saisi.)

19. τεκνία μου, οὓς πάλιν ὠδίνω, ἄχρις οὗ μορφωθῇ Χριστὸς ἐν ὑμῖν!

19. τεκνια μου ους παλιν ωδινω αχρις ου μορφωθη χριστος εν υμιν 19. teknia moυ oυs palin odino achris oυ morfothe christos en υmin

19 My little-children, of whom I am in travail again till when Christ should be formed in you° (again).

19. My little children, of whom I travail in birth again until Christ be formed in you,

19. Mine Børn, hvilke jeg atter føder med Smerte, indtil Christus faaer sin Skikkelse i Eder!

19. Min kära barn, hvilka jag på nytt föder med ångest, till dess Christus kommer till stadga uti eder.

19. Mo lapsokessed, kelle pärrast ma jälle otsekui lapse waewas ollen, kunni Kristus teie sees teggomodo saab.

19. Mano vaikeliai, dėl jūsų aš vėl gimdymo skausmuose, kol jumyse išryškės Kristus!

19. Meine lieben Kinder, welche ich abermals mit Ängsten gebäre, bis daß Christus in euch eine Gestalt gewinne,

19. Mes petits enfants, pour qui je sens de nouveau les douleurs de l'enfantement, jusqu'à ce que Christ soit formé en vous;

19. Hijitos míos, por quienes vuelvo otra vez a estar en dolores de parto, hasta que Cristo sea formado en vosotros:

19 Mijn kinderkens, die ik wederom arbeide te baren, totdat Christus een gestalte in u krijge.

19. Dziatki moje! (które znowu z boleścią rodzę, ażby Chrystus był wykształtowany w was),

19. Gyermekeim! kiket ismét fájdalommal szűlök, míglen kiábrázolódik bennetek Krisztus.

19 Дети мои, для которых я снова в мукахрождения, доколе не изобразится в вас Христос!

19. Дїточки мої, (ви,) котрими знов мучусь (перед родинами), доки Христос в'образить ся у вас,

20 tahtoisinpa nyt olla teidän tykönänne ja äänenikin muuttaa! Sillä minä olen aivan ymmällä teistä.

20 tahtoisinpa nyt olla luonanne ja muuttaa ääneni, sillä olen ymmällä teistä.

20. Mutta minä soisin olevani teidän tykönänne, että minä taitaisin äänenikin muuttaa; enpä minä tiedä, mitä minä tästedes teen teidän kanssanne.

20. Mutta minä soisin olewani teidän tykönän että minä taidaisin änenikin muutta embä minä tiedä mitä minä tästedes teen teidän cansan.

20. Mutta mine soisin oleuani nyt teiden tykenän/ ia taidhaisin mwutta minun äneni. Eipe mine tiedhe mite mine teen testedes teiden cansan. (Mutta minä soisin olewani nyt teidän tykönän/ ja taitaisin muuttaa minun ääneni. Eipä minä tiedä mitä minä teen tästedes teidän kanssan.)

20. ἤθελον δὲ παρεῖναι πρὸς ὑμᾶς ἄρτι καὶ ἀλλάξαι τὴν φωνήν μου, ὅτι ἀποροῦμαι ἐν ὑμῖν.

20. ηθελον δε παρειναι προς υμας αρτι και αλλαξαι την φωνην μου οτι απορουμαι εν υμιν 20. ethelon de pareinai pros υmas arti kai allaksai ten fonen moυ oti aporoυmai en υmin

20 But I wished to be present* with you° now, and to change my voice, because I am perplexed at you°.

20. I desire to be present with you now, and to change my voice; for I stand in doubt of you.

20. Gid jeg nu var tilstede hos Eder, og kunde omskifte min Røst; thi jeg er tvivlraadig om Eder.

20. Jag ville väl att jag nu vore när eder, och förvandla kunde mina röst; ty jag vet härnäst ingen råd med eder.

20. Agga ma tahtsin nüüd teie jures olla, ja omma heält teisiti pöörda, sest ma ollen kahhe peäl teie pärrast.

20. Norėčiau dabar būti pas jus ir prabilti kitaip, nes nežinau, ką man su jumis daryti.

20. ich wollte, daß ich jetzt bei euch wäre und meine Stimme wandeln könnte; denn ich bin irre an euch.

20. Je voudrais être maintenant avec vous, et changer de langage; car je suis dans une grande inquiétude à votre sujet.

20. Querría estar presente con vosotros ahora, y mudar mi voz; porque estoy perplejo acerca de vosotros.

20 Doch ik wilde, dat ik nu tegenwoordig bij u ware, en mijn stem mocht veranderen; want ik ben in twijfel over u.

20. Chciałbym teraz być u was i odmienić głos mój, ponieważ wątpię o was.

20. Szeretnék pedig most köztetek jelen lenni és változtatni a hangomon; mert bizonytalanságban vagyok felőletek.

20 Хотел бы я теперь быть у вас и изменить голос мой, потому что я в недоумении о вас.

20. хотїв би я бути у вас сьогоднї і змінити голос мій: бо я в непевности про вас.

21 Sanokaa minulle te, jotka tahdotte lain alaisia olla, ettekö kuule, mitä laki sanoo?

21 Sanokaa minulle te, jotka tahdotte olla lain alaisina, ettekö kuule mitä laki sanoo*?

21. Sanokaat minulle te, jotka lain alla olla tahdotte: ettekö te lakia kuule?

21. SAnocat te minulle jotca Lain alla olla tahdotta: ettekö te Lakia cuullet ole?

21. Sanocat te minulle iotca tahdhotta Lain alla olla/ Eikö te Lakia ole cwleet? (Sanokaat te minulle jotka tahdotte lain alla olla/ Eikö te lakia ole kuulleet?)

21. Λέγετέ μοι οἱ ὑπὸ νόμον θέλοντες εἶναι· τὸν νόμον οὐκ ἀκούετε;

21. λεγετε μοι οι υπο νομον θελοντες ειναι τον νομον ουκ ακουετε 21. legete moi oi υpo nomon thelontes einai ton nomon oυk akoυete

21 Tell me, you° who wish to be under (the) law, are you° not hearing the law?

21. Tell me, ye that desire to be under the law, do ye not hear the law?

21. Siger mig, I som ville være under Loven, høre I ikke Loven?

21. Säger mig, I som viljen vara under lagen: Hafven I icke hört lagen?

21. Üttelge mulle, kes teie kässo al tahhate olla, eks teie ei kule sedda käsko?

21. Pasakykite man jūs, norintieji būti įstatymo valdžioje, ar negirdite įstatymo?

21. Saget mir, die ihr unter dem Gesetz sein wollt: Habt ihr das Gesetz nicht gehört?

21. Dites-moi, vous qui voulez être sous la loi, n'entendez-vous point la loi?

21. Decídme, los que queréis estar debajo de la ley, ¿no oís a la ley?

21 Zegt mij, gij, die onder de wet wilt zijn, hoort gij de wet niet?

21. Powiedzcie mi, którzy pod zakonem chcecie być, nie słuchacież zakonu?

21. Mondjátok meg nékem, kik a törvény alatt akartok lenni: nem halljátok-é a törvényt?

21 Скажите мне вы, желающие быть под законом: разве выне слушаете закона?

21. Скажіть менї, ви, що хочете бути під законом: хиба ви закону не слухаєте?

22 Onhan kirjoitettu, että Aabrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta, toinen vapaasta.

22 On näet kirjoitettu, että Aabrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta ja toinen vapaasta.

22. Sillä kirjoitettu on: Abrahamilla oli kaksi poikaa, yksi palkkavaimosta ja yksi vapaasta.

22. Sillä kirjoitettu on: Abrahamilla oli caxi poica yxi palckawaimosta ja toinen wapasta.

22. Sille kirioitettu o'bi/ Ette Abrahamilla caxi Poica oli/ Yxi Palckauaimost/ Toine' sijte wapahasta. (Sillä kirjoitettu ompi/ Että Abrahamilla kaksi poikaa oli/ Yksi palkkawaimosta/ Toinen siitä wapahasta.)

22. γέγραπται γὰρ ὅτι Ἀβραὰμ δύο υἱοὺς ἔσχεν, ἕνα ἐκ τῆς παιδίσκης καὶ ἕνα ἐκ τῆς ἐλευθέρας.

22. γεγραπται γαρ οτι αβρααμ δυο υιους εσχεν ενα εκ της παιδισκης και ενα εκ της ελευθερας 22. gegraptai gar oti aβraam dυo υioυs eschen ena ek tes paidiskes kai ena ek tes eleυtheras

22 For* it has been written, that Abraham had two sons, one from the maidservant and one from the free (woman.) {Gen 21:2-9}

22. For it is written, that Abraham had two sons, the one by a bondmaid, the other by a freewoman.

22. Der er jo skrevet, at Abraham havde to Sønner, een af Tjenestekvinden og een af den frie Kvinde.

22. Ty det är skrifvet, att Abraham hade två söner; en af tjensteqvinnone, den andra af den fria.

22. Sest kirjotud on, et Abraamil kaks poega olnud, teine ümmardajast , ja teine ¤ wabbat-naesest.

22. Juk parašyta, kad Abraomas turėjo du sūnus: vieną iš vergės, o kitą iš laisvosios.

22. Denn es steht geschrieben, daß Abraham zwei Söhne hatte: einen von der Magd, den andern von der Freien.

22. Car il est écrit, qu'Abraham eut deux fils; l'un de l'esclave, et l'autre de la femme libre.

22. Porque escrito está: Que Abraham tuvo dos hijos: uno de la sierva, y uno de la libre.

22 Want er is geschreven, dat Abraham twee zonen had, een uit de dienstmaagd, en een uit de vrije.

22. Albowiem napisane, iż Abraham miał dwóch synów, jednego z niewolnicy, a drugiego z wolnej.

22. Mert meg van írva, hogy Ábrahámnak két fia volt; egyik a szolgálótól, [8†] és a másik a [9†] szabadostól.

22 Ибо написано: Авраам имел двух сынов, одного от рабы, а другого от свободной.

22. Писано бо, що Авраам мав два сини, одного від невольницї, а одного од вільної.

23 Mutta orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan taas lupauksen voimasta.

23 Mutta orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan poika sen sijaan lupauksen perusteella.

23. Mutta joka palkkavaimosta oli, se oli lihan jälkeen syntynyt, ja joka vapaasta oli, se oli lupauksen kautta.

23. Mutta joca palckawaimosta oli se oli Lihasta syndynyt ja joca wapast oli se lupauxen cautta syndynyt oli.

23. Mutta ioca Palckauaimost oli/ se Lihasta syndynyt oli/ Mutta ioca sijte wapahasta oli/ se oli Lupauxe' cautta syndynyt. (Mutta joka palkkawaimosta oli/ se lihasta syntynyt oli/ Mutta joka siitä wapahasta/ se oli lupauksen kautta syntynyt.)

23. ἀλλ’ ὁ μὲν ἐκ τῆς παιδίσκης κατὰ σάρκα γεγέννηται, ὁ δὲ ἐκ τῆς ἐλευθέρας δι’ ἐπαγγελίας.

23. αλλ ο μεν εκ της παιδισκης κατα σαρκα γεγεννηται ο δε εκ της ελευθερας δια της επαγγελιας 23. all o men ek tes paidiskes kata sarka gegennetai o de ek tes eleυtheras dia tes epaggelias

23 But indeed the one from the maidservant has been born according to the flesh, but the one from the free (woman has been born) through the promise.

23. But he who was of the bondwoman was born after the flesh; but he of the freewoman was by promise.

23. Men den af Tjenestekvinden var født efter Kjødet, den af den frie Kvinde efter Forjættelsen.

23. Men den som var af tjensteqvinnone, han var född efter köttet; men den af de frio, han var född genom löftet.

23. Ja teine sest ümmardajast on lihha polest sündinud, agga teine sest wabbat-naesest tootusse läbbi.

23. Vergės sūnus buvo gimęs pagal kūną, o laisvosios­pagal pažadą.

23. Aber der von der Magd war, ist nach dem Fleisch geboren; der aber von der Freien ist durch die Verheißung geboren.

23. Mais celui de l'esclave naquit selon la chair; et celui de la femme libre naquit en vertu de la promesse.

23. Mas el que era de la sierva, nació según la carne; el que era de la libre, nació por la promesa:

23 Maar gene, die uit de dienstmaagd was, is naar het vlees geboren geweest; doch deze, die uit de vrije was, door de beloftenis;

23. Lecz ten, który był z niewolnicy, według ciała się urodził, a który z wolnej, według obietnicy.

23. De a szolgálótól való test szerint született; a szabadostól való pedig az ígéret által.

23 Но который от рабы, тот рожден по плоти; а который от свободной, тот по обетованию.

23. Та що був од невольницї, родивсь по тїлу, а що од вільної, по обітницї.

24 Tämä on kuvannollista puhetta; nämä naiset ovat kaksi liittoa: toinen on Siinain vuorelta, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Haagar;

24 Tämä on kuvallista puhetta, sillä nämä naiset ovat kaksi liittoa, toinen on Siinain vuorelta ja synnyttää orjuuteen. Se on Haagar.

24. Nämät jotakin merkitsevät; sillä nämät ovat ne kaksi Testamenttia: yksi Sinain vuoresta, joka orjuuteen synnyttää, joka on Agar.

24. Nämät sanat jotakin merkidzewät: ja owat ne caxi Testamentiä yxi Sinain wuoresta joca orjuteen synnyttä joca on Agar:

24. Nämet sanat iotakin merkitzeuet/ Sille he ouat ne Caxi Testame'ti/ Yxi sijte Sinain woresta/ ioca Oriutehe' synnyttepi/ ioca o'bi se Agar. (Nämät sanat jotakin merkitsewät/ Sillä he owat ne kaksi testamentti/ Yksi siitä Sinain wuoresta/ joka orjuutehen synnyttääpi/ joka ompi se Agar.)

24. ἅτινά ἐστιν ἀλληγορούμενα. αὗται γάρ εἰσι δύο διαθῆκαι, μία μὲν ἀπὸ ὄρους Σινᾶ, εἰς δουλείαν γεννῶσα, ἥτις ἐστὶν Ἄγαρ·

24. ατινα εστιν αλληγορουμενα αυται γαρ εισιν αι δυο διαθηκαι μια μεν απο ορους σινα εις δουλειαν γεννωσα ητις εστιν αγαρ 24. atina estin allegoroυmena aυtai gar eisin ai dυo diathekai mia men apo oroυs sina eis doυleian gennosa etis estin agar

24 Which things are allegorized; for* these (women) are two covenants*; indeed one from Mount Sinai, who is Hagar, giving-birth to (children) into bondage.

24. Which things are an allegory: for these are the two covenants; the one from the mount Sinai, which gendereth to bondage, which is Agar.

24. Dette tyder paa noget Høiere. Thi disse ere de tvende Pagter, den ene fra Sinai Bjerg, som føder til Trældom; denne er Hagar.

24. Hvilka ord betyda något; ty dessa äro de tu Testamenten; ett af det berg Sina, som föder till träldom, hvilket är Agar;

24. Need asjad tähhendawad middagi. Sest need kaks naeste-rahwast on need kaks seädust, se teine Sinai mäelt , mis sullase-pölweks sünnitab, se on Agar;

24. Tai pasakyta perkeltine prasme: jos­tai dvi Sandoros. Viena nuo Sinajaus kalno, gimdanti vergystei,­tai Hagara.

24. Die Worte bedeuten etwas. Denn das sind zwei Testamente: eins von dem Berge Sinai, daß zur Knechtschaft gebiert, welches ist die Hagar;

24. Ces choses sont allégoriques; car ces deux femmes sont deux alliances, l'une du mont Sina, qui enfante des esclaves, et c'est Agar.

24. Las cuales cosas son una alegoría; porque estos son los dos conciertos. El uno del monte de Sina, que engendra para servidumbre, el cual es Agar.

24 Hetwelk dingen zijn, die andere beduiding hebben; want deze zijn de twee verbonden; het ene van den berg Sina, tot dienstbaarheid barende, hetwelk is Agar;

24. Przez co znaczą się insze rzeczy; albowiem te są one dwa testamenty; jeden z góry Synajskiej, który rodzi w niewolę; a ten jest jako Agar.

24. Ezek mást példáznak: mert azok az asszonyok a két szövetség, az egyik a Sinai hegyről való, szolgaságra szűlő, ez Hágár,

24 В этом есть иносказание. Это два завета: один от горы Синайской, рождающий в рабство, который есть Агарь,

24. Се ж иносказаннє; се бо два завіти: один з гори Синая, що родить у неволю, котра єсть Агара.

25 sillä Haagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudessa lapsineen.

25 Sillä Haagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, ja tämä elää orjuudessa lapsineen.

25. Sillä Agar on Sinain vuori Arabiassa ja ulottuu hamaan Jerusalemiin, joka nyt on, ja on lastensa kanssa orjana.

25. Sillä Sinain wuori Arabias Agarixi cudzutan ja ulottu haman Jerusalemin joca nyt on ja on lastens cansa orjana.

25. Sille se Sinain woori Arabias cutzutan Agar/ ia wlottu haman Jerusalemin/ ioca nyt on/ Ja ombi Oriana ynne henen Lastens cansa. (Sillä se Sinain wuori Arabiassa kutsutaan Agar/ ja ulottuu hamaan Jerusalemiin/ joka nyt on/ Ja ompi orjana ynnä hänen lastensa kanssa.)

25. τὸ γὰρ Ἄγαρ Σινᾶ ὄρος ἐστὶν ἐν τῇ Ἀραβίᾳ, συστοιχεῖ δὲ τῇ νῦν Ἰερουσαλήμ, δουλεύει δὲ μετὰ τῶν τέκνων αὐτῆς·

25. το γαρ αγαρ σινα ορος εστιν εν τη αραβια συστοιχει δε τη νυν ιερουσαλημ δουλευει δε μετα των τεκνων αυτης 25. to gar agar sina oros estin en te araβia sυstoichei de te nυn ieroυsalem doυleυei de meta ton teknon aυtes

25 For* this Hagar is Mount Sinai in Arabia and corresponds to the Jerusalem (which is) now and she is enslaved with her children.

25. For this Agar is mount Sinai in Arabia, and answereth to Jerusalem which now is, and is in bondage with her children.

25. Thi Hagar er Sinai Bjerg i Arabia og svarer til det Jerusalem, som nu er og er i Trældom med sine Børn.

25. Ty Agar heter i Arabien det berg Sina, och sträcker sig emot Jerusalem, det nu är, och är icke fri med sinom barnom.

25. Sest Aggar on Sinai mäggi Arabia-maal, ja sünnib selle Jerusalemmaga ühte, mis nüüd on, agga ta orjab omma lastega;

25. Hagara yra Sinajaus kalnas Arabijoje; ji atitinka dabartinę Jeruzalę, kuri vergauja su savo vaikais.

25. denn Hagar heißt in Arabien der Berg Sinai und kommt überein mit Jerusalem, das zu dieser Zeit ist und dienstbar ist mit seinen Kindern.

25. Car Agar signifie le mont Sina, en Arabie, et elle correspond à la Jérusalem d'à présent, qui est, en effet, esclave avec ses enfants;

25. Porque Agar es Sina, monte de Arabia, el cual corresponde a la Jerusalem que ahora es, la cual está en servidumbre con sus hijos.

25 Want dit, namelijk Agar, is Sina, een berg in Arabie, en komt overeen met Jeruzalem, dat nu is, en dienstbaar is met haar kinderen.

25. Albowiem Agar jest góra Synaj w Arabii, a stosuje się do niej teraźniejsze Jeruzalem; bo jest w niewoli z dziatkami swojemi.

25. Mert Hágár a Sinai hegy Arábiában, hasonlatos pedig a mostani Jeruzsálemhez, nevezetesen fiaival együtt szolgál.

25 ибо Агарь означает гору Синай в Аравии и соответствует нынешнему Иерусалиму, потому что он с детьми своими в рабстве;

25. Бо Агара, се Синай, гора в Аравиї, прикладаєть ся ж до теперішнього Єрусалиму, і служить з дїтьми своїми.

26 Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme.

26 Mutta ylhäällä oleva Jerusalem on vapaa, ja se on (kaikkien) meidän äitimme.

26. Mutta se Jerusalem, joka ylhäältä on, on vapaa, joka on kaikkein meidän äitimme.

26. Mutta se Jerusalem joca ylhäldä on on wapa hän on caickein meidän äitim:

26. Mutta se Jerusalem ioca ylhelle on/ se o'bi se wapah/ He' on caikein meiden Eiti. (Mutta se Jerusalem joka ylhäällä on/ se ompi se wapaa/ Hän on kaikkein meidän äiti.)

26. ἡ δὲ ἄνω Ἰερουσαλὴμ ἐλευθέρα ἐστίν, ἥτις ἐστὶ μήτηρ πάντων ἡμῶν.

26. η δε ανω ιερουσαλημ ελευθερα εστιν ητις εστιν μητηρ παντων ημων 26. e de ano ieroυsalem eleυthera estin etis estin meter panton emon

26 But the Jerusalem (which is) above is free, which is the mother of all of us.

26. But Jerusalem which is above is free, which is the mother of us all.

26. Men det Jerusalem heroventil er den frie Kvinde, som er alle vores Moder.

26. Men det Jerusalem som ofvantill är, det är den fria; hon är allas vår moder.

26. Agga se Jerusalem, mis üllewel on, se on se wabbat-naene, mis meie keikide emma on.

26. Bet aukštybių Jeruzalė laisva, ji yra visų mūsų motina,

26. Aber das Jerusalem, das droben ist, das ist die Freie; die ist unser aller Mutter.

26. Mais la Jérusalem d'en haut est libre, et c'est elle qui est la mère de nous tous.

26. Mas aquella Jerusalem que está arriba, libre es; la cual es la madre de todos nosotros.

26 Maar Jeruzalem, dat boven is, dat is vrij, hetwelk is ons aller moeder.

26. Lecz ono górne Jeruzalem wolne jest, które jest matką wszystkich nas.

26. De a magasságos Jeruzsálem szabad, ez mindnyájunknak anyja,

26 а вышний Иерусалим свободен: он – матерь всем нам.

26. А вишнїй Єрусалим вільний; він мати всїм нам.

27 Sillä kirjoitettu on: "Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä, riemahda ja huuda sinä, jolla ei ole synnytyskipuja. Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies."

27 Sillä on kirjoitettu: "Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä, riemastu ja huuda sinä, jolla ei ole synnytyskipuja. Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies."

27. Sillä kirjoitettu on: iloitse, sinä hedelmätöin, joka et synnytä, pakahda ja huuda sinä, joka et raskas ole; sillä yksinäisellä on enempi lapsia kuin sillä, jolla mies on.

27. Sillä kirjoitettu on: iloidze sinä lapsitoin joca et synnytä pacahda ja huuda sinä joca et rascas ole: Sillä yxinäisellä on paljo enämbi lapsia cuin sillä jolla mies on.

27. Sille ette kirioitettu on/ Iloitze sine Lapsitoin ioca ei synnyte/ wlospacahdha ia Hwda sine ioca ei wastoin ole/ Sille ette sille yxineiselle palio enembi Lapsia on/ Quin sille iolla Mies on. (Sillä että kirjoitettu on/ Iloitse sinä lapsetoin joka ei synnytä/ Ulos pakahda ja huuda sinä joka ei wastoin ole/ Sillä että sillä yksinäisellä paljon enempi lapsia on/ Kuin sillä joka mies on.)

27. γέγραπται γάρ· εὐφράνθητι στεῖρα ἡ οὐ τίκτουσα, ῥῆξον καὶ βόησον ἡ οὐκ ὠδίνουσα· ὅτι πολλὰ τὰ τέκνα τῆς ἐρήμου μᾶλλον ἢ τῆς ἐχούσης τὸν ἄνδρα.

27. γεγραπται γαρ ευφρανθητι στειρα η ου τικτουσα ρηξον και βοησον η ουκ ωδινουσα οτι πολλα τα τεκνα της ερημου μαλλον η της εχουσης τον ανδρα 27. gegraptai gar eυfrantheti steira e oυ tiktoυsa rekson kai βoeson e oυk odinoυsa oti polla ta tekna tes eremoυ mallon e tes echoυses ton andra

27 For* it has been written, ‘Barren one who is not bearing (children,) be joyous; burst (forth) and cry, the one who is not travailing, because many more are the children of the desolate rather than from her who has the husband.’ {Isa 54:1}

27. For it is written, Rejoice, thou barren that bearest not; break forth and cry, thou that travailest not: for the desolate hath many more children than she which hath an husband.

27. Thi der er skrevet: vær glad, du Ufrugtbare, du, som ikke fødte! udbryd og raab, du, som ikke havde Fødsessmerte! thi den Forladtes Børn ere meget flere end dens, som har Manden.

27. Ty det är skrifvet: Var glad, du ofruktsamma, du som intet föder; brist ut och ropa, du som icke är hafvandes; ty den ensamma hafver flera barn, än den som man hafver.

27. Sest kirjotud on: Olle römus sa siggimatta, kes sinna ei kañna ilmale; tösta heält ja kissenda wägga, kes sa lapse waewas ei olle, sest sel, kes mehheta on, on paljo ennam lapsi kui sel, kennel mees on.

27. nes parašyta: ‘‘Pralinksmėk, nevaisingoji, kuri negimdei! Šūkauk ir džiūgauk, nepažinusi kentėjimų! Nes apleistoji turi daug daugiau vaikų negu turinčioji vyrą’‘.

27. Denn es steht geschrieben: "Sei fröhlich, du Unfruchtbare, die du nicht gebierst! Und brich hervor und rufe, die du nicht schwanger bist! Denn die Einsame hat viel mehr Kinder, denn die den Mann hat."

27. Car il est écrit: Réjouis-toi, stérile, toi qui n'enfantais point, éclate et pousse des cris, toi qui n'as pas été en travail d'enfant; car les enfants de la délaissée seront plus nombreux que ceux de la femme qui avait l'époux.

27. Porque está escrito: Alégrate estéril, que no pares; rompe en alabanzas y clama, tú que no estás de parto; porque más son los hijos de la desamparada, que de la que tiene marido.

27 Want er is geschreven: Wees vrolijk, gij onvruchtbare, die niet baart, breek uit en roep, gij, die geen barensnood hebt, want de kinderen der eenzame zijn veel meer, dan dergene, die den man heeft.

27. Albowiem napisano: Rozwesel się niepłodna, która nie rodzisz; porwij się, a zawołaj, która nie pracujesz w porodzeniu; bo ta opuszczona wiele ma dziatek, więcej niż ta, która ma męża.

27. Mert meg van írva: Ujjongj te meddő, [10†] ki nem szűlsz; vígadozzál és kiálts, ki nem vajudol; mert sokkal több az elhagyottnak magzatja, mint a kinek férje vagyon.

27 Ибо написано: возвеселись, неплодная, нерождающая;воскликни и возгласи, не мучившаяся родами; потому что у оставленной гораздо более детей, нежели у имеющей мужа.

27. Писано бо: Звеселись, неплідна, що не роджаєш; гукай та покликуй, ти, що не мучилась; бо в одинокої багато дїтей, більш нїж у тієї, що має чоловіка.

28 Ja te, veljet, olette lupauksen lapsia, niinkuin Iisak oli.

28 Mutta me, veljet, olemme lupauksen lapsia samoin kuin lisak.

28. Mutta me, rakkaat veljet, olemme niinkuin Isaakikin, lupauksen lapset.

28. Mutta me ( rackat weljet ) olemma lupauxen lapset Isaachin jälken.

28. Mutta Me (rackat Weliet) olema Lupauxen Lapset/ Isaachin cautta. (Mutta me (rakkaat weljet) olemme lupauksen lapset/ Isakin kautta.)

28. ἡμεῖς δέ, ἀδελφοί, κατὰ Ἰσαὰκ ἐπαγγελίας τέκνα ἐσμέν.

28. ημεις δε αδελφοι κατα ισαακ επαγγελιας τεκνα εσμεν 28. emeis de adelfoi kata isaak epaggelias tekna esmen

28 Now brethren, we are children of (the) promise according to Isaac.

28. Now we, brethren, as Isaac was, are the children of promise.

28. Men vi, Brødre! ere Forjættelsens Børn, som Isak var.

28. Men vi, käre bröder, äro löftsens barn efter Isaac.

28. Agga, wennad, meie olleme nenda kui Isaak, tootusse lapsed.

28. Mes, broliai, esame pažado vaikai kaip Izaokas.

28. Wir aber, liebe Brüder, sind, Isaak nach, der Verheißung Kinder.

28. Pour nous, frères, nous sommes les enfants de la promesse, de même qu'Isaac.

28. Así que, hermanos, nosotros, como Isaac, somos hijos de la promesa.

28 Maar wij, broeders, zijn kinderen der belofte, als Izak was.

28. My tedy, bracia! tak jako Izaak, jesteśmy dziatkami obietnicy.

28. Mi pedig, atyámfiai, Izsák szerint, ígéretnek gyermekei vagyunk.

28 Мы, братия, дети обетования по Исааку.

28. Ми ж, браттє, по Ісааку дїти обітування.

29 Mutta niinkuin lihan mukaan syntynyt silloin vainosi Hengen mukaan syntynyttä, niin nytkin.

29 Mutta niin kuin silloin lihan mukaan syntynyt vainosi Hengen mukaan syntynyttä, niin nytkin.

29. Mutta niinkuin se silloin, joka lihan jälkeen syntynyt oli, vainosi sitä, joka hengen jälkeen syntynyt oli, niin se nytkin tapahtuu.

29. Ja nijncuin se joca silloin Lihan jälken syndynyt oli wainois sitä joca Hengen jälken syndynyt oli: nijn se nytkin tapahtu.

29. Mutta sillemoto quin se ioca silloin Lihan cautta syndynyt oli/ wainosi hende ioca He'gen cautta syndynyt oli/ Nin se mös nyt kieupi. (Mutta sillä muotoa kuin se joka silloin lihan kautta syntynyt oli/ wainosi häntä joka Hengen kautta syntynyt oli/ Niin se myös nyt käypi.)

29. ἀλλ’ ὥσπερ τότε ὁ κατὰ σάρκα γεννηθεὶς ἐδίωκε τὸν κατὰ πνεῦμα, οὕτω καὶ νῦν.

29. αλλ ωσπερ τοτε ο κατα σαρκα γεννηθεις εδιωκεν τον κατα πνευμα ουτως και νυν 29. all osper tote o kata sarka gennetheis edioken ton kata pneυma oυtos kai nυn

29 But just-like then, he who was born according to the flesh was persecuting the one (who was born) according to (the) Spirit, so it is also now.

29. But as then he that was born after the flesh persecuted him that was born after the Spirit, even so it is now.

29. Ligesom dengang han, som var født efter Kjødet, forfulgte den, som var Født efter Aanden, saaledes ogsaa nu.

29. Men såsom den, som då född var efter köttet, förföljde honom som född var efter Andan; så går det ock nu.

29. Agga kui sel aial se, kes lihha polest olli sündinud, tedda takkakiusas, kes Waimo polest olli sündinud, nenda ka nüüd.

29. Bet kaip tada gimęs pagal kūną persekiojo gimusį pagal Dvasią, taip ir dabar.

29. Aber gleichwie zu der Zeit, der nach dem Fleisch geboren war, verfolgte den, der nach dem Geist geboren war, also geht es auch jetzt.

29. Mais, comme alors, celui qui était né selon la chair persécutait celui qui était né selon l'Esprit, il en est de même maintenant.

29. Empero como entónces el que nació según la carne, perseguía al que nació según el Espíritu; así también ahora.

29 Doch gelijkerwijs toen, die naar het vlees geboren was, vervolgde dengene, die naar den Geest geboren was, alzo ook nu.

29. Ale jako na on czas ten, który się był urodził według ciała, prześladował tego, który się był urodził według ducha, tak się dzieje i teraz.

29. De valamint akkor a test szerint született üldözte a Lélek szerint valót, úgy most is.

29 Но, как тогда рожденный по плоти гнал рожденного по духу, так и ныне.

29. Та, як тодї, хто родивсь по тїлу, гонив того, хто по духу, так і тепер.

30 Mutta mitä sanoo Raamattu? "Aja pois orjatar poikinensa; sillä orjattaren poika ei saa periä vapaan vaimon pojan kanssa."

30 Entä mitä Raamattu sanoo? "Aja pois orjatar ja hänen poikansa, sillä orjattaren poika ei ole perivä vapaan vaimon pojan kanssa."

30. Mutta mitä Raamattu sanoo? aja palkkavaimo poikinensa ulos; sillä ei palkkavaimon pojan pidä perimän vapaan pojan kanssa.

30. Mutta mitä Ramattu sano? aja palckawaimo poikinens ulos. Sillä ei palckawaimon pojan pidä perimän wapan pojan cansa.

30. Mutta mite Ramattu sanopi? Wlossyse palckauaimo Poicans ca'sa. Sille ette se Palckauaimon poica ei pidhe perime' sen wapahan Poian cansa. (Mutta mitä Raamattu sanoopi? Ulossysää palkkawaimo poikansa kanssa. Sillä että se palkkawaimon poika ei pidä perimän sen wapahan pojan kanssa.)

30. ἀλλὰ τί λέγει ἡ γραφή; ἔκβαλε τὴν παιδίσκην καὶ τὸν υἱὸν αὐτῆς· οὐ μὴ γὰρ κληρονομήσει ὁ υἱὸς τῆς παιδίσκης μετὰ τοῦ υἱοῦ τῆς ἐλευθέρας.

30. αλλα τι λεγει η γραφη εκβαλε την παιδισκην και τον υιον αυτης ου γαρ μη κληρονομηση ο υιος της παιδισκης μετα του υιου της ελευθερας 30. alla ti legei e grafe ekβale ten paidisken kai ton υion aυtes oυ gar me kleronomese o υios tes paidiskes meta toυ υioυ tes eleυtheras

30 But what does the Scripture say? Cast out the maidservant and her son; for* the son of the maidservant should never inherit with the son of the free (woman.) {Gen 21:10}

30. Nevertheless what saith the scripture? Cast out the bondwoman and her son: for the son of the bondwoman shall not be heir with the son of the freewoman.

30. Men hvad siger Skriften? Udstød Tjenestekvinden og hendes Søn; thi Tjenestekvindens Søn skal ingenlunde arve med den frie Kvindes Søn.

30. Men hvad säger Skriften? Drif ut tjensteqvinnona med hennes son; ty tjensteqvinnones son skall icke blifva arfvinge med dens frios son.

30. Agga, mis ütleb se kirri? lükka ümmardaja ja temma poega wälja, sest selle ümmardaja poeg ei pea mitte pärrima selle wabbat-naese poiaga.

30. O ką gi sako Raštas?­’‘Išvaryk vergę ir jos sūnų, nes vergės sūnus negaus palikimo kartu su laisvosios sūnumi’‘.

30. Aber was spricht die Schrift? "Stoß die Magd hinaus mit ihrem Sohn; denn der Magd Sohn soll nicht erben mit dem Sohn der Freien."

30. Mais que dit l'Écriture? Chasse l'esclave et son fils; car le fils de l'esclave ne sera point héritier avec le fils de la femme libre.

30. Mas ¿qué dice la Escritura? Echa a la sierva y a su hijo; porque no será heredero el hijo de la sierva con el hijo de la libre.

30 Maar wat zegt de Schrift? Werp de dienstmaagd uit en haar zoon; want de zoon der dienstmaagd zal geenszins erven met den zoon der vrije.

30. Ale co mówi Pismo? Wyrzuć niewolnicę i syna jej; albowiem nie będzie dziedziczył syn niewolnicy z synem wolnej,

30. De mit mond az Írás? Űzd ki a szolgálót és az ő fiát; mert a szolgáló fia nem örököl a szabad nő fiával. [11†]

30 Что же говорит Писание? Изгони рабу и сына ее, ибо сын рабы не будет наследником вместе с сыном свободной.

30. Тільки ж бо що глаголе писаннє? Вижени невільницю й сина її, не має бо наслїдувати син невільницї з сином вільної.

31 Niin me siis, veljet, emme ole orjattaren lapsia, vaan vapaan.

31 Niin ollen, veljet, emme ole orjattaren lapsia vaan vapaan.

31. Niin me siis olemme, rakkaat veljet, emme palkkavaimon poikia, vaan vapaan.

31. Nijn me sijs olemma rackat weljet en palckawaimon pojat waan wapan.

31. Nin me nyt olema (rackat Weliet) ei Palckauaimo' poijat/ Waan sen Wapahan. (Niin me nyt olemme (rakkaat weljet) ei palkkawaimon pojat/ Waan sen wapahan.)

31. Ἄρα, ἀδελφοί, οὐκ ἐσμὲν παιδίσκης τέκνα, ἀλλὰ τῆς ἐλευθέρας.

31. αρα αδελφοι ουκ εσμεν παιδισκης τεκνα αλλα της ελευθερας 31. ara adelfoi oυk esmen paidiskes tekna alla tes eleυtheras

31 Consequently*, brethren, we are not children of a maidservant, but of the free (woman).

31. So then, brethren, we are not children of the bondwoman, but of the free.

31. Saa ere vi da, Brødre! ikke Tjenestekvindens Børn, men den frie Kvindes.

31. Så äro vi nu, käre bröder, icke tjensteqvinnones söner, utan dens frios.

31. Sepärrast, wennad, ep olle meie mitte ennam ümmardaja, waid wabbat-naese lapsed.)

31. Taigi, broliai, mes nesame vergės vaikai, bet laisvosios.

31. So sind wir nun, liebe Brüder, nicht der Magd Kinder, sondern der Freien.

31. Or, frères, nous sommes les enfants, non de l'esclave, mais de la femme libre.

31. De manera que, hermanos, no somos hijos de la sierva, sino de la libre.

31 Zo dan, broeders, wij zijn niet kinderen der dienstmaagd, maar der vrije.

31. A tak, bracia! nie jesteśmy dziećmi niewolnicy, ale wolnej.

31. Annakokáért, atyámfiai, nem vagyunk a szolgáló fiai, hanem a szabadoséi.

31 Итак, братия, мы дети не рабы, но свободной.

31. Оце ж, браттє, ми не дїти невільницї, а вільної.