3 luku

Apostoli nuhtelee galatalaisia siitä, että he kääntyvät lain tekoihin, vaikka ovat uskon saarnasta saaneet Hengen 1 – 6, osoittaa, Aabrahamiin viitaten, vanhurskauden tulevan uskosta 7 – 14 ja näyttää, että jäljestäpäin tullut laki ei voi kumota ennen annettua lupausta 15 – 18 ja että lain tarkoitus on johdattaa Kristuksen tykö, johon uskoen me tulemme vanhurskaiksi 19 – 29.

1 Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät (niin ettette ole totuudelle kuuliaisia, teidät), joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu (keskellänne) ristiinnaulittuna?

1 Oi älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät (niin ettette ole totuudelle kuuliaisia, teidät) joitten silmän eteen Jeesus Kristus oli kuvattu (keskellänne) ristiinnaulittuna?

1. Te hullut Galatalaiset! kuka teidät on vimmannut totuutta uskomasta? joiden silmäin eteen Jesus Kristus kirjoitettu oli, teidän seassanne ristiinnaulittu.

1. TE hullut Galaterit cuca teidän on wimmannut totutta uscomast? Joiden silmäin eteen Jesus Christus kirjoitettu oli ja nyt teidän seasan ristinnaulittu.

1. O Te Hullut Galaterit/ Cuca teite on Wimmanut/ totwtta Uskomasta? Joinen Silmein edese Iesus Cheistus maalattu oli/ ia nyt teiden seasan ristinnaulittu on. (Te hullut Galateri/ kuka teitä on wimmannut/ totuutta uskomasta? Joiden silmäin edessä Jesus Kristus maalattu oli/ ja nyt teidän seassan ristiinnaulittu on.)

1. Ὦ ἀνόητοι Γαλάται, τίς ὑμᾶς ἐβάσκανε τῇ ἀληθείᾳ μὴ πείθεσθαι, οἷς κατ’ ὀφθαλμοὺς Ἰησοῦς Χριστὸς προεγράφη ἐν ὑμῖν ἐσταυρωμένος;

1. ω ανοητοι γαλαται τις υμας εβασκανεν τη αληθεια μη πειθεσθαι οις κατ οφθαλμους ιησους χριστος προεγραφη εν υμιν εσταυρωμενος 1. o anoetoi galatai tis υmas eβaskanen te aletheia me peithesthai ois kat ofthalmoυs iesoυs christos proegrafe en υmin estaυromenos

1 O foolish Galatians, who bewitched you° (that) the truth (is) not to be obeyed, (in whose eyes, Jesus Christ was portrayed among you° (as) having been crucified)?

1. O foolish Galatians, who hath bewitched you, that ye should not obey the truth, before whose eyes Jesus Christ hath been evidently set forth, crucified among you?

1. O, I uforstandige Galater! hvo har fortryllet Eder, at I ikke lyde Sandheden? Eder, hvem Jesus Christus var malet for øine som korsfæstet iblandt Eder.

1. O, I oförståndige Galater, ho hafver kjust eder, att I icke skullen lyda sanningene? Hvilkom Jesus Christus för ögonen målad var, och nu ibland eder korsfäst är.

1. Oh teie moistmatta Kalatia-rahwas! kes on teid ärrateinud, et teie ei wotta töe sanna kuulda? kelle silmade ette Jesus Kristus on kirjotud olnud, ja otsego nähtawal kombel teie seas ristilödud.

1. O neprotingi galatai! Kas jus, kuriems akivaizdžiai buvo nupieštas Jėzus Kristus tarsi pas jus nukryžiuotas, apkerėjo, kad nepaklustumėte tiesai?

1. O ihr unverständigen Galater, wer hat euch bezaubert, daß ihr der Wahrheit nicht gehorchet, welchen Christus Jesus vor die Augen gemalt war, als wäre er unter euch gekreuzigt?

1. O Galates dépourvus de sens! qui vous a fascinés pour que vous n'obéissiez plus à la vérité? vous, aux yeux de qui Jésus-Christ a été vivement dépeint, et comme crucifié en vous?

1. ¡OH Gálatas sin seso! ¿quién os hechizó para no obedecer a la verdad; vosotros, delante de cuyos ojos Jesu Cristo fué ya claramente representado, crucificado entre vosotros?

1 O gij uitzinnige Galaten, wie heeft u betoverd, dat gij der waarheid niet zoudt gehoorzaam zijn; denwelken Jezus Christus voor de ogen te voren geschilderd is geweest, onder u gekruist zijnde?

1. O głupi Galatowie! Któż was omamił, abyście prawdzie nie byli posłuszni, którym przed oczyma Jezus Chrystus przedtem był wymalowany, i między wami ukrzyżowany?

1. Óh balgatag Galátziabeliek, kicsoda ígézett meg titeket, hogy ne engedelmeskedjetek az igazságnak, kiknek szemei előtt a Jézus Krisztus úgy íratott le, mintha ti köztetek feszíttetett volna meg?

1 О, несмысленные Галаты! кто прельстил вас не покоряться истине, вас , у которых перед глазами предначертан был Иисус Христос, как бы у вас распятый?

1. Ой ви безумні Галати! хто вас очарував, щоб ви не корились правдї, (ви) котрим перед очима наперед був прописаний Христос, розпятий між вами?

2 Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?

2 Tämän vain haluan teiltä kuulla: lain tekojen nojallako saitte Hengen vai uskon saarnan avulla?

2. Sen tahdon minä ainoastaan teiltä tietää: oletteko te Hengen saaneet lain töiden kautta eli uskon saarnaamisen kautta?

2. Sen tahdon minä ainoastans teildä tietä: cummasta te oletta Hengen saanet Lain töiden cautta eli uscon saarnamisen cautta?

2. Sen tahdhon mine waiuoin teilde tietä. Cummasta te oletta Hengen saneet Lain töidhen cauttaco/ Wai Uskon sarnamisen cautta? (Sen tahdon minä waiwoin teiltä tietää. Kummasta te olette Hengen saaneet lain töiden kauttako/ Wai uskon saarnaamisen kautta?)

2. τοῦτο μόνον θέλω μαθεῖν ἀφ’ ὑμῶν· ἐξ ἔργων νόμου τὸ Πνεῦμα ἐλάβετε ἢ ἐξ ἀκοῆς πίστεως;

2. τουτο μονον θελω μαθειν αφ υμων εξ εργων νομου το πνευμα ελαβετε η εξ ακοης πιστεως 2. toυto monon thelo mathein af υmon eks ergon nomoυ to pneυma elaβete e eks akoes pisteos

2 I only wish to learn this thing from you°. Did you° receive the Spirit from (the) works of (the) law or from the report of faith?

2. This only would I learn of you, Received ye the Spirit by the works of the law, or by the hearing of faith?

2. Kun dette vil jeg af Eder: var det ved Lovens Gjerninger, I annammede Aanden, eller ved Troens Forkyndelse?

2. Det vill jag allenast veta af eder: Hafven I undfått Andan genom lagsens gerningar, eller genom trones predikan?

2. Sedda tahhan minna ükspäinis teilt öppida: ollete teie Waimo sanud kässo teggudest, woi usso kulutamissest?

2. Noriu jus paklausti tiktai vieno dalyko: ar jūs gavote Dvasią įstatymo darbais, ar klausydami tikėjimo?

2. Das will ich allein von euch lernen: Habt ihr den Geist empfangen durch des Gesetzes Werke oder durch die Predigt vom Glauben?

2. Je veux savoir de vous cette seule chose: Avez-vous reçu l'Esprit par les œuvres de la loi, ou par la prédication de la foi?

2. Esto solo quiero saber de vosotros: ¿Recibisteis el Espíritu por las obras de la ley, o por el oir de la fé?

2 Dit alleen wil ik van u leren: hebt gij den Geest ontvangen uit de werken der wet, of uit de prediking des geloofs?

2. Tego tylko rad bym się nauczył od was: Z uczynkówli zakonu wzięliście Ducha, czyli z słuchania wiary?

2. Csak azt akarom megtudni tőletek: a törvény cselekedeteiből kaptátok-é a Lelket, avagy a hit hallásából? [1†]

2 Сие только хочу знать от вас: через дела ли закона вы получили Духа, или через наставление в вере?

2. Про одно се хочу довідатись од вас: Чи дїлами закону прийняли ви Духа, чи, слухаючи, проповіддю віри?

3 Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?

3 Oletteko niin älyttömiä? Te aloititte Hengessä, lihassako nyt päätätte?

3. Oletteko te niin tomppelit? Hengessä te olette alkaneet, tahdotteko te nyt lihassa lopettaa?

3. Olettaco te nijn tompelit? Hengesä te oletta alcanet tahdottaco te nyt lihasa lopetta?

3. Olettaco te nin tompelit? Hengese te oletta alcaneet/ Tahdhottaco te nyt sen Lihassa lopetta? (Oletteko niin tomppelit? Hengessäkö te olette alkaneet/ Tahdotteko te nyt lihassa sen lopettaa?)

3. οὕτως ἀνόητοί ἐστε; ἐναρξάμενοι Πνεύματι νῦν σαρκὶ ἐπιτελεῖσθε;

3. ουτως ανοητοι εστε εναρξαμενοι πνευματι νυν σαρκι επιτελεισθε 3. oυtos anoetoi este enarksamenoi pneυmati nυn sarki epiteleisthe

3 Are you° so foolish? Having begun in (the) Spirit, are you° now being completed in the flesh?

3. Are ye so foolish? having begun in the Spirit, are ye now made perfect by the flesh?

3. Ere I saa uforstandige? ville I, som begyndte iAanden, nu fuldende i Kjødet?

3. Ären I så oförståndige? I hafven begynt i Andanom; viljen I nu lyktat i köttet?

3. Ollete teie ni moistmatta? Waimus ollete teie hakkanud, kas teie tahhate nüüd lihhas löppetada?

3. Nejaugi jūs tokie neprotingi, kad, pradėję Dvasia, dabar užbaigsite kūnu?

3. Seid ihr so unverständig? Im Geist habt ihr angefangen, wollt ihr's denn nun im Fleisch vollenden?

3. Avez-vous tellement perdu le sens, qu'après avoir commencé par l'Esprit, vous finissiez maintenant par la chair?

3. ¿Tan insensatos sois, que habiendo comenzado por el Espíritu, ahora os perfeccionais por la carne?

3 Zijt gij zo uitzinnig? Daar gij met den Geest begonnen zijt, voleindigt gij nu met het vlees?

3. Takeście głupi? począwszy duchem, teraz ciałem dokonywacie?

3. Ennyire esztelenek vagytok? A mit Lélekben kezdtetek el, most testben fejeznétek be?

3 Так ли вы несмысленны, что, начав духом, теперь оканчиваете плотью?

3. Чи такі ви незмислі, що почавши духом, звершуєте тепер тїлом?

4 Niin paljonko olette turhaan kärsineet — jos se on turhaa ollut.

4 Oletteko niin paljon turhaan kärsineet — jos tosiaankin turhaan?

4. Oletteko te niin paljon hukkaan kärsineet? Jos se muutoin hukassa on.

4. Olettaco te nijn paljo huckan kärsinet? Jos se muutoin hucas on.

4. Olettaco te nin palio Huckan kerssineet? Jos se mwtoin huckan on. (Oletteko te niin paljon hukkaan kärsineet? Jos se muutoin hukkaan on.)

4. τοσαῦτα ἐπάθετε εἰκῆ; εἴ γε καὶ εἰκῆ.

4. τοσαυτα επαθετε εικη ειγε και εικη 4. tosaυta epathete eike eige kai eike

4 You° suffered vainly so-many things? If actually (it was) even vainly.

4. Have ye suffered so many things in vain? if it be yet in vain.

4. Have I da prøvet saa meget forgjeves? hvis ellers kun forkjeves!

4. Hafven I då så mycket lidit fåfängt? Om det eljest fåfängt är.

4. Ollete teie ni paljo ilmaasjata kannatanud? kui agga se on ilmaasjata.

4. Ar tiek daug iškentėjote veltui? Jei iš tiesų būtų veltui!

4. Habt ihr denn so viel umsonst erlitten? Ist's anders umsonst!

4. Avez-vous tant souffert en vain? si toutefois ce n'est qu'en vain!

4. ¿Tantas cosas habéis padecido en vano? si empero en vano.

4 Hebt gij zoveel tevergeefs geleden? Indien maar ook tevergeefs!

4. Takeście wiele cierpieli darmo, jeźli tylko i darmo?

4. Annyit szenvedtetek hiába? [2†] ha ugyan hiába.

4 Столь многое потерпели вы неужели без пользы? О, если бы только без пользы!

4. Марно стільки ви терпіли? Коли б тільки марно!

5 Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta,

5 Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimatekoja keskellänne, vaikuttaako Hän lain tekojen perusteella vai uskon saarnan välityksellä?

5. Joka siis teille hengen antaa ja tekee voimalliset työt teidän seassanne, tekeekö hän sen lain töiden kautta eli uskon saarnaamisen kautta?

5. Joca sijs teille Hengen anda ja teke sencaltaiset työt teidän seasan tekekö hän sen Lain töiden cautta eli uscon saarnamisen cautta?

5. Joca sis teille nyt Hengen andapi/ ia tekepi sencaltaiset Auudh teiden keskenen/ Tekekö hen sen Lain töidhen cautta/ eli Uskon sarnamisen cautta? (Joka siis teille nyt Hengen antaapi/ ja tekeepi senkaltaiset awut teidän keskenän/ Tekeekö hän sen lain töiden kautta/ eli uskon saarnaamisen kautta?)

5. ὁ οὖν ἐπιχορηγῶν ὑμῖν τὸ Πνεῦμα καὶ ἐνεργῶν δυνάμεις ἐν ὑμῖν, ἐξ ἔργων νόμου ἢ ἐξ ἀκοῆς πίστεως;

5. ο ουν επιχορηγων υμιν το πνευμα και ενεργων δυναμεις εν υμιν εξ εργων νομου η εξ ακοης πιστεως 5. o oυn epichoregon υmin to pneυma kai energon dυnameis en υmin eks ergon nomoυ e eks akoes pisteos

5 Therefore, is the one supplying the Spirit to you°, and working miracles among you°, (are they) from (the) works of the law or from the report of faith?

5. He therefore that ministereth to you the Spirit, and worketh miracles among you, doeth he it by the works of the law, or by the hearing of faith?

5. Mon da han, som meddeler Eder Aanden og udretter kraftige Gjerninger i Eder, udretter det ved Lovens Gjerninger eller ved Troens Forkyndelse?

5. Den som nu gifver eder Andan, och gör sådana krafter ibland eder, gör han det genom lagsens gerningar, eller genom trones predikan?

5. Kes teile nüüd Waimo andi jaggab, ja teeb wäggewaid teggusid teie seas, kas se sedda teeb kässo teggudest, woi usko kulutamissest?

5. Ar Tas, kuris jums teikia Dvasią ir pas jus daro stebuklus, tai daro per įstatymo darbus, ar dėl tikėjimo klausymo?

5. Der euch nun den Geist reicht und tut solche Taten unter euch, tut er's durch des Gesetzes Werke oder durch die Predigt vom Glauben?

5. Celui donc qui vous communique l'Esprit, et qui fait des miracles parmi vous, le fait-il par les œuvres de la loi, ou par la prédication de la foi?

5. El, pues, que os suministra el Espíritu, y obra milagros entre vosotros, ¿lo hace por las obras de la ley, o por el oir de la fé?

5 Die u dan den Geest verleent, en krachten onder u werkt, doet Hij dat uit de werken der wet, of uit de prediking des geloofs?

5. Ten tedy, który wam dodaje ducha i czyni cuda między wami, z uczynkówże zakonu to czyni, czyli z słuchania wiary?

5. Annakokáért, a ki a Lelket szolgáltatja néktek, és hatalmas dolgokat művel bennetek, a törvény cselekedeteiből, vagy a hit hallásából cselekeszi-é?

5 Подающий вам Духа и совершающий между вами чудеса через дела ли закона сие производит , или через наставление в вере?

5. Хто подає вам Духа і робить чудеса між вами, чи дїлами закону, чи проповіддю віри?

6 samalla tavalla kuin "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi"?

6 niin kuin "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.”

6. Niinkuin Abraham oli Jumalan uskonut, ja se on luettu hänelle vanhurskaudeksi,

6. Nijncuin Abraham oli Jumalan usconut ja se on luettu hänelle wanhurscaudexi.

6. Ninquin Abraham oli Jumalan vskonut/ ia se on luettu henelle Wanhurskaudexi. (Niinkuin Abraham oli Jumalaan uskonut/ ja se on luettu hänelle wanhurskaudeksi.)

6. καθὼς Ἀβραὰμ ἐπίστευσε τῷ Θεῷ, καὶ ἐλογίσθη αὐτῷ εἰς δικαιοσύνην.

6. καθως αβρααμ επιστευσεν τω θεω και ελογισθη αυτω εις δικαιοσυνην 6. kathos aβraam episteυsen to theo kai elogisthe aυto eis dikaiosυnen

6 Just-as Abraham believed God and it was counted to him *for righteousness. {Gen 15:6?}

6. Even as Abraham believed God, and it was accounted to him for righteousness.

6. Ligesom Abraham troede Gud, og det blev regnet ham til Retfærdighed.

6. Såsom Abraham hafver trott Gudi, och det är räknadt honom till rättfärdighet;

6. Nenda kui Abraam on Jummalat usknud, ja se on temmale öigusseks arwatud.

6. Taip ‘‘Abraomas patikėjo Dievu, ir tai jam buvo įskaityta teisumu’‘.

6. Gleichwie Abraham hat Gott geglaubt und es ist ihm gerechnet zur Gerechtigkeit.

6. Comme il est dit d'Abraham: Il crut à Dieu, et cela lui fut imputé à justice;

6. Así como Abraham creyó a Dios, y le fué contado a justicia.

6 Gelijkerwijs Abraham Gode geloofd heeft, en het is hem tot rechtvaardigheid gerekend;

6. Tak jako "Abraham uwierzył Bogu i przyczytano mu to ku sprawiedliwości".

6. Miképen Ábrahám hitt az Istennek, és tulajdoníttatott néki igazságul. [3†]

6 Так Авраам поверил Богу, и это вменилось ему в праведность.

6. Яко ж Авраам вірував у Бога, і полїчено йому за праведність.

7 Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia.

7 Tietäkää siis, että jotka nojaavat uskoon, ne ovat Aabrahamin lapsia.

7. Niin te myös jo tiedätte, että jotka uskossa ovat, ne ovat Abrahamin lapset.

7. Nijn te myös jo tiedätte että jotca uscosa owat ne owat Abrahamin lapset.

7. Nin te mös io nyt tiedhette/ ette iotca Uskosta ouat/ ne ouat Abrahamin Lapset. (Niin te myös jo nyt tiedätte/ että jotka uskosta owat/ ne owat Abrahamin lapset.)

7. Γινώσκετε ἄρα ὅτι οἱ ἐκ πίστεως, οὗτοί εἰσιν υἱοὶ Ἀβραάμ.

7. γινωσκετε αρα οτι οι εκ πιστεως ουτοι εισιν υιοι αβρααμ 7. ginoskete ara oti oi ek pisteos oυtoi eisin υioi aβraam

7 Consequently*, you° know that those who (are) from faith, they are sons of Abraham.

7. Know ye therefore that they which are of faith, the same are the children of Abraham.

7. Erkjender altsaa, at de, som holde sig til Troen, disse ere Abrahams Børn.

7. Så veten I ju nu, att de som äro af trone, de äro Abrahams barn.

7. Jubba teie siis tuñete, et kes ussust on, needsinnatsed on Abraami lapsed.

7. Todėl supraskite, kad Abraomo sūnūs yra tie, kurie tiki.

7. So erkennet ihr ja, daß, die des Glaubens sind, das sind Abrahams Kinder.

7. Sachez donc, que ceux qui ont la foi, sont les enfants d'Abraham.

7. Sabéd, pues, que los que son de la fé, los tales son hijos de Abraham.

7 Zo verstaat gij dan, dat degenen, die uit het geloof zijn, Abrahams kinderen zijn.

7. Widzicie tedy, że ci, którzy są z wiary, ci są synami Abrahamowymi.

7. Értsétek meg tehát, hogy a kik hitből vannak, azok az Ábrahám fiai. [4†]

7 Познайте же, что верующие суть сыны Авраама.

7. Знайте ж, що хто од віри, ті сини Авраамові.

8 Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi".

8 Ja koska Raamattu edeltä näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskon perusteella, se edeltäpäin julisti Aabrahamille ilosanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi."

8. Mutta Raamattu oli sitä jo ennen katsonut, että Jumala pakanatkin uskon kautta vanhurskaaksi tekee; sentähden hän edellä ilmoitti Abrahamille: sinussa (sanoo hän) kaikki pakanat pitää siunatut oleman.

8. Mutta Ramattu oli sitä jo ennen cadzonut että Jumala pacanatkin uscon cautta wanhurscaxi teke sentähden ilmoitti hän Abrahamille: Sinusa ( sano hän ) caicki pacanat pitä siunatut oleman.

8. Mutta Ramattu oli sen io ennen edeskatzonut/ Ette Jumala Pacanat Uskon cautta wanhurskauttapi/ Senteden se ilmoitti Abrahamille/ Sinussa (ma hen) caiki Pacanat pite hyuestisiugnatudh oleman. (Mutta Raamattu oli sen jo ennen edeskatsonut/ Että Jumala pakanat uskon kautta wanhurskauttaapi/ Sentähden se ilmoitti Abrahamille/ Sinussa kaikki pakanat pitää hywästi siunatut oleman.)

8. προϊδοῦσα δὲ ἡ γραφὴ ὅτι ἐκ πίστεως δικαιοῖ τὰ ἔθνη ὁ Θεὸς, προευηγγελίσατο τῷ Ἀβραὰμ ὅτι ἐνευλογηθήσονται ἐν σοὶ πάντα τὰ ἔθνη.

8. προιδουσα δε η γραφη οτι εκ πιστεως δικαιοι τα εθνη ο θεος προευηγγελισατο τω αβρααμ οτι {VAR1: ενευλογηθησονται } {VAR2: ευλογηθησονται } εν σοι παντα τα εθνη 8. proidoυsa de e grafe oti ek pisteos dikaioi ta ethne o theos proeυeggelisato to aβraam oti {VAR1: eneυlogethesontai } {VAR2: eυlogethesontai } en soi panta ta ethne

8 Now the Scripture foreseeing that God (would) make righteous the Gentiles from faith, proclaimed the good-news beforehand to Abraham, (saying,) ‘All the nations will be blessed in you.’ {Gen 12:3, 18:18, 22:18, 26:4, 28:14}

8. And the scripture, foreseeing that God would justify the heathen through faith, preached before the gospel unto Abraham, saying, In thee shall all nations be blessed.

8. Men da Skriften forudsaae, at Gud vilde retfærdiggjøre Heningerne af Troen, forjættede den Abraham forud: i dig skulle alle Folkeslag velsignes.

8. Men Skriften hafver sett framföre åt, att Gud gör Hedningarna rättfärdiga genom trona; derföre förkunnade hon Abrahe: I dig skola alle Hedningar välsignade varda.

8. Agga kirri on enne ärranäinud, et Jum̃al pagganad ussust öigeks teeb, ja on ennekulutanud Abraamile sedda head: Sinno sees peawad keik pagganad önnistud sama.

8. Ir Raštas, numatydamas, kad Dievas tikėjimu išteisins pagonis, iš anksto paskelbė Abraomui Evangeliją: ‘‘Tavyje bus palaimintos visos tautos’‘.

8. Die Schrift aber hat es zuvor gesehen, daß Gott die Heiden durch den Glauben gerecht macht; darum verkündigte sie dem Abraham: "In dir sollen alle Heiden gesegnet werden."

8. Aussi l'Écriture, prévoyant que Dieu justifierait les Gentils par la foi, a évangélisé par avance à Abraham, en lui disant: Toutes les nations seront bénies en toi.

8. Y viendo ántes la Escritura, que Dios por la fé había de justificar a los Gentiles, anunció ántes el evangelio a Abraham, diciendo: Todas las naciones serán bendecidas en tí.

8 En de Schrift, te voren ziende, dat God de heidenen uit het geloof zou rechtvaardigen, heeft te voren aan Abraham het Evangelie verkondigd, zeggende: In u zullen al de volken gezegend worden.

8. A upatrzywszy to Pismo, iż z wiary Bóg usprawiedliwia pogan, przedtem opowiedziało Abrahamowi, iż w tobie będą błogosławione wszystkie narody.

8. Előre látván pedig az Írás, hogy Isten hitből fogja megigazítani a pogányokat, eleve hirdette Ábrahámnak, hogy: Te benned fognak megáldatni minden népek. [5†]

8 И Писание, провидя, что Бог верою оправдает язычников, предвозвестило Аврааму: в тебе благословятся все народы.

8. І писаннє знаючи наперед, що Бог вірою оправдує поган, благовістило Авраамові: що в тобі благословлять ся всї народи.

9 Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa.

9 Siis ne, jotka nojaavat uskoon, tulevat siunatuiksi yhdessä uskovan Aabrahamin kanssa.

9. Niin tulevat kaikki ne, jotka uskosta ovat, siunatuksi uskovaisen Abrahamin kanssa.

9. Nijn tulewat caicki ne jotca uscosa owat siunatuxi sen uscowaisen Abrahamin cansa.

9. Nin tuleuat nyt caiki ne/ iotca Uskossa ouat/ hyuestisiugnatuxi sen vskolisen Abrahamin cansa. (Niin tulewat nyt kaikki ne/ jotka uskossa owat/ hywästi siunatuksi sen uskollisen Abrahamin kanssa.)

9. ὥστε οἱ ἐκ πίστεως εὐλογοῦνται σὺν τῷ πιστῷ Ἀβραάμ.

9. ωστε οι εκ πιστεως ευλογουνται συν τω πιστω αβρααμ 9. oste oi ek pisteos eυlogoυntai sυn to pisto aβraam

9 So-then those who are (sons) from faith are blessed together with the believing Abraham.

9. So then they which be of faith are blessed with faithful Abraham.

9. Saa at de, som holde sig til Troen blive velsignede med den troende Abraham.

9. Så varda nu de, som af trone äro, välsignade med den trogna Abraham.

9. Sepärrast önnistakse neid, kes ussust on, usklikko Abraamiga.

9. Taip tikintys susilaukia palaiminimo kartu su tikinčiuoju Abraomu.

9. Also werden nun, die des Glaubens sind, gesegnet mit dem gläubigen Abraham.

9. C'est pourquoi ceux qui croient, sont bénis avec Abraham qui a cru.

9. Luego los que son de la fé, son benditos con el creyente Abraham.

9 Zo dan, die uit het geloof zijn, worden gezegend met den gelovigen Abraham.

9. A tak ci, którzy są z wiary, dostępują błogosławieóstwa z wiernym Abrahamem.

9. Ekként a hitből valók áldatnak meg a hívő Ábrahámmal.

9 Итак верующие благословляются с верным Авраамом,

9. Тим же хто од віри, ті благословенні із вірним Авраамом.

10 Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee".

10 Kaikki ne taas, jotka elävät lain teoista, ovat kirouksen alaisia, sillä on kirjoitettu: "Kirottu on jokainen, joka ei pysy kaikessa, mitä on kirjoitettu lain kirjaan, niin että hän sen tekee."

10. Sillä niin monta, jotka lain töissä riippuvat, ovat kirouksen alla; sillä kirjoitettu on: kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikissa mitä lakiraamatussa kirjoitettu on, että hän niitä tekis.

10. Sillä nijn monda cuin Lain töisä rippuwat owat kirouxen alla: Ja kirjoitettu on: Kirottu olcon jocainen joca ei pysy caikisa cuin Lakiramatus kirjoitettu on että hän nijtä tekis.

10. Sille ette nin monda quin Lain Töisse rippuuat/ ne ouat kirotuxen alla. Sille kirioitettu on/ Kirottu olcoon iocahinen/ quin ei pysy caikissa nijsse quin Laki Ramatusa kirioitettu ombi/ ette hen nijte tekis. (Sillä että niin monta kuin lain töissä riippuwat/ ne owat kirouksen alla. Sillä kirjoitettu on/ Kirottu olkoon jokainen/ kuin ei pysy kaikissa niissä kuin laki Raamatussa kirjoitettu ompi/ että hän niitä tekisi.)

10. Ὅσοι γὰρ ἐξ ἔργων νόμου εἰσὶν, ὑπὸ κατάραν εἰσί· γέγραπται γάρ· ἐπικατάρατος πᾶς ὃς οὐκ ἐμμένει ἐν πᾶσι τοῖς γεγραμμένοις ἐν τῷ βιβλίῳ τοῦ νόμου τοῦ ποιῆσαι αὐτά.

10. οσοι γαρ εξ εργων νομου εισιν υπο καταραν εισιν γεγραπται γαρ επικαταρατος πας ος ουκ εμμενει εν πασιν τοις γεγραμμενοις εν τω βιβλιω του νομου του ποιησαι αυτα 10. osoi gar eks ergon nomoυ eisin υpo kataran eisin gegraptai gar epikataratos pas os oυk emmenei en pasin tois gegrammenois en to βiβlio toυ nomoυ toυ poiesai aυta

10 For* as many as are from (the) works of (the) law are under a curse; for* it has been written, ‘Cursed (is) everyone who is not remaining in all things which have been written in the book of the law, (and) to practice them.’ {Deu 27:26}

10. For as many as are of the works of the law are under the curse: for it is written, Cursed is every one that continueth not in all things which are written in the book of the law to do them.

10. Thi saa Mange, som holde sig til Lovens Gjerninger, ere under Forbandelse; thi der er skrevet: forbandet hver den, som ikke bliver ved i alle de Ting som ere skrevne i Lovens Bog, at han gjør dem.

10. Ty alle de som med lagsens gerningar umgå, de äro under förbannelse; ty det är skrifvet: Förbannad vare hvar och en, som icke blifver vid allt det som skrifvet är i lagboken, så att han det gör.

10. Sest ni mitto kui kässo teggudest on, need on needmisse al; sest kirjotud on : ärranetud on iggaüks, kes ei jä keikide sisse, mis kirjotud on kässo-ramatusse, et ta sedda keik peab teggema.

10. Visi, kurie remiasi įstatymo darbais, yra prakeikimo galioje, nes parašyta: ‘‘Prakeiktas kiekvienas, kuris nuolatos nesilaiko visko, kas įstatymo knygoje parašyta, ir to nevykdo’‘.

10. Denn die mit des Gesetzes Werken umgehen, die sind unter dem Fluch. Denn es steht geschrieben: "Verflucht sei jedermann, der nicht bleibt in alle dem, was geschrieben steht in dem Buch des Gesetzes, daß er's tue."

10. Mais tous ceux qui s'attachent aux œuvres de la loi, sont sous la malédiction, puisqu'il est écrit: Maudit est quiconque ne persévère pas à faire toutes les choses qui sont écrites dans le livre de la loi!

10. Porque todos los que son de las obras de la ley, debajo de maldición están; porque escrito está: Maldito todo aquel que no permaneciere en todas las cosas que están escritas en el libro de la ley, para hacerlas.

10 Want zovelen als er uit de werken der wet zijn, die zijn onder den vloek; want er is geschreven: Vervloekt is een iegelijk, die niet blijft in al hetgeen geschreven is in het boek der wet, om dat te doen.

10. Albowiem ile ich jest z uczynków zakonu, pod przeklęstwem są; bo napisane: Przeklęty każdy, który by nie został we wszystkiem, co napisane w księgach zakonu, aby to czynił.

10. Mert a kik törvény cselekedeteiből vannak, átok alatt vannak; minthogy meg van írva: Átkozott minden, a ki meg nem marad mindazokban, a mik megirattak a törvény könyvében, hogy azokat cselekedje. [6†]

10 а все, утверждающиеся на делах закона, находятся под клятвою. Ибо написано: проклят всяк, кто не исполняет постоянно всего, что написано в книге закона.

10. Которі ж од дїл закону, ті під клятьбою; писано бо: Проклят, хто не встоїть у всьому написаному в книзї закону, щоб робити те.

11 Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta".

11 Ja ilmeistä on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain avulla, sillä "vanhurskas on elävä uskosta.”

11. Mutta ettei kenkään vanhurskaaksi tule Jumalan edessä lain kautta, se on tiettävä; sillä vanhurskaan pitää elämän uskosta.

11. Mutta ettei kengän wanhurscaxi tule Jumalan edes Lain cautta se on tiettäwä: sillä wanhurscan pitä elämän uscostans.

11. Mutta ettei kengen wanhurskaxi tule Jumalan edes Lain cautta/ se on iulkinen/ Sille ette se wanhurskas pite elemen Uskostans. (Mutta ettei kenkään wanhurskaaksi tule Jumalan edessä lain kautta/ se on julkinen/ Sillä että se wanhurskaus pitää elämän uskostansa.)

11. ὅτι δὲ ἐν νόμῳ οὐδεὶς δικαιοῦται παρὰ τῷ Θεῷ δῆλον· ὁ δίκαιος ἐκ πίστεως ζήσεται.

11. οτι δε εν νομω ουδεις δικαιουται παρα τω θεω δηλον οτι ο δικαιος εκ πιστεως ζησεται 11. oti de en nomo oυdeis dikaioυtai para to theo delon oti o dikaios ek pisteos zesetai

11 Now it is evident that no one is made righteous in (the) law before God, because, ‘The righteous will be living from faith.’ {Hab. 2:4}

11. But that no man is justified by the law in the sight of God, it is evident: for, The just shall live by faith.

11. Men at Ingen bliver retfærdiggjort for Gud ved Loven, er aabenbart; thi den Retfærdige ved Troen skal leve.

11. Men att ingen varder rättfärdig för Gudi genom lagen, är uppenbart; ty den rättfärdige skall lefva af (sine) tro.

11. Agga et kässo läbbi ükski ei sa öigeks Jummala ees, se on teäda, sest et se, kes ussust öige on, peab ellama.

11. Kad įstatymu niekas neišteisinamas Dievo akyse, aišku, nes ‘‘teisusis gyvens tikėjimu’‘.

11. Daß aber durchs Gesetz niemand gerecht wird vor Gott, ist offenbar; denn "der Gerechte wird seines Glaubens leben."

11. Et que nul ne soit justifié devant Dieu par la loi, cela est évident; parce que: Le juste vivra par la foi.

11. Mas que por la ley ninguno se justifica delante de Dios, es manifiesto; porque: El justo por la fé vivirá.

11 En dat niemand door de wet gerechtvaardigd wordt voor God, is openbaar; want de rechtvaardige zal uit het geloof leven.

11. A iż przez zakon nikt nie bywa usprawiedliwiony przed Bogiem, jawna jest stąd, bo "sprawiedliwy z wiary żyć będzie".

11. Hogy pedig a törvény által senki sem igazul meg Isten előtt, nyilvánvaló, mert az igaz ember hitből él. [7†]

11 А что законом никто не оправдывается пред Богом, этоясно, потому что праведный верою жив будет.

11. А що нїхто законом не оправдуєть ся перед Богом, се явно, бо праведний вірою жив буде.

12 Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: "Joka ne täyttää, on niistä elävä".

12 Mutta laki ei ole uskon asia, vaan "se (ihminen), joka ne täyttää, on niistä elävä.”

12. Mutta laki ei ole uskosta, vaan ihminen, joka ne tekee, hän elää niissä.

12. Mutta Laki ei ole uscosta waan ihminen joca sen teke hän elä sen cautta.

12. Mutta Laki ei ole se vskosta/ Waan se Inhiminen ioca sen tekepi/ hen elepi sen cautta. (Mutta laki ei ole se uskosta/ Waan se ihminen joka sen tekeepi/ hän elääpi sen kautta.)

12. ὁ δὲ νόμος οὐκ ἔστιν ἐκ πίστεως, ἀλλ’ ὁ ποιήσας αὐτὰ ἄνθρωπος ζήσεται ἐν αὐτοῖς.

12. ο δε νομος ουκ εστιν εκ πιστεως αλλ ο ποιησας αυτα ανθρωπος ζησεται εν αυτοις 12. o de nomos oυk estin ek pisteos all o poiesas aυta anthropos zesetai en aυtois

12 Now the law is not from faith, but, ‘The man who (has) practiced them will be living in them.’ {Lev 18:5}

12. And the law is not of faith: but, The man that doeth them shall live in them.

12. Men Loven beroer ikke paa Tro; thi den siger: det Menneske, som gjør disse Ting, skal derved leve.

12. Men lagen är icke af trone; utan den menniska som så gör, hon lefver deraf.

12. Agga käsk ei olle mitte ussust, waid innimenne, kes sedda keik teeb, se peab se läbbi ellama.

12. O įstatymas nėra kilęs iš tikėjimo, bet ‘‘kas juos vykdo, tas gyvens jais’‘.

12. Das Gesetz aber ist nicht des Glaubens; sondern "der Mensch, der es tut, wird dadurch leben."

12. Or, la loi ne justifie pas par la foi; mais elle dit: L'homme qui aura fait ces choses, vivra par elles.

12. Y la ley no es de la fé; ántes dice: El hombre que las hiciere, vivirá en ellas.

12 Doch de wet is niet uit het geloof; maar de mens, die deze dingen doet, zal door dezelve leven.

12. Ale zakon nie jestci z wiary; lecz "człowiek, który by je czynił, żyć będzie przez nie".

12. A törvény pedig nincs hitből, hanem a mely ember cselekeszi azokat, élni fog azok által. [8†]

12 А закон не по вере; но кто исполняет его, тот жив будет им.

12. Закон же не од віри, та которий чоловік робити ме те, жити ме в тому.

13 Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme — sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" —

13 Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta tulemalla kiroukseksi puolestamme — sillä on kirjoitettu: "Kirottu on jokainen, joka riippuu puussa" —

13. Mutta Kristus on meitä lunastanut lain kirouksesta, koska hän tuli kiroukseksi meidän edestämme; sillä kirjoitettu on: kirottu on jokainen, joka puussa riippuu,

13. Mutta Christus on meitä lunastanut Lain kirouxesta cosca hän oli kirous meidän edestäm ( Sillä kirjoitettu on: kirottu on jocainen joca puusa rippu )

13. Mutta Christus ombi meite lunastanut Lain kirotuxesta/ coska Hen oli yxi Kirous Meiden edesten (Sille ette kirioitettu on/ Kirottu ombi iocahinen quin Puun päle rippu) (Mutta Kristus ompi meitä lunastanut lain kirouksesta/ koska hän oli yksi kirous meidän edestän (Sillä että kirjoitettu on/ Kirottu ompi jokainen kuin puun päälle riippuu))

13. Χριστὸς ἡμᾶς ἐξηγόρασεν ἐκ τῆς κατάρας τοῦ νόμου γενόμενος ὑπὲρ ἡμῶν κατάρα· γέγραπται γάρ· ἐπικατάρατος πᾶς ὁ κρεμάμενος ἐπὶ ξύλου·

13. χριστος ημας εξηγορασεν εκ της καταρας του νομου γενομενος υπερ ημων καταρα γεγραπται γαρ επικαταρατος πας ο κρεμαμενος επι ξυλου 13. christos emas eksegorasen ek tes kataras toυ nomoυ genomenos υper emon katara gegraptai gar epikataratos pas o kremamenos epi ksυloυ

13 Christ bought us up out of the curse of the law, (after) he became a curse on our behalf; for* it has been written, ‘Cursed (is) everyone who hangs upon a tree,’ {Deu 21:23}

13. Christ hath redeemed us from the curse of the law, being made a curse for us: for it is written, Cursed is every one that hangeth on a tree:

13. Christus har frikjøbt os fra Lovens Forbandelse, der han blev en Forbandelse for os; (thi der er skrevet: forbandet er hver den, som hænger paa et Træ;)

13. Christus hafver förlossat oss ifrå lagsens förbannelse, då han vardt en förbannelse för oss; ty det är skrifvet: Förbannad är hvar och en, som hänger på träd;

13. KRISTUS on meid ärralunnastanud kässo needmissest, kui ta sai needmisseks meie eest , (sest kirjotud on ¤: ärranetud on iggaüks, kes pu külges poob.)

13. Kristus mus atpirko iš įstatymo prakeikimo, tapdamas už mus prakeikimu, nes parašyta: ‘‘Prakeiktas kiekvienas, kuris kybo ant medžio’‘,­

13. Christus aber hat uns erlöst von dem Fluch des Gesetzes, da er ward ein Fluch für uns (denn es steht geschrieben: "Verflucht ist jedermann, der am Holz hängt!"),

13. Christ nous a rachetés de la malédiction de la loi, quand il a été fait malédiction pour nous; (car il est écrit: Maudit est quiconque est pendu au bois;)

13. Cristo nos redimió de la maldición de la ley, hecho por nosotros maldición; (porque escrito está: Maldito todo aquel que es colgado en madero:)

13 Christus heeft ons verlost van den vloek der wet, een vloek geworden zijnde voor ons; want er is geschreven: Vervloekt is een iegelijk, die aan het hout hangt.

13. Ale Chrystus odkupił nas z przeklęstwa zakonu, stawszy się za nas przeklęstwem, (albowiem napisane: Przeklęty każdy, który wisi na drzewie).

13. Krisztus váltott meg minket [9†] a törvény átkától, átokká levén érettünk; mert meg van írva: Átkozott minden, a ki fán [10†] függ:

13 Христос искупил нас от клятвы закона, сделавшись за нас клятвою – ибо написано: проклят всяк, висящий на древе, –

13. Христос викупив нас од клятьби закону, ставшись за нас клятьбою, (писано бо: Проклят всяк, хто висить на дереві,)

14 että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.

14 jotta Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa pakanain osaksi, niin että uskon avulla saisimme luvatun Hengen.

14. Että Abrahamin siunaus pitäis pakanain ylitse Jesuksessa Kristuksessa tuleman, ja me niin saisimme uskon kautta sen luvatun Hengen.

14. Että Abrahamin siunaus pidäis pacanaingin ylidze Jesuxes Christuxes tuleman ja me nijn saisimma uscon cautta sen luwatun Hengen.

14. Se'päle ette Abrahamin Hyuesti siugnaus pideis pacanain ylitze tulema' Iesusen Christusen cautta/ Ja me nin saisima sen luuatun Hengen/ Uskon cautta. (Senpäälle että Abrahamin hywästisiunaus pitäisi pakanain ylitsen tuleman Jesuksen Kristuksen kautta/ Ja me niin saisimme sen luwatun Hengen/ uskon kautta.)

14. ἵνα εἰς τὰ ἔθνη ἡ εὐλογία τοῦ Ἀβραὰμ γένηται ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ, ἵνα τὴν ἐπαγγελίαν τοῦ Πνεύματος λάβωμεν διὰ τῆς πίστεως.

14. ινα εις τα εθνη η ευλογια του αβρααμ γενηται εν χριστω ιησου ινα την επαγγελιαν του πνευματος λαβωμεν δια της πιστεως 14. ina eis ta ethne e eυlogia toυ aβraam genetai en christo iesoυ ina ten epaggelian toυ pneυmatos laβomen dia tes pisteos

14 in order that the blessing of Abraham might happen to the Gentiles in Christ Jesus; in order that we might receive the promise of the Spirit through the faith.

14. That the blessing of Abraham might come on the Gentiles through Jesus Christ; that we might receive the promise of the Spirit through faith.

14. paa det Abrahams Velsignelse maatte komme over Hedningerne i Christus Jesus, saa at vikunde faae Aandens Forjættelse formedelst Troen.

14. På det Abrahams välsignelse komma skulle öfver Hedningarna i Christo Jesu, och vi så undfå måtte Andans löfte genom trona.

14. Et Abraami önnistus piddi pagganattele sama Kristusse Jesusse sees, et meie se tootud Waimo piddime sama usso läbbi.

14. kad Abraomo palaiminimas Jėzuje Kristuje atitektų pagonims ir mes tikėjimu gautume pažadėtąją Dvasią.

14. auf daß der Segen Abrahams unter die Heiden käme in Christo Jesu und wir also den verheißenen Geist empfingen durch den Glauben.

14. Afin que la bénédiction d'Abraham se répandît sur les Gentils par Jésus-Christ, et que nous reçussions par la foi l'Esprit qui avait été promis.

14. A fin de que la bendición de Abraham viniese sobre los Gentiles por Cristo Jesús; para que por la fé recibamos la promesa del Espíritu.

14 Opdat de zegening van Abraham tot de heidenen komen zou in Christus Jezus, en opdat wij de belofte des Geestes verkrijgen zouden door het geloof.

14. Aby na pogan błogosławieóstwo Abrahamowe przyszło w Chrystusie Jezusie, i abyśmy obietnicę Ducha wzięli przez wiarę.

14. Hogy az Ábrahám áldása Krisztus Jézusban legyen a pogányokon, hogy a Lélek ígéretét elnyerjük hit által. [11†]

14 дабы благословение Авраамово через Христа Иисуса распространилось на язычников, чтобы нам получить обещанного Духа верою.

14. щоб на поган благословеннє Авраамове прийшло в Христї Ісусї, щоб обітуваннє Духа прийняли ми через віру.

15 Veljet, minä puhun ihmisten tavalla. Eihän kukaan voi kumota ihmisenkään vahvistettua testamenttia eikä siihen mitään lisätä.

15 Veljet, puhun ihmisen tavoin. Kukaan ei kumoa ihmisenkään vahvistettua testamenttia eikä lisää siihen.

15. Rakkaat veljet! minä puhun ihmisten tavalla. Ei yksikään riko ihmisen testamenttia, koska se vahvistettu on, eikä siihen mitään lisää.

15. RAckat weljet minä puhun ihmisten tawalla: Ei yxikän ylöncadzo yhdengän ihmisen Testamentiä ( cosca se jo wahwistettu on ) eikä sijhen mitän lisä.

15. Rackat Weliet/ Mine puhun Inhimisten taualla/ Eikenge' poishylke ydhengen Inhimisen Testamenti (coska se ombi wahwistettu) eikä mös sihen miteken lise. (Rakkaat weljet/ Minä puhun ihmisten tawalla/ Ei kenkään poishylkää yhdenkään ihmisen testamentti (koska se ompi wahwistettu) eikä myös siihen mitäkään lisää.)

15. Ἀδελφοί, κατὰ ἄνθρωπον λέγω· ὅμως ἀνθρώπου κεκυρωμένην διαθήκην οὐδεὶς ἀθετεῖ ἢ ἐπιδιατάσσεται.

15. αδελφοι κατα ανθρωπον λεγω ομως ανθρωπου κεκυρωμενην διαθηκην ουδεις αθετει η επιδιατασσεται 15. adelfoi kata anthropon lego omos anthropoυ kekυromenen diatheken oυdeis athetei e epidiatassetai

15 Brethren, I am speaking according to (the manner of) man, even a man’s covenant* (after) it has been validated, no one nullifies or alters it with provisions.

15. Brethren, I speak after the manner of men; Though it be but a man's covenant, yet if it be confirmed, no man disannulleth, or addeth thereto.

15. Brødre! jeg vil tale efter menneskelig Viis: gjør dog ingen et menneskes Pagt, som er stadfæstet, til intet eller sætter Noget dertil.

15. Käre bröder, jag vill tala efter menniskosätt: Man föraktar ju icke ene menniskos testamente, då det gilladt är; man lägger icke heller något dertill.

15. Wennad, minna rägin innimeste wisil. Ei innimessege wimist seädust pölga ükski ärra, kui se kinnitud on, egga panne middagi senna körwa.

15. Broliai, kalbu, kaip įprasta žmonėms: net žmogaus testamento, kuris patvirtintas, niekas neatmeta ir nepapildo.

15. Liebe Brüder, ich will nach menschlicher Weise reden: Verwirft man doch eines Menschen Testament nicht, wenn es bestätigt ist, und tut auch nichts dazu.

15. Frères, je parle à la manière des hommes: Lorsqu'un contrat a été confirmé par un homme, personne ne le casse, ou n'y ajoute rien.

15. Hermanos, (hablo como hombre,) aunque no sea sino concierto humano, sin embargo si fuere confirmado, nadie le abroga, ni le añade.

15 Broeders, ik spreek naar den mens: zelfs eens mensen verbond, dat bevestigd is, doet niemand te niet, of niemand doet daartoe.

15. Bracia! po ludzku mówię: a wszak i człowieczego testamentu utwierdzonego nikt nie łamie, ani do niego co przydaje.

15. Atyámfiai! ember szerint szólok. Lám az embernek megerősített testámentomát [12†] senki erőtelenné nem teszi, sem ahhoz hozzá nem ád.

15 Братия! говорю по рассуждению человеческому: даже человеком утвержденного завещания никто не отменяет и не прибавляет к нему .

15. Браттє, по чоловічи глаголю; одначе чоловічого закону ствердженого нїхто не відкидає, анї додає до него.

16 Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus.

16 Mutta lupaukset lausuttiin Aabrahamille ja hänen jälkeläiselleen. Hän ei sano: "ja jälkeläisille" ikään kuin monesta, vaan ikään kuin yhdestä: "ja jälkeläisellesi", joka on Kristus,"

16. Lupaukset ovat tosin Abrahamille ja hänen siemenellensä annetut; ei hän sano: ja siemenille, niinkuin monesta, vaan niinkuin yhdestä: ja sinun siemenessäs, joka on Kristus.

16. Lupauxet owat tosin Abrahamille ja hänen siemenellens annetut: ei hän sano: siemenille nijncuin monelle waan nijncuin yhden cautta: sinun siemenesäs joca on Christus.

16. Mutta nyt ouat tosin Lupauxet annetut Abrahamille/ ia henen Siemenellens. Ei hen sano/ nijlle Siemenille/ ninquin monille/ waan ninquin ydhe' cautta/ Sinun Siemeneses/ ioca on Christus. (Mutta nyt owat tosin lupaukset annetut Abrahamille/ ja hänen siemenellensä. Ei hän sano/ niille siemenille/ niinkuin monille/ waan niinkuin yhden kautta/ sinun siemenessäsi/ joka on Kristus.)

16. τῷ δὲ Ἀβραὰμ ἐρρέθησαν αἱ ἐπαγγελίαι καὶ τῷ σπέρματι αὐτοῦ· οὐ λέγει, καὶ τοῖς σπέρμασιν, ὡς ἐπὶ πολλῶν, ἀλλ’ ὡς ἐφ’ ἑνός, καὶ τῷ σπέρματί σου, ὅς ἐστι Χριστός.

16. τω δε αβρααμ ερρηθησαν αι επαγγελιαι και τω σπερματι αυτου ου λεγει και τοις σπερμασιν ως επι πολλων αλλ ως εφ ενος και τω σπερματι σου ος εστιν χριστος 16. to de aβraam errethesan ai epaggeliai kai to spermati aυtoυ oυ legei kai tois spermasin os epi pollon all os ef enos kai to spermati soυ os estin christos

16 Now the promises were spoken to Abraham and to his seed. He did not say and to seeds, as upon many, but as upon one and ‘to your seed,’ which is (the) Christ. {Gen 22:18, 26:4}

16. Now to Abraham and his seed were the promises made. He saith not, And to seeds, as of many; but as of one, And to thy seed, which is Christ.

16. Men Forjættelserne ere tilsagte Abraham og hans Sæd; der siges ikke: og hans Sæde som om Mange, men som om Een: og din Sæd, hvilken er Christus.

16. Nu är ju Abraham och hans säd löftet tillsagdt; han säger icke, uti säderna, såsom i mångom; utan, såsom uti enom, uti dine säd, som är Christus.

16. Agga nüüd on tootussed Abraamile ja temma Seemnele räkitud. Temma ei ütle mitte: ja sinno semettele, kui mitmest, waid kui ühhest, ja sinno Seemnele, se on Kristus.

16. Pažadai buvo duoti Abraomui ir jo palikuoniui. Jis nesako ‘‘ir palikuonims’‘, ne daugeliui, bet kaip apie vieną: ‘‘ir tavo palikuoniui’‘, kuris yra Kristus.

16. Nun ist ja die Verheißung Abraham und seinem Samen zugesagt. Er spricht nicht: "durch die Samen", als durch viele, sondern als durch einen: "durch deinen Samen", welcher ist Christus.

16. Or, les promesses ont été faites à Abraham et à sa postérité. Il n'est pas dit: Et à ses postérités, comme s'il s'agissait de plusieurs; mais comme d'une seule: Et à ta postérité, qui est Christ.

16. Ahora bien, a Abraham, pues, fueron hechas las promesas, y a su simiente. No dice: Y a las simientes, como de muchos; sino como de uno: Y a tu simiente, la cual es Cristo.

16 Nu zo zijn de beloftenissen tot Abraham en zijn zaad gesproken. Hij zegt niet: En den zaden, als van velen; maar als van een: En uw zade; hetwelk is Christus.

16. Lecz Abrahamowi uczynione są obietnice i nasieniu jego; nie mówi: I nasieniom jego, jako o wielu, ale jako o jednem: I nasieniu twemu, które jest Chrystus.

16. Az ígéretek pedig Ábrahámnak adattak és az ő magvának. Nem mondja: És a magvaknak, mint sokról; hanem mint egyről. És a te magodnak, a ki a Krisztus.

16 Но Аврааму даны были обетования и семени его. Не сказано: и потомкам, как бы о многих, но как об одном: и семени твоему, которое есть Христос.

16. Авраамові ж виречені обітування і насїнню його. Не сказано: І насїнням, яко про многі, а яко про одно: І насїнню твоєму, що єсть Христос.

17 Minä tarkoitan tätä: Jumalan ennen vahvistamaa testamenttia (Kristukselle) ei neljänsadan kolmenkymmenen vuoden perästä tullut laki voi kumota, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi.

17 Tarkoitan tätä: Jumalan ennen (Kristukselle)* vahvistamaa testamenttia ei neljäsataa kolmekymmentä vuotta myöhemmin tullut laki kumoa, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi.

17. Mutta sen minä sanon: testamenttia, joka Jumalalta on vahvistettu Kristuksen päälle, ei rikota, ettei lupaus turhaan raukeaisi lain kautta, joka sitte neljänsadan ja kolmenkymmenen vuoden perästä annettu oli.

17. Mutta minä sanon: Testamenti joca Jumalalda oli wahwistettu Christuxen päälle ei ricota ettei lupaus Lain cautta turhan raukeis joca sijtte neljänsadan ja colmenkymmenen wuoden perästä annettu oli.

17. Mutta sijtä mine sanon/ Se Testamenti ioca Jumalasta ennen wahwistettu oli Christusen päle/ ei tule ricotuxi/ nin ette Lupaus ei mixiken tulis Lain cautta/ Joca sen ielken oli neliensadhan ia colmenkymenen woodhen pereste annettu. (Mutta siitä minä sanon/ Se testamentti joka Jumalasta ennen wahwistettu oli Kristuksen päälle/ ei tule rikotuksi/ niin että lupaus ei miksikään tulisi lain kautta/ Joka sen jälkeen oli neljänsadan ja kolmenkymmenen wuoden perästä annettu.)

17. τοῦτο δὲ λέγω· διαθήκην προκεκυρωμένην ὑπὸ τοῦ Θεοῦ εἰς Χριστὸν ὁ μετὰ ἔτη τετρακόσια καὶ τριάκοντα γεγονὼς νόμος οὐκ ἀκυροῖ, εἰς τὸ καταργῆσαι τὴν ἐπαγγελίαν.

17. τουτο δε λεγω διαθηκην προκεκυρωμενην υπο του θεου εις χριστον ο μετα ετη τετρακοσια και τριακοντα γεγονως νομος ουκ ακυροι εις το καταργησαι την επαγγελιαν 17. toυto de lego diatheken prokekυromenen υpo toυ theoυ eis christon o meta ete tetrakosia kai triakonta gegonos nomos oυk akυroi eis to katargesai ten epaggelian

17 Now I am saying this: (the) law, having happened four hundred and thirty years after(ward), is not invalidating (the) covenant* that has been validated beforehand by God (in reference) to Christ, *that* it should do-away-with the promise. {Exo 12:40}

17. And this I say, that the covenant, that was confirmed before of God in Christ, the law, which was four hundred and thirty years after, cannot disannul, that it should make the promise of none effect.

17. Dette vil jeg sige: den Pagt, som forud er stadfæstet af Gud om Christus, kan Loven, om blev given fire hundrede og tredive Aar derefter, ikke rykke, at den skulde gjøre Forjættelsen til Intet.

17. Men det säger jag: Det Testamentet, som tillförene af Gudi fast gjordt var på Christum, varder icke ogilladt, så att löftet skulle omintet varda med lagen, hvilken gifven var fyrahundrade och tretio år derefter.

17. Agga minna ütlen sedda: Se käsk, mis nellisadda peäle kolmkümmend aastat pärrast on antud, ei te mitte kölwatummaks sedda seädust, mis Jummalast Kristusse peäle on ennekinnitud, et se käsk sedda tootust piddi tühjaks teggema.

17. Noriu pasakyti, kad Dievo Kristuje anksčiau patvirtinto testamento negali panaikinti po keturių šimtų trisdešimties metų atsiradęs įstatymas, ir jis negali pažado paversti negaliojančiu.

17. Ich sage aber davon: Das Testament, das von Gott zuvor bestätigt ist auf Christum, wird nicht aufgehoben, daß die Verheißung sollte durchs Gesetz aufhören, welches gegeben ist vierhundertdreißig Jahre hernach.

17. Voici donc ce que je dis: Quant au contrat que Dieu a auparavant confirmé en Christ, la loi, qui n'est venue que quatre cent trente ans après, n'a pu l'annuler, pour abolir la promesse.

17. Por lo que esto digo: Que el concierto confirmado ántes por Dios acerca de Cristo, la ley que fué dada cuatrocientos y treinta años después, no le puede abrogar, para invalidar la promesa.

17 En dit zeg ik: Het verbond, dat te voren van God bevestigd is op Christus, wordt door de wet, die na vierhonderd en dertig jaren gekomen is, niet krachteloos gemaakt, om de beloftenis te niet te doen.

17. To tedy mówię, iż przymierza przedtem od Boga utwierdzonego względem Chrystusa, zakon, który po czterechset i po trzydziestu lat nastał, nie znosi, aby miał zepsuć obietnicę Bożą.

17. Ezt mondom pedig, hogy a kötést, melyet Isten először megerősített a Krisztusra nézve, a négyszázharmincz esztendő multán keletkezett törvény nem teszi erőtelenné, hogy megsemmisítse az ígéretet.

17 Я говорю то, что завета о Христе, прежде Богом утвержденного, закон, явившийся спустя четыреста тридцать лет, не отменяет так, чтобы обетование потеряло силу.

17. Оце ж глаголю, що завіту перше ствердженого від Бога про Христа, закон, що постав чотириста й трийцять лїт потім, не нехтує, так щоб обернути в нїщо обітуваннє.

18 Sillä jos perintö tulisi laista, niin se ei enää tulisikaan lupauksesta. Mutta Aabrahamille Jumala on sen lahjoittanut lupauksen kautta.

18 Sillä jos perintö tulisi lain perusteella, se ei enää tulisi lupauksen perusteella, mutta Jumala on lahjoittanut sen Aabrahamille lupauksen nojalla.

18. Sillä jos perintö on laista, niin ei se silleen ole lupauksesta; mutta Jumala on sen Abrahamille lupauksen kautta lahjoittanut.

18. Sillä jos perindö Lain cautta ansataisin nijn ei se olis lupauxen cautta annettu: Mutta Jumala on sen Abrahamille lupauxen cautta lahjoittanut.

18. Sille ios nyt Perimys Lain cautta ansaitaisijn/ Nin ei se olis Lupauxen cautta annettu. Mutta Jumala ombi sen Abrahamille Lupauxen cautta lahianut. (Sillä jos nyt perimys lain kautta ansaittaisiin/ Niin ei se olis lupauksen kautta annettu. Mutta Jumala ompi sen Abrahamille lupauksen kautta lahjoittanut.)

18. εἰ γὰρ ἐκ νόμου ἡ κληρονομία, οὐκέτι ἐξ ἐπαγγελίας· τῷ δὲ Ἀβραὰμ δι’ ἐπαγγελίας κεχάρισται ὁ Θεός.

18. ει γαρ εκ νομου η κληρονομια ουκετι εξ επαγγελιας τω δε αβρααμ δι επαγγελιας κεχαρισται ο θεος 18. ei gar ek nomoυ e kleronomia oυketi eks epaggelias to de aβraam di epaggelias kecharistai o theos

18 For* if the inheritance is from (the) law, it is no more from (the) promise, but God has granted it to Abraham through (the) promise.

18. For if the inheritance be of the law, it is no more of promise: but God gave it to Abraham by promise.

18. Thi er Arven ved Loven, da er den ikke mere ved Forjættelsen; men Gud skjenkede Abraham den ved Forjættelsen.

18. Ty om arfvet förtjentes genom lagen, så vorde det icke gifvet genom löftet; men Gud hafver det Abraham, genom löftet, fri skänkt.

18. Sest kui pärrandus kässust olleks, ei se siis olleks ennam tootussest; agga Jummal on sedda Abraamile tootusse läbbi armust annud.

18. Jei paveldėjimas būtų iš įstatymo, tai jau nebe iš pažado, o Dievas davė tai Abraomui pažadu.

18. Denn so das Erbe durch das Gesetz erworben würde, so würde es nicht durch Verheißung gegeben; Gott aber hat's Abraham durch Verheißung frei geschenkt.

18. Car, si l'héritage vient de la loi, ce n'est plus de la promesse. Or, Dieu l'a donné gratuitement à Abraham par la promesse.

18. Porque si la herencia es por la ley, ya no será por la promesa: Dios empero por promesa le hizo la donación a Abraham.

18 Want indien de erfenis uit de wet is, zo is zij niet meer uit de beloftenis; maar God heeft ze Abraham door de beloftenis genadiglijk gegeven.

18. Albowiem jeźliż z zakonu jest dziedzictwo, jużci nie z obietnicy; lecz Abrahamowi przez obietnicę darował je Bóg.

18. Mert ha törvényből van az örökség, akkor többé nem ígéretből; Ábrahámnak pedig ígéret által ajándékozta azt az Isten. [13†]

18 Ибо если по закону наследство, то уже не по обетованию; но Аврааму Бог даровал оное по обетованию.

18. Бо коли від закону наслїддє, то вже не від обітування; Аврааму ж обітуваннєм дарував Бог.

19 Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä.

19 Miksi sitten on laki? Se on rikkomusten vuoksi lisätty olemaan siihen asti, kun oli tuleva se jälkeläinen, jolle lupaus oli annettu, ja se säädettiin enkelten välityksellä välimiehen kädellä.

19. Mihinkä siis laki? Hän on tullut ylitsekäymisten tähden, siihenasti kuin siemen oli tuleva, jolle lupaus tapahtunut oli, ja on enkeleiltä asetettu välimiehen käden kautta.

19. MIhingä sijs Laki? Hän on tullut ylidzekäymisten tähden sijhenasti cuin Siemen oli tulewa jolle lupaus tapahtunut oli ja on Engeleildä asetettu wälimiehen kätten cautta

19. * Mihinge sis pite Lain? Hen ombi tullut Ylitzekieumisten warten/ Sihenasti ette se Siemen piti tuleman/ iolle Lupaus tapachtanut oli/ Ja ombi Engeleiste asetettu * Wälimiehen Kätten cautta. (Mihinkä siis pitää lain? Hän ompi tullut ylitsekäymisten warten/ Siihen asti että sen siemen piti tuleman/ jolle lupaus tapahtunut oli/ Ja ompi enkeleistä asetettu wälimiehen kätten kautta.)

19. Τί οὖν ὁ νόμος; τῶν παραβάσεων χάριν προσετέθη, ἄχρις οὗ ἔλθῃ τὸ σπέρμα ᾧ ἐπήγγελται, διαταγεὶς δι’ ἀγγέλων ἐν χειρὶ μεσίτου.

19. τι ουν ο νομος των παραβασεων χαριν προσετεθη αχρις ου ελθη το σπερμα ω επηγγελται διαταγεις δι αγγελων εν χειρι μεσιτου 19. ti oυn o nomos ton paraβaseon charin prosetethe achris oυ elthe to sperma o epeggeltai diatageis di aggelon en cheiri mesitoυ

19 Therefore why (was) the law? It was added because of transgressions, till the seed would come to whom it has been promised; having been appointed through messengers by the hand of an intermediary.

19. Wherefore then serveth the law? It was added because of transgressions, till the seed should come to whom the promise was made; and it was ordained by angels in the hand of a mediator.

19. Hvad skal da Loven? Den blev føiet til for Overtrædelsers Skyld (indtil den Sæd kom, hvem Forjættelsen gjældte), betjent af Engle, ved en Midlers Haand.

19. Hvad skall då lagen? Hon är kommen dertill för öfverträdelsernas skull, till dess säden skulle komma, hvilko löftet skedt var, och är skickad af Änglarna uti Medlarens hand.

19. Mis tarwis on siis se käsk? se ülleastmiste pärrast senna jure antud, (kunni se Seme piddi tullema, kennele se tootus olli sündinud) ja on seätud inglide läbbi wahhemehhe käe läbbi.

19. Tad kam gi reikalingas įstatymas? Jis buvo pridėtas dėl nusižengimų, kol ateis palikuonis, kuriam buvo skirtas pažadas; įstatymas buvo perduotas per angelus, tarpininko ranka.

19. Was soll denn das Gesetz? Es ist hinzugekommen um der Sünden willen, bis der Same käme, dem die Verheißung geschehen ist, und ist gestellt von den Engeln durch die Hand des Mittlers.

19. A quoi donc sert la loi? Elle a été ajoutée à la promesse à cause des transgressions, jusqu'à la venue de la postérité à qui la promesse avait été faite; et elle fut donnée par le moyen des anges, et par l'entremise d'un médiateur.

19. ¿De qué, pues, sirve la ley? Fué impuesta por causa de las transgresiones (hasta que viniese la simiente a quien fué hecha la promesa,) ordenada por ángeles, en mano de un mediador.

19 Waartoe is dan de wet? Zij is om der overtredingen wil daarbij gesteld, totdat het zaad zou gekomen zijn, dien het beloofd was; en zij is door de engelen besteld in de hand des Middelaars.

19. Cóż tedy zakon? Dla przestępstwa przydany jest, ażby przyszło ono nasienie, któremu się stała obietnica, sporządzony przez Aniołów i przez rękę pośrednika.

19. Micsoda tehát a törvény? A bűnök okáért adatott, a míg eljő a Mag, a kinek tétetett az ígéret; rendeltetvén angyalok által, közbenjáró kezében.

19 Для чего же закон? Он дан после по причине преступлений, до времени пришествия семени,к которому относится обетование, и преподан через Ангелов, рукоюпосредника.

19. Що ж тодї закон? Задля переступів додано його, доки прийде насїннє, котрому обітувано; (і був він) уряджений через ангелів рукою посередника.

20 Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi.

20 Välimies taas ei ole yhtä varten, mutta Jumala on yksi.

20. Mutta välimies ei ole yhden, vaan Jumala on yksi.

20. Mutta ei wälimies ole yhden ainoan wälimies waan Jumala on ainoa.

20. Mutta Wälimies ei ole ydhen ainoan wäli mies/ Waan Jumala ombi yxi ainoa. (Mutta wälimies ei ole yhden ainoan wälimies/ Waan Jumala ompi yksi ainoa.)

20. ὁ δὲ μεσίτης ἑνὸς οὐκ ἔστιν, ὁ δὲ Θεὸς εἷς ἐστιν.

20. ο δε μεσιτης ενος ουκ εστιν ο δε θεος εις εστιν 20. o de mesites enos oυk estin o de theos eis estin

20 Now the intermediary is not of (just) one, but God is one.

20. Now a mediator is not a mediator of one, but God is one.

20. Dog er Midleren ikke Eens, men Gud er een.

20. Men Medlaren är icke ens Medlare; men Gud är en.

20. Agga wahhemees ep olle mitte ühhe ainsa wahhemees, agga Jummal on üks.

20. Tarpininkas neatstovauja vienai pusei, bet Dievas yra vienas.

20. Ein Mittler aber ist nicht eines Mittler; Gott aber ist einer.

20. Or, le médiateur n'est pas d'un seul, mais Dieu est un seul.

20. Y un mediador no es de uno; mas Dios es uno.

20 En de Middelaar is niet Middelaar van een, maar God is een.

20. Lecz pośrednik nie jest jednego, ale Bóg jeden jest.

20. A közbenjáró pedig nem egyé, Isten ellenben egy.

20 Но посредник при одном не бывает, а Бог один.

20. Посередник же не єсть (посередник) одного, а Бог один.

21 Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista.

21 Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Eihän toki! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi tehdä eläväksi, niin vanhurskaus tulisi tosiaan lain perusteella.

21. Onko siis laki Jumalan lupauksia vastaan? Pois se! Sillä jos laki olis annettu eläväksi tekemään, niin tosin vanhurskaus tulis laista.

21. Ongo sijs Laki Jumalan lupausta wastan? Pois se. Jos Laki olis annettu eläwäxi tekemän nijn tosin wanhurscaus tulis Laista.

21. Ongo sis Laki Jumalan Lupausta wastan? Pois se. Coska nyt yxi Laki olis annettu ioca taidhais eleuexi tehdhä/ Nin totta Wanhurskaus tulis Laista. (Onko siis laki Jumalan lupausta wastaan? Pois se. Koska nyt yksi laki olisi annettu joka taitaisi eläwäksi tehdä/ Niin totta wanhurskaus tulisi laista.)

21. ὁ οὖν νόμος κατὰ τῶν ἐπαγγελιῶν τοῦ Θεοῦ; μὴ γένοιτο· εἰ γὰρ ἐδόθη νόμος ὁ δυνάμενος ζῳοποιῆσαι, ὄντως ἂν ἐκ νόμου ἦν ἡ δικαιοσύνη·

21. ο ουν νομος κατα των επαγγελιων του θεου μη γενοιτο ει γαρ εδοθη νομος ο δυναμενος ζωοποιησαι οντως αν εκ νομου ην η δικαιοσυνη 21. o oυn nomos kata ton epaggelion toυ theoυ me genoito ei gar edothe nomos o dυnamenos zoopoiesai ontos an ek nomoυ en e dikaiosυne

21 Therefore (is the) law against the promises of God? Let it not happen! For* if a law was given which is able to give-life, righteousness really would have been from (the) law.

21. Is the law then against the promises of God? God forbid: for if there had been a law given which could have given life, verily righteousness should have been by the law.

21. Er da Loven mod Guds Forjættelser? Det være langt fra! Thi var der givet en Lov, som kunde levendegjøre, da erholdtes Retfærdighed virkeligen ved Loven.

21. Är då lagen emot Guds löften? Bort det; men om en lag vore gifven, som kunde lefvande göra, så vore rättfärdigheten sannerliga af lagen;

21. Kas siis käsk on Jummala tootuste wasto? ei olle mitte. Sest kui käsk olleks antud, mis woiks ellawaks tehha, siis tulleks öigus töeste kässust.

21. Tad gal įstatymas priešingas Dievo pažadams? Anaiptol! Jei būtų duotas įstatymas, galintis suteikti gyvenimą, tai iš tikrųjų teisumas būtų iš įstatymo.

21. Wie? Ist denn das Gesetz wider Gottes Verheißungen? Das sei ferne! Wenn aber ein Gesetz gegeben wäre, das da könnte lebendig machen, so käme die Gerechtigkeit wahrhaftig aus dem Gesetz.

21. La loi est-elle donc contraire aux promesses de Dieu? Nullement; car s'il eût été donné une loi qui pût donner la vie, la justice viendrait véritablement de la loi.

21. Luego ¿la ley es contra las promesas de Dios? En ninguna manera; porque si se hubiese dado una ley que pudiera vivificar, la justicia verdaderamente habría sido por la ley.

21 Is dan de wet tegen de beloftenissen Gods? Dat zij verre; want indien er een wet gegeven ware, die machtig was levend te maken, zo zou waarlijk de rechtvaardigheid uit de wet zijn.

21. Zakon tedy jestże przeciwko obietnicom Bożym? Nie daj tego Boże! albowiem gdyby był dany zakon, który by mógł ożywiać, prawdziwieć by z zakonu była sprawiedliwość.

21. A törvény tehát az Isten ígéretei ellen van-é? Távol legyen! Mert ha olyan törvény adatott volna, a mely képes megeleveníteni, valóban a törvényből volna az igazság. [14†]

21 Итак закон противен обетованиям Божиим? Никак! Ибоесли бы дан был закон, могущий животворить, то подлинно праведность была бы от закона;

21. То хиба закон проти обітувань Божих? Нехай не буде! Бо коли б дано закон, що міг би оживляти, то справдї від закону була б праведність.

22 Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.

22 Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alaisuuteen, jotta se mikä on luvattu, annettaisiin *Jeesuksen Kristuksen uskon perusteella niille, jotka uskovat.

22. Mutta Raamattu on kaikki sulkenut synnin alle, että lupaus annettaisiin uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle uskovaisille.

22. Mutta Ramattu on caicki sulkenut synnin ala että lupaus annetaisin uscon cautta Jesuxen Christuxen päälle uscowaisille.

22. Mutta Ramattu on caiki sulkenut Synnin ala/ Senpäle ette se Lupaus pideis annettaman Uskon cautta Iesusen Christusen päle nijlle Uskouaisille. (Mutta Raamattu oli kaikki sulkenut synnin alle/ Sen päälle että se lupaus pitäisi annettaman uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle niille uskowaisille.)

22. ἀλλὰ συνέκλεισεν ἡ γραφὴ τὰ πάντα ὑπὸ ἁμαρτίαν, ἵνα ἡ ἐπαγγελία ἐκ πίστεως Ἰησοῦ Χριστοῦ δοθῇ τοῖς πιστεύουσι.

22. αλλα συνεκλεισεν η γραφη τα παντα υπο αμαρτιαν ινα η επαγγελια εκ πιστεως ιησου χριστου δοθη τοις πιστευουσιν 22. alla sυnekleisen e grafe ta panta υpo amartian ina e epaggelia ek pisteos iesoυ christoυ dothe tois pisteυoυsin

22 But the Scriptures locked up all things together under sin, in order that the promise (which comes) from (the) faith of Jesus Christ might be given to those who believe.

22. But the scripture hath concluded all under sin, that the promise by faith of Jesus Christ might be given to them that believe.

22. Men Skriften har indesluttet Alt under Synd, at Forjættelsen ved Jesu Christi Tro skulde blive given dem, som troe.

22. Men Skriften hafver allt beslutit under synd, på det löftet skulle komma genom Jesu Christi tro, dem som tro.

22. Agga kirri on keik kinnipannud patto alla, et tootus piddi Jesusse Kristusse ussust antama neile, kes ussuwad.)

22. Bet Raštas viską apjuosė nuodėme, kad pažadas dėl tikėjimo Jėzumi Kristumi tektų tiems, kurie tiki.

22. Aber die Schrift hat alles beschlossen unter die Sünde, auf daß die Verheißung käme durch den Glauben an Jesum Christum, gegeben denen, die da glauben.

22. Mais l'Écriture a tout renfermé sous le péché, afin que la promesse fût donnée, par la foi en Jésus-Christ, à ceux qui croient.

22. Mas encerró la Escritura todo debajo de pecado, para que la promesa, por la fé de Jesu Cristo, fuese dada a los creyentes.

22 Maar de Schrift heeft het alles onder de zonde besloten, opdat de belofte uit het geloof van Jezus Christus aan de gelovigen zou gegeven worden.

22. Ale Pismo zamknęło wszystko pod grzech, aby obietnica z wiary Jezusa Chrystusa była dana wierzącym.

22. De az Írás mindent bűn alá rekesztett, hogy az ígéret Jézus Krisztusban való hitből adassék a hívőknek.

22 но Писание всех заключило под грехом, дабы обетованиеверующим дано было по вере в Иисуса Христа.

22. Нї, зачинило писаннє усе під гріхом, щоб обітуваннє од віри Ісус-Христової дане було віруючим.

23 Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.

23 Mutta ennen kuin usko tuli, meitä vartioitiin lain alaisina, suljettuina uskoa varten, joka oli ilmestyvä.

23. Mutta ennenkuin usko tuli, olimme me lain alla kätketyt ja siihen uskoon suljetut, joka piti ilmoitettaman.

23. Mutta ennencuin usco tuli olimma me Lain alla kätketyt ja sijhen uscoon suljetut jonga piti ilmei tuleman.

23. Mutta ennenquin Usko tuli/ me olima Lain alla ketketydh/ ia swlietudh sihen Uskohon/ ionga piti ilmei tuleman. (Mutta ennenkuin usko tuli/ me olimme lain alle kätketyt/ ja suljetut siihen uskohon/ jonka piti ilmi tuleman.)

23. Πρὸ δὲ τοῦ ἐλθεῖν τὴν πίστιν ὑπὸ νόμον ἐφρουρούμεθα συγκλεκλεισμένοι εἰς τὴν μέλλουσαν πίστιν ἀποκαλυφθῆναι.

23. προ του δε ελθειν την πιστιν υπο νομον εφρουρουμεθα συγκεκλεισμενοι εις την μελλουσαν πιστιν αποκαλυφθηναι 23. pro toυ de elthein ten pistin υpo nomon efroυroυmetha sυgkekleismenoi eis ten melloυsan pistin apokalυfthenai

23 But before the faith came, we were being guarded under (the) law, having been locked up together to the faith which was about to be revealed.

23. But before faith came, we were kept under the law, shut up unto the faith which should afterwards be revealed.

23. Men førend Troen kom, bevogtedes vi, indesluttede under Loven, til den Tro, som skulde aabenbares.

23. Men förr än tron kom, voro vi förvarade under lagen, och beslutne till den tro som uppenbaras skulle.

23. Agga enne, kui usk tulli, hoiti meid kässo al, ja meie ollime kinnipandud usso peäle, mis piddi ilmutadama.

23. Prieš ateinant tikėjimui, buvome įstatymo įkalinti, kad lauktume apsireiškiant tikėjimo.

23. Ehe denn aber der Glaube kam, wurden wir unter dem Gesetz verwahrt und verschlossen auf den Glauben, der da sollte offenbart werden.

23. Or, avant que la foi vînt, nous étions renfermés sous la garde de la loi, pour la foi qui devait être révélée.

23. Empero ántes que viniese la fé estabamos guardados debajo de la ley, encerrados para aquella fé, que había de ser revelada.

23 Doch eer het geloof kwam, waren wij onder de wet in bewaring gesteld, en zijn besloten geweest tot op het geloof, dat geopenbaard zou worden.

23. A przedtem, niż przyszła wiara, byliśmy pod zakonem strzeżeni, wespół zamknieni będąc w tę wiarę, która potem miała być objawiona.

23. Minekelőtte pedig eljött a hit, törvény alatt őriztettünk, egybezárva az eljövendő hit kinyilatkoztatásáig.

23 А до пришествия веры мы заключены были под стражею закона, до того времени , как надлежало открыться вере.

23. Перше ж приходу віри, під законом стережено нас зачинених на віру, що мала відкритись.

24 Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.

24 Niin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, jotta tulisimme uskon perusteella vanhurskaiksi.

24. Niin on laki ollut meidän opettajamme Kristuksen tykö, että me uskon kautta vanhurskaaksi tulisimme.

24. Nijn on Laki ollut meidän opettajam Christuxen tygö että meidän pitä uscon cautta wanhurscaxi tuleman.

24. Nin on nyt Laki ollut meiden Haltian Christusen tyge/ ette meiden pite Uskon cautta Wanhurskaxi tuleman. (Niin on nyt laki ollut meidän haltjian Kristuksen tykö/ että meidän pitää uskon kautta wanhurskaaksi tuleman.)

24. ὥστε ὁ νόμος παιδαγωγὸς ἡμῶν γέγονεν εἰς Χριστόν, ἵνα ἐκ πίστεως δικαιωθῶμεν·

24. ωστε ο νομος παιδαγωγος ημων γεγονεν εις χριστον ινα εκ πιστεως δικαιωθωμεν 24. oste o nomos paidagogos emon gegonen eis christon ina ek pisteos dikaiothomen

24 So-that the law has become our guardian* (to bring us) to Christ, in order that we might be made righteous from (the) faith.

24. Wherefore the law was our schoolmaster to bring us unto Christ, that we might be justified by faith.

24. saa at Loven er vorden vor Tugtemester til Christus, at vi skulde blive retfærdiggjorte af Troen.

24. Sa hafver nu lagen varit vår tuktomästare till Christum, på det vi skole varda rättfärdige af trone.

24. Nenda on käsk meie juhhataja olnud Kristusse jure, et meie usso läbbi piddime öigeks sama.

24. Todėl įstatymas buvo mūsų auklėtojas, vedęs į Kristų, kad būtume tikėjimu išteisinti.

24. Also ist das Gesetz unser Zuchtmeister gewesen auf Christum, daß wir durch den Glauben gerecht würden.

24. De sorte que la loi a été notre conducteur pour nous mener à Christ, afin que nous fussions justifiés par la foi.

24. De manera que la ley fué nuestro ayo para llevarnos a Cristo, para que fuésemos justificados por la fé.

24 Zo dan, de wet is onze tuchtmeester geweest tot Christus, opdat wij uit het geloof zouden gerechtvaardigd worden.

24. A przetoż zakon pedagogiem naszym był do Chrystusa, abyśmy z wiary byli usprawiedliwieni.

24. Ekként a törvény Krisztusra vezérlő mesterünkké lett, hogy hitből igazuljunk meg. [15†]

24 Итак закон был для нас детоводителем ко Христу, дабы нам оправдаться верою;

24. Тим же закон був нам учителем, (щоб привести нас) до Христа, щоб вірою нам оправдитись.

25 Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.

25 Mutta uskon tultua emme enää ole kasvattajan alaisia.

25. Mutta sitte kuin usko tuli, niin emme enempi ole sen opettajan alla.

25. Mutta sijtte cuin usco tuli nijn emme enämbi ole sen opettajan alla:

25. Mutta nyt sijttä quin Usko tuli/ ei me enembi ole sen Haltian alla/ (Mutta nyt siitä kuin usko tuli/ ei me enempi ole sen haltian alla/)

25. ἐλθούσης δὲ τῆς πίστεως οὐκέτι ὑπὸ παιδαγωγόν ἐσμεν.

25. ελθουσης δε της πιστεως ουκετι υπο παιδαγωγον εσμεν 25. elthoυses de tes pisteos oυketi υpo paidagogon esmen

25 But (after) the faith came, we are no longer under a guardian*.

25. But after that faith is come, we are no longer under a schoolmaster.

25. Men nu Troen er kommen, ere vi ikke mere under Tugtemesteren.

25. Nu, sedan tron kommen är, äre vi icke länger under tuktomästaren;

25. Agga et usk on tulnud, ep olle meie mitte ennam juhhataja al;

25. Bet, tikėjimui atėjus, jau nesame auklėtojo globoje.

25. Nun aber der Glaube gekommen ist, sind wir nicht mehr unter dem Zuchtmeister.

25. Or, la foi étant venue, nous ne sommes plus sous ce conducteur.

25. Mas venida la fé, ya no estamos debajo de la mano del ayo.

25 Maar als het geloof gekomen is, zo zijn wij niet meer onder den tuchtmeester.

25. Ale gdy przyszła wiara, już nie jesteśmy pod pedagogiem.

25. De minekutána eljött a hit, nem vagyunk többé a vezérlő mester alatt.

25 по пришествии же веры, мы уже не под руководством детоводителя.

25. Як же прийшла віра, то вже ми не під учителем.

26 Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.

26 Sillä te olette kaikki uskon perusteella Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.

26. Sillä te olette kaikki Jumalan lapset uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle.

26. Sillä te oletta caicki Jumalan lapset uscon cautta Jesuxen Christuxen päälle.

26. Sille te oletta caiki Jumalan Lapset sen Uskon cautta Iesusen Christusen päle. (Sillä te olette kaikki Jumalan lapset sen uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle.)

26. πάντες γὰρ υἱοὶ Θεοῦ ἐστε διὰ τῆς πίστεως ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ·

26. παντες γαρ υιοι θεου εστε δια της πιστεως εν χριστω ιησου 26. pantes gar υioi theoυ este dia tes pisteos en christo iesoυ

26 For* you° are all sons of God, through the faith, in Christ Jesus.

26. For ye are all the children of God by faith in Christ Jesus.

26. I ere jo alle Guds Børn forrmedelst Troen i Christus Jesus.

26. Ty I ären alle Guds barn, genom trona på Christum Jesum.

26. Sest teie ollete keik Jummala lapsed usso läbbi Kristusse Jesusse sees,

26. Juk jūs visi esate Dievo sūnūs per tikėjimą Jėzumi Kristumi.

26. Denn ihr seid alle Gottes Kinder durch den Glauben an Christum Jesum.

26. Car vous êtes tous enfants de Dieu par la foi en Jésus-Christ.

26. Porque vosotros todos sois hijos de Dios por la fé en Cristo Jesús.

26 Want gij zijt allen kinderen Gods door het geloof in Christus Jezus.

26. Albowiem wszyscy synami Bożymi jesteście przez wiarę w Chrystusie Jezusie.

26. Mert mindnyájan Isten fiai vagytok a Krisztus Jézusban való hit által. [16†]

26 Ибо все вы сыны Божии по вере во Христа Иисуса;

26. Усї бо ви сини Божі вірою в Ісуса Христа.

27 Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.

27 Sillä niin monta kuin teitä on Kristukseen kastettu, te olette Kristukseen pukeutuneet.

27. Sillä niin monta kuin te Kristukseen kastetut olette, niin te olette Kristuksen päällenne pukeneet.

27. Ja nijn monda cuin te castetut oletta nijn te oletta Christuxen päällenne pukenet.

27. Sille quin mo'da te castetut oletta nin te oletta Christusen pälenepukeneet. (Sillä kuin monta te kastetut olette niin te olette Kristuksen päälle pukeneet.)

27. ὅσοι γὰρ εἰς Χριστὸν ἐβαπτίσθητε, Χριστὸν ἐνεδύσασθε.

27. οσοι γαρ εις χριστον εβαπτισθητε χριστον ενεδυσασθε 27. osoi gar eis christon eβaptisthete christon enedυsasthe

27 For* as many as were immersed* into Christ were clothed with Christ.

27. For as many of you as have been baptized into Christ have put on Christ.

27. Thi I, saa mange som ere døbte til Christus, have iført Christus.

27. Ty I, så månge som döpte ären till Christum, hafven eder iklädt Christum.

27. Sest mitto teid Kristusse sisse on ristitud , teie ollete ka ennast Kristussega ehhitanud.

27. Ir visi, kurie esate pakrikštyti Kristuje, apsivilkote Kristumi.

27. Denn wieviel euer auf Christum getauft sind, die haben Christum angezogen.

27. Car vous tous qui avez été baptisés en Christ, vous avez revêtu Christ.

27. Porque todos los que habéis sido bautizados en Cristo, de Cristo estáis revestidos.

27 Want zovelen als gij in Christus gedoopt zijt, hebt gij Christus aangedaan.

27. Bo którzykolwiek jesteście w Chrystusa ochrzczeni, w Chrystusaście się oblekli.

27. Mert a kik Krisztusba keresztelkedtetek meg, Krisztust öltöztétek fel. [17†]

27 все вы, во Христа крестившиеся, во Христа облеклись.

27. Скільки бо вас у Христа хрестилось, у Христа одягли ся.

28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.

28 Ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista, sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.

28. Ei ole tässä Juudalainen eli Grekiläinen, ei orja eli vapaa, ei mies eli vaimo; sillä te olette kaikki yksi Kristuksessa Jesuksessa.

28. Ei ole täsä Judalainen eli Grekiläinen: Ei orja eli wapa ei mies eli waimo: Sillä te oletta caicki yxi Christuxes Jesuxes.

28. Ei ole tesse Judeus eli Greki/ Ei ole tesse Oria eli Wapah/ Ei ole tesse Mies eli Waimo/ Sille te oletta caikitynni yxi Christusesa Iesusesa. (Ei ole tässä Judeus eli Kreki/ Ei ole tässä orjaa eli wapaa/ Ei ole tässä mies eli waimo/ Sillä te olette kaikki tyynni yksi Kristuksessa Jesuksessa.)

28. οὐκ ἔνι Ἰουδαῖος οὐδὲ Ἕλλην, οὐκ ἔνι δοῦλος οὐδὲ ἐλεύθερος, οὐκ ἔνι ἄρσεν καὶ θῆλυ· πάντες γὰρ ὑμεῖς εἷς ἐστε ἐν Χριστῷ Ἰησοῦ.

28. ουκ ενι ιουδαιος ουδε ελλην ουκ ενι δουλος ουδε ελευθερος ουκ ενι αρσεν και θηλυ παντες γαρ υμεις εις εστε εν χριστω ιησου 28. oυk eni ioυdaios oυde ellen oυk eni doυlos oυde eleυtheros oυk eni arsen kai thelυ pantes gar υmeis eis este en christo iesoυ

28 There is neither Jew nor Greek, there is neither bondservant nor free (man), there is no male and female; for* you° all are one in Christ Jesus.

28. There is neither Jew nor Greek, there is neither bond nor free, there is neither male nor female: for ye are all one in Christ Jesus.

28. Her er ikke Jøde eller Græker; her er ikke Træl eller Fri; her er ikke Mand eller Kvinde; thi I ere alle Een i Christus Jesus.

28. Här är icke Jude eller Grek; här är icke tjenare eller fri; här är icke man eller qvinna; alle ären I en i Christo Jesu.

28. Ep olle Juda-meest egga Kreka-meest, ep olle sullast egga wabbat, ep olle meest egga naest, sest teie keik ollete üks Kristusse Jesusse sees;

28. Nebėra nei žydo, nei graiko; nebėra nei vergo, nei laisvojo; nebėra nei vyro, nei moters: visi esate viena Kristuje Jėzuje!

28. Hier ist kein Jude noch Grieche, hier ist kein Knecht noch Freier, hier ist kein Mann noch Weib; denn ihr seid allzumal einer in Christo Jesu.

28. Il n'y a plus ni Juif ni Grec; il n'y a plus ni esclave ni libre; il n'y a plus ni homme ni femme; car vous êtes tous un en Jésus-Christ.

28. No hay aquí Judío, ni Griego; no hay siervo, ni libre; no hay macho, ni hembra; porque todos vosotros sois uno en Cristo Jesús.

28 Daarin is noch Jood noch Griek; daarin is noch dienstbare noch vrije; daarin is geen man en vrouw; want gij allen zijt een in Christus Jezus.

28. Nie masz Żyda, ani Greka; nie masz niewolnika ani wolnego; nie masz mężczyzny i niewiasty; albowiem wszyscy wy jednym jesteście w Chrystusie Jezusie.

28. Nincs zsidó, sem görög; nincs szolga, sem szabad; nincs férfi, sem nő; mert ti mindnyájan egyek vagytok a Krisztus Jézusban.

28 Нет уже Иудея, ни язычника; нет раба, ни свободного; нет мужеского пола, ни женского: ибо все вы одно во Христе Иисусе.

28. Нема Жидовина, нї Грека; нема невільника, нї вільного; нема мужеського полу, нї женського: усї бо ви одно, в Христї Ісусї.

29 Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.

29 Mutta jos olette Kristuksen omat, niin olette Aabrahamin jälkeläisiä (ja) perillisiä lupauksen mukaan.

29. Mutta jos te olette Kristuksen, niin te olette myös Abrahamin siemen ja lupauksen jälkeen perilliset.

29. Mutta jos te oletta Christuxen nijn te oletta myös Abrahamin siemen ja lupauxen jälken perilliset.

29. Mutta ios te oletta Christusen/ Nin te oletta sis Abrahamin Siemen/ ia Lupauxen ielken Periliset. (Mutta jos te olette Kristuksen/ Niin te olette siis Abrahamin siemen/ ja lupauksen jälkeen perilliset.)

29. εἰ δὲ ὑμεῖς Χριστοῦ, ἄρα τοῦ Ἀβραὰμ σπέρμα ἐστὲ καὶ κατ’ ἐπαγγελίαν κληρονόμοι.

29. ει δε υμεις χριστου αρα του αβρααμ σπερμα εστε και κατ επαγγελιαν κληρονομοι 29. ei de υmeis christoυ ara toυ aβraam sperma este kai kat epaggelian kleronomoi

29 But if you° (are) consequently* Christ’s, you° are also Abraham’s seed and heirs according to (the) promise.

29. And if ye be Christ's, then are ye Abraham's seed, and heirs according to the promise.

29. Men ere i Christi, da ere i jo Abrahams Sæd og Arvinger efter Forjættelsen.

29. Ären I nu Christi, så ären I ju Abrahams säd, och arfvingar efter löftet.

29. Agga kui teie Kristusse pärralt ollete, siis ollete teie ka Abraami suggu, ja pärriad tootusse järrele.)

29. O jeigu esate Kristaus, tai esate Abraomo palikuonys ir paveldėtojai pagal pažadą.

29. Seid ihr aber Christi, so seid ihr ja Abrahams Same und nach der Verheißung Erben.

29. Et si vous êtes de Christ, vous êtes donc la postérité d'Abraham, et les héritiers selon la promesse.

29. Y si vosotros sois de Cristo, entónces la simiente de Abraham sois, y herederos conforme a la promesa.

29 En indien gij van Christus zijt, zo zijt gij dan Abrahams zaad, en naar de beloftenis erfgenamen.

29. A jeźliście wy Chrystusowi, tedyście nasieniem Abrahamowem, a według obietnicy dziedzicami.

29. Ha pedig Krisztuséi vagytok, tehát az Ábrahám magva vagytok, és ígéret szerint örökösök.

29 Если же вы Христовы, то вы семя Авраамово и по обетованию наследники.

29. Коли ж ви Христові, то ви насїннє Авраамове, і по обітованню наслїдники.