Toinen makkabealaisten kirja
2715
ja uskoi voivansa vaa'alla punni-
ta korkeat vuoret, makasi nyt
maahan viskattuna, niin että hä-
net oli kannettava paareilla pois,
ollen kaikille ilmeisenä osoituk-
sena Jumalan voimasta.
9. Vieläpä tuon jumalattoman
ruumiista kihisi joukoittain mato-
jakin, ja hänen vielä eläessään
tuskissa ja vaivoissa hänen li-
hansa lohkeili pois, ja koko leiri
kärsi kovasti hänen mätänevän
ruumiinsa hajusta.
10. Ja häntä, joka vähää aikai-
semmin oli luullut pääsevänsä
taivaan tähtien tasalle, ei kukaan
voinut kantaa tuon aivan sietä-
mättömän hajun takia.
11. Nyt hän vihdoin, kokonaan
murtuneena, alkoi luopua enim-
mästä pöyhkeydestänsä ja tulla
oikeaan ymmärrykseen Jumalan
kurituksen vaikutuksesta, kun
hänen tuskansa hetki hetkeltä
tulivat yhä kovemmiksi.
12. Ja kun hän ei enää voinut
kestää edes omaa hajuansa, niin
hän sanoi: "On oikein nöyrtyä
Jumalan edessä ja olla mieles-
sään pitämättä itseänsä Jumalan
kaltaisena, kun on kuolevainen".
13. Nyt tuo hylkiö rukoili Kaikki-
valtiasta, joka ei enää ollut hän-
tä armahtava, ja lupasi
14. julistaa vapaaksi pyhän kau-
pungin, jonne hän kiiruhtaen oli
matkalla, pannaksensa sen maan
tasalle ja tehdäksensä sen hau-
tausmaaksi;
15. ja tehdä juutalaiset, joille
hänen päätöksensä mukaan ei
pitänyt suotaman edes hautaa,
vaan jotka lapsineen oli heitettä-
vä haaskalintujen ja petoeläinten
ruuaksi, kaikki tyynni ateenalais-
ten vertaisiksi.
16. Sen pyhän temppelin taas,
jonka hän aikaisemmin oli ryös-
tänyt, hän lupasi koristaa mitä
kauneimmilla lahjoilla ja lupasi
korvata moninkertaisesti kaikki
pyhät astiat sekä omista tulois-
taan suorittaa ne kulut, joita uh-
reihin vaadittiin.
17. Tämän lisäksi hän vielä lu-
pasi itse ruveta juutalaiseksi ja
mennä jokaiseen asuttuun paik-
kaan julistamaan Jumalan voi-
maa.
18. Mutta kun tuskat eivät en-
sinkään tauonneet, sillä Jumalan
vanhurskas tuomio oli kohdannut
häntä, niin hän itse puolestansa
jättäen kaiken toivon kirjoitti juu-
