Ensimmäinen Mooseksen kirja
107
antamalla jokaiselle elatusta
vaimojen ja lasten luvun mu-
kaan.
13 Mutta ei missään koko
maassa ollut leipää; sillä nälän-
hätä oli hyvin kova, niin että
Egyptin maa ja Kanaanin maa
olivat nääntymässä nälkään.
14 Ja viljalla, jota ostettiin, Joo-
sef kokosi kaiken rahan, mitä oli
Egyptin maassa ja Kanaanin
maassa; ja Joosef vei rahat fa-
raon hoviin.
15 Kun raha oli loppunut Egyp-
tin maasta ja Kanaanin maasta,
tulivat kaikki egyptiläiset Joose-
fin luo, sanoen: Anna meille lei-
pää. Miksi me kuolisimme sinun
silmiesi edessä? Sillä raha on
loppunut.
16 Joosef vastasi: Tuokaa tänne
karjanne. Minä annan teille lei-
pää karjastanne, jos rahanne on
loppunut.
17 Ja he toivat Joosefille kar-
jansa, ja Joosef antoi heille lei-
pää hevosista, lampaista, raa-
vaskarjasta ja aaseista. Niin hän
sen vuoden elätti heitä leivällä
kaiken heidän karjansa hinnasta.
18 Niin kului se vuosi. Seuraa-
vana vuonna he tulivat taas hä-
nen luoksensa ja sanoivat hänel-
le: Emme tahdo salata herral-
tamme, että raha on lopussa, ja
myöskin eläimemme ovat joutu-
neet herramme omiksi; meillä ei
ole muuta jäljellä annettavana
herrallemme kuin ruumiimme ja
peltomme.
19 Miksi me menehtyisimme si-
nun silmiesi edessä, sekä me it-
se että meidän peltomme? Osta
meidät ja peltomme leivällä, niin
me tulemme peltoinemme faraon
orjiksi. Anna meille siementä, et-
tä eläisimme emmekä kuolisi ei-
vätkä peltomme joutuisi autioiksi.
20 Niin Joosef osti faraolle
kaikki Egyptin pellot; sillä egypti-
läiset myivät jokainen vainionsa,
koska nälkä ahdisti heitä. Niin
joutui maa faraon omaksi.
21 Ja hän siirsi kansan kaupun-
keihin, Egyptin toisesta äärestä
toiseen saakka.
22 Ainoastaan pappien peltoja
hän ei ostanut; sillä papeilla oli
määrätyt tulot faraolta ja he eli-
vät niistä määrätyistä tuloistaan,
jotka he faraolta saivat. Sentäh-
den heidän ei tarvinnut myydä
peltojansa.
23 Ja Joosef sanoi kansalle:
