Ensimmäinen Mooseksen kirja
101
johon hän on kaikesta sielustaan
kiintynyt,
31 niin hän nähdessään, ettei
nuorukainen ole kanssamme,
kuolisi, ja me, sinun palvelijasi,
saattaisimme palvelijasi, isämme,
harmaat hapset vaipumaan mur-
heella tuonelaan.
32 Sillä palvelijasi on luvannut
isälleen vastata nuorukaisesta ja
sanonut: 'Jos en tuo häntä ta-
kaisin luoksesi, niin minä olen
syyllinen isäni edessä kaiken
elinaikani.'
33 Ja jääköön siis palvelijasi
herralleni orjaksi nuorukaisen si-
jaan, ja nuorukainen menköön
kotiin veljiensä kanssa.
34 Sillä kuinka minä voisin men-
nä kotiin isäni luo, jollei nuoru-
kainen olisi kanssani? En voisi
nähdä sitä surkeutta, joka tulisi
isäni osaksi.
45 luku
Joosef ilmaisee itsensä veljilleen.
He palaavat kotiin.
1 Silloin Joosef ei voinut kau-
emmin hillitä itseään kaikkien
niiden nähden, jotka seisoivat
hänen ympärillään. Hän huusi:
Antakaa kaikkien mennä pois
minun luotani! Niin ei ollut ke-
tään saapuvilla, kun Joosef il-
maisi itsensä veljilleen.
2 Ja hän purskahti ääneensä it-
kemään, niin että egyptiläiset ja
faraon hoviväki sen kuulivat.
3 Ja Joosef sanoi veljilleen: Mi-
nä olen Joosef. Vieläkö minun
isäni elää? Mutta hänen veljensä
eivät voineet vastata hänelle,
niin hämmästyksissään he olivat
hänen edessään.
4 Mutta Joosef sanoi veljilleen:
Tulkaa tänne luokseni. Ja he tu-
livat. Niin hän sanoi: Minä olen
Joosef, teidän veljenne, jonka
myitte Egyptiin.
5 Mutta älkää nyt olko murheis-
sanne älkääkä pahoitelko sitä,
että olette myyneet minut tänne,
sillä Jumala on minut lähettänyt
teidän edellänne pitääkseen tei-
dät hengissä.
6 Kaksi vuotta on nyt nälänhätä
ollut maassa, ja vielä on jäljellä
viisi vuotta, joina ei kynnetä eikä
eloa korjata.
7 Niin Jumala lähetti minut tei-
dän edellänne säilyttääkseen
teille jälkeläisiä maan päällä ja
